Ilmastopsykoosi -ketju

[ak.tied]

Eikös ennallistamisprojektin vuosiluvuksi EU valinnut 52? Eli vuoden minkä jälkeen Suomi maksoi sotakorvaukset ryssälle.

Sotien jälkeen hakattiin metsiä paljon pakkotilanteessa aina 50-luvun loppuun saakka. Toki samalla hoidettiin uudistuksetkin, mutta ne uudistusalat alkoi olemaan kiivaasti kasvavassa iässä vasta 70-luvun alusta lähtien.

 

[OXPAHA]

Hetken aikaa oli rauhallisempaa. Sitten Huti tuli takaisin remmiin ja jo alkoi hihna taas luistaa isosti. Vauhti kiihtyy vaaleja kohti varmaan ihan mielipuoliseksi.

Vihreiden äänestäjät eivät ole yksin syypäitä. Pitää tehdä vaalikoneeseen kysymys "lupaatteko ettei vihreitä oteta hallitukseen?"

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Sotien jälkeistä soiden ojitusta on melkoinen osa tuosta lisäkasvusta. Silloinhan 1950-1970-luvuilla ojitettiin valtava määrä soita, osa turhaankin. Nämä siis lähinnä sellaisia, joissa suo oli ravinteisuudeltaan liian karu, että se ojitettunakaan tuottaisi merkittävää puumäärää. Näitä ollaan nyt ennallistamassa, ja hyvä onkin. Mutta kaikkia ojitettuja soita ei oikein voida ennallistaa soiksi, jos halutaan sitoa hiiltä puustoon. (Turpeeseenhan sitä ei saanut sitoa, tai siis EU ei niitä laske.)

Muu osa selittyy avohakkuumetsätalouteen siirtymisellä verrattuna sotia edeltävään harsintamenetelmään. Joka oli että hakataan isoimpia puita pois silloin tällöin, mutta ei varsinaisesti missään vaiheessa uudisteta. Tämä vei metsät pikkuhiljaa huonoon kuntoon. Nythän jotkut haikailevat tätä takaisin, sitä kutsutaan nyt jatkuvaksi kasvatukseksi. Avohakkuu soveltuu kuusivaltaisiin metsiin kaikkein parhaiten ja tuottaa pitkällä aikavälillä parhaan hiilensidonnan.

Metsäojitukset alkoi toden teolla vasta 50-luvun lopulla, kiivainta ojitus oli 60/70-lukujen vaihteessa eli ojitukset ei selitä tuota kuvan metsien kasvun taitekohtaa 70 - luvun alussa, myöhemmin kyllä (osittain). Jaksolliseen kasvatukseen siirtyminenkin kesti itse asiassa aika kauan. Metsähallitus antoi suosituksen alaharvennukseen siirtymisestä omissa metsissään jo vuonna 1919 ja vielä 60 - luvulla valtio rakensi tukimenetelmiä jotta yksityismetsissä siirryttäisiin lopullisesti jaksolliseen kasvatukseen.

Sotien jälkeinen aika oli toki iso kertasiirtymä. Etenkin valtion metsiä hakattiin raivokkaasti pakon edessä ja koska siellä jo valmiiksi oli ohjeistus, suuria pinta-aloja siirtyi jaksolliseen kasvatukseen mikä pitkälti näkyy kasvuvauhdin hyppäyksenä 70 - luvun alussa. Yksityismetsissä siirtymä oli paljon hitaampi.

Mitä tuohon kasvuvauhdin hiipumiseen tulee, en varsinaisesti epäile sitä, Luken raportissa on annettu useita uskottavia syitä sille. Kysehän ei ole siitä, etteikö metsät edelleen kasvaisi vaan siitä, että kasvuvauhti ei viime vuosina ole enää lisääntynyt. Niin tai näin, ero puubiomassan poistuman ja kasvun välillä on ollut positiivinen 70 - luvulta lähtien ja on sitä edelleen eli kyllä tässä on metsien kasvun koroilla eletty jo yli 50 vuotta ja vieläpä niin että pääomakin on samalla kasvanut. Ja kaikelle kasvulle on aina rajat.

 

[Norsu]

Mitä tuohon kasvuvauhdin hiipumiseen tulee, en varsinaisesti epäile sitä, Luken raportissa on annettu useita uskottavia syitä sille. Kysehän ei ole siitä, etteikö metsät edelleen kasvaisi vaan siitä, että kasvuvauhti ei viime vuosina ole enää lisääntynyt. Niin tai näin, ero puubiomassan poistuman ja kasvun välillä on ollut positiivinen 70 - luvulta lähtien ja on sitä edelleen eli kyllä tässä on metsien kasvun koroilla eletty jo yli 50 vuotta ja vieläpä niin että pääomakin on samalla kasvanut. Ja kaikelle kasvulle on aina rajat.

