Ilmastopsykoosi -ketju

[Vonka]

Kun avasin tämän ketjun seitsemän vuotta sitten, keskustelu koski suurin piirtein vielä sitä, onko ilmastonmuutosta olemassakaan vai liioitteleeko joku. Jäin melko nopeasti pois väittelemästä asiasta, joka ei edes ole mielipidekysymys vaan aritmetiikkaa.

Ilokseni keskustelu on nyt hyvinkin järkevää ja koskettelee keinoja. Ilmastomuutoksen vastaiset toimet avaavat valtavan bisneksen, kun kyseessä on energian uusjako. Esimerkiksi tuulivoimabisnes on todella iso kakku, mikä vaikuttaa myös tiedotusmuskeliin, siihen miten asiat esitetään. Autoteollisuus noudattelee taasen poliitikkojen valintaa, vaikka tietää, ettei sähköauto ole mikään ilmastoteko luonnonvarojen suhteen eikä myöskään elinkaaripäästöjen suhteen.

Hakkuukeskustelussa taas on nähtävissä aatteellisideologista keulimista, ja toivon mukaan uusi hallitus saa asiat jollekin järkevälle tolalle. EU:n kanssa voi vielä neuvotella, jos vain alkaa tosissaan vääntämään. Näin ainakin Kimmo Tiilikainen esitti juuri neljä päivää sitten. Ensimmäinen syy on hänestä komission mielenmuutos vertailutasosta. Toinen ja vahvempi syy on hänen mielestään Venäjän hyökkäyksen aiheuttama Venäjän puuntuonnin loppuminen. Vuonna 2021 Suomessa hakattiin metsää 76 miljoonaa kuutiota ja Venäjän puuntuonti oli 9,3 miljoonaa kuutiota. Tiilikaisen mielestä EU:ssa on tehty muille aloille niin suuria poikkeuksia sodan vuoksi, että metsäalakin voisi saada omansa.

Pitää vain saada sellainen hallitus kasaan, joka on valmis ja halukas taistelemaan sanktioita vastaan ja hakemaan huojennusta. Siihen pitää saada ammattilainen töihin eikä mitään hönöä.

Nämä näistä kansallisista. Muuten on selvää, että globaali ongelma vaatii globaalit ratkaisut. Kiinan, Intian ja Venäjän ja kehitysmaiden kasvavat päästöt kumuloivat moninkertaisesti kaiken sen, mitä EU voi saada aikaan. Yhdysvallat on iso päästäjä, mutta siellä päästöt ovat viime vuosina välillä supistuneet ja välillä kasvaneet muutaman prosentin haarukassa riippuen etenkin talvista. Se ei enää kasvata eksponentiaalisesti hiilipäästöjä.

EU:lla on kunnianhimoinen tavoite päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, ja tätä varten se taakanjakoasetus on. Suomi on sitten edellisen hallituksen alkuvaiheissa saanut suuruudenhulluuskohtauksen ja keksinyt, että se olisi hiilineutraali jo 2030. Tämä aiheuttaa tällä hetkellä kaikki poliittiset kipuilut. Kyse ei ole pelkästä vihervasemmistohegemoniasta, kuten luullaan, vaan on muistettava, että oikeiston piirissä on ote siihen valtavaan energiabisnekseen. EK-pomon puoliso on yksi kovimpia lobbareita Sitrassa. "Oikean ajattelun" vaatimus on vahvaa, koska se lobataan useita kanavia myöten.

Me voimme tietenkin tehdä osuutemme ilman, että koko maa pitää muuttaa joksikin Euroopan ulkomuseoksi. Olemme tehneetkin. Tilanne on oleellisesti parempi, kun pystytään miettimään asiallisesti keinoja eikä enää yritetä todistella, että mitään ilmastonmuutosta ei ole olemassakaan.

 

[ak.tied]

Uutinen vuodelta 2022, mutta on niin pahkasikaa, että pakko laittaa tänne.

Asukas järkyttyi yli 150 puun kaadosta rannan tuntumassa Helsingissä, näin kommentoi kaupunki​

Projektipäällikkö Lauri Kangas toteaa, että Hermannin rantatie peruskorjataan osana Kalasataman alueen rakentamista.


– Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää, että uudet talot ja Hermannin rantatie korotetaan vähintään kolmen metrin korkeudelle merenpinnasta.

Ne ilmeisesti oikeasti odottavat meren nousevan metrejä ihan just ja nyt? Ihme, että rakennuskustannukset on nousussa. Puut voi kaataa nousevan meren tieltä, mutta ei navetan?

