Ilmastopsykoosi -ketju

Katso liite: 27393
Kasvihuoneilmiötä ja Pohjois-Saksan lauhkeita ja vähälumisia talvia odotellessa ei näy auttavan mikään: lumilapio sekä lumikola völjyyn ja katolle. Hyvin tarkenin, vaikka 6 m/s tuuli ja hieman vajaa -10 C.:)

Äläs nyt. Ilmastonmuutos kiihdyttää sään ääri-ilmiöitä. :geek:
 
Tämä nyt ei varsinaisesti liity ketjuun suoraan, mutta en keksinyt parempaakaan paikkaa. Olen tässä aloittanut kartoittamaan uutta asuntoa itselle pääkaupunkiseudulta. Uusissa kerrostaloasunnoissa on huomattavissa selkeä ”vihreä” trendi, nimittäin yllättävän monessa talossa uusista/valmistuvissa asunnoista löytyy viherhuone. Ensimmäinen kohdalla reaktioni oli, että haloo mikä hlvetti tämä nyt on. Näitä asuntoja peratessa huomasinkin kyseessä olevan ainakin pienimuotoinen muoti-ilmiö. Yhteinen nimittäjä huoneille on lasin runsas käyttö sekä pariovet. Ikään kuin lasitettu parveke huoneiston sisällä varsinaisen lasitetun parvekkeen lisäksi.

”Järkytyksestäni” toivuttuani ryhdyin hieman tätä pohtimaan tätä tarkemmin.

Asuntojen vuokrat huitelevat 20 euron/m2 huitevilla, uusien asuntojen myyntihinnat alkavat 3500/m2 nurkilta. Asuminen on saatanan kallista muutenkin, mutta 6m2 viherhuoneelle tulee hintaa hintaesimerkeilläni 1 440€/v tai ostettaessa 21 000€, toki viherhuoneen laskennallinen osuus voi olla matalampi. Annettakoon armoa viherhuoneen kustannukselle varastotilamaiset ~50% (mikä ei pitäne paikkaansa lasin käytön kalleuden takia), jolloin vuosikustannukseksi tulee vuokralla 750€ tai 500 kg kaupan porkkanoita (1,5€ /kg). Ostaessa kustannus on 12 000€ ja vastiketta maksat joka tapauksessa noista neliöistä saman kuin muistakin. Esimerkiksi armeliaalla 4m€/m2 vastikkeella viherhuoneen kustannukseksi tulee 288€/v + hankintahinta jaettuna 25 vuodelle, jolloin päästään karkeasti samaan lukuun kuin ”vuokraviljelyssä”. Kaverille kun tästä mainitsin hän totesi, ettei taida löytyä kuin yksi kasvi, joka tekee tuollaisesta huoneesta kannattavan, eikä se ole syötäväksi tarkoitettu.

Mikähän tämän tilan rakentamisen hiilijalanjälki on? Kun siihen lisätään vielä hiilijalanjälki tilan ylläpidosta sekä mahdollisesta viljely/kasvatustoiminnasta, niin väitän yhtälön päätyvän täydelliseen ympäristökatastrofiin.

Korkean hintatason takia asunnot ovat yhä ahtaampia, ihmisten maksukyky äärirajoilla. Lisäksi yhteiskunta maksaa ihmisten asumismenoista yhä suuremman osan. Mistähän tällainen järjen riemuvoittotrendi taas kumpuaa voimansa. Jostain omavaraisuus ja ympäristöajattelusta? ”Lähiruokaa omasta keittiöstä”? Ovatko ihmiset oikeasti valmiita maksamaan ”omatunnostaan” tästä tällaisia summia ja vielä ymmärtämättä tekojensa vaikutuksen ympäristölle? Vihreä kupla on kyllä välillä lähes hellyyttävän söpö, kuin 8-vuotiaan ikioma keksintö maailman pelastamiseksi.