Tämä näkyy minusta käppyrästä suoraan, mutta valitettavasti keskustelu lähtee nopeasti sivuraiteille ja sitten reagoidaan poliittisella kentällä ilmastohätätilalla yms. ylilyönneillä. Kyseessä näyttäisi olevan ihan looginen laskettavissa oleva tasaushetki, joka osuu nyt 2020-lukuun. Jos jälki-istutuksia ei ole tehty, on hätätila todellinen, mutta ovatko metsänomistajat Suomessa niin tyhmiä?

 

[Ikarus]

Tämä näkyy minusta käppyrästä suoraan, mutta valitettavasti keskustelu lähtee nopeasti sivuraiteille ja sitten reagoidaan poliittisella kentällä ilmastohätätilalla yms. ylilyönneillä. Kyseessä näyttäisi olevan ihan looginen laskettavissa oleva tasaushetki, joka osuu nyt 2020-lukuun. Jos jälki-istutuksia ei ole tehty, on hätätila todellinen, mutta ovatko metsänomistajat Suomessa niin tyhmiä?

Metsälaissa on uudistamisvelvoite. Eivät ole metsänomistajat tyhmiä ja uudistaminen tehtäisiin vaikka ei laki sitä vaatisikaan.

Yleensä päätehakkuun jälkeen pistellään uudet taimet. Uudistaminen voi olla sopivalla kohteella myös luontainen, siemenpuita jätetään ja niistä siemennys.

Metsälaki 1093/1996 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

www.finlex.fi

 

[Dr. Merkwürdigliebe]

Tämä näkyy minusta käppyrästä suoraan, mutta valitettavasti keskustelu lähtee nopeasti sivuraiteille ja sitten reagoidaan poliittisella kentällä ilmastohätätilalla yms. ylilyönneillä. Kyseessä näyttäisi olevan ihan looginen laskettavissa oleva tasaushetki, joka osuu nyt 2020-lukuun. Jos jälki-istutuksia ei ole tehty, on hätätila todellinen, mutta ovatko metsänomistajat Suomessa niin tyhmiä?

En lainkaan epäile etteikö uudistamisvelvoitetta noudatettaisi. Mikä pikkuisen huolettaa on se, että nyt voimassa olevassa metsälaissa ei enää ole ikä-tai läpimittarajoja eli metsän saa periaatteessa pistää nilkasta poikki milloin vain. Sijoitusrahastot on ostaneet metsiä aika paljonkin, riittääkö tällaisella omistajalla malttia odottaa puuston järeytymistä vai otetaanko mielummin pienempi voitto nopeammin? Metsähallituskin pistää koko ajan nuorempia metsiä nurin koska tuloutusvelvoitteet kasvaa koko ajan.

 

[Ikarus]

En lainkaan epäile etteikö uudistamisvelvoitetta noudatettaisi. Mikä pikkuisen huolettaa on se, että nyt voimassa olevassa metsälaissa ei enää ole ikä-tai läpimittarajoja eli metsän saa periaatteessa pistää nilkasta poikki milloin vain. Sijoitusrahastot on ostaneet metsiä aika paljonkin, riittääkö tällaisella omistajalla malttia odottaa puuston järeytymistä vai otetaanko mielummin pienempi voitto nopeammin? Metsähallituskin pistää koko ajan nuorempia metsiä nurin koska tuloutusvelvoitteet kasvaa koko ajan.

Tämä on nähtävissä. 60 vuotta ja nurin. Valtiolla ja firmoilla on vissiin eri ekonomit laskemassa kannattavinta kiertoa kuin yksityisillä maanomistajilla.

Suunnilleen sellaista, minkä yksityinen metsänomistaja on juuri toisen kerran harventanut ja kasvu/hehtaari/vuosi on vielä erinomainen, nämä vetää kylmästi aukoksi.
Yksityinen omistaja kasvattaisi tuollaisia vielä 20 vuotta. Ainakin suurin osa omistajista.
Omiaan hakkaavat, se asia ei kuulu minulle.

