Tämä katastrofi tulee tapahtumaan ja sen kanssa on elettävä. Aika näyttää mitä lopulta tuleman pitää. Muutos tulee joka tapauksessa olemaan paljon enemmän kuin kaksi astetta mikäli tiede on asiat oikein kalkyloinut.
Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Tämä katastrofi tulee tapahtumaan ja sen kanssa on elettävä. Aika näyttää mitä lopulta tuleman pitää. Muutos tulee joka tapauksessa olemaan paljon enemmän kuin kaksi astetta mikäli tiede on asiat oikein kalkyloinut.
Panee väkisin miettimään, ovatko tutkimusraiteet ihan ns. kohillaan.
Ennakoivatko nämä tulokset lemmikkien raskasta verollepanoa?
Ehdotan uutta lähestymistapaa: jos eläimet ovat niin tuhoisia niin eiköhän tapeta kaikki luonnonvaraiset eläimet sukupuuttoon? Sen jälkeen voisi taas polttaa hiiltä ja turvetta ihan vapautuneesti.
Nämä kaikki toimet pitäisi saada kyllä koskemaan kaikkia palloa tallovia.. Vaikka me ugrit aiheitamme keskimääräistä enemmän kaikenlaisia päästöjä johtuen sekä elintavoistamme että asumisen vaatimasta energian kulutuksesta niin meitä on niin vähän suhteessa kokonaisuuteen. Eli vaikka koko kansa lakkaisi olemasta nyt niin ei paljon hetkauttaisi mitään kun miljardikansat jatkaisi porskuttamistaan. Hiiltä poltetaan, metsiä kasketaan, ympäristöä roskataan, jätteitä poltetaan nuotiossa ja ajellaan kaikilla moottorivehkeillä mitkä liikkuu.. Mutta tottakai meidän täällä pitää olla esimerkkinä ja esitaistelijana tässä koska meillä on varaa.
Ja se ympäristöjeesustelu on kyllä nykyään ihan taidetta: paasataan ympäristöstä ja äänestetään vihreitä mutta lennellään kaukomaille, asutaan kaupungin ytimissä ja latkitaan lattea sekä kaikkia muita eksoottisia herkkuja jotka kulkee lentorahtina. Ollaan kasvissyöjiä ja syödään soijaa joka tulee ties mistä. Ja halutaan asuttaa kehitysmaalaisia tänne kylmään pohjolaan hiilijalanjälkeämme kasvattamaan vielä suuremmaksi.
Tarvitaanko päätösten maaliinviemiseen absoluuttista globaalia päätöstä?
Jos G20 ja siihen viisi maata lisää tekevät päätöksiä...aika pitkällä oltaisiin, noin periaatteessa.
Hiili25-valtiot on nimittäin aika helppo nimetä. Ja jos nämä eivät kaikkien suureksi yllätykseksi pääsisi sopuun, niin vaikea on kuvitella globaalia ratkaisuakaan, ylen vaikea.
Yleensä maailman on läpäissyt globalismin myötä reipas optimismi....kaikki esteet on tehty voitettaviksi ja globalisaatio on yleisavain ratkomaan kaikki ongelmat.
Jos G20 ja siihen viisi maata lisää tekevät päätöksiä...aika pitkällä oltaisiin, noin periaatteessa.
Hiili25-valtiot on nimittäin aika helppo nimetä. Ja jos nämä eivät kaikkien suureksi yllätykseksi pääsisi sopuun, niin vaikea on kuvitella globaalia ratkaisuakaan, ylen vaikea.
Yleensä maailman on läpäissyt globalismin myötä reipas optimismi....kaikki esteet on tehty voitettaviksi ja globalisaatio on yleisavain ratkomaan kaikki ongelmat.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Nyt globalisaatiohihhulit ovat vaihtaneet sloganikseen "digitaalisuus ja automatisaatio ratkaisevat kaikki ongelmat".
Jos jaksat ja kiinnostusta riittää, tässä on pelottavan näkijän tekstiä 30 vuoden takaa. Juttu on pitkä, joten laitan vain linkin.
Tämä Linkola hyvästijättö vihreille on kunnon jytinää, jonka merkityksen alkaa ymmärtää vasta nyt. Mahtava retoriikka. Ja tämä on ajalta, jolloin ei ollut vielä toukoja ja emmoja...
http://ikihonka.blogspot.com/2013/05/maailma-kaatoi-vihrean-liikkeen.html?m=1
En tuota vielä lukenut, mutta oma pahin painajaiseni, joka on että kaikki hullut ja vainoharhaiset ovatkin oikeassa, taitaa toteutua..
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Tuskin hullut ja vainoharhaiset, mutta ajattelijat kyllä.