”Kuvasin kantoja ja itkin” – Asukas järkyttyi yli 150 puun kaadosta rannan tuntumassa Helsingissä, näin kommentoi kaupunki

Kaupunkikuva: Rantatien laajat puunkaadot nostattavat myös huolta siitä, mitä Vallilanlaaksossa tapahtuu.

www.helsinginuutiset.fi

 

[Statisti]

Tämäkin juttu on tehty oikein kolmen toimittajan voimin. Eivätkä he ole osanneet kertoa paljoa mitään konkreettista.
Siitähän tässä on kysymys että teollisuus pakotetaan muuttamaan prosessejaan niin että ne käyttäysivät vetyä jotta päästäsiin pois hiilidioksiidia tuottavasta tuotannosta.
Järjestään jätetään kertomatta se että mitä se vety maksaa? Onko tämän jälkeen teollisuus enään kilpailukykyinen niiden kanssa jotka tuottavat perinteisesti?

Suomeen jätti-investointi: vetylaitokset kolmelle paikkakunnalle, 1 000 työpaikkaa

Plug Power suunnittelee kolmea vihreän vedyn tuotantolaitosta Suomeen. Investoinnin arvo on noin 6 miljardia dollaria.

www.is.fi

Velkarahalla nämä kaikki tehtäisiin. Sama peli on siinä Inkoonkin projektissa.
Suomen tapauksessa vihreä vety tarkoittaa sitä että tuulimyllyjen jauhamaa sähköä tuotetaan jättimäisiin vetysäiliöihin, joissa sitä on puskurina silloin kun myllyt eivät pyörä. Periaatteessa sitä tuontannossa käytettyä sähköä voidaan ottaa myös vesivoimasta, mutta silloin se olisi pois muusta ”vihreästä toiminnasta”.
Ydinvoima on hiilidioksitonta mutta onko se ihmisen mielissä ”vihreää”.
Joka tapauksessa, millä tavalla tahansa sitä vihreää vetyä tuotetaankin, on se kallista.

Miljardi-investointia Suomeen suunnittelevan yrityksen taloudesta paljastuu yllättäviä seikkoja – tämä Plug Powerista tiedetään

Plug Power ei tee voittoa, mutta panostaa kasvuun. Toimitusjohtaja Andy Marsh iloitsee Suomen halvoista sähkönhinnoista.

www.is.fi

Sinänsä olisi valtavan hienoa, jos kaikki toimisivat kuin naivistisessa maalauksessa.
Suhtautausin näiden investointien onnistumiseen vähintäänkin varauksellisesti.

Ruotsilla on se etu ”vihreässä vedyssä” että heilla on aivan toisella tavalla vesivoimaa kuin Ruotsilla, puhumattakaan Norjassa jossa koko sähköntarve käytännöllisesti katsoen tuotetaan vesivoimalla.

P.S.
Mielenkiintoista että tätä vihreää vetyä juurikin tuottettaisiin Rkp:n kannatusalueilla Kokkolassa, Inkoossa, Kristiinakaupungissa ja Porvoossa.
Ei ihme että Rkp kannattaa vihreää siirtymää.

 

[Lunni]

Tämäkin juttu on tehty oikein kolmen toimittajan voimin. Eivätkä he ole osanneet kertoa paljoa mitään konkreettista.
Siitähän tässä on kysymys että teollisuus pakotetaan muuttamaan prosessejaan niin että ne käyttäysivät vetyä jotta päästäsiin pois hiilidioksiidia tuottavasta tuotannosta.
Järjestään jätetään kertomatta se että mitä se vety maksaa? Onko tämän jälkeen teollisuus enään kilpailukykyinen niiden kanssa jotka tuottavat perinteisesti?

Suomeen jätti-investointi: vetylaitokset kolmelle paikkakunnalle, 1 000 työpaikkaa

Plug Power suunnittelee kolmea vihreän vedyn tuotantolaitosta Suomeen. Investoinnin arvo on noin 6 miljardia dollaria.

www.is.fi

Velkarahalla nämä kaikki tehtäisiin. Sama peli on siinä Inkoonkin projektissa.
Suomen tapauksessa vihreä vety tarkoittaa sitä että tuulimyllyjen jauhamaa sähköä tuotetaan jättimäisiin vetysäiliöihin, joissa sitä on puskurina silloin kun myllyt eivät pyörä. Periaatteessa sitä tuontannossa käytettyä sähköä voidaan ottaa myös vesivoimasta, mutta silloin se olisi pois muusta ”vihreästä toiminnasta”.
Ydinvoima on hiilidioksitonta mutta onko se ihmisen mielissä ”vihreää”.
Joka tapauksessa, millä tavalla tahansa sitä vihreää vetyä tuotetaankin, on se kallista.

