@hansai Mydiesel on askel oikeaan suuntaan, mutta näkisin, että nyt ei puhuta sähköautoiluun verrattavissa olevasta kattavasta vaihtoehdosta, koska mydieseliä pystytään valmistamaan vain pieniä määriä. Ja muistetaan sekin, että "biokomponentille" on maailmanmarkkinat, joten Neste myy sitä sinne, mistä siitä maksetaan parhaiten. On saivartelua alkaa puhumaan, että "joo, kaikki tää nyt Suomeen, ja ongelma on sit ratkaistu". No kun ei ole.
Ilmastopsykoosi -ketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Väärä lähestymiskulma siis suomen ongelmaan päästöjen vähentämiseksi.
Kuten sanoin, hyvin pieni askel oikeaan suuntaan. Kuten Anttosen Mika sanoi, ei tuosta biokomponentista ole pelastajaksi tähän hätään.
Tuotantoa ei voi lisätä?
Eikös jutustakin saanut käsityksen, että Nesteen(valtio pääomistajana) nykyisellä tuotannolla hoidettaisiin suomen liikenne ja siinä samalla päästövähennystavoitteet toteutuisi?
Tuotanto on tapissa.
edit: Neste on globaali tuottaja eli sillä on tuotantoa muillakin jaloistamoilla kuin Porvoo. Lisäksi biokomponenttia kaivataan muuallakin kuin Suomessa, joissain paikoissa sen määrää jopa laki, jonka mukaan tietty prosentti bensiinistä pitää olla uusiutuvista lähteistä.
Dieselistä oli jutussa puhe.
Ilmeisen mahdotonta laajentaa ja muutenkin huono idea ratkaisuksi suomeen
Tsekkaa Porvoon Mydiesel tuotanto vs. dieselin tarve Suomessa.
yrjö
Ylipäällikkö
Miksi tähän paskaan ei puututa?
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Vääntöä sähkömoottoreista.
Millainen vääntö tuntuu ranteessa, jos metrin mittaisen kirveen terä painaa 350 kg ja sitä pitelee vaakatasossa?
Millainen vääntö tuntuu ranteessa, jos metrin mittaisen kirveen terä painaa 350 kg ja sitä pitelee vaakatasossa?
Tapaus Greta Thunberg – media rakensi nuoresta tytöstä ilmiön ja ihastui läpikotaisin omasta luomuksestaan
Toimittajat ja poliitikot twiittaavat innokkaasti Greta Thunbergistä.
NÄKÖKULMA | Elämme symbolien aikakaudella. Seuraavaa sukupolvea ja aikaa meidän jälkeen edustavat nykyiset nuoret ja lapset. Lapset vetoavat tunteisiin, ja hyviin tapoihin kuuluu kuunnella, ja olla vähättelemättä heitä. Vielä vähemmän sopivaa on vähätellä tyttöä, jolla on psykiatrinen diagnoosi. Tiedetoimittaja Juhani Huopainen kirjoittaa ilmastonmuutoksen lapsiapostolista, Greta Thunbergista.
Isoissa asioissa poliittisen lepokitkan voittamiseen tarvitaan huomiota ja symboleita. Somepöhinää ja telkkariaikaa – kritiikin yläpuolella olevilta tahoilta. Virstanpylväitä, kilometritolppia. Liikennemerkkejä, joissa lukee ”Tie päättyy” tai ”Edessä risteys”.
Suomessa maahanmuuttopolitiikassa tapahtui merkittävä sysäys vuoden 2018 lopulla. Samaan aikaan Ruotsista kuului kummia. Greta Thunberg, näennäisen tavallinen teinityttö, nousi julkisuuteen.
Google-haku listaa 4,5 miljoonaa osumaa hänen nimellään. Vertailun vuoksi, valtionvarainministeri Petteri Orpo 0,5 miljoonaa ja pääministeri Juha Sipilä 1,4 miljoonaa. Twitterissä Thunbergillä on 220.000 seuraajaa.
Mitä tapahtui?