Mulle Linkolan tekstit eivät ole tuntemattomia. Top10 suomalainen ajattelija...aivan taatusti.
Iän myötä taisin hoksata, että Linkola -uskalsi- ajatella ilman ismejä ja dogmeja, ei sortunut haihatteluun tai olisi pelännyt ajautumista marginaaliin käsitystensä takia.
Olin itse mukana opiskelijapolitiikassa niihin aikoihin, kun vihreä liike otti ensi askeleita jonkinlaisena Puolueena. En kylläkään siinä puolueessa, mutta eräässä toisessa maanläheisessä.
Olin hieman ihmeissäni siitä erosta, joka nuorisopuolella oli muut vs. vihreät. Vihreissä oli pirusti ruutia. Pankaa foliota sitten päänne ympärille, kun luette seuraavaa ja jos luulette, että kirjoitan silkkaa sontaa.
Mikään ei ollut helpompaa kuin vallata tuo poliittinen liike. Sen tekivät de facto nämä nais-stallarit ja heidän opportunisminsa -ansiosta- liikkeestä tuli Puolue. Se on tasan näin. Koijärveläiset ym. ajettiin kylmästi nurkkaan häpeämään ja -poliittisen koulunsa- käyneet naiset ottivat ohjat käsiinsä. Älkää aliarvioiko kommunistien puoluekoulutusta, se liike oli taitava monessa asiassa. Se osasi hyödyntää kaikki ne väylät, jotka olivat vähänkään ns. portti raollaan.
Muutama hyvin älykäs ja oppinut mies kykeni säilyttämään jonkinlaisen aseman tuossa vyörytyksessä. Jos muistatte ensimmäiset vihreiden kansanedustajat....keiden luulette heidät paimentaneen tuohon tehtävään....samalla kun puoluekone valjastettiin -aivan toisten uran nostamiseen-.
Kylmiä, taitavia, täysin opportunistisia ihmisiä, jotka ottivat Puolueen kynsiinsä. Samalla -luonto-ympäristö- valjastettiin sivurooliin, jolla kyllä oli merkityksensä, mutta vain sivulauseessa.
Kouluesimerkki, kun tärkeä liike, jolla oli sanomaa, muutettiin puolueeksi. Ja täts it. En ihmettele, että Linkolan terveysongelmat alkoivat noihin aikoihin. Hän kykeni näkemään ilman illuusioita, mikä on homman nimi.
Jälkeenpäin voidaan sanoa, että Linkola on ollut illuusioton ajattelija.....
Toisaalta tuossa kyseenalaisteen älykkyyden ja oppineisuuden kritteeristö eli Linkolan periaatteet olivat puhtaasti luonnonsuojelussa kun melkein kaikki muut halusivat edistää liikettä rahankeruuoperaationa ja vallan masinoimiseen. Itse olen kauan aikaa sitten yrittänyt tunnistaa henkilöt, jotka eivät ole valmiita luopumaan periaatteistaan, vaikka olisi mainetta ja mammonaa tiedossa, koska yleensä heillä on totuuden ja valheen prosenttuaalinen seos 90/10-luokkaa kun taasen esim juuri De Gröneillä seos on flipannut 10/90:seksi. Ja yleensä tuo 10% selittyy mielipide-eroilla eikä niinkään lähestulkoon absoluuttisen totuuden erona.
Näitä kommareita, jotka ovat soluttautuneet järjestöihin, tai ylipäätään ideologioiden sekaan, niin mikä heitä yleensä yhdistää on raha. Kaikki perustellaan rahalla: "meidän pitää nyt oikoa vähän tässä asiassa kun siitä saa tässä tapauksessa hiukan nappulaa niin sitten tulevaisuudessa voidaan tällä nappulavuorella ja vaikutusvallalla korjata asioista..." vaikka näinhän tämä ei tule toteutumaan vaan kun periaatteista on luovuttu niin luotu koneisto alkaa ruokkimaan itse itseään tuomalla mukaan talous"tieteilijöitä" organisaatioiden johtoon pyörittämään koneistoa. Sitä voisi hiukan pohtia, että kun rikoksien tapauksessa kehoitetaan "follow the money"-periaatetta niin että toimisiko asia myös ns. ekvivalenttina totuutena, jos ja vain jos, eli rikokseen liittyy aina taloudelliset syyt jos ja vain jos taloudelliset syyt liittyvät aina rikokseen. Tuo hypoteesi loikkaa raamatulliseen toteamukseen, että raha nykyisessään muodossaan eli korolla varustettuna vekselinä on syntiä. Täten, voisi melkein, ja ainoastaan just ja just, todeta että raha synnyttää kommareita. Tässä on ainakin yksi perustavan laatuinen syy miksi esim arwopohjat yms ovat niin kommunistisia viritelmiä, vaikka itse arwopohjan puolesta puhujat eivät itse sitä hiffaa.
