Ilmastopsykoosi -ketju

[Talvela]

Länsimaalaisten pitäisi vähentää lihansyöntiä 90 prosenttia, muuten ilmastonmuutoksen hillintä ei onnistu, varoittavat tutkijat
Muutokseen tarvitaan tutkijoiden mukaan verotusta, valistusta, tukiaisia ja tekoja poliitikoilta.

Lihansyönnin vähentäminen on yksi keskeisistä keinoista ehkäistä ilmaston lämpötilan nousemista. (KUVA: KIM KYUNG HOON & TOBY MELVILLE / REUTERS)
Minttu Mikkonen HS
Julkaistu: 13.10. 15:08
LIHANSYÖNNIN pitää vähentyä länsimaissa 90 prosenttia, jos haluamme välttää ilmaston vaarallisen lämpenemisen, toteaa tällä viikolla Nature-tiedelehdessä julkaistu laaja tutkimus.

Perusteellinen tutkimus keskittyi maatalouden ja ruuantuotannon ilmastovaikutuksiin. Sen mukaan maatalouteen on tehtävä valtavia muutoksia, jotta maapallo kykenisi ruokkimaan kasvavan väestön.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei tutkijoiden mukaan onnistu ilman merkittävää muutosta ruokavalioon.

RUUANTUOTANNOLLA on paljon ympäristövaikutuksia: se aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, metsien hakkaamista, vesipulaa, eroosiota, merien saastumista ja lajien sukupuuttoja.

Vahingot pahenevat huomattavasti, jos väestö kasvaa ennusteiden mukaisesti yhdeksään tai kymmeneen miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan yhä useammalla ihmisellä etenkin Aasiassa on varaa syödä lihaa.

”Kymmenen miljardin ihmisen ruokkiminen on mahdollista, mutta vain, jos muutamme tapamme syödä ja tuottaa ruokaa”, sanoi tutkimusryhmään kuulunut professori Johan Rockström saksalaisesta Potsdamin ilmastotutkimuslaitoksesta brittilehti The Guardianille.

MYÖS maanantaina julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti totesi, että meidän on muutettava elämäntapaamme perustavanlaatuisesti, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen.

Lihansyönnin vähentäminen on IPCC:n mukaan yksi keskeisistä keinoista kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Nature-lehdessä tutkijat toteavat, että ruokavalion on muututtava selvästi kasvispainotteiseksi. Se tarkoittaisi nykytilanteeseen verrattuna keskimäärin 75 prosenttia vähemmän naudanlihaa, 90 prosenttia vähemmän sianlihaa ja puolet vähemmän kananmunia.

”Ihmiset voivat vaikuttaa henkilökohtaisella tasolla muuttamalla ruokavaliotaan mutta myös koputtamalla poliitikkojensa oville.”​

Papujen ja palkokasvien syöminen kolminkertaistuisi ja pähkinöiden ja siementen käyttö nelinkertaistuisi.

Rikkaiden länsimaiden ihmisille muutos olisi vielä suurempi: 90 prosenttia vähemmän naudanlihaa ja 60 prosenttia vähemmän maitotuotteita.

RUUANTUOTANNONmuuttaminen saattaa olla ilmaston kannalta jopa tärkeämpää kuin energiajärjestelmän muuttaminen, sanoi Kööpenhaminan yliopiston kestävän kehityksen tutkimuslaitoksen johtaja Katherine Richardson The Washington Postille.

Jo nyt puolet maapallon jäättömästä pinta-alasta on joko karjan laidunmaata tai peltona, jossa kasvatetaan ruokaa karjalle, Richardson sanoi. Pinta-ala vastaa Pohjois- ja Etelä-Amerikan yhteenlaskettua alaa.

Lehmiä laiduntamassa Krupenishchessa Valko-Venäjällä elokuussa. (KUVA: VASILY FEDOSENKO / REUTERS)

Myös ruokahävikki on iso ongelma. Tutkimuksen mukaan kolmannes maailmassa tuotetusta ruuasta menee hukkaan.

MITEN näin suuri muutos oikein saataisiin aikaan?

Tutkijoiden mukaan lihansyönnin vähentämiseen tarvitaan monia keinoja samaan aikaan: se voi onnistua valistuksella, verotuksella, kasvisperäisen ruuantuotannon tukiaisilla sekä koulu- ja työpaikkaruokailun muuttamisella.

Maataloudessa tarvittaisiin heidän mukaansa suuria muutoksia metsätuhon, vesipulan ja liikalannoituksen pysäyttämiseksi. Kaikki tarvittavat keinot ovat jo käytössä jossain päin maailmaa, sanoi tutkimusryhmää johtanut Marco Springmann Oxfordin yliopistosta The Guardianille.

Mutta nyt tarvitaan maailmanlaajuista muutosta, hän huomautti.

Springmann uskoo, että muutos voi onnistua, mutta se edellyttäisi hänen mukaansa paljon nykyistä enemmän tekoja hallituksilta.

”Ihmiset voivat vaikuttaa henkilökohtaisella tasolla muuttamalla ruokavaliotaan mutta myös koputtamalla poliitikkojensa oville ja sanomalla, että tarvitsemme parempia ympäristömääräyksiä. Sekin on erittäin tärkeää. Älkää päästäkö poliitikkoja helpolla”, Springmann sanoi.