Miljardi-investointia Suomeen suunnittelevan yrityksen taloudesta paljastuu yllättäviä seikkoja – tämä Plug Powerista tiedetään

Plug Power ei tee voittoa, mutta panostaa kasvuun. Toimitusjohtaja Andy Marsh iloitsee Suomen halvoista sähkönhinnoista.

www.is.fi

Sinänsä olisi valtavan hienoa, jos kaikki toimisivat kuin naivistisessa maalauksessa.
Suhtautausin näiden investointien onnistumiseen vähintäänkin varauksellisesti.

Ruotsilla on se etu ”vihreässä vedyssä” että heilla on aivan toisella tavalla vesivoimaa kuin Ruotsilla, puhumattakaan Norjassa jossa koko sähköntarve käytännöllisesti katsoen tuotetaan vesivoimalla.

P.S.
Mielenkiintoista että tätä vihreää vetyä juurikin tuottettaisiin Rkp:n kannatusalueilla Kokkolassa, Inkoossa, Kristiinakaupungissa ja Porvoossa.
Ei ihme että Rkp on kannatta vihreää siirtymää.

Kannattaa kurkata tuon Plug Powerin talous ja taustat..

Itse en laittaisi tuohon rahaa enkä haluaisi valtionkaan laittavan..

 

[strelailija]

Mitenköhän kuluttajasähkön hinta käyttäytyy Suomessa sen jälkeen, jos/kun maahan rakennetaan gigawattitolkulla sähköä käyttäviä elektrolyysilaitoksia sinne sun tänne?

Voiko tuollaisen tuotantoprosessin keskeyttää hetkeksi silloin, kun ei tuule riittävästi ja sähkön hinta nousee tasolle, jolla tuotanto ei ole kannattavaa vai pitääkö tuotannon jatkua teknisistä syistä sähkön hinnasta ja niukkuudesta huolimatta?

 

[Sigma957]

Kaikessa ympäristöpolitiikassa pitäisi ottaa perustaksi tämä kartta. Maat, jotka ovat vihreällä ovat jo oman osansa hoitaneet. Punaisella olevat ruvetkoot hommiin.

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Katso liite: 78265

Tuota noin... ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ja tutkimuksesta vedettyjä johtopäätöksiä saa ja pitääkin kritisoida siinä missä kaikkea muutakin tieteen piiriin kuuluvaa, mutta ihan totta - tuollaiset kuvaparit eivät kerro yhtään mitään mistään koska veden pinnan hetkelliseen korkeuteen vaikuttaa vuodenaika, säätila ja nousuvesi - jonka vaihtelu New Yorkissa on, BTW, hyvinkin toista metriä vuorokaudessa.

Jos pitkäaikaistrendit merenpinnan korkeusvaihtelusta kiinnostaa, niin ehkä kannattaa aloittaa vaikka täältä:

Sea Level Trends - NOAA Tides & Currents

Sea Levels Online, a map of sea level rise and fall, trends, and anomalies

tidesandcurrents.noaa.gov

 

[arix]

Tässä yksi kirjoitus ei-niin-uppoavista Malediiveista:

Why the Maldives aren't sinking

The President of the Maldives recently held a Cabinet meeting underwater, saying his islands may be submerged. In an open letter, taken from the climate change supplement in the latest issue of the The Spectator, Nils-Axel Mörner assures him his country is safe: Dear Mr President, You are...

www.spectator.co.uk

 

[Suutari]

Jutussa oli yksi lause, jossa asian pointti avattiin jo lähes kokonaisuudessaan:



Mielestäni taas yksi osoitus siitä, että isoissa - ja myös pienemmissä - asioissa vihreät ovat aina väärässä. Eikös Ollikainen ole aika vihreä?

Eli mitä enemmän puuta tuo pois metsästä, sitä enemmän sitä siellä mahtuu kasvamaan lisää ja sitomaan hiiltä. Tietysti järkevällä tavalla tehtynä, kuten meillä on ollut tapana. Toisin päin tarkasteltuna, jos hakkuita vähennetään, vanhenee puusto, kasvu loppuu ja puut alkavat kuolla omiaan - ja päästämään hiilidioksidit ilmaan.

Oleellista on, että kuinka puuta käytetään. Kun vihreiden rakastamaa betonia korvataan puulla, tulee hyöty moninkertaisena. Mutta Malmi pitää rakentaa, koska maailma pitää pelastaa.