Ministeri Berner: Autoverotuksen on muututtava – ”nämä päätökset on tehtävä!”
Tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa, myös liikenteessä, Berner kirjoitti blogissaan. Autokannan nuorentaminen on hänen mielestänsä avainasemassa. (KUVA: Kemal Can)
Julkaistu: 15.10. 12:08
AUTOVEROTUS
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) nostaa esille viisi näkökulmaa, joilla vähennetään liikenteen päästöjä.
Bernerin lääkkeet ovat verotus, sähköautot, kävely ja pyöräily, maaseudulla liikkuminen ja viidentenä globaali näkökulma.
Berner ohjaisi verotuksella autokannan nuorentamista, koska ”Suomen autokanta on vanhaa ja ikääntyneet autot saastuttavat. Autokannan uudistaminen on yksi keino liikenteen päästöjen vähentämisessä. Hinta taas on yksi tärkeimmistä auton hankintaan vaikuttavista tekijöistä.”
Bernerin mukaan autoveron tasoa merkittävästi laskemalla hankintahintaa saataisiin alemmaksi. Näin autokanta uudistuisi nykyistä nopeammin.
”Auton valmistuksen osuus auton elinkaaren aikaisista päästöistä on niin pieni, että vanha auto kannattaa nykyisellä teknologiakehityksellä vaihtaa uuteen jopa alle kymmenen vuoden ikäisenä. Jotta uudistuksella olisi vaikutusta, veronalennukset tulisi kohdentaa erityisesti nolla- ja vähäpäästöisiin autoihin”, Berner kirjoittaa sunnuntaina julkaistussa blogissa.
Berner muistuttaa, että tänä vuonna Suomeen tuodaan arviolta jopa 40 000 käytettyä autoa, lähinnä Saksasta ja Ruotsista. Nämä autot ovat usein vanhahkoja, suuripäästöisiä dieselautoja, jotka säilyvät käytössä pitkään. Kun tavoitteena on liikenteen päästöjen vähentäminen, näiden autojen kasvava kanta on ongelma.
Vuoden 2018 alusta Suomessa käyttöön otettu sähköautojen hankintatuki (2 000 euroa) ei ole Bernerin mielestä toiminut toivotulla tavalla.
”Uusia tuettuja sähköautoja on tähän mennessä ostettu alle 200 kappaletta. Tavoitteet ovat kaukana horisontissa. Päämäärä on, että liikenteessä olisi vuonna 2020 vähintään 20 000 ja vuonna 2030 vähintään 250 000 sähköautoa. On ilmiselvää, että tuen myöntämisen ehtoja on tarkistettava.”
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta Berner muistuttaa, että tavoitteen mukaan kävely- ja pyörämatkojen määrät kasvaisivat 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
https://www.is.fi/autot/art-2000005864802.html
......
4. Liikenteen muutos tuo maaseudulle mahdollisuuksia
Liikennepalvelulaki tuo uusia mahdollisuuksia maaseudun liikkumiseen ja logistiikkaan. On tärkeää mahdollistaa uusia liikkumisen palveluita. Esimerkiksi esteet ihmisten ja tavaroiden kuljettamiselle samoilla palvelukyydeillä on poistettu.
Uudet liikkumisen palvelut eivät poista tarvetta yksityisautoiluun, eikä niin ole tarkoituskaan. Ne kuitenkin luovat vaihtoehtoja ja tehostavat ihmisten ja tavaroiden liikkumista. Samalla pienenevät liikenteen päästöt.
Maaseudullakin liikenteen käyttövoimaratkaisut ovat tärkeitä. Sähkö yksin ei kuitenkaan ratkaisuksi riitä. Tarvitaan muassa maatalouden sivutuotteisiin perustuvaa puhdasta energiaa. Tulevaisuudessa esimerkiksi biokaasu on yhä useamman paikallisesti tuotettu liikkumisen energianlähde, erityisesti maaseudulla.
Mahdollistava lainsäädäntö on tärkeää uuden kehittämiselle. Liikenne- ja viestintäministeriössä mahdollisuuksia on luotu liikennepalvelulailla On tärkeää, että uuden luominen ja muutos huomioidaan myös muilla hallinnonaloilla.
5. Kaikkien on hoidettava osuutensa, vapaamatkustajille ei ole tilaa
Kaikilla kasvihuonekaasupäästöillä on väliä. Kaikki maat ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen osana Pariisin sopimusta. Myös meidän on hoidettava oma osuutemme.