Kasvispainotteinen ruokavalio olisi hyväksi myös terveydelle, hän totesi The Washington Postille.

KESÄKUUSSA arvovaltainen Science-tiedelehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan vegaaninen ruokavalio on merkittävin yksittäinen ilmastoteko.

Lihan ja maitotuotteiden tuotanto vie nykyisin yli 80 prosenttia maailman maatalousalasta ja aiheuttaa 60 prosenttia maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä.

Eläinpainotteinen ruokavalio on tutkijoiden mukaan tehoton tapa ruokkia ihmiskunta, sillä lihasta ja maitotuotteista saadaan vain 18 prosenttia kaloreista ja 37 prosenttia proteiinista.

https://www.hs.paskamedia.fi/ulkomaat/art-2000005863309.html

Huolestuneimmat voivat lakata kokonaan syömästä.

 

[Talvela]

Suomessa on nykyään 700000 koiraa eli semmoisen 1,5 miljoonaa autoa lisää suomen autokantaan...
Noille kun laittaa co2 veron vaikkapa 200 euroa per vuosi niin se tuottaa valtiolle 140 miljoonaa... Orpo hei...

Tuo koirien verotus tässä onkin varmaan taustalla.

 

[miheikki]

Emme tarvitse koiria.

https://twitter.com/x/status/1051146389693050880

 

[Talvela]

Emme tarvitse koiria.

https://twitter.com/x/status/1051146389693050880

Gender Canis? Pitää opetella nämä kaikki ettei vain loukkaa ketään.

Puolustusvoimissa pitäisi muuten olla mahdollisuus hakea sotakoiraksi.

 

[Nuijamies]

Vaihtoehtoisesti kaikkien autojen sähköistämisen sijaan voisi upottaa sen venäläisten kuuluisan lentotukialuksen. Vastaa varmasti kaikkien autojen päästöjä

 

[Baltriber]

Vaihtoehtoisesti kaikkien autojen sähköistämisen sijaan voisi upottaa sen venäläisten kuuluisan lentotukialuksen. Vastaa varmasti kaikkien autojen päästöjä

Eiköhän tuo kohta uppoa ihan itestään.

 

[YliKoo]

Emme tarvitse koiria.

https://twitter.com/x/status/1051146389693050880

Toivottavasti huomaa olla purematta isäntäänsä, ettei tule lopetetuksi

 

[Umkhonto]

Pohjoisin löytyy jo Oulusta, verkosto leviää koko ajan eikä ajomatka bensallakaan ole kovin huono.

Ajomatka bensallahan riippuu täysin autosta eli bensatankin koosta. Se voi olla alle 200 km tai yli 400 km.

 

[arix]

IPCC:n käyttämä data taitaa olla aika luokatonta:
https://robert-boyle-publishing.com...crut4-global-temperature-dataset-mclean-2018/

… The key temperature data used by the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) is the HadCRUT dataset, now in its fourth version and known as HadCRUT4. When I was an Expert Reviewer of the IPCC’s 2013 Climate Assessment report I raised questions as to whether the HadCRUT4 dataset and the associated HadSST3 dataset had been audited. The response both times was that it hadn’t.

Further indication that no-one has independently audited the HadCRUT4 dataset came early in my analysis, when I found that certain associated files published simultaneously with the main dataset contained obvious errors. Given the nature of the errors and the years in which some of the errors occurred, it seemed that they probably existed for at least five years. (At the time I notified the relevant people and the files have since been corrected.) It seems very strange that man-made warming has been a major international issue for more than 30 years and yet the fundamental data has never been closely examined. …

Some issues in this study focus on individual situations, such as a single observation station, that would have negligible impact on global average values. Similar issues could exist elsewhere in the data and processing, perhaps less obviously, and the fact that issues can be identified at all suggests a variety of problems including lack of attention to detail and possible problems with fundamental procedures or processing. Above all they show that considerable uncertainty exists about the accuracy of the HadCRUT4.

…As far as can be ascertained, this is the first audit of the HadCRUT4 dataset, the main temperature dataset used in climate assessment reports from the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). Governments and the United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) rely heavily on the IPCC reports so ultimately the temperature data needs to be accurate and reliable.

This audit shows that it is neither of those things. More than 70 issues are identified, covering the entire process from the measurement of temperatures to the dataset’s creation, to data derived from it (such as averages) and to its eventual publication. The findings (shown in consolidated form Appendix 6) even include simple issues of obviously erroneous data, glossed-over sparsity of data, significant but questionable assumptions and temperature data that has been incorrectly adjusted in a way that exaggerates warming.

It finds, for example, an observation station reporting average monthly temperatures above 80°C, two instances of a station in the Caribbean reporting December average temperatures of 0°C and a Romanian station reporting a September average temperature of -45°C when the typical average in that month is 10°C. On top of that, some ships that measured sea temperatures reported their locations as more than 80km inland.

One implication of the audit is that climate models have been tuned to match incorrect data, which would render incorrect their predictions of future temperatures and estimates of the human influence of temperatures.

 

[Hallinkorva]

IPCC:n käyttämä data taitaa olla aika luokatonta:
https://robert-boyle-publishing.com...crut4-global-temperature-dataset-mclean-2018/

… The key temperature data used by the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) is the HadCRUT dataset, now in its fourth version and known as HadCRUT4. When I was an Expert Reviewer of the IPCC’s 2013 Climate Assessment report I raised questions as to whether the HadCRUT4 dataset and the associated HadSST3 dataset had been audited. The response both times was that it hadn’t.