Jos nyt kuitenkin vaihtoehtojen puutteessa päädyn asuntoon, jossa on viherhuone, valjastan sen harrastetilaksi. Sinne tulee pelitietokone ja härpäkkeet, erävarusteet, aseet ja ammukset sekä autourheiluvarusteet. Jos tilaa jää, laitan nurkkaan jukkapalmun.
Tuonne sitten multaa lattialle ja pottua kasvamaan,sekaan kuokka ja se yks Jussi,on sitten hyvä mieli ilmastoteon johdosta,kelpaa sitten piiperön ottaa samppakaljaa villamyssy päässä ja haukkua maalaiset Itämeren pilaamisesta,kylä jämpti on niin saatana.
 
2007.
10 vuotta aikaa pelastaa maailma Iltalehti Sirpa Kulonen.jpg

"Aika on loppumassa, YK:n ilmastosopimusjärjestön UNFCCC:n pääsihteeri Yvo de Boer sanoo.
Samoilla linjoilla on ranskalainen ilmastotutkija Jean Jouzel..
– Puhumme nyt aikataulusta, jossa ”tulevat sukupolvet” ovat jo olemassa — he ovat lapsia, jotka ovat tällä hetkellä päiväkodissa tai esikoulussa.
Miehet osallistuvat Pariisissa käynnissä olevaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n kokoukseen, joka julkaisee raporttinsa huomenna.Samaan arvovaltaiseen seurueeseen kuuluu yhdysvaltalainen huipputukija Jerry Mahlman, joka pitää raportin todisteita ilmastonmuutoksesta vakuuttavina.

-Meidän täytyy varmistaa, ettei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nouse enää vuoden 2015 jälkeen ja että se laskee siitä lähtien kolme prosenttia vuodessa, sanoo saksalaistutkija Malte Meinshausen."


Onko peli menetetty?
Hiilidioksidipitoisuuden jatkoi nousua 2015 jälkeen

2018
Raportti: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeampi kuin 800 000 vuoteen
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005782136.html




No ei hätää, saatiin 11vuotta lisäaikaa.


:giggle:
2018
11 vuotta aikaa pelastaa maailma Ilta Saanomat Jari Alenius.jpg
IPCC-tiedeyhteisö asettaa maanantaina julkaistavassa raportissa vuoden 2030 määräajaksi, jolloin rajut päästöleikkaukset pitää olla tehty.
MAAILMALLA on enää 11 vuotta aikaa.
Siinä ajassa, eli vuoteen 2030 mennessä, kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pitäisi pysäyttää,
 
Siihen on syynsä miksi vedyllä käyvää polttokennoautoa kutsutaan leikkisästi nimellä fool cell.

Ei kannata pidättää hengitystä noita odotellessa
 
Siihen on syynsä miksi vedyllä käyvää polttokennoautoa kutsutaan leikkisästi nimellä fool cell.

Ei kannata pidättää hengitystä noita odotellessa

Hengitystä kannattaa kovin harvassa tapauksessa pidättää, mutta ehkä noita puhtaalla vedyllä tai reformerin kautta diedelistä muunnetulla kaasulla kulkevia autoja alkaa vähitellen ilmaantua katukuvaan

https://www.powercell.se/en/newsroom/press-releases/detail/?releaseId=4E25E5C45F5BFD65

https://www.powercell.se/en/newsroom/press-releases/
 
Hengitystä kannattaa kovin harvassa tapauksessa pidättää, mutta ehkä noita puhtaalla vedyllä tai reformerin kautta diedelistä muunnetulla kaasulla kulkevia autoja alkaa vähitellen ilmaantua katukuvaan

https://www.powercell.se/en/newsroom/press-releases/detail/?releaseId=4E25E5C45F5BFD65

https://www.powercell.se/en/newsroom/press-releases/

Ei ole tulossa. Järkevä sovellutus voisi olla laivaliikenne, ehkä (ja se on iso ehkä) raskas liikenne. Henkilöautoliikenteessä emme tule vetyautojen yleistymistä näkemään.
 