Gretan näyttelijäisä Svante Thunberg ja oopperalaulajaäiti Malena Ernman ovat vuosien varrella antaneet lukuisia haastatteluita yhdessä ja erikseen. He ovat julkisuuden henkilöitä.
Malena kirjoittaa 6. helmikuuta 2017 Dagens Nyheter-lehden mielipidesivuille ilmastonmuutoksesta, yhdessä seitsemän muun taiteilijan, tieteilijän ja urheilijan kanssa. Allekirjoittaneet ilmoittavat lopettavansa lentomatkustamisen.
Malena ja Svante julkaisevat 24. elokuuta 2018 kirjan perhe-elämästään lastensa sairauksien kanssa ja ilmastonmuutoksesta. Myös Greta kertoo kirjassa ympäristöhuolistaan. Lehdistö antaa jo etukäteen näkyvyyttä – kaksi kuukautta ennen kirjan julkaisua Göteborgs Posten julkaisee ensimmäisen puffauksen.
Sattumaa tai ei, 20. elokuuta 2018 – vain muutama päivä ennen kirjan julkaisua – Greta Thunberg menee ”koululakkoon” ja istuu käsinmaalatun kyltin kanssa Ruotsin parlamenttirakennuksen edessä. ”Sattumalta” kuvan näkee ja jakaa sosiaaliseen mediaan pitkään finanssialan viestinnän parissa toiminut ja yhteiskunnallisten asioiden pariin kaipaava pr-mies Ingmar Rentzhog. Ingmar vinkkaa asiasta lehdistöä, ja Greta näkyy pian kaikissa viestimissä.
Aftonbladet haastattelee Gretaa vielä samana päivänä. Aftonbladet antaa myös isälle ja äidille tilaisuuden kertoa uudesta kirjastaan.
Expressenin kulttuuritoimittaja Gunilla Brodrej ihastelee 22. elokuuta, kuinka Greta ”on profeetallisesti asettunut eturintamaan ja kertoo asiat, kuten ne ovat”.
Dagens Nyheter julkaisee 23. elokuuta isän ja äidin pitkän haastattelun uudesta kirjasta, ja Gretan koululakko päätyy luonnollisesti kuvitukseksi. Päivää ennen kirjan julkaisua.
Helsingin Sanomat kirjoittaa 24. elokuuta Gretan koululakosta: ”Ei voi välttyä ajattelemasta Astrid Lindgrenin vahvoja lapsihahmoja, jotka ovat usein viisaampia kuin aikuiset.”
PR-mies Ingmar Rentzhog istuu 24. elokuuta Gretan seuraksi parlamenttitalon eteen ja somettaa raivokkaasti Gretaa ja ilmastoasiaa – ja ennenkaikkea itseään ja yritystään.
Ruotsissa järjestettiin parlamenttivaalit 9. syyskuuta 2018. Ajankohta tuskin on sattumaa. Pakolaisten ihmisoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat vanhemmat yrittävät tietenkin vaikuttaa vaalitulokseen. Tämä on aivan oikein ja ymmärrettävää.
Rentzhog myöntää tehneensä pr-työtä Gretan kampanjan hyväksi. Hän värvää Gretan järjestönsä, We Don’t Have Time -säätiön palkattomaksi nuorisoneuvonantajaksi, ja käyttää Gretan nimeä ja kuvaa ilman lupaa, kun hänen voittoa tavoitteleva We Don’t Have Time-osakeyhtiönsä kerää osakeannilla 10 miljoonaa kruuunua (n. miljoona euroa). Sijoittajille suunnatussa materiaalissa Rentzhog väittää ”löytäneensä” Gretan. Greta ja hänen perheensä irtisanoutuu.
Tulee vähän hiljaisempi jakso.
Puolan Katowicessa pidetään ilmastokokous. Media luonnollisesti seuraa tapahtumaa tiiviisti. Myös Greta tulee tilaisuuteen pitämään puheen. SVT kertoo videopätkänsä saatesanoissa, että ministerien puheiden välissä teini nousi lavalle, ja puhui ympäri maailmaa tulleiden vallanpitäjien edessä. Videopätkästä kuitenkin näkyy selvästi, että Greta piti puheensa käytännössä tyhjälle salille. Somessa jaetaan ja katsellaan kuitenkin lähinnä huolellisesti Gretaan rajattua videota.