Further indication that no-one has independently audited the HadCRUT4 dataset came early in my analysis, when I found that certain associated files published simultaneously with the main dataset contained obvious errors. Given the nature of the errors and the years in which some of the errors occurred, it seemed that they probably existed for at least five years. (At the time I notified the relevant people and the files have since been corrected.) It seems very strange that man-made warming has been a major international issue for more than 30 years and yet the fundamental data has never been closely examined. …

Some issues in this study focus on individual situations, such as a single observation station, that would have negligible impact on global average values. Similar issues could exist elsewhere in the data and processing, perhaps less obviously, and the fact that issues can be identified at all suggests a variety of problems including lack of attention to detail and possible problems with fundamental procedures or processing. Above all they show that considerable uncertainty exists about the accuracy of the HadCRUT4.

…As far as can be ascertained, this is the first audit of the HadCRUT4 dataset, the main temperature dataset used in climate assessment reports from the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). Governments and the United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) rely heavily on the IPCC reports so ultimately the temperature data needs to be accurate and reliable.

This audit shows that it is neither of those things. More than 70 issues are identified, covering the entire process from the measurement of temperatures to the dataset’s creation, to data derived from it (such as averages) and to its eventual publication. The findings (shown in consolidated form Appendix 6) even include simple issues of obviously erroneous data, glossed-over sparsity of data, significant but questionable assumptions and temperature data that has been incorrectly adjusted in a way that exaggerates warming.

It finds, for example, an observation station reporting average monthly temperatures above 80°C, two instances of a station in the Caribbean reporting December average temperatures of 0°C and a Romanian station reporting a September average temperature of -45°C when the typical average in that month is 10°C. On top of that, some ships that measured sea temperatures reported their locations as more than 80km inland.

One implication of the audit is that climate models have been tuned to match incorrect data, which would render incorrect their predictions of future temperatures and estimates of the human influence of temperatures.

Maclean on tunnettu skeptikko. Hän etsii virhemarginaaleja.

 

[hansai]

Tutkimuksen perusteella arvioituna Suomen kissat ja koirat tuottavat yli 100 000 auton verran päästöjä vuodessa – silti lemmikeistä vaietaan, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta

Tänään klo 7:01

Lemmikkien vaikutuksesta ilmastonmuutokseen on hyvin vähän tutkittua tietoa. Mistä se kertoo?

• Etenkin kissojen määrä on viime vuosina kasvanut Suomessa.
• Lemmikkien kohdalla merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat niiden ruokinnasta.
• Tutkimuksen mukaan koiran ekologinen jalanjälki voi olla huomattavasti suurempi kuin maastoauton.

Keskustelu ilmastonmuutoksesta on ollut ajankohtainen jo vuosikymmeniä. Se sai kuitenkin roimasti tuulta alleen, kun kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi maanantaina jättiraportin ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tavan kansalaisille on annettu erilaisia arjen ratkaisumalleja.Keskusteluun ovat nousseet muun muassa kasvispainotteisen ruokavalion lisääminen, ekologisen sähkön käyttäminen ja julkisen liikenteen tai pyöräilyn suosiminen yksityisautoilun sijaan.

Sen sijaan lemmikeistä ja niiden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ei juuri puhuta – mutta pitäisikö? Koirien määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut ja nyt niitä on noin 700 000 kappaletta. Kissoja taas oli vuoden 2016 arvion mukaan noin 600 000, mutta joidenkin arvioiden mukaan niitä olisi paljon enemmän.
Oletetaan, että Suomessa olisi 1,5 miljoonaa kissaa tai koiraa.

Kuinka paljon ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä ne tuottavat itse tai välillisesti?

Se olisi mukava tietää, mutta:kysymykseen on hyvin vaikea vastata, sillä aiheesta ei ole juuri tutkimuksia. Luotettavaa tietoa ei pahemmin ole.

Yhdysvalloissa viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaanmaan reilut 163 miljoonaa kissaa ja koiraa tuottavat suoraan tai välillisesti noin 64 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja.

Tieteen kuvalehden mukaan se vastaa 13,6 miljoonan auton päästöjä.

Jos näitä tuloksia verrataan suoraan Suomen kissojen ja koirien määrään ja oletetaan, että ne tuottavat yhtä paljon päästöjä, niiden päästöt vastaisivat reilun 120 000 auton päästöjä.

Vuonna 2009 julkaistun uusiseelantilaistutkimuksen mukaan keskikokoisen koiran ruokkiminen aiheuttaisi vuodessa 0,84 hehtaarin ekologisen jalanjäljen. Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan tässä tapauksessa koiran kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja niistä syntyneiden jätteiden käsittelemiseen.

Mitä suurempi koira on, sen suurempi sen ekologinen jalanjälki on.

4,6-litraisella moottorilla varustetun Toyota Land Cruiser -maasturin, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä, ekologinen jalanjälki on tutkimuksen mukaan noin 0,41 hehtaaria – eli puolet keskikokoisen koiran vastaavasta.

Nyt puhutaan merkittävistä luvuista.