Maailma pitäisi ensin pelastaa vihreiltä, niin ehkä se sitten pelastuisi kokonaan.

Vihreillä menee puurot ja vellit sekaisin kun niiden eduskuntaryhmässä on loppuunsa melko tyhmiä ihmisiä. Metsähakkuiden miettiminen on ihan yhtä tyhjän kanssa hiilensidonnan näkökulmasta.

Hakkuilla on paljon suurempi rooli luonnon hyvinvoinnin kannalta sen takia, että ne katkovat ja pirstaloivat eläinläjien luonnollisia elinympäristöjä. Kirjoitin aikanaan kandin aiheesta jossa käsittelin öljyn ja kaasun poraamisen ympäristövaikutuksia, ja yksi suurimmista vaikutuksista oli kirjallisuuden perusteella se, että porauspisteille rakennettavat tiet ja metsään putkille ja voimalinjoille hakatut aukeat linjat pilaavat monen lintulajin elinympäristön. Pienet linnut eivät uskalla ylittää aukeita paikkoja/teitä/voimalinjoja, koska petolinnut saalistavat nimenomaan metsäalueiden laidoilla (eivät tykkää mennä lentämään metsän sisälle syystä tahi toisesta). Niinpä jotkin arimmista lajeista voivat kuolla pois alueelta kumppaneiden puutteessa kun eivät uskalla ylittää noita keinotekoisia rajavyöhykkeitä.

Oma lukunsa on tietysti se, että jotkin eliölajit vaativat elinympäristökseen nimenomaan koskematonta metsää, jossa puiden annetaan lahota rauhassa pois. Esimerkiksi meille tuttu hömötiainen on vähentynyt merkittävästi sen takia, että se tykkäisi pesiä lahopuun koloissa. Hömötiainen tarvitsee nimenomaan niin pehmeäksi lahonneita puita että se jaksaa itse kaivaa pesäkolonsa siihen.

Haluaisin vain että Vihreissä olisi oikeasti koulutettuja henkilöitä, jotka oikeasti tietävät mistä puhuvat, tekemässä politikkaa...

Monelle tuntuu olevan kovin vaikeaa ymmärtää miten tuo metsien hiilensidonta menee. Kasvava metsä sitoo hiiltä, eli poistaa hiiltä ilmakehästä ja sitoo sitä puustoon. Mitä vanhemmaksi metsä tulee, sitä vähemmän uutta hiiltä se sitoo ja sitä enemmän hiiltä siihen on sitoutunut. Kun metsä hakataan, niin osa puuhun sitoutuneesta hiilestä sitoutuu pitkäksi aikaa puutavaraan mutta suurin osa palautuu aika nopeasti ilmakehään. Käytännössä vain taloihin käytetty puutavara jää sitotuneeksi. Kaikki energiapuuksi mennyt poltetaan. Paperi ja pahvi ovat aika lyhytaikaisesti sitoutuneita, eli niihin sitoutunut hiili palautuu vuoden parin sisään usein ilmakehään kun roskat poltetaan tai paperi poistetaan käytöstä. Iso osa lautatavarastakin menee esim betonimuoteiksi jotka puretaan ja poltetaan pian. Hiili palautuu ilmakehään, ja sitoutuu sieltä sitten taas hiljalleen takaisin metsiin.

Kun vanhassa metsässä puita kuolee ja lahoaa, niin niihin sitoutunut hiili palautuu myös ilmakehään. Toisaalta vanhaankin metsään kasvaa uusia puita kaatuneiden tilalle. Oikein vanha metsä ei enää sido juuri yhtään uutta hiiltä, mutta siihen on sitoutuneena paljon hiiltä joka on silloin pois ilmakehää lämmittämästä. Vanha metsä ei enää sido enempää hiiltä, mutta sieltä vapautuu hiiltä kun vanhoja puita lahoaa ja toisaalta se sitoo yhtä paljon hiiltä kun uusia puita kasvaa kaatuneiden tilalle. Vaikka metsä olisi tuhat vuotta vanha niin ei se muutu päästölähteeksi.

Jostain syystä tästä keskusteltaessa törmää jatkuvasti moniin vääriin väitteisiin
- Kun metsä hakataan niin hiili on tallessa. Ei ole, siitä suurin osa vapautuu pian hakkuiden jälkeen ilmakehään
- Vanha metsä ei sido hiiltä, kasvava sitoo. Totta sinänsä, mutta toisaalta vanhassa metsässä on sitoutuneena paljon hiiltä joka vapautuu ilmakehään jos se metsä hakataan
- Vanha metsä vapauttaa hiiltä ilmakehään kun puut lahoaa. Niin vapauttaa, mutta se myös sitoo saman verran kun uusia puita kasvaa tilalle
- ...ja sitten sitä oikein foliohattusalaliittosekoilua, mihin en jaksa edes kommentoida.