Puolan Katowicen ilmastokokous, jossa Ruotsin yleisradioyhtiö kertoo Gretan puhuneen ”ympäri maailmaa tulleiden vallanpitäjien edessä”. Mutta sali on käytännössä tyhjä. Kuva videon kohdasta 1 min 17 sek.
HS kertoo 15. joulukuuta, mitä Katowicen kokouksesta tullaan muistamaan:
”Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, 15, jaksoi väsymättä kahden viikon ajan paikan päällä vaatia 196 maan edustajilta kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä. Thunberg on ollut ilmastopoliittisessa koululakossa jo kuukausia, ja hänen esimerkkiään ovat seuranneet opiskelijat eri puolilla maailmaa. Kun paikalla olleista poliitikoista ei ollut ilmastojohtajiksi, paikan otti 15-vuotias koululainen.”
Davosin tammikuisessa talouden ja politiikan edustajien huippukokouksessa Greta puhui lyhyesti lounastavalle eliitille. CNN:n mukaan puhetta seurasi lyhyt tauko, jonka jälkeen Bono alkoi taputtaa. Kuinka kaunista.
HS:n kulttuurisivujen lauantaiesseessä 9. helmikuuta Gretaa ja hänen vanhempiaan käsitellään laajasti.
12. helmikuuta HS:n kulttuurisivut kertovat perheen kesällä julkaistun kirjan ilmestyvän suomeksi käännettynä, nimellä ”Sydämen asioita – perhe ja planeetta kriisissä”. Kuvituskuvana toimii Greta istumassa Davosissa lumihangessa koululakko-kylttinsä kanssa.
17. helmikuuta HS:n Marko Junkkari kirjoittaa, että aikuistenkin on aika ahdistua ilmastokriisistä, ja lainaa ”maailman päättäjille joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa” pitämää Gretan puhetta.
Ensimmäinen HS:n vähän varovaisesti ihmettelevä teksti tulee Saska Saarikoskelta 24. helmikuuta. Siitä hyvästä hän saa vihaista palautetta netissä.
Kun Financial Times tekee Gretasta 22. helmikuuta lounashaastattelun, HS:n politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen innostuu twitterissä:
”Greta Thunberg on kyllä mieletön tyyppi. Joka vuosikymmenellä on ikoninen hahmo, joka jää historiaan. Trump on menneisyyden tosi-TV-Amerikan hahmo, Thunberg puhdasta tulevaisuutta – ja kyltteineen 2010-luvun lopun selkeä ikoni.”
Sorry, mutta olet Jussi väärässä. Trump ja Greta ovat molemmat median luomia ilmiöitä ja tuotteita. Sinä, hän, te, ja he, ovat luoneet molemmat. Greta ei ole sanonut tai tehnyt mitään erityisen poikkeuksellista tai mielenkiintoista. Hän on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja on sopinut muiden agendaan. Hetken päästä Greta unohtuu, ja tajuntateollisuus nostaa jonkun uuden nimen tähdenlennoksi. Tämän tavan soisi olevan menneisyyden tosi-tv:tä.
Yksi asia, minkä FT ja moni muu huomaa Gretan muista erottavaksi tekijäksi, on hänen viestintänsä tylyys. Greta ei fantsuttele – hän ei kaunistele tai juksaa. Greta kertoo, että asiat ovat menossa päin helvettiä, päättäjät ovat epäonnistuneet ja nyt pitää toimia. Syystä tai toisesta silloin, kun puhutaan vaikkapa Euroopan heikosti suunnitellusta ja vastuuttomasti toteutetusta rahaliitosta tai vaikkapa siirtolaiskriisistä, senkaltaiset puheenvuorot ovat populismia, ja fantsuttelu on vastuullisuutta.