Pieni vaikutus ihmiseen verrattuna
Siinä missä uusiseelantilaistutkimuksen mukaan koiran ekologinen jalanjälki olisi 0,84 hehtaarin kokoinen per vuosi, suomalaisen ekologinen jalanjälki on noin 6 hehtaaria. Jotta maapallo olisi kestävällä tasolla, ekologisen jalanjäljen suuruus saisi kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n mukaan olla vain 1,6 hehtaaria.

Lemmikkien kohdalla merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat niiden ruokinnasta.
– On ihan selvä, että lemmikit lisäävät päästöjä ravintopuolen kautta. Määrä riippuu siitä, miten ravinto on tuotettu eli mitä lemmikki syö, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ympäristövastaava Ville Heiniläsanoo.

Kissojen ruokavalion perusta on liha. Koira voi pärjätä kasvisravinnollakin, mutta eläinperäisiin raaka-aineisiin perustuvaa ruokintaa suositellaan.
– Jos ruokaa kasvatetaan varta vasten juuri lemmikille, niin se on toki huonompi vaihtoehto verrattuna siihen, että ravintoa saisi tehtyä sivu- tai jätevirroista.On lisäksi aina huonompi vaihtoehto heittää ruokaa roskiin.Mieluummin antaa sen koiralle, Heinilä jatkaa.

Heinilä muistuttaa, että lemmikeillä voi kuitenkin olla omistajalleen positiivinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemistä ajatellen. Hän uskoo, että lemmikki voi edesauttaa omistajan luontosuhteen kehittymistä, mikä voi johtaa ekologisempiin valintoihin elämän muilla osa-alueilla.

Lisäksi lemmikkeihin käytetty raha on pois muusta kulutuksesta.Kärjistetysti sanottuna ainakin osa lemmikin omistajista tekee valinnan lemmikin ylläpidon ja vaikkapa lomalennon välillä.

Koira ja kissa voivat olla mukavia lemmikkejä. Niiden vaikutusta ilmastonmuutokseen ei voi kieltää, vaikka se on huomattavasti ihmisen vaikutusta pienempi. MOSTPHOTOS

Miksi vain vähän tietoa?
On perin mielenkiintoista, että lemmikkien vaikutuksesta ilmastonmuutokseen on puhuttu vain vähän, kun kerran ilmastonmuutos on ollut iso puheenaihe jo pitkään. Ne muutamat tilastot ja tutkimukset, joita aiheesta on tehty, näyttävät, että lemmikeillä on ainakin jonkinlainen rooli ilmastonmuutoksessa – mutta kuten todettu, huomattavasti pienempi kuin vaikka ihmisillä.
– Syynä voi olla se, ettei sitä ole nähty merkittävänä ilmastonmuutoksen kannalta.Suhteessa suomalaisen koko hiilijalanjälkeen sillä kun ei luultavasti ole kovin suurta merkitystä. Lemmikkien määrän kasvaessa asia muuttuu, Heinilä sanoo.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/2833c4d6-1c72-4d7a-869a-0626136d1323_u0.shtml

 

[konservatiivi]

"Ilmastopopulismin hölynpölyä
9.10.2018
Olen huolissani ilmastonmuutoksesta. En tosin välttämättä sen enempää kuin ydinsodasta tai väestöräjähdyksen aiheuttamasta resurssipulasta, juomaveden puutteesta ja nälänhädästä. Päättäjien pitää suhtautua kaikkiin globaaleihin uhkiin vakavasti.

Minua häiritseekin tämän vuoksi nyt käynnissä olevassa ilmastonmuutosvouhotuksessa suhteellisuudentajun puuttuminen. Suomen ilmastopäästöt ovat globaalisti pieniä. Lapsia ja nuoria pelotellaan Suomessa silti pian ilmastonmuutoksella samaan tapaan kuin keskiajalla peloteltiin Helvetin tulella.

Suomen kannattaa pyrkiä olemaan päästöjä vastaan kamppailemisessa edelläkävijä, mutta ihan kaikkea ei kannata ilmastonmuutossaarnaajien alttarille uhrata.

Monille vihervasemmistolaisille kyse taitaa olla pitkälti moraalisesta hyvesignaloinnista, jossa ratkaisee pikemminkin saarnaajan paatos kuin tosiasiallinen lopputulema.

Ilmastonmuutoksesta vouhkaavatkin usein eniten ne, jotka hankkivat uuden iPhonen joka vuosi ja uusissa vaatteissaan koreillen lentävät sitten Balille ottamaan Instagram-kuvia. Rescue-koira lennätetään sekin Suomeen Romaniasta. Vaikka nyt kärjistänkin, en ole oikeasti havainnut mitään merkittävää eroa kulutustottumuksissa tai elintavoissa keskivertokansalaisen ja näiden hyvesignaloitsijoiden välillä.

Se ei tietenkään ole uutta, että vain harva sosialisti elää kuten opettaa. Sosialismin ytimeen kuuluu yksilönvastuun pakoilu ja päätösten ulkoistaminen yhteiskunnalle sekä tietysti syyn vyöryttäminen "pahojen" kapitalistien niskoille (joiden iPhonet silti kelpaavat).

Mutta mitä sitten tulisi tehdä, jotta lopputulema olisi muutakin kuin tarpeetonta suunsoittoa ja kuluttajien kiusaamista?

Suomen kannattaa panostaa teknologioiden kehitykseen ja suunnitteluun (kuten clean tech). Suomen ei kannata kytätä autoilijoita tai syyllistää kuluttajia astianpesukoneen käytöstä.