 

[StepanRudanskij]

Sotien jälkeistä soiden ojitusta on melkoinen osa tuosta lisäkasvusta. Silloinhan 1950-1970-luvuilla ojitettiin valtava määrä soita, osa turhaankin. Nämä siis lähinnä sellaisia, joissa suo oli ravinteisuudeltaan liian karu, että se ojitettunakaan tuottaisi merkittävää puumäärää. Näitä ollaan nyt ennallistamassa, ja hyvä onkin. Mutta kaikkia ojitettuja soita ei oikein voida ennallistaa soiksi, jos halutaan sitoa hiiltä puustoon. (Turpeeseenhan sitä ei saanut sitoa, tai siis EU ei niitä laske.)

Muu osa selittyy avohakkuumetsätalouteen siirtymisellä verrattuna sotia edeltävään harsintamenetelmään. Joka oli että hakataan isoimpia puita pois silloin tällöin, mutta ei varsinaisesti missään vaiheessa uudisteta. Tämä vei metsät pikkuhiljaa huonoon kuntoon. Nythän jotkut haikailevat tätä takaisin, sitä kutsutaan nyt jatkuvaksi kasvatukseksi. Avohakkuu soveltuu kuusivaltaisiin metsiin kaikkein parhaiten ja tuottaa pitkällä aikavälillä parhaan hiilensidonnan.

Pieni selitys löytyy lisäksi siitä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole enää metsitetty peltoja samalla vauhdilla kuin muutamana aikaisempana vuosikymmenenä. Ei ole metsäala enää lisääntynyt.

 

[ak.tied]

Samaan aikaan ihmetellään miten Euroopan metsäisin maa, jossa on ollut Euroopan (maailman?) systemaattisin ja kestävin metsänhoitokulttuuri joutuu nyt ehkä maksamaan miljardeja metsänsä kaataneille maille, koska meidän metsät ei yhtäkkiä kasva tarpeeksi, hallituksen ministerit huutaa tuhokiimassaan nytonpakkoa ja monimuotoisuutta, niin Lontoossa julkaistaan tutkimus, jonka mukaan Suomen luonnon monimuotoisuus on Euroopan huippua. Edellä vain Kyproksen saari.

Biodiversiteetti-indeksi: Suomen luonnon monimuotoisuus EU:n huippua​

Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskema indeksi kuvaa, kuinka suuri osa alkuperäisestä lajistosta on säilynyt ja kuinka runsaana se esiintyy.

Biodiversiteetti-indeksi (BII) eri EU-maissa​

Kypros 100 %
Suomi 95,98 %
Saksa 95,98 %
Ruotsi 94,93 %
Kreikka 91,16 %
*
*
Unkari 59,99 %
Luxemburg 53,15 %
Tanska 44,89 %
Irlanti 40,59 %

Biodiversiteetti-indeksi: Suomen luonnon monimuotoisuus EU:n huippua - Metsälehti

Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskema indeksi kuvaa, kuinka suuri osa alkuperäisestä lajistosta on säilynyt ja kuinka runsaana se esiintyy.

www.metsalehti.fi

 

[ak.tied]

Petteri Taalas: Suomen ilmastokeskustelussa on fanatismin piirteitä – "Keski-Euroopassa on tahoja, jotka näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä"​

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas kritisoi varsin suorasanaisesti Suomessa käytävää ilmasto- ja metsäkeskustelua.

Taalas sanoo tiistaina julkaistussa tiedotteessa, että pelkoja lietsova ilmastokeskustelu on osin syynä suomalaisten nuorten kokemaan ilmastoahdistukseen.

Erityisesti nuorten ilmastoahdistus ja ilmastoaktivismi ovat Taalaksen mukaan osin seurausta siitä, että mediassa ruokitaan hyvin negatiivisia tulevaisuudenkuvia.



– Esimerkiksi IPCC:n ilmastomallilaskelmat eivät osoita, että ihmiskunta tai biosfääri olisi tuhoutumassa.

Kirjassaan Ilmastomuutos ilmatieteilijän silmin Taalas näkee keskustelussa ilmastofanatismin piirteitä, mitä voi verrata fundamentalismiin, uskonnollisiin liikkeisiin ja 70-luvun stalinismiin.

Taalas sanoo, että suomalaisten poliitikkojen pitäisi ajaa sellaisia ilmastoratkaisuja, joissa huomioidaan kokonaisuus ja Suomen etu.

–Keski-Euroopassa on tahoja, jotka pahimmillaan näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä.

– Kannattaa muistaa, että me olemme kyenneet vähentämään päästöjä kolmanneksi eniten maailmassa viimeisen 15 vuoden aikana.