JUHANI HUOPAINEN
https://www.suomenuutiset.fi/tapaus...ja-ihastui-lapikotaisin-omasta-luomuksestaan/
NÄKÖKULMA | Elämme symbolien aikakaudella. Seuraavaa sukupolvea ja aikaa meidän jälkeen edustavat nykyiset nuoret ja lapset. Lapset vetoavat tunteisiin, ja hyviin tapoihin kuuluu kuunnella, ja olla vähättelemättä heitä. Vielä vähemmän sopivaa on vähätellä tyttöä, jolla on psykiatrinen diagnoosi. Tiedetoimittaja Juhani Huopainen kirjoittaa ilmastonmuutoksen lapsiapostolista, Greta Thunbergista.
Isoissa asioissa poliittisen lepokitkan voittamiseen tarvitaan huomiota ja symboleita. Somepöhinää ja telkkariaikaa – kritiikin yläpuolella olevilta tahoilta. Virstanpylväitä, kilometritolppia. Liikennemerkkejä, joissa lukee ”Tie päättyy” tai ”Edessä risteys”.
Suomessa maahanmuuttopolitiikassa tapahtui merkittävä sysäys vuoden 2018 lopulla. Samaan aikaan Ruotsista kuului kummia. Greta Thunberg, näennäisen tavallinen teinityttö, nousi julkisuuteen.
Google-haku listaa 4,5 miljoonaa osumaa hänen nimellään. Vertailun vuoksi, valtionvarainministeri Petteri Orpo 0,5 miljoonaa ja pääministeri Juha Sipilä 1,4 miljoonaa. Twitterissä Thunbergillä on 220.000 seuraajaa.
Mitä tapahtui?
Gretan näyttelijäisä Svante Thunberg ja oopperalaulajaäiti Malena Ernman ovat vuosien varrella antaneet lukuisia haastatteluita yhdessä ja erikseen. He ovat julkisuuden henkilöitä.
Malena kirjoittaa 6. helmikuuta 2017 Dagens Nyheter-lehden mielipidesivuille ilmastonmuutoksesta, yhdessä seitsemän muun taiteilijan, tieteilijän ja urheilijan kanssa. Allekirjoittaneet ilmoittavat lopettavansa lentomatkustamisen.
Malena ja Svante julkaisevat 24. elokuuta 2018 kirjan perhe-elämästään lastensa sairauksien kanssa ja ilmastonmuutoksesta. Myös Greta kertoo kirjassa ympäristöhuolistaan. Lehdistö antaa jo etukäteen näkyvyyttä – kaksi kuukautta ennen kirjan julkaisua Göteborgs Posten julkaisee ensimmäisen puffauksen.
Sattumaa tai ei, 20. elokuuta 2018 – vain muutama päivä ennen kirjan julkaisua – Greta Thunberg menee ”koululakkoon” ja istuu käsinmaalatun kyltin kanssa Ruotsin parlamenttirakennuksen edessä. ”Sattumalta” kuvan näkee ja jakaa sosiaaliseen mediaan pitkään finanssialan viestinnän parissa toiminut ja yhteiskunnallisten asioiden pariin kaipaava pr-mies Ingmar Rentzhog. Ingmar vinkkaa asiasta lehdistöä, ja Greta näkyy pian kaikissa viestimissä.
Aftonbladet haastattelee Gretaa vielä samana päivänä. Aftonbladet antaa myös isälle ja äidille tilaisuuden kertoa uudesta kirjastaan.
Expressenin kulttuuritoimittaja Gunilla Brodrej ihastelee 22. elokuuta, kuinka Greta ”on profeetallisesti asettunut eturintamaan ja kertoo asiat, kuten ne ovat”.
Dagens Nyheter julkaisee 23. elokuuta isän ja äidin pitkän haastattelun uudesta kirjasta, ja Gretan koululakko päätyy luonnollisesti kuvitukseksi. Päivää ennen kirjan julkaisua.
Helsingin Sanomat kirjoittaa 24. elokuuta Gretan koululakosta: ”Ei voi välttyä ajattelemasta Astrid Lindgrenin vahvoja lapsihahmoja, jotka ovat usein viisaampia kuin aikuiset.”
