Ilmastopsykoosi -ketju

En tiedä miten hitechiä tuotantoa maanviljelys on. Olen naivisti olettanut, että kun ihmiskunta sitä nyt kuitenkin on harjoittanut viimeiset 10 000 vuotta, niin se olisi mahdollista tavallisen pulliaisen jossain kohtuullisessa ajassa omaksua. Kauanko maanviljelijän koulutus nykyisin kestää? Maatiloja on Suomessa nykyisin kai jotain 50 000. Strategisista syistä voisi ihan hyvin osan niistä säilyttää niin, että osaaminen säilyy, jos katsotaan, että tämä on sellainen asia, jota ei tuosta vaan opita. Mutta tämä muuttaisi koko maatalouden periaatteen. Oleellista olisi se osaaminen, ei se, että joka vuosi tuotetaan epätoivoisesti isot kasat maataloustuotteita, jotka eivät ole kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Todennäköisesti nämä strategiset maanviljelijät voisivat tehdä sitä sivutoimena.

Mitä kolhooseihin ja sovhooseihin tulee, niin ei niissä ongelmana ollut se, että niissä toimivat ihmiset eivät olisi mitään maataloudesta tietäneet, vaan siitä, että heidät pantiin toimimaan ihan väärien periaatteiden mukaan. Ja vielä pahempi oli Kiinan Suuri Harppaus.

Toistaisin tähän loppuun vielä pyynnön, jonka esitin jo aiemmin, eli jos tästä maataloudesta halutaan jatkaa enemmän ja syvemmin, niin minusta sille parempi paikka olisi maatalousketju, eikä tämä ilmastoketju.
Koulutus maanviljelijäksi kestää sellaisen luokkaa 25 vuotta Suomessa. Lähes kaikki maanviljelystä harjoittavat syntyvät maanviljelijän perheeseen ja oppivat tarvittavat taidot tekemällä pienestä pitäen. Useimmat käyvät vielä opiskelemassa jossakin maatalousoppilaitoksessa.

Ajatus siitä, että rivikansalainen vaikka fiksukin ryhtyisi nollasta harjoittamaan maanviljelystä on täysin pölvästi. Siinä kyllä itku tulisi tavalliselle esim. palkkatyöhön tottuneelle yrittäessä.

Lopettamalla maanviljelyksen kotimaassa saamme järjestettyä nälänhädän itsellemme tulevaisuudessa. Väistämättä jossakin vaiheessa tulevaisuudessa (esim. 100 vuoden tarkastelujaksolla) tulee tilanne jolloin ruokatoimitukset estyvät ulkomailta syystä tai toisesta. Estymiseen riittäisi esimerkiksi finanssikriisi jolloin ei olisi valuuttaa ostaa ruokaa. Isommista nälänhädistä on tietysti jo aikaa ja sotien aikainen pettuleipäruokailukin alkaa olla unohdettu.

Suuret nälkävuodet vuosina 18661868 olivat viimeisin laajamittainen nälänhätä Suomessa ja Länsi-Euroopassa.[1] Se oli tuhoisa väestökatastrofi, sillä nälkävuosien aikana kuoli kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä.[2] Vain vuosien 1695–1697 suuret kuolonvuodet tiedetään vielä tuhoisammiksi. Myös Ruotsissa kärsittiin nälästä samaan aikaan.[3]

Nälkävuosien aikana lasketaan väestönmenetys noin 150 000 hengeksi.[4] Mutta eräiden arvioiden mukaan näiden kolmen vuoden aikana nälkä ja taudit – jotka tarttuvat herkemmin aliravittuihin – tappoivat jopa 200 000 henkeä, eli noin kymmenesosan Suomen silloisesta väestöstä.[5] Suomen väkiluku oli seitsemänä vuonna (1866–1872) pienempi kuin vuonna 1865. Verrantona Suomen historian muista mullistuksista vuoden 1918 sisällissota painoi väkilukua kahtena vuonna, talvisota yhtenä. Jatkosodan aikana väkiluku kasvoi joka vuosi.[6]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_nälkävuodet
 
Ja siis todella kun loppupeliin mennään, niin subventiossa on kyse vain rahan kierrättämisestä. Minä maksan veroja, jotta maajussille voidaan maksaa subventiota, jotta hänelle jää jotain käteen, kun myy tuottamansa ruuan markkinahinnalla.