Monelle on myös todella, todella, todella vaikeaa ymmärtää näiden asioiden ero, ja näistä puhutaan jatkuvasti ristiin:
1. Paljonko uutta hiiltä metsä sitoo ilmakehästä kasvaessaan. Kasvava metsä sitoo paljon, vanha metsä ei juuri yhtään
2. Paljonko hiiltä metsään on sitoutuneena. Mitä vanhempi metsä, sitä enemmän.

Ainoa keino saada ympäristö sitomaan pysyvästi hiiltä, on suojella suoalueita. Soilla hiiltä sitoutuu oikeasti maaperään kun kasvimateriaali painuu veden pinnan alapuolelle hapettomiin olosuhteisiin, joissa sen lahoamisnopeus hidastuu niin paljon, että esimerkiksi turvetta muodostuu nopeammin kuin mitä sitä lahoaa.



Pyörittelin tuossa huvikseni lukuja Excelissä, ja minulla on ratkaisu Suomen hiilipäästöongelmiin.

Otetaan jostain joku vanha kaivos, ja aletaan puristamaan pelleteiksi kaikki metsänhakkuista jäljelle jäävä paperiksi/puutavaraksi kelpaamaton puujäte, ja kipataan pelletit kaivokseen ja lasketaan vettä päälle.

Yksi Talvivaaran kokoinen monttu vetää karkeasti noin 500000000 kuutiota pellettejä, joka vastaa noin 562,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Siinäpä onkin Suomen osalta kaikki hiilidioksidipäästöt noin 10 vuoden ajalta kuitattu kokonaan.

 

[YliKoo]

Ainoa keino saada ympäristö sitomaan pysyvästi hiiltä, on suojella suoalueita. Soilla hiiltä sitoutuu oikeasti maaperään kun kasvimateriaali painuu veden pinnan alapuolelle hapettomiin olosuhteisiin, joissa sen lahoamisnopeus hidastuu niin paljon, että esimerkiksi turvetta muodostuu nopeammin kuin mitä sitä lahoaa.

Ja syntyy metaania, joka on 21 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Mutta tutkijalla on viisas näkemys asiaan:

Soista vapautuva metaani on osa luonnon kiertokulkua.

Asiaan liittyy paljon epävarmuutta, vai onko niin että soiden metaanipäästöt ovatkin paljon luultua merkittävämpi asia, ja siksi sitä joudutaan pyörittelemään ja kiertelemään.

Jutussa sekoittuu tehokkaasti ikiroudasta sulavat suot ja tavalliset. Ota siitä sitten selvää:

Taivas varjele, mistä sitä metaania tulee?

Viimeisen vuosikymmenen aikana ilmakehän metaanipitoisuus on noussut jyrkästi tasaisen vaiheen jälkeen. Mutta mistä tuo lämmittäjäkaasu tulee ja minne se on matkalla?

suomenluonto.fi

Vielä loppukaneetti monimuotoisuuteen ja lajien häviämiseen. Kunnon haloo liito-oravasta joka on vähenemässä ja juur kuolemassa sukupuuttoon, meidän luontoväen mantra. Me vain satutaan olemaan sen elinalueen reunalla tai liki ulkopuolella, siellä missä on sen luontaiset elinpaikat, ei se mikään harvinaisuus ole. Sama saattaa koskea muutamaa muutakin lajia, mutta ilmeisesti kaikkia pitäisi olla kaikkialla.

Vielä yleisempi pohtinta. Jos ajatellaan maapallon miljardien vuosien elämää, me eletään nyt tämän hetkistä flooraa ja faunaa. Niitä on syntynyt ja kuollut paljon ennen ihmistä, ja tulee syntymään ja kuolemaan meidän jälkeemme. Jos onnistumme saastuttamaan koko pallon niin että kuolemme, syntyy elämää joka elää siitä paskasta jonka me jälkeemme jätämme. Jopa korkeisiin säteilylähteisiin syntyy mikrobitoimintaa joka pärjää siellä. En tietenkään sitä kannata, että sotketaan kuin ryssät juoksuhautansa, mutta lajeja syntyy ja lajeja kuolee, meistä riippuen ja riippumatta.

 

[Suutari]

Ja syntyy metaania, joka on 21 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Mutta tutkijalla on viisas näkemys asiaan:

Soista vapautuva metaani on osa luonnon kiertokulkua.