Suomessa laaja-alainen liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä eli ILMO45 on etsinyt keinoja hiilettömään liikenteeseen. Työryhmän väliraportti julkaistiin syyskuussa. Loppuraportin ryhmän työstä saamme joulukuussa. Se on skenaario päästöttömästä liikenteestä vuonna 2045. Odotan sitä mielenkiinnolla.
On ollut hienoa seurata, miten laajalla rintamalla tätä työtä on tehty. Olen kiitollinen viranomaisten, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyöstä ja sitoutumisesta.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportti sähköisti keskustelun kaikkialla maailmassa. Sen viesti on selvä: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla. Yhtä selvä on johtopäätös: Nyt on toimittava ja löydettävä yhdessä keinot ennakkoluulottomille ratkaisuille ja päätöksille. Kaikkien on osallistuttava. Ratkaisut löydetään yhdessä.
Anne Berner
kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri
Tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa, myös liikenteessä, Berner kirjoitti blogissaan. Autokannan nuorentaminen on hänen mielestänsä avainasemassa. (KUVA: Kemal Can)
Julkaistu: 15.10. 12:08
AUTOVEROTUS
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) nostaa esille viisi näkökulmaa, joilla vähennetään liikenteen päästöjä.
Bernerin lääkkeet ovat verotus, sähköautot, kävely ja pyöräily, maaseudulla liikkuminen ja viidentenä globaali näkökulma.
Berner ohjaisi verotuksella autokannan nuorentamista, koska ”Suomen autokanta on vanhaa ja ikääntyneet autot saastuttavat. Autokannan uudistaminen on yksi keino liikenteen päästöjen vähentämisessä. Hinta taas on yksi tärkeimmistä auton hankintaan vaikuttavista tekijöistä.”
Bernerin mukaan autoveron tasoa merkittävästi laskemalla hankintahintaa saataisiin alemmaksi. Näin autokanta uudistuisi nykyistä nopeammin.
”Auton valmistuksen osuus auton elinkaaren aikaisista päästöistä on niin pieni, että vanha auto kannattaa nykyisellä teknologiakehityksellä vaihtaa uuteen jopa alle kymmenen vuoden ikäisenä. Jotta uudistuksella olisi vaikutusta, veronalennukset tulisi kohdentaa erityisesti nolla- ja vähäpäästöisiin autoihin”, Berner kirjoittaa sunnuntaina julkaistussa blogissa.
Berner muistuttaa, että tänä vuonna Suomeen tuodaan arviolta jopa 40 000 käytettyä autoa, lähinnä Saksasta ja Ruotsista. Nämä autot ovat usein vanhahkoja, suuripäästöisiä dieselautoja, jotka säilyvät käytössä pitkään. Kun tavoitteena on liikenteen päästöjen vähentäminen, näiden autojen kasvava kanta on ongelma.
Autoveron alentaminen auttaa vähentämään myös vanhojen autojen tuontia.
”Verotuksen käyttö autokannan uudistamiseen on keinona suoraviivainen. Jotta tavoitteisiin päästään, nämä päätökset on tehtävä. Autoveron alentaminen auttaa vähentämään myös vanhojen autojen tuontia.”Vuoden 2018 alusta Suomessa käyttöön otettu sähköautojen hankintatuki (2 000 euroa) ei ole Bernerin mielestä toiminut toivotulla tavalla.
”Uusia tuettuja sähköautoja on tähän mennessä ostettu alle 200 kappaletta. Tavoitteet ovat kaukana horisontissa. Päämäärä on, että liikenteessä olisi vuonna 2020 vähintään 20 000 ja vuonna 2030 vähintään 250 000 sähköautoa. On ilmiselvää, että tuen myöntämisen ehtoja on tarkistettava.”
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta Berner muistuttaa, että tavoitteen mukaan kävely- ja pyörämatkojen määrät kasvaisivat 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
https://www.is.fi/autot/art-2000005864802.html
......
4. Liikenteen muutos tuo maaseudulle mahdollisuuksia
Liikennepalvelulaki tuo uusia mahdollisuuksia maaseudun liikkumiseen ja logistiikkaan. On tärkeää mahdollistaa uusia liikkumisen palveluita. Esimerkiksi esteet ihmisten ja tavaroiden kuljettamiselle samoilla palvelukyydeillä on poistettu.
Uudet liikkumisen palvelut eivät poista tarvetta yksityisautoiluun, eikä niin ole tarkoituskaan. Ne kuitenkin luovat vaihtoehtoja ja tehostavat ihmisten ja tavaroiden liikkumista. Samalla pienenevät liikenteen päästöt.