  • Tykkää
Reactions: krd
Kasvihuoneilmiötä ja Pohjois-Saksan talvien kaltaisia lauhkeita ja vähälumisia talvia odotellessa ei näy auttavan mikään: lumilapio sekä lumikola völjyyn ja katolle. Hyvin tarkenin, vaikka 6 m/s tuuli ja hieman vajaa -10 C.

Juu, ja jos minun kerettiläinen käsitykseni sattuukin olemaan oikea, niin lapsemmekin vielä ahkeroivat isiensä tahtiin katoilla tähän aikaan vuodesta. :cool:
 
#1,674
Ilmastonmuutos -keskustelu on varmaan sekoitus politiikkaa, tiedettä ja uskontoa. Näin uskon.

Kyllä. Ja kas, kun siihen yhdistetään vielä taloudelliset ja kaupalliset pyrinnöt, niin paketti on valmis.

Kun ihmisiä ei enää kyetä jumaluskoilla -ohjailemaan-, niin ohjaillaampa sitten tieteellä.

Jos tosiasia on se, että maailmalla on aikaa välttää katastrofi enää se 11 vuotta, niin välttämättä se sitten jää.
 
400 litraa polttoöljyä tunnissa, ja ne sulattaa sillä LUNTA
https://www.paskamedia.fi/kaupunki/espoo/art-2000005991783.html
Espoon kaupunki sulattaa lunta laitteella, joka nielee 400 litraa polttoöljyä tunnissa
Samaa lumensulatinta testattiin Helsingissä talvella 2015, mutta sitä ei kuitenkaan otettu pysyvästi käyttöön.

Kyllä pitäisi saada yksi ydinvoimala pk-seudun lähettyville. Olisikohan lumensulatusongelmakin ratkaistu.

Lauhdevesillä saattais lämmetä tuhansia asuntoja ja kaupunki saisi lähellä tuotettua sähköä. Jos sähkö tuotetaan lähellä niitä jotka sitä käyttävät, onko merkitystä poikkeustilanteessa? Mitä lyhyempi matka niin onko sitä helpompi korjata siirtoon liittyvät ongelmat?
 
Viimeksi muokattu:
Näinpä se sähköinen voimansiirto pikkuhiljaa yleistyy myös raskaammassa liikenteessä:

"Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko sanoo, että maailman suurimman bussivalmistajan Yutongin autot ovat nyt kilpailukykyinen vaihtoehto. Ne päihittivät hinnassa kilpailijoiden tarjoaman dieselbussiliikenteen sekä Leppävaarassa että Keravalla."

Helsingin seudulle tuodaan Kiinasta 30 sähköbussia, joiden akut kestävät koko päivän – ”Hiljaisia, siistejä ja huolellisesti tehtyjä”

Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005992491.html

Suomalaisilla sähköbussimarkkinoilla on tapahtumassa melkoinen käänne, sillä yksi alan isoimmista toimijoista Pohjolan Liikenne ostaa Kiinasta 30 isoilla akuilla varustettua bussia Espoon Leppävaaran ja Keravan bussiliikenteeseen.

Isot akut ladataan yön aikana varikolla täyteen, ja latausta täydennetään tarvittaessa työpäivän aikana.

Tähän mennessä bussiliikenteen tilaaja Helsingin seudun liikenne (HSL) on varautunut pienillä akuilla varustettujen sähköbussien yleistymiseen. HSL on rakennuttanut tätä tarkoitusta varten latauslaitteita sekä Helsinkiin että Espooseen päivän aikana tapahtuvaa lataamista varten.

Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko sanoo, että maailman suurimman bussivalmistajan Yutongin autot ovat nyt kilpailukykyinen vaihtoehto. Ne päihittivät hinnassa kilpailijoiden tarjoaman dieselbussiliikenteen sekä Leppävaarassa että Keravalla.



