Muut Pohjoismaat haluavat polttomoottorit pois liikenteestä – Ruotsin ilmastoministeri: ”Tämä on viesti autoteollisuudelle”
Suomessa valtion toimet keskittyvät biopolttoaineiden käytön lisäämiseen.
”Meidän on tehtävä rohkeita päätöksiä, jos aiomme pelastaa planeetan”, sanoo Isabella Lövin. (KUVA: RIO GANDARA / HS)
Jarno Hartikainen HS
Julkaistu: 25.1. 18:12
SUOMI on jäämässä Pohjoismaissa liikennelinjauksineen yksin. Kun muut Pohjoismaat ovat vauhdilla siirtymässä kohti liikenteen sähköistämistä, on Suomessa vielä usko polttomoottoriin ja biopolttoaineisiin vahva.
Viimeksi sähköistämisen kannalle asettui Ruotsin uusi hallitus, jonka toimenpideohjelmassa
linjataan, että Ruotsi kieltää uusien bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoden 2030 jälkeen. Tanska teki samanlaisen linjauksen jo aiemmin. Norja ei ole kieltämässä polttomoottoreita, mutta tavoitteena on, että vuoden 2025 jälkeen uudet autot eivät käyttäisi fossiilisia polttoaineita.
Ruotsin ilmastoministeri
Isabella Lövin perustelee hallituksensa linjausta sillä, että se antaa autoteollisuudelle varmuuden siitä, millainen tuotekehitys tulevaisuudessa palkitaan. Polttomoottorien myyntikielto häämöttää nyt 11 vuoden päässä. Aikajänne on lyhyempi kuin uuden auton keskimääräisen käyttöaika Ruotsissa, 17 vuotta.
”Tämä antaa autoteollisuudelle vahvan ja selkeän viestin siitä, mihin olemme menossa. Jos aiotte käyttää rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, teidän on otettava huomioon se, että tulevaisuudessa autojen on oltava nollapäästöisiä. On autoteollisuuden tehtävä päästä tähän tavoitteeseen”, Lövin sanoo.
”Meidän on tehtävä rohkeita päätöksiä, jos aiomme pelastaa planeetan.”
SUOMESSA sähköautot ovat yleistyneet, mutta poliittiset toimet painottuvat tällä hetkellä biopolttoaineiden käytön lisäämiseen. Keskustelu sähköautoista myös kuumentaa tunteita. Kun esimerkiksi kansallinen ilmastopaneeli
esitti polttomoottorien myyntikieltoa, kutsui Autoliitto esitystä harkitsemattomaksi ja epärealistiseksi.
Lövin sanoo, että myös hän sai kuulla kritiikkiä, mutta kaikkiaan reaktiot polttomoottorikieltoon ovat olleet vaimeita.
Ruotsikaan ei ole biopolttoaineita täysin hylkäämässä, vaan käyttö jatkuu ainakin siirtymäajan. Lövin on kuitenkin vakuuttunut, että pidemmän päälle irtaantuminen polttomoottoreista on järkevää.
”Polttomoottori on paljon tehottomampi kuin sähkömoottori. Siinä haaskataan paljon energiaa lämmön tuottamiseen.”
LIIKENNE on yksi esimerkki siitä, kuinka eri keinoilla Pohjoismaat pyrkivät päästöjään leikkaamaan, vaikka iso tavoite on pitkälti yhteinen.
Ruotsi on jo
pitkään ollut ilmastopolitiikan edelläkävijä, mutta nyt myös Suomessa puolueet ovat selvästi nostaneet ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa. Joulukuussa kahdeksan eduskuntapuoluetta julkaisi yhteisen linjapaperin, jossa muun muassa asetettiin tavoite, että 2040-luvulla Suomen nettopäästöt ovat negatiiviset. Ruotsilla on samantyyppinen tavoite: hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä.
Nyt Pohjoismaat pyrkivät tiivistämään yhteistyötään ilmastopolitiikassa. Lövin saapui Helsinkiin pääministeri
Juha Sipilän (kesk) ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen (kesk) kutsusta yhdessä norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten kollegoidensa kanssa.
Tavoitteena on, että yhdessä toimimalla Pohjoismaat saisivat äänensä paremmin kuuluviin ilmastopolitiikassa EU:ssa ja globaalilla tasolla. Lövinin mukaan nykytilanteessa, jossa esimerkiksi Yhdysvallat on irtaantumassa Pariisin ilmastosopimuksesta, johtajuudelle on tilausta, ja Pohjoismailla on mahdollisuus näyttää tietä.
”Pohjoismaiden taloudet muodostavat yhdessä Euroopan viidenneksi suurimman ja maailman 11. suurimman talouden. Meillä on mahdollisuus näyttää esimerkkiä muulle maailmalle.”
TOINEN kysymys, jossa Ruotsi ja Suomi kulkevat päinvastaisiin suuntiin, on ydinvoima.
Suomessa ydinvoimaa ollaan rakentamassa lisää, kun Ruotsissa siitä halutaan irti. Vuonna 2040 kaiken energiantuotannon pitäisi olla uusiutuvaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että käytössä olevia voimaloita suljettaisiin poliittisilla päätöksillä. Ydinvoimayhtiöille voidaan vielä myöntää lupia uusia reaktoreita nykyisissä voimaloissa.
Lövinin mukaan hallituksen halu irtaantua ydinvoimasta pohjautuu pitkälti taloudellisiin laskelmiin.
”Kuten Suomessa tiedätte, uudet reaktorit ovat hyvin kalliita. Britanniassa Hitachi vetäytyi juuri parin reaktorin rakentamisesta.”
”Uusiutuvien hinnat laskevat joka vuosi, kun ydinenergian hinta vain nousee.”
Nykyään noin 40 prosenttia Ruotsin sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Se on yksi syy sille, miksi Ruotsissa asukaskohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat Suomea pienemmät. Osa voimaloista alkaa kuitenkin lähestyä käyttöikänsä päätepistettä.
Lövinin mielestä vanhenevien reaktorien korvaaminen uudella ydinvoimalla ei olisi järkevää.
”Uuden reaktorin rakentaminen veisi vuosikymmeniä. Tarvitsemme korvaavaa tuotantoa paljon nopeammin. Hinta on paljon pienempi, jos sen toteuttaa uusiutuvilla eikä ydinvoimalla.”
Kuka?
Isabella Lövin
Ruotsin kehitysyhteistyöstä ja ilmastosta vastaava ministeri sekä varapääministeri.
Edustaa ympäristöpuoluetta.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005978403.html