Asiaan liittyy paljon epävarmuutta, vai onko niin että soiden metaanipäästöt ovatkin paljon luultua merkittävämpi asia, ja siksi sitä joudutaan pyörittelemään ja kiertelemään.

Jutussa sekoittuu tehokkaasti ikiroudasta sulavat suot ja tavalliset. Ota siitä sitten selvää:

Taivas varjele, mistä sitä metaania tulee?

Viimeisen vuosikymmenen aikana ilmakehän metaanipitoisuus on noussut jyrkästi tasaisen vaiheen jälkeen. Mutta mistä tuo lämmittäjäkaasu tulee ja minne se on matkalla?

suomenluonto.fi

Itseasiassa 30 kertaa haitallisempi, mutta metaania vapautuu paljon paljon vähemmän soista kuin hiilidioksidia kuivatuista turvemaista.

Suomessa pelloiksi ojitetuilta aktiivisessa käytössä olevilta turvemailta/soilta vapautuu noin 2500 g CO2 /m^2/vuosi, ja aktiivisestä käytöstä poistetuilta 750 g CO2/m^2/vuosi. Kun taas metaania vapautuu ojittamattomilta soilta noin 15-24 g CH4/m^2/vuosi, eli noin 450-720 g CO2 ekvivalenttia /m^2/vuosi.

Se että metaani on voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, ei tarkoita sitä että mieluummin vapautetaan sitä hiilidioksidia kuin metaania.

Noiden Siperian turvemaiden kohdalla ongelmana on se, että turvekerroksen paksuus siellä saattaa olla jopa 100 metriä, jolloin kun se sulaa ja mikrobit siellä aktivoituvat, riittää siinä ns. aktiivikerroksella paksuutta, ja metaania syntyy ja vapautuu sen koko kerroksen paksuudelta. Tilanne on siellä aivan eri kuin jossain Aasian riisipelloilla joissa metaania tuottavan kerroksen paksuus on jotain kymmeniä senttimetrejä.

Vielä loppukaneetti monimuotoisuuteen ja lajien häviämiseen. Kunnon haloo liito-oravasta joka on vähenemässä ja juur kuolemassa sukupuuttoon, meidän luontoväen mantra. Me vain satutaan olemaan sen elinalueen reunalla tai liki ulkopuolella, siellä missä on sen luontaiset elinpaikat, ei se mikään harvinaisuus ole. Sama saattaa koskea muutamaa muutakin lajia, mutta ilmeisesti kaikkia pitäisi olla kaikkialla.

Vielä yleisempi pohtinta. Jos ajatellaan maapallon miljardien vuosien elämää, me eletään nyt tämän hetkistä flooraa ja faunaa. Niitä on syntynyt ja kuollut paljon ennen ihmistä, ja tulee syntymään ja kuolemaan meidän jälkeemme. Jos onnistumme saastuttamaan koko pallon niin että kuolemme, syntyy elämää joka elää siitä paskasta jonka me jälkeemme jätämme. Jopa korkeisiin säteilylähteisiin syntyy mikrobitoimintaa joka pärjää siellä. En tietenkään sitä kannata, että sotketaan kuin ryssät juoksuhautansa, mutta lajeja syntyy ja lajeja kuolee, meistä riippuen ja riippumatta.

Eihän minkään lajin elolla tai sukupuutolla ole mitään kiveen hakattua itseisarvoa, mutta itse ainakin tykkäisin olla tappamatta ketään sukupuuttoon jos siihen voin vaikuttaa. Jos ihminen pystyy katsomaan minua silmiin ja sanomaan että ei häntä kiinosta jos joku laji häviää tästä maailmasta, ei minulla ole sen kanssa sen suurempaa ongelmaa. Se on hänen valintansa, mutta tekopyhyys ja valehtelu vituttavat minua syvästi. Eli jos joku alkaa väittämään että ihmisen toimilla ei ole suunnatonta vaikutusta ympäristöön ja muihin eliölajeihin, niin silloin minun on pakko oikaista asia.

 

[Jorde]

Voiko tuollaisen tuotantoprosessin keskeyttää hetkeksi silloin, kun ei tuule riittävästi ja sähkön hinta nousee tasolle, jolla tuotanto ei ole kannattavaa vai pitääkö tuotannon jatkua teknisistä syistä sähkön hinnasta ja niukkuudesta huolimatta?

En tiedä mutta täällä paikallinen pyrolyysi öljy tiinu ei talvella tainnut tehdä mitään kun sähkö oli kallista ja kukaan ei tainnut muutenkaan ostaa kallista pyroöljyä vaikka normaali lämmitysöljyn hinta oli taivaissa...