Petteri Taalas: Suomen ilmastokeskustelussa on fanatismin piirteitä – "Keski-Euroopassa on tahoja, jotka näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä"

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas kritisoi varsin suorasanaisesti Suomessa käytävää ilmasto- ja metsäkeskustelua.

www.lansivayla.fi

 

[miheikki]

https://twitter.com/x/status/1605918332703707139

 

[Lunni]

Petteri Taalas: Suomen ilmastokeskustelussa on fanatismin piirteitä – "Keski-Euroopassa on tahoja, jotka näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä"

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas kritisoi varsin suorasanaisesti Suomessa käytävää ilmasto- ja metsäkeskustelua.

www.lansivayla.fi

Lynkkausta odotellessa...

 

[Justin Case]

Alamäkeä mennään ja vauhti senkun kiihtyy,kohta tulee seinä vastaan

 

[Loyd]

Lynkkausta odotellessa...

Taalas on taustaltaan tutkija. Hän ei hyväksy ilmastonmuutoksen kieltämistä. Tai ihmisen osuuden kieltämistä nykyiseen muutokseen.

Denialistit kertovat että onhan ilmasto aina muuttunut ihmisestä riippumatta, onhan ollut jääkausia ja lämpimiä kausia. Nytkin jossain päin on kylmempää kuin aiemmin. Ilmastotieteilijät saattavat esittää valikoituja tuloksia ja mallit näyttävät väärin.

Tämä kaikki on totta. Mutta mikään ei muuta sitä että ilmasto lämpenee nyt ihmisen toiminnan vuoksi.

Taalaksella on kuitenkin oikea asenne. Pitää keskittyä olennaiseen ongelman ratkaisussa. Ihmisten kulutustottumukset , ruokavalio yms ei ole tärkeää tämän asia kannalta. Tärkeintä on energiantuotanto ja teollisuuden päästöt. Ja mikä tärkeintä; euroopassa ja yhdysvalloissa asiat on jo hyvin. Kiinan ja muun kaukoidän päästölisäyksiä pitää rajoittaa.
( ei tarvita meillä hiilineutraalisuutta kiireellisessä aikataulussa ).

 

[Lunni]

Taalas on taustaltaan tutkija. Hän ei hyväksy ilmastonmuutoksen kieltämistä. Tai ihmisen osuuden kieltämistä nykyiseen muutokseen.

Denialistit kertovat että onhan ilmasto aina muuttunut ihmisestä riippumatta, onhan ollut jääkausia ja lämpimiä kausia. Nytkin jossain päin on kylmempää kuin aiemmin. Ilmastotieteilijät saattavat esittää valikoituja tuloksia ja mallit näyttävät väärin.

Tämä kaikki on totta. Mutta mikään ei muuta sitä että ilmasto lämpenee nyt ihmisen toiminnan vuoksi.

Taalaksella on kuitenkin oikea asenne. Pitää keskittyä olennaiseen ongelman ratkaisussa. Ihmisten kulutustottumukset , ruokavalio yms ei ole tärkeää tämän asia kannalta. Tärkeintä on energiantuotanto ja teollisuuden päästöt. Ja mikä tärkeintä; euroopassa ja yhdysvalloissa asiat on jo hyvin. Kiinan ja muun kaukoidän päästölisäyksiä pitää rajoittaa.
( ei tarvita meillä hiilineutraalisuutta kiireellisessä aikataulussa ).

Eipä noita fanaatikkoja ole aiemminkaan haitannut toisten tittelit; Ellei Suomi nyt heti niin maailmanloppu tulee. Jos satut vähänkin epäilemään etteikö Suomi ja Suomen päästöt olisi juuri se ratkaiseva tekijä tässä taistelussa, niin denialistin leima heilahtaa riippumatta siitä mitä mieltä olet lämpenemisestä tai sen syistä.

Jos se muu auta niin vetävät villeniinistöt ja "jaetaan Kiina Suomen kokoisiin paloihin, niin sitten ei tarvitse heidänkään tehdä jos ei Suomi tee" idiotismit kehiin.

 

[ak.tied]

Suomi nro 1 kehittyneissä valtioissa. #onhannytvittupakko

Ja muutama miljardi EU:lle kompensaatioksi tästä hyvästä.