Ja jos markkinahinnan määrittää tukku, joka sanoo että päivän hinta on tämä, ota tai jätä. Ja ilman tukkua ei myydä... siinä sitä vapaata markkinataloutta...
 
En tiedä miten hitechiä tuotantoa maanviljelys on. Olen naivisti olettanut, että kun ihmiskunta sitä nyt kuitenkin on harjoittanut viimeiset 10 000 vuotta, niin se olisi mahdollista tavallisen pulliaisen jossain kohtuullisessa ajassa omaksua. Kauanko maanviljelijän koulutus nykyisin kestää? Maatiloja on Suomessa nykyisin kai jotain 50 000. Strategisista syistä voisi ihan hyvin osan niistä säilyttää niin, että osaaminen säilyy, jos katsotaan, että tämä on sellainen asia, jota ei tuosta vaan opita. Mutta tämä muuttaisi koko maatalouden periaatteen. Oleellista olisi se osaaminen, ei se, että joka vuosi tuotetaan epätoivoisesti isot kasat maataloustuotteita, jotka eivät ole kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Todennäköisesti nämä strategiset maanviljelijät voisivat tehdä sitä sivutoimena.

Mitä kolhooseihin ja sovhooseihin tulee, niin ei niissä ongelmana ollut se, että niissä toimivat ihmiset eivät olisi mitään maataloudesta tietäneet, vaan siitä, että heidät pantiin toimimaan ihan väärien periaatteiden mukaan. Ja vielä pahempi oli Kiinan Suuri Harppaus.

Toistaisin tähän loppuun vielä pyynnön, jonka esitin jo aiemmin, eli jos tästä maataloudesta halutaan jatkaa enemmän ja syvemmin, niin minusta sille parempi paikka olisi maatalousketju, eikä tämä ilmastoketju.
Äläpäs nyt. Juurikin tuohon ilmastonmuutokseen liittyen voi olla maatalous vielä suuressa roolissa, mukaan lukien metsätalous, ja varsinkin Suomessa.
 
tällaista uutta...(y)(y)(y)



Mikko Paunio
3 tuntia ·

Uusi raporttini on nyt julkaistu Lontoossa.
Vihreällä joukkoviestinnällä motivoidut rikkaiden maiden kansalaiset ovat aikaansaaneet globaalin ympäristökatastrofin, jota nyt ryhdytään suitsimaan YK:n vaarallisia jätteitä säätelevään Baselin sopimukseen tehdyillä muutoksilla.
EU:n kiertotalouspaketti on nyt suurten haasteiden edessä.

CLIMATE POLICY RESEARCH

EU FACES PLASTIC WASTE CRISIS IN WAKE OF NEW EXPORT RESTRICTIONS
  • Date: 15/05/19

  • Press Release, Global Warming Policy Foundation
Greens “must come clean” about the damage plastic recycling has caused

Screenshot-2019-05-14-17.42.17-1024x749.png

London, 15 May: The decision by the UN to regulate waste plastic as hazardous will unleash a massive flood of rubbish on many EU countries.

That’s according to Finnish public health expert, Dr Mikko Paunio. The decision, taken late last Friday at the 14th Conference of the Parties to the Basel Convention, means that exports of plastic consumer waste to developing countries will largely come to a halt.
Dr Paunio explains that much of the exported material ends up in the rivers and oceans of Asia, so he describes the UN decisions as “a major victory for the environment”.
The recycling industry has been opposed to the proposals, while green groups have mostly kept quiet, fearing that the problems caused by large-scale recycling will finally be exposed to wide audience. But as Dr Paunio notes, these problems are likely to hit the headlines anyway.
“In its attempt to address global warming, the EU is demanding 55% recycling of plastic waste. The attempt will be hugely expensive, will release microplastics into the oceans and will fail anyway. Landfill is not an option, and incineration capacity is inadequate. Now that it’s no longer possible to export the problem away, we are going to be hit with a surge of waste that we can’t deal with.”
This will put the recycling industry, green-minded politicians and their supporters in the mainstream media into a difficult position.
“They are going to have to come clean about the problems caused by recycling and the damage that they have done to the environment”, says Dr Paunio.
Dr Paunio sets out his concerns in a new paper entitled Saving the Oceans and the Plastic Recycling Crisis, which is published today by the Global Warming Policy Foundation.
The Foundation first revealed that climate change policy was an important cause of marine plastic waste in an earlier paper by Dr Paunio, called Save the Oceans: Stop recycling plastic, published last year.
Mikko Paunio: Saving the Oceans and the Plastic Recycling Crisis (pdf)



 
lainaus:

Nyt on sitten Gretaakin informoitu...
-
"Professori Claudia von Werlhof kirjoitti Greta Thunbergille . Tässä kirjeessä Von Werlhof kertoo, että maailmanlaajuisen ilmaston häiriöt eivät johdu hiilidioksidista."

https://www.globalresearch.ca/clima...BT0jaj8Fl-QuN5qQXVBp66w2-2pZgBYQT6FkaI1JlFeAA

Katsotaan mitä superkykyjä hän vielä saa aikaiseksi...

Tuolta väärän median puolelta ehkä näkee että ei hän niin suosittu puhuja ollutkaan, kuin mille jalustalle media hänet halusi nostaa...
 
Hyvä Herra, mikäli pidättäydytte vankkumattomasti CO2 -uskonnossa, totean että keskustelemme erilaisesta kokonaisuudesta. Minun todellisuudessani on tällä olevaisen sektorilla olemassa EYES*, joka on mielestäni SE asia. Muu on pikkupalasten kera piipertelyä ja nurkissa nyhertämistä. Ketjun nimi kuvastaa nykyisellään sitä, kuinka ihmiset saadaan mediahypetyksellä lietsottua hysterian partaalle ja juoksutettua lampaiden lailla maksukarsinaan. Yhteiskunnassamme nämä yksityiskohtiin keskittyvät jutut ovat korvanneet hyvin pitkälti eräitä muita aiemmin yleisiä uskomiseen liityviä rakenteita; ihmisen tarve uskoa ei ole kadonnut minnekään. Nyt se kohde vain vaihtelee aina välillä. Pyydän ottamaan askeleen hiilidioksidikuplan sisältä ulos.
(* EYES= ElinYmpäristön ElinkelpoiSuus)

En. Koitan tässä keskustelussa nyt selvittää sen, jakaako mp.net-kirjoittajat moraalikäsitykseni ja jos eivät, niin mihin heidän moraalikäsityksensä perustuu ja jos se on paremmin perusteltu kuin minun omani, niin sitten vaihdan siihen. Eli tuntuu siltä, että haluat jälleen hypätä yhden askeleen liian aikaisin. Keskustellaan nyt ensin siitä, mikä meistä on oikein ja miksi. Jos tulemme jonkinnäköiseen yhteisymmärrykseen sen suhteen ja käsityksemme on vielä hyvin perusteltu, niin sen jälkeen voimme pohtia sitä, miksei se sama käsitys menisi läpi muiden homo sapiens -lajin edustajien keskuudessa. Tämä on toki mahdollista, mutta se pitäisi jotenkin perustella, mikä oikeudenmukaisuuskäsityksessä olisi muualla erona meihin. Huomattavaa siinä minun ehdotuksessani oli se, että me (länsimaisen liberaalin demokratian edustajat) emme ainakaan siinä olisi mitenkään voittamassa muiden kustannuksella, joten siinä mielessä sen luulisi olevan muille helpommin hyväksyttävissä. Tämä vaikkapa erona sellaiseen oikeudenmukaisuuden käsitykseen, että jaetaan päästöoikeudet niin, että jokainen saa sellaisen päästökiintiön, mitä nykyisin päästää ilmoille ja sitten ajan myötä niitä ryhdytään pienentämään. Tämä lähtökohta suosisi huimasti meitä (jo valmiiksi paljon saastuttavia), enkä siksi ihmettelisi lainkaan, että se olisi muiden vaikea hyväksyä.

Mutta siis, ota ensin askel taaksepäin. Hyväksytkö sinä sen esittämäni oikeudenmukaisuusperiaatteen? Ja jos et, niin mikä sinusta olisi oikeudenmukaisempi tapa ja miksi?

