krd
Ylipäällikkö
Sähköautosta ja päästöistä vertalua:
https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...oa-koko-energiapalettia-ja-elinkaarta-6752745
https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...oa-koko-energiapalettia-ja-elinkaarta-6752745
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Polttomoottori ei ole ympäristölle haitallinen vaan se mitä siellä poltetaan. Vaisto sanoo,että sähkön voittaisi joku polttomoottorin variantti mennen tullen. Kysymys on jonkinlaisesta rahapolitiikasta.
Suomen oloissa joko kantama on liian pieni tai hinta liian suuri ja suurin osa sähköautoista on tehty puhtaasti kaupunkiajoon.Sähkömoottori on __täysin__ ylivoimainen henkilöauton voimanlähde jos katsotaan insinöörin lasien lävitse. Piste. Ainoastaan akuston kehityksen "hitaus" on täydellisen läpimurron este.
Ainoa asia, missä sähkis ei pärjää, on tunnelma (BMW M-sarja, Mersun AMG, Audi RSx, tietyt jenkkien "vinkkelit" (LSx, ...), listaa vois jatkaa vaikka kuinka pitkälle...) .
Mutta tunnelmaa jossain normaaleissa perhepirsseissä nyt ei oo muutenkaan. Koskee lähinnä urheilu -ja harrasteautoja. Näissä pienissä segmenteissä fossiiliautoilulla voi ollakin tulevaisuutta.
Sähkömoottori on __täysin__ ylivoimainen henkilöauton voimanlähde jos katsotaan insinöörin lasien lävitse. Piste. Ainoastaan akuston kehityksen "hitaus" on täydellisen läpimurron este.
Ainoa asia, missä sähkis ei pärjää, on tunnelma (BMW M-sarja, Mersun AMG, Audi RSx, tietyt jenkkien "vinkkelit" (LSx, ...), listaa vois jatkaa vaikka kuinka pitkälle...) .
Mutta tunnelmaa jossain normaaleissa perhepirsseissä nyt ei oo muutenkaan. Koskee lähinnä urheilu -ja harrasteautoja. Näissä pienissä segmenteissä fossiiliautoilulla voi ollakin tulevaisuutta.
"Vertailun vuoksi polttomoottorin päästöihin pitäisi lisätä polttoainetuotannon hiilidioksidipäästöt, noin 24 grammaa kilometriltä"
Asioita jännästä unohtuu, kun tehdään kohuartikkelia. Sähköntuotannon CO2-päästöt jännästi muistetaan kirjata ylös grammalleen.
Mutta totuuden siemen artikkelissa kumminkin on. Sähköntuotantomix on tulevaisuudessa käytännössä ydin-,vesi-,tuuli- ja aurinkovoima. Fossiilisille jää varavoima ja 2-toimilaitokset (lämpö/sähkö) vähenevissä määrin.
edit: Kotimaista energiapolitiikkaa voidaan arvostella... Mutta tämän ketjun valossa, kuinka paljon? Kaksi ydinmiilua tekeillä, joista toinen todennäköisesti kiinni verkossa 18kk sisällä. Toinen "vähän" myöhemmin. Suuntaa on kumminki osattu ottaa oikeaan suuntaan, ja siitä pisteet.
Ensin pitäisi kansalaisten löytää pääomaa sähköautojen hankintaan. Käytettyjen markkinoita ei ole ja veikkaanpa hyvin monella olevan melkoinen kynnys sijoittaa min.25000€ kulkimeen.Poliitikot taas unohtavat pöhinöissään yleensä järjen ja vastuun. Toivon maltillisempaa muutosta, ettei kusta tätä.
Miten tarpeet ja kapasiteetti kohtaavat? Kyse ei ole vain SÄHKÖSTÄ.