”Pidän tien päällä ladattavia busseja siirtymäkauden ilmiönä. Yön yli ladattavat akut ovat toiminnaltaan varmempia kuin pikaladattavat. Niiden hinnat ovat tulleet koko ajan alaspäin”, Alanko sanoo.

HSL oli edellyttänyt vain viittä sähköbussia Leppävaaran liikenteeseen, mutta Pohjolan Liikenne sijoittaa sinne yhteensä 25 sähköbussia, joista viisi on HSL:n kilpailuehtoihin soveltuvia hollantilaisvalmistaja VDL:n pikaladattavia autoja.

Keravan liikenteeseen tulee 10 kiinalaisbussia.

HSL:n sähköbussiprojektista vastaava johtaja Reijo Mäkinen ei vielä ole vakuuttunut pikaladattavien sähköbussien häviöstä.

HSL on juuri kilpailuttanut latauslaitteiden huollon, jonka voitti tamperelaisyritys Plugit. Sopimukseen kuuluu mahdollisuus tuoda lisää latauslaitteita Espooseen.

”Jos olisimme halunneet pelkästään yön yli ladattavaa kalustoa, meillä olisi liikenteessä vain kiinalaisia busseja. Nyt eri valmistajilla on tasaveroiset mahdollisuudet”, sanoo Mäkinen.



Helsingissä sähköbusseja on liikkeellä parilla bussilinjalla ja latauslaitteita on rakennettu pääteasemille sen mukaisesti. Isoin latausasema valmistui viime vuonna Rautatientorille.

Yutong ei ole Euroopassa niin tuttu sähköbussivalmistaja kuin sen kiinalainen kilpakumppani BYD, jolla on oma bussitehdas Puolassa. Yutongin sähköbusseja on kuitenkin liikenteessä muun muassa Islannissa, Tanskassa ja Ranskassa.

Alanko kumppaneineen kävi koeajamassa Yutongin busseja Islannissa.

”Nehän eivät ulkonäöltään mitenkään eroa dieselbusseista. Ne ovat hiljaisia ja siistejä. Hyvin huolellisesti tehtyjä.”

Kun bussin käyttöikä on tyypillisesti 16 vuotta, voi miettiä, miten järkevä investointi dieselbussi on ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi.

”Saako enää vuonna 2035 dieselbusseja käyttää ollenkaan?”, Alanko miettii.

Vierailu Yutongin pääpaikalla Zhengzhoussa Keski-Kiinassa oli Alangon mukaan valaiseva. Jättimäinen tehdas valmisti viime vuonna 25 000 sähköbussia. Muita busseja tehdas valmisti yli 70 000.

Yutong on ollut viimeisten parin vuoden ajan maailman suurin bussivalmistaja.

Zhengzhoun lisäksi suomalaiset kävivät katsomassa, miten Harbinin kaupungissa Koillis-Kiinassa sähköbussit lähtivät liikkeelle kello neljän aikaan aamulla.

”Pakkasta oli 20 astetta, mutta niin vain kuljettajat laittoivat sähköt päälle ja auton käyntiin. Nopeammin ne lähtivät liikkeelle kuin dieselbussit samoissa pakkaslukemissa”, Alanko sanoo.

Pohjolan Liikenne ei ole aiemmin toiminut Keravalla, joten se joutuu perustamaan sinne oman bussivarikon latauslaitteineen. Yhtiön päävarikolle Ilmalaan rakennetaan kokonainen latauskenttä muuntajineen.

Investointi ei ole ylivoimainen, koska Ilmalasta on jo nyt riittävät yhteydet valtakunnan sähköverkkoon. Latausjännite autoon menevässä pistoolissa on Alangon mukaan alle 800 volttia.

Latausteho voi kuitenkin olla yöllisissä latauksissa pienempi kuin pikalatauksissa, koska yhden auton akkujen lataaminen kestää tunnista kahteen tuntiin.