Maaseudullakin liikenteen käyttövoimaratkaisut ovat tärkeitä. Sähkö yksin ei kuitenkaan ratkaisuksi riitä. Tarvitaan muassa maatalouden sivutuotteisiin perustuvaa puhdasta energiaa. Tulevaisuudessa esimerkiksi biokaasu on yhä useamman paikallisesti tuotettu liikkumisen energianlähde, erityisesti maaseudulla.
Mahdollistava lainsäädäntö on tärkeää uuden kehittämiselle. Liikenne- ja viestintäministeriössä mahdollisuuksia on luotu liikennepalvelulailla On tärkeää, että uuden luominen ja muutos huomioidaan myös muilla hallinnonaloilla.
5. Kaikkien on hoidettava osuutensa, vapaamatkustajille ei ole tilaa
Kaikilla kasvihuonekaasupäästöillä on väliä. Kaikki maat ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen osana Pariisin sopimusta. Myös meidän on hoidettava oma osuutemme.
Suomessa laaja-alainen liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä eli ILMO45 on etsinyt keinoja hiilettömään liikenteeseen. Työryhmän väliraportti julkaistiin syyskuussa. Loppuraportin ryhmän työstä saamme joulukuussa. Se on skenaario päästöttömästä liikenteestä vuonna 2045. Odotan sitä mielenkiinnolla.
On ollut hienoa seurata, miten laajalla rintamalla tätä työtä on tehty. Olen kiitollinen viranomaisten, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyöstä ja sitoutumisesta.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportti sähköisti keskustelun kaikkialla maailmassa. Sen viesti on selvä: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla. Yhtä selvä on johtopäätös: Nyt on toimittava ja löydettävä yhdessä keinot ennakkoluulottomille ratkaisuille ja päätöksille. Kaikkien on osallistuttava. Ratkaisut löydetään yhdessä.
Anne Berner
kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeri
Lopetetaanko Juhla-Mokan tuontikin samalla?
Kyllä, unohdin tuon.. Eli korvikkeisiin on siirryttävä
ILoveEU
Kenraali
Nykypäivänä osataan valmistaa kofeiinitabletteja, niin mitään syytä miksi kahvia olisi juotava, ei ole. Lisäksi kun kahvia ei tarvitse keittää, niin se säästää sähköä; joten tabletin popsiminen on itsessään ekoteko.
Kyllä nykypäivänä pystyttäisiin vaikka minkälaisiin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta eri asia on, että onko hommassa mitään tolkkua, ja onko sille edes oikeasti kysyntää. Eräänlainen neukku propljem.
Kyllä nykypäivänä pystyttäisiin vaikka minkälaisiin toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta eri asia on, että onko hommassa mitään tolkkua, ja onko sille edes oikeasti kysyntää. Eräänlainen neukku propljem.
Miljardeja EU:lta tarjolla...sähköautoilu on "SE"..
EU:ssa on herännyt huoli suuresta riippuvuudesta Aasian akkuteollisuuteen, Financial Times -lehti kirjoitti tiistaina. Huolen taustalla on EU:n pyrkimys saada alueelleen laajamittaista sähköautotuotantoa.
”On mahdotonta kehittää uusia malleja tai korkealaatuisia autoja, jos puuttuu akkuihin liittyvät taidot, innovointi ja tutkimus”, Euroopan komission varapuheenjohtaja Maros Sefcovic sanoi Financial Timesille.
EU haluaisi parantaa akkuteollisuuden mahdollisuuksia kansallisilla tutkimustuilla. Financial Timesin mukaan myös EU-hankkeissa on suunnattu miljardi euroa akkuteollisuuden tukemiseen ja lisäksi alan hankkeisiin on mahdollista hakea miljardien eurojen edestä tukirahoja EU:n alueellisista tuista ja Euroopan strategisten investointien rahastosta.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/e2d16634-3bb1-3286-a595-0b75852a68a3
EU:ssa on herännyt huoli suuresta riippuvuudesta Aasian akkuteollisuuteen, Financial Times -lehti kirjoitti tiistaina. Huolen taustalla on EU:n pyrkimys saada alueelleen laajamittaista sähköautotuotantoa.
”On mahdotonta kehittää uusia malleja tai korkealaatuisia autoja, jos puuttuu akkuihin liittyvät taidot, innovointi ja tutkimus”, Euroopan komission varapuheenjohtaja Maros Sefcovic sanoi Financial Timesille.