Teslan akkujen kapasiteetti on 100 kWh, jonka voidaan olettaa olevan suuruusluokka, joka tulevissa sähköautoissa tulee näin isossa maassa olemaan ainakin pitkien etäisyysksien seudulla olemaan. Oletetaan, että akusta otetaan 500 km matkalla ulos 80 kWh. Teslan suositusten mukaan akkua ei kannata ladata aivan täyteen eliniän pidentämiseksi - 80-90 % eli enintään 90 kWh voidaan olettaa sopivaksi. Ihan tyhjäksihän akkuja ei voi purkaa vahingoittamatta niitä - Tesla ei anna ajaa alle 5 kWh varaustason. Energiaa siis kuluu 500 km matkalla kesäkelissä noin 85 kWh.
Tämä energia pitäisi syöttää akkuun noin 5-10 minuutissa, jotta huoltoasemien nykyiset paikat huomioiden ei synny järjettömiä ruuhkia. Tehoa tarvitaan 85 kWh/0,1667...0,0833h = 510...1020 kW. Jotta ei liioitella lasketaan tuolla alarajalla eli 510 kW teho tarvitaan.
Nykyisellä jakelujännitteellä 1~230/3~400 V laskien virta on vaihejännitteellä laskien on 510kW/(3*230V)
tai jos haluaa laskea pääjännitteellä, niin saa tietysti saman tuloksen 510kW/(neliöjuuri3*400V) = 0,739kA = 739A
Tuollaisen virran syöttäminen ei ole mahdollista. Jos kolmikertaistetaan latausaika 30 minuuttiin, virta putoaa 370A:iin. Ei onnistu vieläkään. Jos kuusinkertaistetaan latausaika 60 minuuttiin, virtaa tarvitaan vieläkin 125A.
Jos kaksinkertaistetaan jännite 800 V:iin, saadaan virta taas puolitettua 63A:iin. Ongelmaksi tulee rakentaa laitteisto, joka on liikuteltava ja turvallinen 800 V jännitteellä ulkotiloissa. Sisätilojen rakentaminen on toki mahdollista, mutta kustannuksia tulee melkoisesti Kaikissa tapauksissa ongelma on lisäksi se, että samanaikaisesti lataamassa on monta autoa.
Mietitään tilannetta pienen 4 paikan huoltoaseman näkökulmasta. Jos asiakas haluaa latauksen 5-10 minuutissa, kuten nykyisessä polttoaineen tankkauksessa kuluu, niin virran suuruus on hulppeat noin 2900 A. Sellaisen virran siirtäminen ei onnistu, joten jokaiselle pienelle huoltoasemalle tarvitaan 20 000 V liittymä sekä muuntamo kojeistoineen ja 20 kV/400V-muuntaja.
Oletetaan, että autoilijat suostuvat tunnin latausaikaan. Silloin täytyy pienelle huoltoasemalle rakentaa 6-12 -kertainen määrä latauspisteitä nykyiseen autopaikkoihin verrattuna, jotta huoltamon kapasiteetti ja myyntituotot tai asiakasmäärä säilyvät samoina. Se tarkoittaa nyt 4-paikkaisen huoltoaseman tilalle 24-48 latauspistettä, jotka siis ovat tunnin kerrallaan varattuina. Pinta-ala kasvaa suunnilleen saman verran, koska autojen koko säilyy samana. Nyt neljä paikkaa vievät tilaa vähintään 4*3m*5m=60 neliömetriä plus ajoväylät niille, jotka voivat viedä 120-180 neliämetriä. Yhteensä siis 180-240 neliötä. Vastaavan kapasiteetin saamiseksi sähköautojen latauspaikoin, tilaa tarvitaan 360-730 neliömetriä. Lisäksi tarvitaan tietysti ajoväylät jokaiselle paikalle ja niistä pois. Ne helposti vähintäänkin nelinkertaistavat tilantarpeen.
Pieni huoltoasema tarvitsee siis lisätilaa vähintäänkin 1000 neliömetriä tai jopa lähes 3000 neliömetriä. Tilan lisäksi tarvitaan täysin uudet sähkölinjat, muuntamo ja itse latauspisteet.
Eikä tässä vielä kaikki; vanhat säiliöt ym. polttoaineen varastointiin ja jakeluun käytetyt laitteistot on purettava ja hävitettävä asianmukaisesti.