Pikalatauksessa teho on tyypillisesti 250–350 kilowattia, koska latausaika on vain muutamia minuutteja. Yöllisissä latauksissa riittää 150–180 kilowatin teho.
 
Siis Kiinasta?o_O
Kaikkihan nykyään tehdään kiinassa, ne teslakki(tai ainakin tehdasta ruvettiin rakentamaan).

Ei sillä nykypäivänä ole mitää väliä missä tuotteet kootaan/tehdään. Eikä silläkään ole väliä missä pääkonttori sijaitsee. Yritys takaa laadun ei valmistus maa tai pääkonttorin sijainti.
 
Kaasua, komissaari Palmuöljy.

Vähäpäästöinen kaasuauto on monelle suomalaiselle vielä uusi tuttavuus. Pienemmällä akkukapasiteetilla varustettuihin sähköautoihin ja plug-in-hybrideihin verrattuna yhdellä kaasutankkauksella kulkee useamman sadan kilometrin taipaleen, ja matka jatkuu joustavasti bensiinillä kaasutankkausverkoston ulkopuolellakin.

Autoilijoiden kiinnostus kaasuautoja kohtaan on lisääntynyt sitä mukaa, kun niiden tarjonta on kasvanut.

Suomessa viime vuonna uusina rekisteröidyistä 120 499 henkilöautoista noin 1200 eli vain yksi prosentti edusti kaasuautoja, joskin niiden osuus tuplaantui edellisestä vuodesta. Vastaavasti viime vuonna tuotiin ulkomailta lähes sama määrä käytettyjä kaasuautoja.

Kaasuautoja valmistavat monet tunnetut automerkit, kuten Škoda, Volkswagen, Audi, Mercedes-Benz, Seat ja Opel.

‒ Myymälässä huomaa, että kaasuauto on monille vielä tuntematon vaihtoehto, mutta johon halutaan mielellään tutustua. Suomessa myytävät kaasuautot ovat niin sanottuja bi-fuel-malleja, mikä tarkoittaa sitä, että autossa on reilun kokoinen kaasutankki sekä bensatankki, jonka koko vaihtelee noin 10-50 litran välillä automallin mukaan, automyyjä Harri Ijäs Kamux Vantaa Petikosta kertoo.

Useimpien kaasuautomallien kaasutankillisella taivaltaa jo 300-500 kilometrin matkan, ja automallin bensatankin koosta riippuen kohtuullisen kilometrimäärän myös bensiinillä.

‒ Kaasuauton käyttövoimavero on noin 200 euroa vuodessa, mutta kaasulla ajaminen tulee edullisemmaksi kuin bensalla tai dieselillä. Käyttövoimaveron saa kurottua takaisin jo muutamalla tankkauksella, toteaa Harri Ijäs, joka itsekin ajaa kaasuautolla.

‒ Kaasuautoissa käytetty kaasu on joko maakaasua tai biokaasua. Kaasutankkausasemilta voi tankata haluamaansa kaasua, ja hinnat on ilmoitettu vertailulitrahintoina bensiiniin. Maakaasu maksaa noin 0,85 litralta verrattuna bensiiniin ja biokaasu taas noin 0,95 litralta verrattuna bensiiniin, kertoo Ijäs.

Biokaasu on uusiutuva polttoaine, jolla voi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä jopa 85 prosenttia. Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 prosenttia alemmat kuin bensiinin.

https://autotoday.fi/kaasuautoilu-kiinnostaa-yha-useampia/
 
#1,674
Ilmastonmuutos -keskustelu on varmaan sekoitus politiikkaa, tiedettä ja uskontoa. Näin uskon.

Kyllä. Ja kas, kun siihen yhdistetään vielä taloudelliset ja kaupalliset pyrinnöt, niin paketti on valmis.

Kun ihmisiä ei enää kyetä jumaluskoilla -ohjailemaan-, niin ohjaillaampa sitten tieteellä.