EU haluaisi parantaa akkuteollisuuden mahdollisuuksia kansallisilla tutkimustuilla. Financial Timesin mukaan myös EU-hankkeissa on suunnattu miljardi euroa akkuteollisuuden tukemiseen ja lisäksi alan hankkeisiin on mahdollista hakea miljardien eurojen edestä tukirahoja EU:n alueellisista tuista ja Euroopan strategisten investointien rahastosta.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/e2d16634-3bb1-3286-a595-0b75852a68a3
"YVA-ohjelman täydennys liittyy litiumkemiantehtaalla valmistettavan litiumkarbonaatin vuosittaisen tuotantokapasiteetin kaksinkertaistamiseen 12 000 tonnista 24 000 tonniin. Suuremman kapasiteetin mukaisen litiumkarbonaattituotannon tarvitsemasta spodumeenirikasteesta noin puolet tuotettaisiin Kaustisen Kalaveden rikastamolla ja noin puolet hankittaisiin kansainvälisiltä markkinoilta."
https://www.keliber.fi/sijoittajat/tiedotteet-ja-julkaisut/4E1B9F75F467EE46/
"Auto- ja polttoaineveroja pitää säätää rajusti”
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/26...aataa-rajusti-ministeri-kai-mykkanen-listaa-3
”Auto- ja polttoaineveroja pitää säätää rajusti” – Ministeri listaa 3 pakollista ja tärkeää ilmastotekoa Suomelle
15.10.2018 15:43
Suomalaisia ilmasto-ongelmia ovat erityisesti lämmitys, autot ja ruoka, kirjoittaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok) Puheenvuoron blogissaan.
Hänen mukaansa ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin hahmottelema ilmaston lämpenemisen aikataulu pakottaa Suomen näillä sektoreilla merkittäviin muutoksiin hyvin nopeasti. Mykkänen huomauttaa, että raportti heittää romukoppaan vanhan käsityksen ilmastotalkoista asiana, jota tehdään lapsenlapsia ajatellen.
”Tutkijaryhmä tulee korkealla luottamustasolla tulokseen, että tärkeänä pidetty 1,5 asteen rajapyykki lämpenemisessä esiteolliseen aikaan verrattuna toteutuu jo vuosiin 2030–2052 mennessä. Kyse ei olekaan lapsenlapsistamme! Esimerkiksi satojen miljoonien ihmisten ilmastopakolaisuus on aivan nurkan takana ja tulee näkymään useimpien meidän omassa elämässä”, Mykkänen kirjoittaa.
Globaalisti tarvitaan Mykkäsen tiivistyksen mukaan lisää ydinvoimaa ja keinotekoista hiilen ilmasta sitomista. Hänen mukaansa pohjoismaiden tilanne eroaa globaaleista vaatimuksista siinä, että ”meillä pohjoismaissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosenttia syntyy jo hiilidioksidivapaasti”.
”Meillä haaste on lämmitys, liikenne ja syöminen. Vastaavasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fennovoiman ydinvoimala Hanhikiveen tai kaksin- vai kolminkertaistuuko Suomen tuulivoimakapasiteetti.
Suurempi ilmastokysymys meillä on se, pystytäänkö polttamalla tuotetun lämmön osuus puolittamaan Helsingin seudulla tai siirtyvätkö suomalaiset sähköautoihin jo ensi vuosikymmenellä vai vasta 2030-luvulla”, ministeri kirjoittaa.
Ministerin Suomen osalta erityisesti korostamia ilmastotekoja ovat lämmöntuotannon uudistus, autoilun sähköistyminen ja lihansyönnin vähentäminen.
Polttamalla tuotetun lämmön osuus pitää hänen mukaansa pakottaa alas, ja tähän suuntaan ollaankin menossa kivihiilen kieltävällä lakiesityksellä.
”Tulevina vuosina on tärkeä lopettaa turpeen erivapaudet ja nostaa lämmityspolttoaineiden veron hiilimaksua määrätietoisesti”, ministeri jatkaa.
Liikenteessä sähköistyminen on ratkaisu, Mykkänen uskoo. Se tapahtuu verotuksen avulla. Mykkäsen mukaan liikenteen verotuksessa ”pitää yksinkertaisesti asettaa vaatimukseksi, että viimeistään 10 vuoden päästä muun kuin polttomoottoriauton ostaminen on aina kuluttajalle edullisempi vaihtoehto”.
”Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineveroja pitää säätää niin rajusti, että tämä toteutuu”, hän linjaa.
Ruoan osalta ”siitä ei pääse mihinkään, että lihan osuutta pitää vähentää”, Mykkänen toteaa.
Tämä voi jatkossa johtaa esimerkiksi hiilijalanjälkeen perustuvaan ”ruokaveroon”, hän väläyttää.
”Pitäisikö valtion tehdä jotain ruokavaliolle? Aihe on aika lailla tabu. Mutta voi toki kysyä, miksi pidämme luonnollisena päästöjen mukaan verottamista liikenteessä, lämmössä ja sähkössä, mutta emme ruoassa? Olisiko arvioituun hiilijalanjälkeen perustuva ruokavero kuolinisku suomalaiselle eläintaloudelle”, Mykkänen pohtii.