PR-mies Ingmar Rentzhog istuu 24. elokuuta Gretan seuraksi parlamenttitalon eteen ja somettaa raivokkaasti Gretaa ja ilmastoasiaa – ja ennenkaikkea itseään ja yritystään.
Ruotsissa järjestettiin parlamenttivaalit 9. syyskuuta 2018. Ajankohta tuskin on sattumaa. Pakolaisten ihmisoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat vanhemmat yrittävät tietenkin vaikuttaa vaalitulokseen. Tämä on aivan oikein ja ymmärrettävää.
Rentzhog myöntää tehneensä pr-työtä Gretan kampanjan hyväksi. Hän värvää Gretan järjestönsä, We Don’t Have Time -säätiön palkattomaksi nuorisoneuvonantajaksi, ja käyttää Gretan nimeä ja kuvaa ilman lupaa, kun hänen voittoa tavoitteleva We Don’t Have Time-osakeyhtiönsä kerää osakeannilla 10 miljoonaa kruuunua (n. miljoona euroa). Sijoittajille suunnatussa materiaalissa Rentzhog väittää ”löytäneensä” Gretan. Greta ja hänen perheensä irtisanoutuu.
Tulee vähän hiljaisempi jakso.
Puolan Katowicessa pidetään ilmastokokous. Media luonnollisesti seuraa tapahtumaa tiiviisti. Myös Greta tulee tilaisuuteen pitämään puheen. SVT kertoo videopätkänsä saatesanoissa, että ministerien puheiden välissä teini nousi lavalle, ja puhui ympäri maailmaa tulleiden vallanpitäjien edessä. Videopätkästä kuitenkin näkyy selvästi, että Greta piti puheensa käytännössä tyhjälle salille. Somessa jaetaan ja katsellaan kuitenkin lähinnä huolellisesti Gretaan rajattua videota.
Puolan Katowicen ilmastokokous, jossa Ruotsin yleisradioyhtiö kertoo Gretan puhuneen ”ympäri maailmaa tulleiden vallanpitäjien edessä”. Mutta sali on käytännössä tyhjä. Kuva videon kohdasta 1 min 17 sek.
HS kertoo 15. joulukuuta, mitä Katowicen kokouksesta tullaan muistamaan:
”Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, 15, jaksoi väsymättä kahden viikon ajan paikan päällä vaatia 196 maan edustajilta kunnianhimoisia ilmastopäätöksiä. Thunberg on ollut ilmastopoliittisessa koululakossa jo kuukausia, ja hänen esimerkkiään ovat seuranneet opiskelijat eri puolilla maailmaa. Kun paikalla olleista poliitikoista ei ollut ilmastojohtajiksi, paikan otti 15-vuotias koululainen.”
Davosin tammikuisessa talouden ja politiikan edustajien huippukokouksessa Greta puhui lyhyesti lounastavalle eliitille. CNN:n mukaan puhetta seurasi lyhyt tauko, jonka jälkeen Bono alkoi taputtaa. Kuinka kaunista.
HS:n kulttuurisivujen lauantaiesseessä 9. helmikuuta Gretaa ja hänen vanhempiaan käsitellään laajasti.
12. helmikuuta HS:n kulttuurisivut kertovat perheen kesällä julkaistun kirjan ilmestyvän suomeksi käännettynä, nimellä ”Sydämen asioita – perhe ja planeetta kriisissä”. Kuvituskuvana toimii Greta istumassa Davosissa lumihangessa koululakko-kylttinsä kanssa.
17. helmikuuta HS:n Marko Junkkari kirjoittaa, että aikuistenkin on aika ahdistua ilmastokriisistä, ja lainaa ”maailman päättäjille joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa” pitämää Gretan puhetta.
Ensimmäinen HS:n vähän varovaisesti ihmettelevä teksti tulee Saska Saarikoskelta 24. helmikuuta. Siitä hyvästä hän saa vihaista palautetta netissä.