Jos tosiasia on se, että maailmalla on aikaa välttää katastrofi enää se 11 vuotta, niin välttämättä se sitten jää.
Näinhän se taitaa hyvinkin olla.
Jo tilastot osoittavat yksiselitteisesti että ilmasto lämpenee. Samoin varmuudella tiedetään että napajäätiköt katoavat kiihtyvällä vauhdilla.
Tämän kehityksen on arvioitu tuovan Skandinaviaan entistä kuumempia ja kuivempia kesiä, talvisen sademäärän kasvua ja sään vaihtelun kasvua sekä myrskyjen yleistymistä ja voimistumista.
Tässä kohtaa ikävän monelta menee autuaasti sää ja ilmasto sekaisin. Kun nyt on lunta normaalia enemmän, ei suostuta ymmärtämään että kyse on säästä, joka ei ole sama asia kuin ilmasto.
Kuitenkin käytännössä kaikki se miten ilmastonmuutoksen on arvioitu vaikuttavan meillä, näyttää toteutuvan koko ajan.
Mistä se johtuu että ilmasto lämpiää - on fakta että lämpiää - en tiedä. Voiko sitä muuttaa tai siihen vaikuttaa? En tiedä sitäkään, mutta ilmasto lämpiää - ei sitä voi kiistää. Ja se tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin, myös täällä pohjolassa jossa suorat ilmastonmuutos vaikutukset säähän eivät ole kovin dramaattisia.
 
1900-luvun alkupuolella vetäytyminen oli nykyistä nopeampaa, paikoin noin kaksinkertaisesti

Jep ja muunmuassa norjalaiset tutkimusmatkailijat jo osasivat tästä kertoa. Pohjoiset retkikunnat ovat raportoineet -jään eroosiosta- jo 1890-luvulla ja päämajoissa pohdittiin jo kovasti, milloin koillisväylä avautuu.....

Pallon lämpötila on se mikä on, ihmisen osuutta en lähtisi yliarvioimaan ollenkaan. Meillä ihmisillä on kova tarve ja taipumus nähdä itsemme mahtavampina kuin olemmekaan. Ja silti meillä on kusiaisen valtuuvvet, kuten Havukka-ahon ajattelija arvioi.

Joka tapauksessa on niin, että jos touhuun pitää saada kova roti noin kymmenessä vuodessa välttääksemme katastrofin, niin tsadaa: ei onnistu.

Sitä paitsi kuka tietää onko lämpeneminen vain katastrofi: kaikella on aina kääntöpuolensa. Maailmanloppuja on povattu tässä maailmassa tsiljoona vuotta....ja fituiksi on männyt joka ennustus. Niin menee nytkin.

Länkkärin taskuille ollaan tulossa ja lujaa, se on ainakin ihan tautisen varmaa.
 
Niin, ilmasto muuttuu. Tuskin sitä meiltä kysytään mihin suuntaan. Mennään mukana ja katsotaan mitä tapahtuu, toimitaan sen mukaan, muuta ei voida.
 
Joka tapauksessa on niin, että jos touhuun pitää saada kova roti noin kymmenessä vuodessa välttääksemme katastrofin, niin tsadaa: ei onnistu.

Sitä paitsi kuka tietää onko lämpeneminen vain katastrofi

Kymmenessä vuodessa tuskin on mahdollista kehitystä pysäyttää, en ainakaan näin maallikkona sitä oikein usko.

Mikä sitten on katastrofi ja mikä ei - ja millä perspektiivillä tarkasteltuna - on vaikea juttu arvioida.
Lyhyellä perspektiivillä (meidän ja lastemme elinikä noin suurinpiirtein) näyttää kyllä aika huonolta. Elintilasta ja puhtaasta vedestä on tulossa pulaa - ja se saa ihmismassat liikkeelle. Huonoa on se, että meilläpäin on sekä tilaa että vettä..
 
Back
Top