Ahaa, no nythän mä vasta hogasin, että olen ymmärtänyt teidät ihan väärin. (Lihavoitu teksti) Haluatte siis sparrata täällä? Pelkään tosiaan pahoin, että täällä ei yhteiskunnallista vaikuttamista juuri pääse tapahtumaan. Sparraus kyllä terävöittää sanan säilää, mutta se riippuu siitä, kuinka saa kavereita mukaan. Kokeilkaa noita sotalentokoneketjuja, voin suositella muutamaa taikasanaa siellä. ;)

Esittämässänne periaatteessa on mielestäni vakavia puutteita nimenomaan periaatteen käytäntöön viemisessä. Ja olen kertonut siihen syyt. En siis vastusta oikeusperiaatettanne vaikka olen kieltämättä ehkä hivenen tai jopa enemmän eri mieltä kanssanne (etenkin anekaupasta ja silmälapuista), mutta en näe sillä mahdollisuuksia toteutua ilman aika reipasta ”minä olen valtio” -lähestymistapaa. Tämä edellyttäisi, että pistäisin käsimerkin rintapieleen ja ryhtyisin ”Ser Herran” kouraksi ”Sarek1on Lannistajana”. Joko jätän käymättä parturissa, jätän parran ajamatta ja pistän kuontalon kikkaralle?

Mikä olisi nopeampi? Etenkään siis moraalisesti kestävällä pohjalla oleva tapa, eli sellainen joka ei polkisi ihmisten yksilönoikeuksia esim. sillä tavoin kuin Kiinan yhden lapsen politiikka polki saati tarkoittaisi suoranaista ihmisten tarkoituksenmukaista tappamista? Ja siis jopa se Kiinan politiikka ei käytännössä johtanut syntyvyyden nopeampaan laskuun kuin mitä nähtiin Taiwanissa pelkästään vaurastumisen ansiosta. Ja siis mihin nähden liian hitaana? Kuten olen sanonut, tämän ilmastomuutoksen kannalta se maailman kaikkein köyhimpien maiden väestönkasvu on sivuasemassa. Suurimmissa päästömaissa syntyvyys on jo alhaalla. Niissä väestön vähentäminen onnistuu vain alkamalla tappaa ihmisiä. Sano se nyt ihan avoimesti, jos tätä ehdotat realistisena vaihtoehtona ilmastomuutoksen torjuntaan (siis esimerkiksi parempana kuin se, että vähennetään nuppikohtaisia päästöjä vähentämällä kulutusta tai kehittämällä teknologioita, jotka mahdollistavat saman kulutustason pienemmillä päästöillä.

Ystävämme ja huonetoverimme @baikal loihe lausumaan wiisaita tästä jo tuossa yllä ( viesti #3450 ). Toivottavasti löytyy kultainen leikkaus.

Kaikki toimenpiteet vievät aikaa. Ilmastonmuutos tulee vääjäämättä vaikuttamaan maapallolla asioihin kuten monasti ennenkin planeetan historiassa. EYES tarvitsee toimia nyt, jotta ihmiskunta voi jatkaa porskuttamista. Vaurastumisen odotteleminen ei ole mielestäni tuottava lottorivi tässä pelissä.

Siten, miten me olemme vaurastuneet. Et kai tossissasi ole sitä mieltä, että Suomen viiden ja puolen miljoonan ihmisen nykyinen vauraus on saavutettu sillä, että on otettu Suomen väestön vauraus vaikkapa vuonna 1900 (2.5 miljoonaa ihmistä) ja jaettu se tasaisesti kaikkien kesken. Tai edes niin, että on otettu muilta ihmisiltä vaurautta ja jaettu se suomalaisille.

Ei. Vaurastuminen ei ole nollasummapeliä, etenkään pitkällä tähtäimellä. Lyhyellä tähtäimellä toki on tasaisemmalla jaolla mahdollista suht nopeasti vaikuttaa kaikkein köyhimpien vaurauteen, mutta se vaurastuminen, josta tässä on kyse (eli siis se, joka vaikuttaa syntyvyyslukuihin) on kyllä ollut lähes aina tasaista koko väestön vaurastumista.

Hmm. Vauraus voi karttua koko kansakunnalle hiljalleen esimerkiksi sosiaalisen kehityksen ja teknologisen edistyksen siivittämänä. Vauraus ei ole sama asia kuin fyysinen ja/tai psyykkinen hyvinvointi joka sekään ei jakaudu tasan. Tässä on tosin sellainen juttu, että tuohon paksuun tekstiin haluaisin hieman evidenssiä. Onko tässä vaurastumisessa eri osa-alueita, joita tulisi nimetä ja määritellä tarkemmin?