 

[Eerikainen]

Tämäkin juttu on tehty oikein kolmen toimittajan voimin. Eivätkä he ole osanneet kertoa paljoa mitään konkreettista.
Siitähän tässä on kysymys että teollisuus pakotetaan muuttamaan prosessejaan niin että ne käyttäysivät vetyä jotta päästäsiin pois hiilidioksiidia tuottavasta tuotannosta.
Järjestään jätetään kertomatta se että mitä se vety maksaa? Onko tämän jälkeen teollisuus enään kilpailukykyinen niiden kanssa jotka tuottavat perinteisesti?

Suomeen jätti-investointi: vetylaitokset kolmelle paikkakunnalle, 1 000 työpaikkaa

Plug Power suunnittelee kolmea vihreän vedyn tuotantolaitosta Suomeen. Investoinnin arvo on noin 6 miljardia dollaria.

www.is.fi

Velkarahalla nämä kaikki tehtäisiin. Sama peli on siinä Inkoonkin projektissa.
Suomen tapauksessa vihreä vety tarkoittaa sitä että tuulimyllyjen jauhamaa sähköä tuotetaan jättimäisiin vetysäiliöihin, joissa sitä on puskurina silloin kun myllyt eivät pyörä. Periaatteessa sitä tuontannossa käytettyä sähköä voidaan ottaa myös vesivoimasta, mutta silloin se olisi pois muusta ”vihreästä toiminnasta”.
Ydinvoima on hiilidioksitonta mutta onko se ihmisen mielissä ”vihreää”.
Joka tapauksessa, millä tavalla tahansa sitä vihreää vetyä tuotetaankin, on se kallista.

Miljardi-investointia Suomeen suunnittelevan yrityksen taloudesta paljastuu yllättäviä seikkoja – tämä Plug Powerista tiedetään

Plug Power ei tee voittoa, mutta panostaa kasvuun. Toimitusjohtaja Andy Marsh iloitsee Suomen halvoista sähkönhinnoista.

www.is.fi

Sinänsä olisi valtavan hienoa, jos kaikki toimisivat kuin naivistisessa maalauksessa.
Suhtautausin näiden investointien onnistumiseen vähintäänkin varauksellisesti.

Ruotsilla on se etu ”vihreässä vedyssä” että heilla on aivan toisella tavalla vesivoimaa kuin Ruotsilla, puhumattakaan Norjassa jossa koko sähköntarve käytännöllisesti katsoen tuotetaan vesivoimalla.

P.S.
Mielenkiintoista että tätä vihreää vetyä juurikin tuottettaisiin Rkp:n kannatusalueilla Kokkolassa, Inkoossa, Kristiinakaupungissa ja Porvoossa.
Ei ihme että Rkp kannattaa vihreää siirtymää.

Tekisivätkin velkarahalla: Olisi riskit oikeassa paikassa, mutta tukiaisiahan ne kyttää.
Ei kukaan nuita lähde rahoittaan markkinaehtoisesti isossa mittakaavassa.
Vihreän vedyn (EU:ssa) valmistuksessa voi käyttää vain aurinko- tai tuulivoimaa ja nekin uusista voimaloista, ettei nykyinen kapasiteetti vaarannu. Vesivoimasta en ole ihan varma, mutta nuo direktiivit on niin raskaita etten jaksa kahlata. Eikä kukaan järkevä vesivoiman tuottaja luovu talvella säätösähköstä saamastaan huippuhinnasta vedyn valmistuksen hyväksi. Kevättulvien aikana muuan viikko kun joutuvat muutenkin ohijuoksuttaan.
Elektrolyysillä tuotettu vety on 2,5 - 4 kertaa kalliimpaa kuin maakaasusta erotettu harmaa vety.
Ja vetypelkistetty teräs on vastaavasti kertaluokkaa kalliimpaa kuin perinteinen teräs. Jos pelkistykseen käytetään sinistä vetyä, on se sitten viä kalliimpaa.

 

[strelailija]

En tiedä mutta täällä paikallinen pyrolyysi öljy tiinu ei talvella tainnut tehdä mitään kun sähkö oli kallista ja kukaan ei tainnut muutenkaan ostaa kallista pyroöljyä vaikka normaali lämmitysöljyn hinta oli taivaissa...

