Ilmastopsykoosi -ketju

Passi kirjoitti:
Perinteisissä oikeissa kyläkaupoissa joo, mutta ei niitä enää ole oikeastaan missään. Jotkin sinnittelee jonkun muun bisneksen sivussa(esim rautakauppa).
Nykyään joka kunnan keskustassa on joko se S-market tai K-Market ja sivukylillä ei ole enää mitään.
Hyvällä lykyllä keskustassa on molemmat ketjut.

Ei noiden hinnat kyllä eroa kaupunkien Prismoista ja Cittareista. Valikoima kylläkin.


Näin omalla kokemuksella.
Klikkaa laajentaaksesi...
No kyllä vaan ne hinnat poikkeaa noissa. Ja valikoima tietenkin on myös SE.
 
Sarek1 kirjoitti:
Foorumiveli @Ikarus ehti jo vastaamaan kiinteistöasiaan.

Syrjäseuduilla kaikki tavara kyläkaupoissa on kalliimpaa kuin maalikylien ostosjäteissä ja kaikkea ei edes ole valikoimassa. Mummonmökkiläisen kauppakassi tulee samoilla tuotteilla kalliimmaksi kuin meikäläisen cityhipin. Pitäisiköhän tätä eriarvoisuutta kompensoida malliin ein volk, ein preis, ein ….?
Klikkaa laajentaaksesi...

Syrjäkylillä ei ole tulevaisuutta! Syrjäkylät ovat jo valmiiksi pystyyn keloutuneita.
Ei ole mitään järkeä pitää niitä asuttuina.

Syrjäkylien asukkaat pitää tuoda maalikylille. Millä ihmeellä niille saadaan muuten terveydenhoitopalveluja tai muutakaan palveluja?
Näinhän se yleensä käykin että ostetaan huoneisto sieltä keskuspaikasta taikka sitten mennään palvelukotiin tms.
Sosiaalisen elämän kannalta ne muutkin mummot ja papat ovat jo siellä keskuspaikassa.
Kaupat saattavat olla kävelymatkan päässä ja voi olla että on myös että ostokset kannetaan kotiin.

Ei vuori tule muhametin luokse, vaan muhametin on mentävä vuorelle!

S-myymälöissä taitaa olla samat hinnat kautta maan?
 
Statisti kirjoitti:
Syrjäkylillä ei ole tulevaisuutta! Syrjäkylät ovat jo valmiiksi pystyyn keloutuneita.
Ei ole mitään järkeä pitää niitä asuttuina.

Syrjäkylien asukkaat pitää tuoda maalikylille. Millä ihmeellä niille saadaan muuten terveydenhoitopalveluja tai muutakaan palveluja?
Näinhän se yleensä käykin että ostetaan huoneisto sieltä keskuspaikasta taikka sitten mennään palvelukotiin tms.
Sosiaalisen elämän kannalta ne muutkin mummot ja papat ovat jo siellä keskuspaikassa.
Kaupat saattavat olla kävelymatkan päässä ja voi olla että on myös että ostokset kannetaan kotiin.

Ei vuori tule muhametin luokse, vaan muhametin on mentävä vuorelle!

S-myymälöissä taitaa olla samat hinnat kautta maan?
Klikkaa laajentaaksesi...
Syrjäkylien tyhjeneminen on vääjäämätöntä ellei siellä ole jotakin merkittävää matkailuatrappia tms. lähellä. Syrjäkylillä ei ole ennenkään ollut terveydenhoitopalveluja, vaan ne ovat olleet aina kuntakeskuksissa. (Joukkorokotuksia järjestettiin aikanaan kyläkouluilla, jossa kunnallinen terveyssisar kävi pistämässä ”ainakin puolimetrisellä äimäneulalla survaisten piikin persiessä luuhun asti”.)

Olisi ehkä ollut parempi käyttää aiemmassa viestissäni termiä periferiakunnat (lue: haja-asutusalueen muuttotappiokunnat), sillä ne ovat tyhjenemässä kiihtyvällä vauhdilla. Luonnollinen poistuma ja muuttoliike tyhjentävät Lapin, pohjoisen ja itäisen Suomen eturintamassa ja samaa vauhtia hupenevat kyllä muutkin alueet kasvukaupunkien ulkopuolella. Tätä kehityssuuntaa ei taida olla mahdollista kääntää.

Ne maalikylät ovat nykyään alueellisia kasvukeskuksia (eli ”oikeita” kaupunkeja kuten esim. Paskakaupunni täällä Pohjois-Pohjanmaalla). Kuntakeskukset ovat nekin kuihtumisen kanssa kamppailevia asuinalueita.

Ossuuskauppojen samahintaisuudesta esim. Hegadishussa ja Tappikoskella en osaa sanoa. Kauppaketju voi linjata asioita. Ovatko kaikki tuotteet oikeasti samanhintaisia Limingantullin Prismassa ja periferian S-marketissa?
———
Kertauksen vuoksi: kysymys oli siitä, pitäisikö liikkumisen, asumisen ja elämisen kustannuksia tasoittaa valtakunnallisesti.
 