1900 -luvun alun yhteiskunta oli meillä Venäjän keisarikunnassa varsin toisennäköinen kuin nyt 2020 -luvun korvalla itsenäisessä Suomessa. Itsenäistymisen myötä muutos alkoi hiljalleen. Vauraus oli viime vuosisadan alussa jakautunut eri tavalla ja sitä oli vähemmän myös suhteutettuna muun maailman tasoon tuona aikana. Reipas sata vuotta työntekoa, teollista kehitystä ja sosiaalisia uudistuksia ovat tuoneet meidät nykytilanteeseen. (Tosin olen sitä mieltä, että nyt meillä menee henkisesti heikonlaisesti, vaikka aineelliset asiat ovat ainakin toistaiseksi pääsääntöisesti kunnossa. Niistä jutuista toisissa ketjuissa sitten.)

Aivan, mutta kukaan yhdistä tätä siihen, että syntyvyys lähtisi yhtäkkiä ylöspäin. Tuloerojen kasvulla on vaikutusta muihin asiohin kuten vaikkapa sosiaaliseen pääomaan ja yhteiskunnan koheesioon, mutta ei juurikaan syntyvyyteen. Syntyvyys on tullut alas vaurastumisen myötä niin itäblokin kommunistimaissa, lännen kapitalistimaissa, pohjoismaiden hyvinvointivaltioissa ja kaikkialla muuallakin. En usko tuloeroilla olevan edes kovin suurta merkitystä tämän ilmastomuutoksen torjunnan suhteen. Ehkä köyhän kuluttama dollari aiheuttaa enemmän tai vähemmän päästöjä kuin rikkaan, mutta ero tuskin on kovin suuri. Paljon suurempi merkitys on sillä, a) mitä kokonaiskulutus on ja b) paljonko siitä kokonaispotista investoidaan tieteeseen ja teknologiaan, jolla voidaan kehittää uusia päästöttömiä energiamuotoja.

Meillä Suomessa syntyvyys ei lähde kasvuun yhteiskunnallisen polarisaation lisääntymisen vuoksi. 80-90 -lukujen taitteen tienoilta saakka meille on hiljakseen hivutettu elämäntapaa, joka ei ole perhekeskeinen. Tämä siksi, että sinkuloista saadaan paremmin ohjailtavia kuluttajia kuin perheellisistä. (Toisen ketjun juttuja , löytyy kyllä kaivelemalla.) Et kommentoinut lainkaan esille nostamaani hedelmällisyyden biologista ulottuvuutta, kuten esim. miesten siittiöiden laadun rajua laskua länsimaissa. Unohditko asian?

A) Kokonaiskulutus kasvaa koko ajan, kiva mittari pyörii täällä: https://www.worldometers.info/world-population/
Mitä useampi ”vaurastuu”, sitä enemmän hän kuluttaa tässä nykymaailmassa. Ja mitä enemmän ihmisiä on, sitä enemmän kulutetaan ja sitä enemmän se aiheuttaa ongelmia. Tästä yhtälöstä ei päästä yli eikä ympäri.
B) Valtiot eivät ole ainoita vallan käyttäjiä; yhä suurempi painoarvo, vaikutusvalta ja käskyvalta on monikansallisilla korporaatioilla, suuryrityksillä ja ”kasvottomalla pääomalla”. Onhan tätä ollut olemassa pitkän aikaa ja ennenkin, esim. Hansaliitto, Itä-Intian kauppakomppaniat, öljy-yhtiöt, Rothschildien pankkitoiminta, jne. Näiden tahojen intresseillä on yllättävän suuri vaikutus erilaisiin asioihin.

No, aloita sinä vaikka itsestäsi. Mihin dataan olet perustanut omat väitteesi siitä, minkälainen väestökatastrofi maailmaa uhkaa? Miten nämä lukusi eroavat Roslingin esittämistä? Tai jos luvut ovat samoja, niin millä perusteella tulet eri johtopäätökseen sen suhteen, mihin olemme menossa kuin hän?

Tai jos tilastot ovat sinusta väärä tapa katsoa asiaa ("valhe, emävalhe, tilasto"), niin mitä sitten meidän pitäisi katsoa? Omaa näppituntumaa siitä, miten jossain toisella puolella maailmaa tapahtuu?