”Ei välttämättä. Uskon, että suomalainen liha, maito ja muna pärjäisi kuljetusten ja kasvatustapojen avulla hiililaskennassa varsin hyvin brasilialaiseen verrattuna.”
Mykkänen toteaa itse syövänsä myös lihaa.
”Mutta olen kyllä alkanut suosia kasvisruokia kiihtyvästi ja alkanut tottua siihen. Ilmaston kannalta määrät ratkaisevat.”
Yksi Suomen iso kysymys on hiilinielut. Kun metsien hakkuita on päätetty kasvattaa, tekee hiilinielujen pienentyminen tyhjäksi muita Suomen päästövähennyksiä.
”Vaikeita kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastauksia Suomessa lähikuukausina. Puhtaiden ratkaisuiden ja biotalouden ministeriryhmässä sovimme pari viikkoa selvityksestä, jossa arvioidaan tarpeellisen nielupolitiikan polku siten, että nettopäästömme laskevat 85-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä”, Mykkänen kertoo.
Ministeri suhtautuu kaikkinensa skeptisesti siihen, että ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä IPCC:n tavoittelemaan 1,5 asteeseen.
”1,5 asteessa pysyminen edellyttäisi tutkijoiden arviossa globaalien nettopäästöjen vähentämistä 40-60 prosentilla vuoden 2010 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä ja koko maailman painamista nettona hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Missään en mieluummin erehtyisi kuin tässä: ei tule tapahtumaan”, Mykkänen kirjoittaa.
”2020-luvun aikana miljardit aasialaiset ostavat ensimmäisen autonsa ja painavat ensimmäisen kerran jääkaapin päälle. Tämän vuosisadan päästökehitys ratkaistaan nimenomaan Aasiassa”, hän perustelee näkymää.
15.10.2018 15:43
- Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia
Suomalaisia ilmasto-ongelmia ovat erityisesti lämmitys, autot ja ruoka, kirjoittaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok) Puheenvuoron blogissaan.
Hänen mukaansa ilmastopaneeli IPCC:n tuoreen raportin hahmottelema ilmaston lämpenemisen aikataulu pakottaa Suomen näillä sektoreilla merkittäviin muutoksiin hyvin nopeasti. Mykkänen huomauttaa, että raportti heittää romukoppaan vanhan käsityksen ilmastotalkoista asiana, jota tehdään lapsenlapsia ajatellen.
”Tutkijaryhmä tulee korkealla luottamustasolla tulokseen, että tärkeänä pidetty 1,5 asteen rajapyykki lämpenemisessä esiteolliseen aikaan verrattuna toteutuu jo vuosiin 2030–2052 mennessä. Kyse ei olekaan lapsenlapsistamme! Esimerkiksi satojen miljoonien ihmisten ilmastopakolaisuus on aivan nurkan takana ja tulee näkymään useimpien meidän omassa elämässä”, Mykkänen kirjoittaa.
Globaalisti tarvitaan Mykkäsen tiivistyksen mukaan lisää ydinvoimaa ja keinotekoista hiilen ilmasta sitomista. Hänen mukaansa pohjoismaiden tilanne eroaa globaaleista vaatimuksista siinä, että ”meillä pohjoismaissa ongelma ei ole sähkö, josta 90 prosenttia syntyy jo hiilidioksidivapaasti”.
”Meillä haaste on lämmitys, liikenne ja syöminen. Vastaavasti meillä talkoita ei ratkaise se, nouseeko Fennovoiman ydinvoimala Hanhikiveen tai kaksin- vai kolminkertaistuuko Suomen tuulivoimakapasiteetti.
Suurempi ilmastokysymys meillä on se, pystytäänkö polttamalla tuotetun lämmön osuus puolittamaan Helsingin seudulla tai siirtyvätkö suomalaiset sähköautoihin jo ensi vuosikymmenellä vai vasta 2030-luvulla”, ministeri kirjoittaa.
Ministerin Suomen osalta erityisesti korostamia ilmastotekoja ovat lämmöntuotannon uudistus, autoilun sähköistyminen ja lihansyönnin vähentäminen.
Polttamalla tuotetun lämmön osuus pitää hänen mukaansa pakottaa alas, ja tähän suuntaan ollaankin menossa kivihiilen kieltävällä lakiesityksellä.
”Tulevina vuosina on tärkeä lopettaa turpeen erivapaudet ja nostaa lämmityspolttoaineiden veron hiilimaksua määrätietoisesti”, ministeri jatkaa.