Paljonkohan maa eli lisätila maksaa. Entä lisätilan päällystystyöt. Paljonkohan maksavat sähkölaitteet liittymästä muuntamoineen latauspisteisiin. Ja paljonko vanhan purkutyöt.
Ja tämä kaikki olivat siis sen pienen, vain neljän paikan huoltoaseman investointitarpeet.
Tiedätkö, kuka tämän kaiken lopulta maksaa? Aivan, sieltä peilistähän se maksaja löytyy.
Eikä se maksaminen tähän lopu. Valtakunnan sähköverkko täytyy rakentaa käytännössä uusiksi. Ja muutama ydinvoimala kaiken sähkön tuottamiseksi tarvitaan myös. Tuulimyllyt eivät riitä alkuunkaan tämän luokan energiantuotantoon. Ja aurinkopaneeleista ei kannata puhuakaan.
Kaikkiaan tämä olisi niin suuren luokan muutos, että se vaatii lähemmäs puoli vuosisataa, jos se yleensä on mahdollista raaka-aineen riittävyyden ym. ongelmien vuoksi.
Akuilla toimiva sähköauto siis tuskin on ratkaisu. Akku sitäpaitsi on vain järkyttävän KALLIS ”POLTTOAINESÄILIÖ”.
Polttokennoautosta voisi se toimiva ratkaisu tullakin, jos esimerkiksi metaanilla toimivat saadaan luotettaviksi ja tehokkaiksi. Näihin autoihin tankkaus kestäisi suunnilleen saman kuin nyt bensiini-/dieselautoon. Säiliöitä ja pumppuja joudutaan kyllä huoltoasemilla vaihtamaan, mutta tilantarve ei muutu ja varastointikin on samankaltainen kuin nykyisin. Toisaalta bensiiniautojen muuttaminen kaasukäyttöisiksi on melko helppoa ja edullista. Koko autokantaa ei siis tarvitse yrittää vaihtaa lyhyessä ajassa, joten siirtyminen olisi helpompaa.
Laskekaa lisää tarpeita jo tästä. Miettikää tähän kuvioon nyt vaikka 600 000 autoa... On siinä maahantuojan huollossa jonoa.
Suomen oloissa joko kantama on liian pieni tai hinta liian suuri ja suurin osa sähköautoista on tehty puhtaasti kaupunkiajoon.
Jos oikeasti haluttaisiin korvata yli puolet autoista Suomessa sähköautoilla seuraavan 20 vuoden aikana niin pitäisi perustaa uusi Valmet joka kehittäisi sopivan ajoneuvon ja sitten valmistaisi näitä.
Miten Suomessa käyttävien sähköautojen pitäisi oleellisesti erota Norjassa käytettävistä, jossa n. 10% kaikista henkilöautoista on täyssähköisiä. Lisäksi tällä hetkellä myytävistä henkilöautoista sähköautojen osuus on jo melkein puolet!
Valhe.
Olen konetekniikan insinööri, ja sähkömoottori on aivan paska henkilöauton voimanlähde. Piste.
Ei kannata viljellä ehdottomuuksia, ja haluaisin perusteluita tälle väittämälle.
Muutenkin sähköautoilua pakotetaan aivan pelkillä valheilla.
Mistä me saadaan se sähkö, jos kaikki maamme autot vaihdettaisiin sähköautoiksi? Nytkin kovilla pakkasilla kulutuspiikki on sellainen, ettei oma sähköntuottokapasiteetti
Olisiko ostovoima ja hankintatuki jotenkin selittävänä tekijänä norjan osalta?
Polttokennoautosta voisi se toimiva ratkaisu tullakin
Hyviä kirjoituksia yllä. Iso peukku. Maksoin juuri omakotitalomme sähkölaskun. Sähkölasku Enefitiltä 50€ ja siirtomaksu Carunalta 100€.
Joku tässä mättää, kun itse sähkö on halvempaa, kuin sen siirto jo vuosikymmeniä valmiina olleessa verkossa.
Ihan vittuuksillaan niitä varmaan käytetään esim. kiskokäytössä dieselin sijasta. Kuten sanoin, akut hidastavat yleistymistä.