Kun Financial Times tekee Gretasta 22. helmikuuta lounashaastattelun, HS:n politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen innostuu twitterissä:
”Greta Thunberg on kyllä mieletön tyyppi. Joka vuosikymmenellä on ikoninen hahmo, joka jää historiaan. Trump on menneisyyden tosi-TV-Amerikan hahmo, Thunberg puhdasta tulevaisuutta – ja kyltteineen 2010-luvun lopun selkeä ikoni.”
Sorry, mutta olet Jussi väärässä. Trump ja Greta ovat molemmat median luomia ilmiöitä ja tuotteita. Sinä, hän, te, ja he, ovat luoneet molemmat. Greta ei ole sanonut tai tehnyt mitään erityisen poikkeuksellista tai mielenkiintoista. Hän on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja on sopinut muiden agendaan. Hetken päästä Greta unohtuu, ja tajuntateollisuus nostaa jonkun uuden nimen tähdenlennoksi. Tämän tavan soisi olevan menneisyyden tosi-tv:tä.
Yksi asia, minkä FT ja moni muu huomaa Gretan muista erottavaksi tekijäksi, on hänen viestintänsä tylyys. Greta ei fantsuttele – hän ei kaunistele tai juksaa. Greta kertoo, että asiat ovat menossa päin helvettiä, päättäjät ovat epäonnistuneet ja nyt pitää toimia. Syystä tai toisesta silloin, kun puhutaan vaikkapa Euroopan heikosti suunnitellusta ja vastuuttomasti toteutetusta rahaliitosta tai vaikkapa siirtolaiskriisistä, senkaltaiset puheenvuorot ovat populismia, ja fantsuttelu on vastuullisuutta.
JUHANI HUOPAINEN
https://www.suomenuutiset.fi/tapaus...ja-ihastui-lapikotaisin-omasta-luomuksestaan/
Kolttasoturi
Kersantti
Sopiiko sulle että mä vapaudun ilmastoteoista koska täällä on niin kylmä?Moi täältä suomesta. Täällä on 10 astetta pakkasta. Mahtaa sua vituttaa siellä kuumuudessa.
Mitäs luulet, että meikäläiset kaukolämpölaitokset tekee tällä hetkellä? Tehoja näissä on kymmenistä satoihin megawatteihin per pannu. Ei sieltä ihan kukkasia piipusta tule.
edit: Tästä ja monista muista asioista seuraa se, että suomessa päästetään 2-3 kertaa enemmän CO2:sta per capita verrattuna Thaimaahan.
Niin, kun me ollaan vain 5 miljoonan kokoinen kansa, niin ei tarvi tehdä mitään. Meillä on se kuuluisa "vapaudut ilmastoteoista"-kortti, koska ollaan niin pieniä.
Mitä ilmastotekoja sinun hartioillesi on asetettu jos niistä pitää vapautua?
ILoveEU
Kenraali
Tässä ilmastokeskustelussa ei ole kertaakaan tullut esiin finanssialan sääntelyä ilmastonmuutoksen takia.
Sanotaan, että alueita peittyy veden alle eri puolilla maailmaa. Näin ollen olisi järkevää estää pankkeja antamasta lainaa yrityksille ja kotitalouksille, jotka haluavat ostaa tai rakentaa uutta veden alle peittyville alueille.
Jos joku Alankomaat hukkuu, niin siinä varomaton pankki kellahtaa helposti nurin. Ehkä EU:n pitäisi kieltää eurooppalaisten pankkien toiminta sellaisilla alueilla tai kokonaisissa valtioissa, jossa uhkaa ennusteiden mukaan vedenpaisumus.
(Sarkasmi)
Sanotaan, että alueita peittyy veden alle eri puolilla maailmaa. Näin ollen olisi järkevää estää pankkeja antamasta lainaa yrityksille ja kotitalouksille, jotka haluavat ostaa tai rakentaa uutta veden alle peittyville alueille.
Jos joku Alankomaat hukkuu, niin siinä varomaton pankki kellahtaa helposti nurin. Ehkä EU:n pitäisi kieltää eurooppalaisten pankkien toiminta sellaisilla alueilla tai kokonaisissa valtioissa, jossa uhkaa ennusteiden mukaan vedenpaisumus.