Suomen kannattaa suosia ydinvoimaa, kotimaista teollisuutta ja näyttää suuressa kuvassa esimerkkiä muulle maailmalle.

Kotimainen tuotanto tulee käynnistää uudelleen. Kiinalaiset vaatteet ovat osa ongelmaa. Rouvat saisivat ostaa harvemmin mutta laadukkaampia vaatteita. Viime kädessä ulkomaisille tuotteille täytyy lätkäistä lisää tulleja, vaikka maailmantalouden rattaat tai poliittiset suhteemme Kiinaan siitä kärsisivät.

Väestönkasvu ja sitä siivittävät väestönsiirrot Eurooppaan voivat tulevaisuudessa osoittautua siinä mielessä ilmastonmuutosta oleellisemmaksi globaaliksi uhkaksi, että liikakansoitusta voi olla vaikeampi ratkaista teknologisesti kuin ilmastonmuutosta.

Väestönkasvu on myös oleellinen osa päästöjen kasvua, joten siitä tulisi puhua aina kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Todellisuudessa samat ihmiset, jotka toitottavat jatkuvasti ilmastonmuutoksesta, toitottavat samaan hengenvetoon Suomen väkiluvun vähenemisestä (joka olisi erinomainen globaali esimerkki hyvin hoidettuna) ja tahtovat kasvattaa Suomen väestöä tänne tehtävin keinotekoisin väestönsiirroin, tehden muualle maailmaan lisää tilaa liikakansoitukselle."

Ville ryöpyttää vasemmistoa
http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262271-ilmastopopulismin-holynpolya

 

[elso]

"Ilmastopopulismin hölynpölyä
9.10.2018
Olen huolissani ilmastonmuutoksesta. En tosin välttämättä sen enempää kuin ydinsodasta tai väestöräjähdyksen aiheuttamasta resurssipulasta, juomaveden puutteesta ja nälänhädästä. Päättäjien pitää suhtautua kaikkiin globaaleihin uhkiin vakavasti.

Suomen kannattaa pyrkiä olemaan päästöjä vastaan kamppailemisessa edelläkävijä,

Omasta näkökulmastani kaveri vaikuttaa ihan selväpäiseltä persuksi, koska kykenee edes tunnistaman ongelmakohdat. Suhteellisen moni perussuomalainen ei tähän suoritukseen kykene.

Loppuartikkeli on nähdäkseni sitä, että yhdistetään omaa näkökulmaa persulaiseen agendaan, ja sekoitetaan rajusti.

 

[hansai]

Sitra laski, kuinka paljon ilmastonmuutos voisi maksaa Suomelle – ”Kustannuksia on jo tullut, ja ne nousevat todella suuriksi, jos mitään ei tehdä”
Sitra laski hintalappuja ilmastonmuutoksen vaikutuksille kahdeksassa esimerkkitapauksessa.

Maanviljelijä Kallepekka Toivonen tutki kuivaa rapsipeltoaan kesäkuussa Nurmijärvellä. Kuivuus näivettää peltoja.(KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)

Heli Saavalainen HS
Julkaistu: 15.10. 2:00 , Päivitetty: 15.10. 6:10

ILMASTON lämpeneminen maksaa Suomelle satoja miljoonia, jopa miljardeja euroja. Kustannuksia tulee esimerkiksi tautien ja hellekuolemien kautta, metsä- ja myrskytuhojen vuoksi sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Terveysmenoja kasvattavat Sitran vielä julkaisemattoman selvityksen mukaan hyönteisvälitteisten tautien, hellekuolemien ja masennuksen yleistyminen.

Tauteja aiheuttavat Suomessa etenkin punkit, joiden levittämät borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat jo yleistyneet. Hoitokulut ovat selvityksen mukaan verrattavissa selkäsairauksiin, mikä tarkoittaa 30–40 miljoonan euron vuotuisia lisäkustannuksia.

Merkit punkkitautien kustannusten noususta ovat Sitran johtavan asiantuntijan Outi Haanperän mukaan jo nähtävissä.

ÄÄRIMMILLÄÄNilmastonmuutos lisää helteestä johtuvia kuolemia, jotka kohdistuvat etenkin vanhuksiin ja sairaisiin. Hellekuolemien arvioidaan lisääntyvän jopa yli kolminkertaisiksi nykytasoon verrattuna tilanteessa.

”Esimerkiksi Kaliforniassa vuoden 2006 helleaalto aiheutti 655 ihmishengen menetyksen ja lukuisia sairaalakäyntejä, joiden kustannukset olivat yli 4,3 miljardia euroa”, Haanperä sanoo.

Masentuneisuus puolestaan yleistyy pimeän lisääntyessä, kun pilvisyys lisääntyy ja lumen määrä vähenee. Haanperän mukaan kustannukset voivat nousta satoihin miljooniin euroihin vuodessa.

SITRA on selvittänyt yhdessä Gaia consulting -yhtiön kanssa ilmastonmuutoksen kustannuksia Suomelle kahdeksassa esimerkkitapauksessa. Terveysvaikutusten lisäksi mukana ovat metsien hyönteistuhot ja myrskyvauriot, säävarma sähköverkko sekä maatalous ja maantiet.

Kustannusarviot perustuvat suurelta osin jo toteutuneisiin kustannuksiin Suomessa ja muualla.