Joo, mulla kävi vain mielessä, että suursijoittajat tykkäävät kyttyrää, jos satoja miljoonia maksanut sijoituskohde pysähtyy tuulen tyyntyessä eikä tahkoakaan oletettua tuottoa sijoittajan tilille. Voi tulla kiusaus ottaa vähän tehoa myös sääriippumattomasta sähköntuotannosta, mikä on kortilla täällä Suomessa. Tämä voisi johtaa pörssisähkön hinnannousuun ja se näkyisi ainakin minun lompsassa. Voisiko tämän estää vaatimalla vetytehtaan ja tuulivoimalan sähköjärjestelmää toteutettavaksi valtakunnan verkosta erillisenä saarekkeena, tai suostuisiko sijoittajataho sitoutumaan kysyntäjoustoon sähköpulan uhatessa? Ettei suomalainen kuluttaja olisi taas jäämässä mopen osalle tässäkin asiassa?

Olette jo varmaan huomanneet, että omassa osaamisessani on iso aukko tässäkin teknologiassa., mutta epäilykset helposti heräävät, kun julkisuudessa hehkutetaan estoitta vetytalouden autuutta ilman, että kukaan kirjoittaisi kriittisesti asian haittapuolista, vaikka niitäkin epäilemättä on. Lisäksi epäilyttää se, että vetytalouden mahdollisia suurinvestointeja hypetetään isosti juuri silloin, kun Säätytalolla neuvotellaan uudesta hallitusohjelmasta.

 

[Jorde]

En tiedä miksi tuulivoimaa rakennetaan niin perkeleesti mutta sen tuottamalla energialle ei tehdä mitään varasto infraa. Vai onko voimaloiden rakentaminen vaan ideologisesti hyväksyttävämpää kun ei tarvitse tehdä tekoaltaita tai muuta tilaa vievää kun siinähän saattaisi oravalta mennä koti....

 

[Ikarus]

En tiedä miksi tuulivoimaa rakennetaan niin perkeleesti mutta sen tuottamalla energialle ei tehdä mitään varasto infraa. Vai onko voimaloiden rakentaminen vaan ideologisesti hyväksyttävämpää kun ei tarvitse tehdä tekoaltaita tai muuta tilaa vievää kun siinähän saattaisi oravalta mennä koti....

Onhan näitä vetylaitoksia suunnitteilla. Mitäpä tehdään tuulettomana päivänä, vedyn tuotanto toimii ja tarvitsee sähköä. Myös silloin kun ei tuule.

Mikä mahtanee olla pörssisähkön hinta näinä päivinä? Halpaa kuin saippua, luulen.

 

[ak.tied]

Kai tämän voi tänne laskea. Helsingissä käynnistyi palmukokeilu. Kyllä, luitte oikein, PALMUJA Helsingissä.

Palmu ei varmaan ole haitallinen vieraslaji? No eipä pelkoa, ettäkö menestyisi, mutta mutta miksi helvetissä pitää saada palmuja Suomeen? Menisivät etelään lomalle jos pitää palmuja nähdä. HAVUJA perkele!

https://twitter.com/x/status/1664246126105559040

 

[strelailija]

Tuossa Plug Powerin hankkeessa suunnitellaan tuotantolaitoksia kolmelle paikkakunnalle Suomessa: Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen

Olen ollut siinä uskossa, että ryssän suunnalle ei haluta tuulivoimaloita pystyttää. Siis ilmeisesti ainakin Porvoon laitoksen sähkövoima otettaisiin valtakunnanverkosta. Onhan siinä Loviisa aika lähellä, mutta eppäillä soppii... ja se tarvittu teho on joka tapauksessa poissa muusta kulutuksesta.

 

[Solidsnake]

Kai tämän voi tänne laskea. Helsingissä käynnistyi palmukokeilu. Kyllä, luitte oikein, PALMUJA Helsingissä.

Palmu ei varmaan ole haitallinen vieraslaji? No eipä pelkoa, ettäkö menestyisi, mutta mutta miksi helvetissä pitää saada palmuja Suomeen? Menisivät etelään lomalle jos pitää palmuja nähdä. HAVUJA perkele!

https://twitter.com/x/status/1664246126105559040

Voin hyvin ymmärtää palmujen kasvatuksen, on apinoilla mihin kiivetä, ja niitähän meillä riittää

 

[ak.tied]

Voin hyvin ymmärtää palmujen kasvatuksen, on apinoilla mihin kiivetä, ja niitähän meillä riittää

No vähän sellainen tunne tuli, että liekö joku kotoutusohjelman jatke kyseessä….

Ps. Ei ole yksin palmuja vaan myös taatelipuita. Sattumaa varmaan. Olisiko tarpeen vielä vuohi/lammasfarmi Espalle sekä
tukeva paskanhaju kantakaupunkiin autenttisen tunnelman luomiseksi?