Jaa, mikään julkinen ja edes jonkinasteisesti uskottava lähde ei vähäisen tietämykseni valossa väitä, että maapallon kokonaisväkimäärä olisi laskemassa. Minulle uusi ja hauska tapa kokea ahdistusta näin internetin kautta oli mm. tämä laskuri, joka havainnollistaa tapahtuvaa. Absoluuttinen totuushan se ei ole. https://www.worldometers.info/world-population/

Roslingin esityksessä on valikoitu muuttujia, joilla voidaan osoittaa sitä, mitä halutaan. Valikoinnin takana oleva ajattelu on se, mistä löytyy myös Agenda, jota tilastonikkari noudattaa. Tilastoja(kin) lukiessa on hyvä pohtia niihin liittyviä ja niiden takana olevia asioita filtterin kautta. EYES ei ole Tedin yhtälöissä mukana.

Tilastot ovat hyvä tapa tuottaa tietoa nopeasti ymmärrettävään muotoon. Tilasto ei kuitenkaan ole välttämättä totuus, vaan siinäkin voi olla eri syistä johtuvia eriasteisia puutteita ja virheitä. Silsi peräänkuulutan tilastokriittisyyttä. Teddyboy oli kivasti huomannut, että alueelliset ja paikalliset erot hänen tarkastelemissaan asioissa voivat olla suuria, mutta ei pohtinut sitä ja sen syitä kuitenkaan kovin syvällisesti. Yhtälö mutkistuu, mitä tarkemmin sitä katsotaan.


Ok, perustele miksi. Siis ennen kaikkea onko sinusta niihin ilkeisiin keinoihin lähdettävä ennen kuin kaikki paljon vähemmän ilkeät keinot on käytetty loppuun? Ja siis mitkä ilkeät keinot sinusta saisivat ihmisten määrän kasvun pysähtymään nopeammin kuin se, millä se näyttää tällä näkymin pysähtyvän ihan itsestäänkin (viittaan Roslingin videoon)? Jos vastaus on ihmisten tappaminen, niin mikä olisi se mielestäsi oikeudenmukainen keino tehdä tämä ja viitaten alussa olleeseen kysymykseesi, miten luulet maailman ihmisten sitten tämän hyväksyvän? Ja sama koskee toki myös vähemmän rajuja ilkeitä keinoja (esim. ne, mitä Kiina on harjoittanut). Koska maailman poliittinen systeemi toimii valtioiden tasolla, niin nämä ilkeät keinot pitäisi siis joko panna käytäntöön valtioiden toimesta omia kansalaisiaan kohtaan tai sitten puhutaan toisten valtioiden valtaamisesta ja niissä kansanmurhan harjoittamisesta. Jos tämä viimeinen on se, mihin viittaat, niin oletko tosiaan sitä mieltä, että a) ilmastomuutos on niin paha ongelma, että siihen pitää mennä ja b) mitään parempia konsteja saada ilmastomuutosta pysäytettyä ei ole olemassa ja c) se edes juurikaan vaikuttaisi asiaan (ottaen huomioon, että maailman suurimmat saastuttajat ovat myös sotilaallisesti varsin vahvoja, joten ainoita, joihin tätä keinoa voisi käyttää, olisivat heikot maat, jotka eivät edes juurikaan saastuta)?

Viittaan tässä jo aiemmin mainittuun viestiin, jonka @baikal postasi.

A) Mielestäni EYES ja sen säilyttäminen on ongelma. Ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia, mutta se on vain osa edellä mainittua suurempaa kokonaisuutta. Synkkänä Sarek1damuksena ennustan hankalien aikojen olevan lähempänä kuin aiemmin. Ellei sitten saada aikaiseksi muutosta parempaan.
B) Ilman jonkinasteista pakkoa voi olla hankalaa saada mitään aikaiseksi. Epäilen vahvasti ihmiskunnan kykyä pysäyttää ilmastonmuutos. EYES -vaikuttaminen toimii jo paremmin, koska mukaan tulevat myös muut elämisen edellytyksiin vaikuttavat tekijät, joissa me ihmiset voimme oikeasti vaikuttaa asioihin.
C) Paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa, sanoo sananparsi. Ei liene sattumaa, että monet suuret saastuttajat ovat sotilaallisesti voimakkaita.