Ensimmäiset laskut ovat jo erääntyneet. ”Kustannukset ovat realisoitumassa”, Haanperä korostaa.

Suomi on lämmennyt yli kaksi astetta esiteollisesta ajasta, kun koko maapallo on lämmennyt asteen. Kun maailma lämpenee kaksi astetta, Suomessa ja muilla arktisilla alueilla nousu on neljä astetta.

Myös vaikutukset ovat jo näkyvissä niin Suomessa kuin muuallakin.

”Usein ajatellaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät hamassa tulevaisuudessa, mutta ne aiheuttavat kustannuksia jo nyt. Tulevaisuudessa kustannukset kasvavat merkittävästi, jos päätöksiä suunnan kääntämisestä ei tehdä nopeasti”, Haanperä sanoo.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raporttiilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ilmastotoimien tarpeellisuudesta osoittaa Haanperän mukaan, että ratkaisuja tarvitaan erittäin kiireellisesti.

SUOMESSA vaikutukset ja myös kustannukset jakautuvat Sitran selvityksen mukaan epätasaisesti.

Sairaiden ja vanhusten lisäksi vaikutukset tuntuvat etenkin metsänomistajien ja maanviljelijöiden kukkaroissa.

Metsien hyönteistuhojen arvioidaan tuovan satojen miljoonien eurojen vuotuiset kustannukset. Myrskytuhojen taloudelliset vaikutukset puolestaan vaihtelevat myrskyn laajuudesta ja voimakkuudesta riippuen kymmenestä miljoonasta eurosta satoihin miljooniin euroihin.

LISÄÄNTYVÄT myrskyt aiheuttavat paineita myös sähköverkolle. Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkon haltijoiden on varauduttava myrskyn ja lumikuorman aiheuttamaan verkon vikaantumiseen niin, että sähkönjakelu asemakaava-alueella ei keskeydy yli kuudeksi tunniksi. Velvoitteet on täytettävä vuoteen 2028 mennessä.

Investoinnit ovat kaikkiaan 3,5–5,5 miljardia euroa, mikä aiheuttaa kymmenen prosentin nousupaineen sähkön hintaan. Haanperän mukaan nousu tarkoittaa sähkölämmitteisessä omakotitalossa keskimäärin 240 euroa, pahimmillaan jopa 900 euroa vuodessa.

Maanteille ilmastonmuutos aiheuttaa kymmenien miljoonien eurojen vuotuisen korjauspaineen.

Maataloudelle hintalappua ei ole laskettu, sillä epävarmuus on suuri. Toisaalta lämpeneminen pidentää kasvukautta ja mahdollistaa uusien lajikkeiden kasvatuksen. Sään ääri-ilmiöt, kuten helle- ja kuivuuskaudet sekä rankkasateet ja tulvat, kuitenkin heikentävät pidentyvän kasvukauden tuomia hyötyjä.

”Sopeutumisstrategioita ja varautumista tuleviin muutoksiin tarvitaan”, Haanperä toteaa.

ENNEN KAIKKEA tarvitaan ratkaisuja.

”Riskit ovat isot, sillä jo 1,5 asteen lämpötilan nousu vie IPCC:n raportin mukaan tuntemattomalle maaperälle”, Haanperä sanoo.

”Emme voi olettaa, että asiat hoituvat itsekseen.”

Ratkaisuja ovat Haanperän mukaan päästöjen hinnoittelu ja kestävän kehityksen mukainen verosiirtymä: ”Hinnoitellaan rankemmin asioita, joita emme halua, sekä kevennetään esimerkiksi tuloverotusta”

Matalatuloisimmille kotitalouksille voitaisiin Haanperän mukaan tehdä könttäsummapalautuksia.

Toimivat ratkaisut pitää saada monistumaan. ”Uusia innovaatioita ei nyt kannata jäädä odottamaan. Pitää skaalata muualla jo hyviksi havaittuja ratkaisuja”

Tällaisia ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden toimet, tuulivoiman lisääminen ja ilmalämpöpumput.

Suomessa monet ratkaisut ovat jo alkaneet levitä Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen Hinku-kunnissa, jotka tavoittelevat kunnianhimoisia päästövähennyksiä. Kunnissa on havaittu, että satsaukset esimerkiksi energiatehokkuuteen säästävät myös rahaa.

SUUNNAN kääntämiseksi Suomen pitää Sitran mukaan ottaa kunnianhimoiset päästövähennykset käyttöön. Kaiken perusta on kiertotalous, jossa kulutus muuttuu tavaroiden omistajuuden vaihtamisesta jakamiseen ja palveluiden ostamiseen.

”Ilman kiertotaloutta tavoitteita ei saavuteta. Ylikulutus on jo niin hurjaa”, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar.

”Nopeimmin päästöt saadaan kuriin lainsäädännöllä. Verouudistus on pakko tehdä, eikä kielloiltakaan voida välttyä.”

Muuttamalla ilmaston lämpenemisen vaikutuksia rahaksi Sitra haluaa Pantsarin mukaan herätellä ihmisiä.

”Kustannuksia on jo tullut, ja ne nousevat todella suuriksi, jos mitään ei tehdä.”

https://www.hs.paskamedia.fi/kotimaa/art-2000005864228.html

 

[Hallinkorva]

Sitra laski, kuinka paljon ilmastonmuutos voisi maksaa Suomelle – ”Kustannuksia on jo tullut, ja ne nousevat todella suuriksi, jos mitään ei tehdä”
Sitra laski hintalappuja ilmastonmuutoksen vaikutuksille kahdeksassa esimerkkitapauksessa.