(Sarkasmi)
Viimeksi muokattu:
setämies
Kenraali
Tässä kannattaa aina muistaa, että ilmastokeskustelussa liikenteen päästöjen vähentäminen on vain yksi ulottuvuus. Maanpuolustuksellinen ulottuvuus sen sijaan on jäänyt foorumilla vähemmälle. Mainitsemasi Sergei, Vasili & co, tuskin ovat innoissaan sähköautoilusta, jos samalla kavereiden tulonlähde katoaa alta.
Älä tee tuosta muiden sähköautoilusta niin ehdotonta. Ei sähköautoilun kannattajilla & kumppaneillakaan ole kristallipalloa, joka kertoo mitä tulevaisuus tuo varmasti. Sähköautoilu todennäköisesti tulee jossain muodossa valtavirraksi kun mainitsemiasi ongelmia työstetään ja kehitetään. On kuitenkin perin suomalainen näkökanta sanoa, että ratkaisu on huono kaikille, jos se ei toimi käytössäsi. Osalle autonkäyttäjiä tuo täyssähkö voi todella olla erittäin järkevä vaihtoehto.
Itselleni isoin houkutin tuossa sähköautoilussa on tietysti raha. Jos alla on auto joka kuluttaa nykyisen 7l/100km sijaan esimerkiksi ajoneuvo joka kuluttaa esim 3l/100km tai vaikkapa 1l/100km, voi jokainen päätellä mitä tapahtuu sedän lompakossa nykyisellä polttoaineen hinnalla. Kuvainnollisesti siis yritän kertoa että jos sähköpuolella ajamalla jää enemmän käteen se on helvetillisen kiva juttu. Ja siinä ilmastot, ympäristöt, maanpuolustukset ja muiden lompakot helposti unohtuu. Niin se vaan on.
Hyppäänkö itse sähköautoilukelkkaan? Sehän riippuu siitä kestääkö takapuoli lainanoton ja osaako myyjä laskea hinnat kohdilleen. Tällä hetkellä ja näillä ajokilometreillä keskenään taistelevat excelissä tsekin lahja automaailmalle pikkubensalla ja hybridi japanista ja korealainen plug in... dieselistäkin sain aika varteenotettavan tarjouksen. Täyssähkö ei ainakaan vielä istu omaan työnkuvaan.
Ps. Autoilu on puheenaiheena kuten inttikin. Kaikki ovat kokemusasiantuntijoita ja omaa mallia parempaa ei ole. Ja jokainen voi miettiä mielessään, millainen ihminen hankkii autonsa excelissä laskemalla...
Viimeksi muokattu:
Suomi kuluttaa päivässä noin 195 000 barrelia öljyä.
Vuodessa se tarkoittaa noin 71 175 000 barrelia joista noin 85% ostetaan Venäjältä.
Yksi barreli Urals-öljyä maksaa tänään noin 63 dollaria. Vuodessa Suomi maksaa siis noin 3,8 miljardia dollaria Venäjälle öljystä. Se on enemmän kuin Suomen puolustusbudjetti.
Tuotantokustannusten jälkeen ryssä kaapii voittoa noin 50% eli noin 1,9 miljardia dollaria. Sillä rahalla ostaa joka ikinen vuosi noin 400 T-90 taistelupanssarivaunua.
Aina kun tankkaat, rahoitat Putinin sotakoneistoa.
Vuodessa se tarkoittaa noin 71 175 000 barrelia joista noin 85% ostetaan Venäjältä.
Yksi barreli Urals-öljyä maksaa tänään noin 63 dollaria. Vuodessa Suomi maksaa siis noin 3,8 miljardia dollaria Venäjälle öljystä. Se on enemmän kuin Suomen puolustusbudjetti.
Tuotantokustannusten jälkeen ryssä kaapii voittoa noin 50% eli noin 1,9 miljardia dollaria. Sillä rahalla ostaa joka ikinen vuosi noin 400 T-90 taistelupanssarivaunua.
Aina kun tankkaat, rahoitat Putinin sotakoneistoa.