Niin pidän valtiota huonona lähtökohtana sille, miten päästökiintiöitä jaetaan. Se on täysin mielivaltainen yksikkö, koska päästöt johtuvat yksityisestä kulutuksesta. Tietenkin periaatteessa päästökiintiöt voisi jakaa niin, että jokainen maa saisi saman suuruisen kiintiön kuin sen väkimäärä on ja sitten tekisi niillä kiintiöillä mitä sitten sitä huvittaa. Lopputulos olisi melko lailla sama, eikä se muuttaisi itse perusasetelmaa mihinkään (eli maat, joissa ihmiset kuluttavat paljon ja aiheuttavat paljon päästöjä, joutuisivat maksamaan maille, joissa ihmiset kuluttavat vähän ja tuottavat vähän päästöjä). Avainasia tässä on se, että kun toimitaan nuppitasolla, ei kenenkään tarvitse lähteä kikkailemaan sen suhteen, missä maassa se kulutus tapahtuu. Tämä kikkailu kannattaa vain sellaisessa systeemissä, jossa päästöt yhtäällä ovat halvempia kuin toisaalla.

Jotkut valtiot ovat enemmän tai vähemmän kytköksissä alueellaan toimivaan teollisuuteen ja energiantuotantoon.
Oletaan, että laskutettaisiin nuppeja kuten ehdotat. Mikä olisi mallissanne yritysten vastuu? Suuremmat yritystoimijat toimivat maailmanlaajuisesti vähän joka paikassa.

Nyt en muuten muista, oliko nuppitaksa sama kaikille. Maksaako Jeff Bezos saman taksan mukaan kuin köyhän syrjäseudun Abdikarim tai Nguyen? Millä nuppitaksa määritellään, jos se on yksilöllinen?

Koen monella tapaa ongelmalliseksi rahansiirtoautomaatin eli suoran suffeliautomaatin ”vähemmän kuluttavia” kansalaisia pullollaan olevaan maahan. Mihin ne rahat oikeasti menevät ja mihin niitä käytetään? Mm. kehitysapuraha on saattanut vilahtaa joskus vähän muuhun kuin mihin se on tarkoitettu.

Selvästikin valtioiden päästöjä on mahdollista valvoa ja jakaa kiintiöitä. Tästä esimerkkinä se, miten EU:ssa päästökauppa toimii. En näe mitään erityistä syytä, miksei päästökauppaa voisi laajentaa koskemaan koko maailmaa. Ja siis varat ohjautuvat vähentämään päästöjä ihan normaalin markkinatalouden näkymättömän käden ohjaamana. Jos meillä on kaksi voimalaitosta, jotka tuottavat saman määrän energiaa, mutta toinen tuottaa puolet niistä päästöistä, mitä toinen, niin luonnollisesti sen pitää hankkia markkinoilta vain puolet päästöoikeuksista, joten se pystyy myymään energiansa halvemmalla kuin kilpailija ja sitä kautta voittaa sen markkinoilla. Energian tarvitsijat ostavat energiansa siltä halvemmalla myyvältä ja tarvitsemiensa päästöoikeuksien vuoksi kallis voimalaitos joutuu panemaan lapun luukulle. Ja siis tässä parasta on se, että homma toimii globaalisti. Terästehtaan ei kannata siirtyä Suomesta Kiinaan saastuttavan hiilivoimalaitoksen viereen, koska sen hiilivoimalan tarvitsemat päästöoikeudet menevät suoraan siihen teräksen hintaan sen sijaan, että se tekisi saman teräksen Suomessa saastuttamattomalla ydinvoimalla.

(Tässä ja edellisessä lainauksessa tulee tuo hyväpaha -akseli valtioihin liittyen esille.)

Kuka valvoo ja kuka valvoo valvojia? EU:n anekauppa toimii jotenkin, koska EU haluaa sen toimivan. Millä teette kaikista maailman sieluista ja valtioista halullisia?

Kiinassa on melkoisia ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Kiina on aika suuri teräksen tuottaja ja jos heiltä ollaan jotain pois ottamassa, niin siitä saattaa seurata jotain vaikuttamista. Kiinassa on muuten älyttömän paljon paljon saastuttavia hiilivoimaloita.


Niin, maksumiehenä ovat ne, joiden kulutus tuottaa päästöjä. Ja siis minusta tämä on oikein. Jos olet eri mieltä, niin kerro ihmeessä oikeudenmukaisempi tapa. Voittoa tekevät ne, jotka pystyvät tuottamaan energiaa puhtaasti, koska lyövät markkinoilla ne, jotka joutuvat hankkimaan päästöoikeuksia. Minusta tämäkin on oikein. Jälleen, jos olet eri mieltä, niin kerro parempi periaate.