StepanRudanskij kirjoitti:
Joskus puhuin rekkamiehen kanssa. Sen hommiin kuului tomaattien kuskaaminen Närppesistä ensin johonkin keskushautomoon. Sieltä niitä sitten kuskattiin edelleen pitkin poikin Suomea. Kilometrimäärät oli hurjia yötä myöten ajettuna.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikka ne tomaatit tulis lentorahtina Välimeren rannoilta, niin silti ne pitäisi jaella ympäri Suomea kauppoihin. Ei tuossa tavallaan ekstraa ole kuin tuo Närpiö-keskushautomo ja sekin lienee ekologisempaa kuin ilmakyyti etelästä. Vaihtoehtona on sit tosiaan jättää se syrjäseutu ilman tomaatteja ja mutustella niitä vain etelässä.
 
Telaketju kirjoitti:
Vaikka ne tomaatit tulis lentorahtina Välimeren rannoilta, niin silti ne pitäisi jaella ympäri Suomea kauppoihin. Ei tuossa tavallaan ekstraa ole kuin tuo Närpiö-keskushautomo ja sekin lienee ekologisempaa kuin ilmakyyti etelästä. Vaihtoehtona on sit tosiaan jättää se syrjäseutu ilman tomaatteja ja mutustella niitä vain etelässä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tärkeintähän tässä olisi että suomalainen viljelijä ja maatalous ei saisi mitään tukia tai muutenkaan mieluusti mitään.. Kannattaa muuten muistaa sellainenkin, että Euroopan mittakaavassa koko Suomi on sitä periferiaa ja taka-hikiää jonka saisi jättää susille ja mummoille reservaatiksi.
 
Sarek1 kirjoitti:
Syrjäkylien tyhjeneminen on vääjäämätöntä ellei siellä ole jotakin merkittävää matkailuatrappia tms. lähellä. Syrjäkylillä ei ole ennenkään ollut terveydenhoitopalveluja, vaan ne ovat olleet aina kuntakeskuksissa. (Joukkorokotuksia järjestettiin aikanaan kyläkouluilla, jossa kunnallinen terveyssisar kävi pistämässä ”ainakin puolimetrisellä äimäneulalla survaisten piikin persiessä luuhun asti”.)

Olisi ehkä ollut parempi käyttää aiemmassa viestissäni termiä periferiakunnat (lue: haja-asutusalueen muuttotappiokunnat), sillä ne ovat tyhjenemässä kiihtyvällä vauhdilla. Luonnollinen poistuma ja muuttoliike tyhjentävät Lapin, pohjoisen ja itäisen Suomen eturintamassa ja samaa vauhtia hupenevat kyllä muutkin alueet kasvukaupunkien ulkopuolella. Tätä kehityssuuntaa ei taida olla mahdollista kääntää.

Ne maalikylät ovat nykyään alueellisia kasvukeskuksia (eli ”oikeita” kaupunkeja kuten esim. Paskakaupunni täällä Pohjois-Pohjanmaalla). Kuntakeskukset ovat nekin kuihtumisen kanssa kamppailevia asuinalueita.

Ossuuskauppojen samahintaisuudesta esim. Hegadishussa ja Tappikoskella en osaa sanoa. Kauppaketju voi linjata asioita. Ovatko kaikki tuotteet oikeasti samanhintaisia Limingantullin Prismassa ja periferian S-marketissa?
———
Kertauksen vuoksi: kysymys oli siitä, pitäisikö liikkumisen, asumisen ja elämisen kustannuksia tasoittaa valtakunnallisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Katsoin pikaisesti oman helsinkiläisen S-marketin ja satunnaisesti valitsemani Valtimon S-marketin elintarvikkeiden hintoja ja samoilta näyttivät. Valikoiman laajuudessa näkyi olevan eroa Helsingin hyväksi. S-ryhmä on keskusjohtoisesti johdettu, joten hinnat eivät yllätä. Pari vuotta sitten eräässä vähän pienemmässä helsinkiläisessä S-marketissa oli sen sijaan kuraolut 4 senttiä kalliimpaa kuin muualla.
 
Telaketju kirjoitti:
Vaikka ne tomaatit tulis lentorahtina Välimeren rannoilta,
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin taitaa osa kevättalvella tullakin. Ainakin takavuosina muistamani mukaan. Pitkä on joka tapauksessa tomaatin matka tuli ihan mistä maasta vaan ja löpöä palaa ennenkuin se päätyy valintamyymälään, jossa nirso mummo pyörittelee ja puristelee sata tomaattia laatikossa ennenkuin valitsee yhden itselleen. Yltäkylläisyyden maailmassa elämme (ainakin vielä).
 