Liikenteessä sähköistyminen on ratkaisu, Mykkänen uskoo. Se tapahtuu verotuksen avulla. Mykkäsen mukaan liikenteen verotuksessa ”pitää yksinkertaisesti asettaa vaatimukseksi, että viimeistään 10 vuoden päästä muun kuin polttomoottoriauton ostaminen on aina kuluttajalle edullisempi vaihtoehto”.
”Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineveroja pitää säätää niin rajusti, että tämä toteutuu”, hän linjaa.
Ruoan osalta ”siitä ei pääse mihinkään, että lihan osuutta pitää vähentää”, Mykkänen toteaa.
Tämä voi jatkossa johtaa esimerkiksi hiilijalanjälkeen perustuvaan ”ruokaveroon”, hän väläyttää.
”Pitäisikö valtion tehdä jotain ruokavaliolle? Aihe on aika lailla tabu. Mutta voi toki kysyä, miksi pidämme luonnollisena päästöjen mukaan verottamista liikenteessä, lämmössä ja sähkössä, mutta emme ruoassa? Olisiko arvioituun hiilijalanjälkeen perustuva ruokavero kuolinisku suomalaiselle eläintaloudelle”, Mykkänen pohtii.
”Ei välttämättä. Uskon, että suomalainen liha, maito ja muna pärjäisi kuljetusten ja kasvatustapojen avulla hiililaskennassa varsin hyvin brasilialaiseen verrattuna.”
Mykkänen toteaa itse syövänsä myös lihaa.
”Mutta olen kyllä alkanut suosia kasvisruokia kiihtyvästi ja alkanut tottua siihen. Ilmaston kannalta määrät ratkaisevat.”
Yksi Suomen iso kysymys on hiilinielut. Kun metsien hakkuita on päätetty kasvattaa, tekee hiilinielujen pienentyminen tyhjäksi muita Suomen päästövähennyksiä.
”Vaikeita kysymyksiä, joihin pitää etsiä vastauksia Suomessa lähikuukausina. Puhtaiden ratkaisuiden ja biotalouden ministeriryhmässä sovimme pari viikkoa selvityksestä, jossa arvioidaan tarpeellisen nielupolitiikan polku siten, että nettopäästömme laskevat 85-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä”, Mykkänen kertoo.
Ministeri suhtautuu kaikkinensa skeptisesti siihen, että ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä IPCC:n tavoittelemaan 1,5 asteeseen.
”1,5 asteessa pysyminen edellyttäisi tutkijoiden arviossa globaalien nettopäästöjen vähentämistä 40-60 prosentilla vuoden 2010 tasosta jo vuoteen 2030 mennessä ja koko maailman painamista nettona hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Missään en mieluummin erehtyisi kuin tässä: ei tule tapahtumaan”, Mykkänen kirjoittaa.
”2020-luvun aikana miljardit aasialaiset ostavat ensimmäisen autonsa ja painavat ensimmäisen kerran jääkaapin päälle. Tämän vuosisadan päästökehitys ratkaistaan nimenomaan Aasiassa”, hän perustelee näkymää.
Mykkäsen mukaan liikenteen verotuksessa ”pitää yksinkertaisesti asettaa vaatimukseksi, että viimeistään 10 vuoden päästä muun kuin polttomoottoriauton ostaminen on aina kuluttajalle edullisempi vaihtoehto”.
Golf bensa 30.000 (autovero 4000€)
Golf sähkö 43.000(autovero 1000€)
Pikaisesti veikaten ajoneuvovero on "SE" ainoa lääke, joka puree...ja kaikki ymmärtää mitä se tarkoittaa vanhemmalle kalustolle..
Tietenkin on mahdollista, että autotehtaat lopettavat polttomoottorien kehityksen ja tuotannon ja saavat täyssähkö autojen hinnat alkamaan nykyisten polttomoottoriautojen hinnoista.
Golf bensa 30.000 (autovero 4000€)
Golf sähkö 43.000(autovero 1000€)
Pikaisesti veikaten ajoneuvovero on "SE" ainoa lääke, joka puree...ja kaikki ymmärtää mitä se tarkoittaa vanhemmalle kalustolle..
Tietenkin on mahdollista, että autotehtaat lopettavat polttomoottorien kehityksen ja tuotannon ja saavat täyssähkö autojen hinnat alkamaan nykyisten polttomoottoriautojen hinnoista.
Jos kovin alkaa ahdistaa "Helvetin koneella" liikkuminen, niin tuolta voi etsi esim. vihreitä vaihtoehtoja..
https://autovertaamo.trafi.fi/etusivu/index
https://autovertaamo.trafi.fi/etusivu/index
Säätääpä hyvinkin. No, uppoaa äänestäjiin käsittääkseni kuin kirjaimellisesti häkä.