COUNTRIES WITH BIOCAPACITY RESERVE​

Percentage that biocapacity exceeds Ecological Footprint

• French Guiana4,810%
• Suriname2,520%
• Guyana2,030%
• Gabon869%
• Congo754%
• Uruguay641%
• Central African Republic524%
• Bolivia358%
• Brazil233%
• Paraguay228%
• Timor-Leste181%
• Eritrea177%
• Congo, Democratic Republic of176%
• Namibia152%
• Liberia140%
• Madagascar132%
• Bahamas114%
• Angola113%
• Solomon Islands105%
• Papua New Guinea99%
• Mozambique96%
• Mongolia94%
• Finland88%

Open Data Platform

 

[PM]

Suomalaisten suosikkipoliitikot neuvottelivat suot pois "hiilinielu"
laskelmista ja juhlivat voittoa YLEllä. Hölmölän pitää siis maksaa 8 MRD/y. Tätä voi suhteuttaa sitten ihan vaikka mihinkä. No IMF ukkelit sitten hoitavat varmaan nämäkin neuvottelut kansan kannalta paremmin kun suomalaisten suosikkipoliitikot eivät siihen pystyneet tai oikeammin sanottuna halunneet. Samalla hoituu pois aika moni muukin asia kuten terveydenhoito ja kaikki muukin turha.

Tämä on sikäli jännittävää, että maapallolla on vain kahdenlaisia hiilinieluja pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Toinen on meret ja toinen suot. Toisessa bioaines uppoaa pohjaan säilöytyen siellä. Toisessa muodostuu turvetta joka säilöytyy hapettomissa oloissa.

Melkoista epärehellisyyttä on jättää pois näistä laskelmista soiden vaikutus.

Ohisalo on mennyt allekirjoittamaan YK:ssa sopimuksen jonka mukaan 30 % Suomen pinta-alasta suojellaan:

YK:n luontokokous saavutti sovun luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä – maailman valtioille 30 prosentin suojelu- ja ennallistamistavoitteet

valtioneuvosto.fi

Suomen maapinta-alasta on tällä hetkellä suojeltuna 13 %. Mistähän nuo puuttuvat prosentit (17 %) on tarkoitus ottaa? Vihersosialistisen ideologian mukaan yksityinen omaisuus olisi tietysti sopiva kohde. Sosialisointi alkanee pian, koska:

”Neljän vuoden uurastus on tullut päätökseen. Näitä tavoitteita pitää alkaa toimeenpanemaan heti huomisesta alkaen”, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg toteaa.

 

[ak.tied]

https://twitter.com/x/status/1607069257342324737

 

[Lunni]

Vihersosialistisen ideologian mukaan yksityinen omaisuus olisi tietysti sopiva kohde. Sosialisointi alkanee pian,

Tiedä sitten sosialisoinnista koska "Sellainen voisi olla metsän kasvatusmaksu, jonka avulla metsänomistaja voisi saada tuloa puuston hakkuita lykkäämällä. Koska metsien vanhemmaksi kasvattaminen on Suomen ja ilmaston kannalta myönteistä toimintaa, tulisi myös metsänomistajan siitä hyötyä. --Ohisalo "

Se sitten että mille tasolle tuo kasvatusmaksu tulisi. Kymppi per hehtaari aiheuttaa lähinnä pakkoliikkeistä moottorisahan käynnistämistä... pari satkua per ha per vuosi taas sydänkohtauksia VVM:ssä, metsää omistamattomista puhumattakaan...

 

[Fisu]

Tiedä sitten sosialisoinnista koska "Sellainen voisi olla metsän kasvatusmaksu, jonka avulla metsänomistaja voisi saada tuloa puuston hakkuita lykkäämällä. Koska metsien vanhemmaksi kasvattaminen on Suomen ja ilmaston kannalta myönteistä toimintaa, tulisi myös metsänomistajan siitä hyötyä. --Ohisalo "

Se sitten että mille tasolle tuo kasvatusmaksu tulisi. Kymppi per hehtaari aiheuttaa lähinnä pakkoliikkeistä moottorisahan käynnistämistä... pari satkua per ha per vuosi taas sydänkohtauksia VVM:ssä, metsää omistamattomista puhumattakaan...

Tästä tulee mieleen, että sillä rahalla voitaisiin tehdä paljon tuottavampiakin asioita. Olkoot tuottavuus sitten vaikka ilmastonmuutoksella mitattavaa. En oikein usko tällaisen vanhemmaksi kasvattavan olevan kovin tehokasta toimintaa, jos ne puut kuitenkin parturoidaan pois. Eipä niiden puiden ikäkään ole kovin montaa vuosikymmentä, mikä on aikana aikalailla hyttysen paska ilmastolle, puhumattakaan muutamien vuosien eroista.