Maanviljelijä Kallepekka Toivonen tutki kuivaa rapsipeltoaan kesäkuussa Nurmijärvellä. Kuivuus näivettää peltoja.(KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS)

Heli Saavalainen HS
Julkaistu: 15.10. 2:00 , Päivitetty: 15.10. 6:10

ILMASTON lämpeneminen maksaa Suomelle satoja miljoonia, jopa miljardeja euroja. Kustannuksia tulee esimerkiksi tautien ja hellekuolemien kautta, metsä- ja myrskytuhojen vuoksi sekä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Terveysmenoja kasvattavat Sitran vielä julkaisemattoman selvityksen mukaan hyönteisvälitteisten tautien, hellekuolemien ja masennuksen yleistyminen.

Tauteja aiheuttavat Suomessa etenkin punkit, joiden levittämät borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat jo yleistyneet. Hoitokulut ovat selvityksen mukaan verrattavissa selkäsairauksiin, mikä tarkoittaa 30–40 miljoonan euron vuotuisia lisäkustannuksia.

Merkit punkkitautien kustannusten noususta ovat Sitran johtavan asiantuntijan Outi Haanperän mukaan jo nähtävissä.

ÄÄRIMMILLÄÄNilmastonmuutos lisää helteestä johtuvia kuolemia, jotka kohdistuvat etenkin vanhuksiin ja sairaisiin. Hellekuolemien arvioidaan lisääntyvän jopa yli kolminkertaisiksi nykytasoon verrattuna tilanteessa.

”Esimerkiksi Kaliforniassa vuoden 2006 helleaalto aiheutti 655 ihmishengen menetyksen ja lukuisia sairaalakäyntejä, joiden kustannukset olivat yli 4,3 miljardia euroa”, Haanperä sanoo.

Masentuneisuus puolestaan yleistyy pimeän lisääntyessä, kun pilvisyys lisääntyy ja lumen määrä vähenee. Haanperän mukaan kustannukset voivat nousta satoihin miljooniin euroihin vuodessa.

SITRA on selvittänyt yhdessä Gaia consulting -yhtiön kanssa ilmastonmuutoksen kustannuksia Suomelle kahdeksassa esimerkkitapauksessa. Terveysvaikutusten lisäksi mukana ovat metsien hyönteistuhot ja myrskyvauriot, säävarma sähköverkko sekä maatalous ja maantiet.

Kustannusarviot perustuvat suurelta osin jo toteutuneisiin kustannuksiin Suomessa ja muualla.

Ensimmäiset laskut ovat jo erääntyneet. ”Kustannukset ovat realisoitumassa”, Haanperä korostaa.

Suomi on lämmennyt yli kaksi astetta esiteollisesta ajasta, kun koko maapallo on lämmennyt asteen. Kun maailma lämpenee kaksi astetta, Suomessa ja muilla arktisilla alueilla nousu on neljä astetta.

Myös vaikutukset ovat jo näkyvissä niin Suomessa kuin muuallakin.

”Usein ajatellaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät hamassa tulevaisuudessa, mutta ne aiheuttavat kustannuksia jo nyt. Tulevaisuudessa kustannukset kasvavat merkittävästi, jos päätöksiä suunnan kääntämisestä ei tehdä nopeasti”, Haanperä sanoo.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raporttiilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ilmastotoimien tarpeellisuudesta osoittaa Haanperän mukaan, että ratkaisuja tarvitaan erittäin kiireellisesti.

SUOMESSA vaikutukset ja myös kustannukset jakautuvat Sitran selvityksen mukaan epätasaisesti.

Sairaiden ja vanhusten lisäksi vaikutukset tuntuvat etenkin metsänomistajien ja maanviljelijöiden kukkaroissa.

Metsien hyönteistuhojen arvioidaan tuovan satojen miljoonien eurojen vuotuiset kustannukset. Myrskytuhojen taloudelliset vaikutukset puolestaan vaihtelevat myrskyn laajuudesta ja voimakkuudesta riippuen kymmenestä miljoonasta eurosta satoihin miljooniin euroihin.

LISÄÄNTYVÄT myrskyt aiheuttavat paineita myös sähköverkolle. Sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkon haltijoiden on varauduttava myrskyn ja lumikuorman aiheuttamaan verkon vikaantumiseen niin, että sähkönjakelu asemakaava-alueella ei keskeydy yli kuudeksi tunniksi. Velvoitteet on täytettävä vuoteen 2028 mennessä.

Investoinnit ovat kaikkiaan 3,5–5,5 miljardia euroa, mikä aiheuttaa kymmenen prosentin nousupaineen sähkön hintaan. Haanperän mukaan nousu tarkoittaa sähkölämmitteisessä omakotitalossa keskimäärin 240 euroa, pahimmillaan jopa 900 euroa vuodessa.

Maanteille ilmastonmuutos aiheuttaa kymmenien miljoonien eurojen vuotuisen korjauspaineen.

Maataloudelle hintalappua ei ole laskettu, sillä epävarmuus on suuri. Toisaalta lämpeneminen pidentää kasvukautta ja mahdollistaa uusien lajikkeiden kasvatuksen. Sään ääri-ilmiöt, kuten helle- ja kuivuuskaudet sekä rankkasateet ja tulvat, kuitenkin heikentävät pidentyvän kasvukauden tuomia hyötyjä.