Statisti kirjoitti:
Suomessa maatalous on aikamoinen CO2-päästöjen tuottaja.
Huomatkaa kuinka paljon päästöjä on Närpiön kasvihuonepitäjässä, jossa tuotetaan 60% Suomen tomaateista.
Vaatii paljon lämmitystä tuottaa Suomessa tomaatteja talvella ja keinovaloa. Vaatii myös kuljetyuskilometrejä Närpiöstä isoihin kaupukeihin kuten Turkuun, Tampereelle, PK-seudulle.
Olisiko järkevämpää tuottaa tuottaa tomaatit ja kurkut ydinvoimalan lauhdelämmössä joka muuten menisi kaloille?

Edellisestä puuttui Enontekiö ja Pelkosenniemi joissa henkeä kohden CO2-päästöt ovat huippua.

SYKE - kuntien ja alueiden khk-päästöt

paastot.hiilineutraalisuomi.fi

Arvioidaan liikenteen polttoaineen kulutuksen laskevan niin että verotulot laskevat nopeasti 1,7 miljardia euroa.
Mikähän vero sitten keksitään? Kyllä se autoon kohdistuu koska miehethän ne autot omistaa! Vai tehdäänkö se kuuluisa miesvero?
Klikkaa laajentaaksesi...
Onneksi enontekiössä ja pelkosenniemellä golf virta lämmittää, se vielä puuttuisi, että joutuisi itse mökkinsä lämmittämään, hyvää asiassa on siis ettei päästöt nouse enempää :cool:
 
tommi kirjoitti:
Siihen, miksi ydinvoimalaitosten lauhdevettä (se ei ole radioaktiivista) ei voi käyttää hyödyksi, siihen ei saa vastausta mistään, vaikka hyötyhän moninkertaistuisi! Nyt se vain menee rehevöittämään merialueita
Klikkaa laajentaaksesi...
Lauhdevesitomaatit saattaisivat olla vähän hankalia kaupattavia vaikkei niissä säteilyä olisikaan.
 
tommi kirjoitti:
Siihen, miksi ydinvoimalaitosten lauhdevettä (se ei ole radioaktiivista) ei voi käyttää hyödyksi, siihen ei saa vastausta mistään, vaikka hyötyhän moninkertaistuisi! Nyt se vain menee rehevöittämään merialueita
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotain kokeita lauhteen hyödyntämisessä on tehty. Olkiluodossa on avo-viinirtarha johon on vedetty lämpöputket.
Sitä on jopa saanut ostaa ”ydinviiniä”. Ne pienet erät menivät kuin kuumille kiville.
Mittakaava on kuitenkin aika pieni. Lauhdelämmössä on myös viljelty rapuja.

Kasvihuoneviljelyyn lauhdelämpöä olisi käytännössä rajattomasti. Niitä kasvihuoneita ei sinne pystyisi rakentamaankaan niin paljoa että lämpö loppuisi.

Olisi valtavasti täysin CO2-vapaata energiaa tarjolla ja se jää kokonaan kalojen iloksi.

Luulisi että CO2-päästöttömyys olisi suuri valtti! Voitaisiin markkinoida mailman pelastavia ”ilmastotomaatteja”. Pelasta mailma syömällä tomaatteja!
 
tommi kirjoitti:
Siihen, miksi ydinvoimalaitosten lauhdevettä (se ei ole radioaktiivista) ei voi käyttää hyödyksi, siihen ei saa vastausta mistään, vaikka hyötyhän moninkertaistuisi! Nyt se vain menee rehevöittämään merialueita
Klikkaa laajentaaksesi...

Toinen synergia juttu olisi se, että siihen ydinvoimalan lähettyville pystytettäisiin tuulimyllyjä. Loviisassa ei toki onnistu, on liian kaukana idässä arvatenkin, mutta ydinvoimaloiden lähialueilla ei taida asua kukaan, joten propelin meteli ei haittaa ketään.
 
SJ kirjoitti:
Toinen synergia juttu olisi se, että siihen ydinvoimalan lähettyville pystytettäisiin tuulimyllyjä. Loviisassa ei toki onnistu, on liian kaukana idässä arvatenkin, mutta ydinvoimaloiden lähialueilla ei taida asua kukaan, joten propelin meteli ei haittaa ketään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olkiluotoon pystytettiin tuulimylly v.2004. Se purettiin 2017, koska myllyn "korjauskustannukset nykyisillä sähkön hinnoilla olisivat tulleet liian suuriksi." Itkiskö vai nauraisko.
 
tommi kirjoitti:
Olkiluotoon pystytettiin tuulimylly v.2004. Se purettiin 2017, koska myllyn "korjauskustannukset nykyisillä sähkön hinnoilla olisivat tulleet liian suuriksi." Itkiskö vai nauraisko.
Klikkaa laajentaaksesi...
No ainakin minä olen päättänyt vaan NAURAA. Ihmisellä kun on niin pieni pääkin, antaa vaikka sitten hevosen itkeä.
Ei näillä näkymin tuulisähkö ole kannattavaa ilman tukiaisia.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top