”Sopeutumisstrategioita ja varautumista tuleviin muutoksiin tarvitaan”, Haanperä toteaa.

ENNEN KAIKKEA tarvitaan ratkaisuja.

”Riskit ovat isot, sillä jo 1,5 asteen lämpötilan nousu vie IPCC:n raportin mukaan tuntemattomalle maaperälle”, Haanperä sanoo.

”Emme voi olettaa, että asiat hoituvat itsekseen.”

Ratkaisuja ovat Haanperän mukaan päästöjen hinnoittelu ja kestävän kehityksen mukainen verosiirtymä: ”Hinnoitellaan rankemmin asioita, joita emme halua, sekä kevennetään esimerkiksi tuloverotusta”

Matalatuloisimmille kotitalouksille voitaisiin Haanperän mukaan tehdä könttäsummapalautuksia.

Toimivat ratkaisut pitää saada monistumaan. ”Uusia innovaatioita ei nyt kannata jäädä odottamaan. Pitää skaalata muualla jo hyviksi havaittuja ratkaisuja”

Tällaisia ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden toimet, tuulivoiman lisääminen ja ilmalämpöpumput.

Suomessa monet ratkaisut ovat jo alkaneet levitä Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen Hinku-kunnissa, jotka tavoittelevat kunnianhimoisia päästövähennyksiä. Kunnissa on havaittu, että satsaukset esimerkiksi energiatehokkuuteen säästävät myös rahaa.

SUUNNAN kääntämiseksi Suomen pitää Sitran mukaan ottaa kunnianhimoiset päästövähennykset käyttöön. Kaiken perusta on kiertotalous, jossa kulutus muuttuu tavaroiden omistajuuden vaihtamisesta jakamiseen ja palveluiden ostamiseen.

”Ilman kiertotaloutta tavoitteita ei saavuteta. Ylikulutus on jo niin hurjaa”, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar.

”Nopeimmin päästöt saadaan kuriin lainsäädännöllä. Verouudistus on pakko tehdä, eikä kielloiltakaan voida välttyä.”

Muuttamalla ilmaston lämpenemisen vaikutuksia rahaksi Sitra haluaa Pantsarin mukaan herätellä ihmisiä.

”Kustannuksia on jo tullut, ja ne nousevat todella suuriksi, jos mitään ei tehdä.”

https://www.hs.paskamedia.fi/kotimaa/art-2000005864228.html

Sitra meni sitten satasella siihen, että maailma pelastuu, kun 50 000:n ekvivalenttitonnin Suomi verottaa.

Punkkien lisääntymisen ehkäisemiseksi voisi listiä niiden kantaja eli kauriit. Siitä se kanta johtuu.

 

[miheikki]

REX MURPHY: THE UN CLIMATE PANEL THAT CRIED WOLF TOO OFTEN

• Date: 13/10/18
• 
  
• Rex Murphy, National Post

You can’t set multiple deadlines for Doomsday. It’s a kind of one-off by nature. Do it too often and people cease to take notice or even care.

https://www.thegwpf.com/rex-murphy-the-un-climate-panel-that-cried-wolf-too-often/

 

[baikal]

Tutkimuksen perusteella arvioituna Suomen kissat ja koirat tuottavat yli 100 000 auton verran päästöjä vuodessa – silti lemmikeistä vaietaan, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta

Panee väkisin miettimään, ovatko tutkimusraiteet ihan ns. kohillaan.

Ennakoivatko nämä tulokset lemmikkien raskasta verollepanoa?

 

[Hallinkorva]

Panee väkisin miettimään, ovatko tutkimusraiteet ihan ns. kohillaan.

Ennakoivatko nämä tulokset lemmikkien raskasta verollepanoa?

Epäilen, että IPCC:n raporttia käytetään buustina sille, että kansa saadaan kiltimmin nielemään toimet, jotka joka tapauksessa on tehtävä, koska Suomi otti itselleen 39%:n päästövähennystavoitteen. Sitten tähän valjastetaan kaikki yhteiskunnalliset voimat Sitraa myöten.

Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö ratkaisut ole tarpeen ennen kaikkea maailmanlaajuisesti. Todellinen ratkaisu edellyttäisi kuitenkin globalisaation lopettamista, vaurauden vähentämistä ja tappamista nälkään. Me voimme vähentää hiiliä, mutta kaukomaiden hiilillä tehdään meidän elintasotuotteemme.

Jos oikeat toimet aloitetaan ja tuho estetään, maailmanparantajilla menee Espanjasta raskaalla liikenteellä rahdattu halpa salaatti kurkkuun.

 

[Hallinkorva]

Ja jos ei raha riitä, lemmikeille tulee "ympäristövero". Yhtä paljon ne silti syövät ja päästelevät. Eivätkä vegaaniksi muutu.

 

[Hallinkorva]

Minä kannatan maailmanlaajuisia toimia, mutta suurvaltoja ei käske kukaan.

Meidän toimemme eivät riitä. Me teemme enemmän kuin muut, mutta se ei auta.

Peli on pelattu, pojat. Se menetettiin jo 1980-luvulla ja lopullinen niitti tuli Piilaakson kokouksessa 1992, kun globalisaatio visioitiin loppuun. Koitetaan viivyttää.