Pelkkä energiantuotanto ja sen päästöt eivät kyllä päivää pelasta. Älkää otttako itseenne, voin siis ymmärtää väärin, mutta ajatusrakennelmastanne puuttuu sen enemmän tai vähemmän puhdasta energiaa käyttävän teollisuustuotannon päästöt ja aiheutunut saastekuormitus ympäristölle. Entäpä jos sotilaallisesti voimakkaat saastuttajamaat sanovat tiukan paikan tullen, että ne eivät maksa?

Mikä on puhtaasti tuotettua energiaa? Töpselienergia?

EDIT: Hmm, hämäläisyys ja hidas kirjoittaminen -> Herra ehti jo astua banaanilaivaan jonkin mittaiselle matkalle. No, tulipahan vastattua. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäli Yhdysvaltojen energiaviraston viestintään on luottaminen, puhdasta ja helppoa energiaa on tarjolla kaikille:


The U.S. nuclear energy sector is going through one of the most innovative and transformative times in our history.
We are literally witnessing the advent of an entirely new class of advanced reactors that will soon come in a wide variety of sizes and applications.
More than 50 U.S. companies are working on designs that are smaller, scalable, versatile and even mobile—providing far greater access to nuclear power than ever before.
Micro-reactors will likely be the first advanced reactors that we see enter the U.S. market.
American developers are currently working on gas and heat pipe-cooled designs that could debut by the mid-2020s, which will be absolute game-changers for the industry.

Teknisenä ratkaisuna vaikuttaa (saatavilla olevan teoreettisen tiedon pohjalta) toimivalta tohinalta, saa nähdä miten hinnat asettuu ja mitkä luparumbat missäkin keksitään. Itseäni lähinnä kiinnostaa mahdollinen energian halpeneminen tai vaikkapa uranvaihdos atomialalle, mutta saattaapa tuo uutinen CO2-psykooseissakin olevia rauhoittaa.
 
Sitra: Punainen liha pannaan ja omat autot vapaa-ajalla kotiin – ilman ennennäkemättömän kovia tekoja ilmastotavoite karkaa Suomessa
Sitran mukaan EU:n kaavailemat tiukemmat tavoitteet eivät riitä Suomen kaltaisille maille.
Ilmastonmuutos
16.5.2019 klo 05:00
Liikenneruuhkaa

Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
13-3-5292280.jpg

Kari Ikävalko

Jaa artikkeli Facebookissa126
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa

Ajatushautomo Sitra on julkistanut hurjat ilmastolaskelmat.
Sitran tilaamien laskelmien mukaan edes EU:n kaavailemat tiukemmat tavoitteet eivät riitä Suomen kaltaisille maille. Sitran laskelmat koskevat tarkemmin vain Suomea ja Japania.
Laskelmien tulokset avaavat näkymän siihen, miten suomalaisten pitää nopeasti muuttaa sitä miten syömme, liikumme ja asumme.
Sitran listaamilla isoilla ja lukuisilla pienemmillä ilmastoteoilla Suomessa päästään ilmaston kannalta kestävälle pohjalle ja kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arvioiman melko turvallisen 1,5 asteen lämpötilan nousun vaatimalle tasolle.
Laskelmien mukaan suomalaisten päästöjä pitäisi vähentää jo vuoteen 2030 mennessä 75 prosenttia. Tavoitteen haasteellisuudesta kertoo se, että maiden tähän asti tekemät sitoumukset eivät riitä edes Pariisin sopimuksen mukaisen kahden asteen tavoitteen saavuttamiseen. Sitran laskelmissa Pariisin vielä voimassa olevan tavoitteen saavuttamiseen vaaditaan Suomessa vajaan 60 prosentin vähennys.
– Auton vaihtaminen tai maalämpöjärjestelmän asentaminen ovat isoja muutoksia, jotka eivät tapahdu käden käänteessä. Meillä on kuitenkin paljon pientä hyvää arkista tekemistä, joilla saadaan, mitä useampi niitä tekee, sitä isommat purot. Kokonaisvaikutuksella saamme ison muutoksen liikkeelle, ennakoi johtava asiantuntija Anu Mänty Sitrasta.
Yksikään taho ei ole aikaisemmin vaatinut suomalaisilta vastaavan suuruisia ja nopeita tekoja ilmaston eteen. EU:n tämän hetkinen tavoitetaso vuodelle 2030 on 40 prosentin tuntumassa. EU:n uudesta tiukemmasta tavoitteesta tehdään linjaukset tämän vuoden aikana. Suomen ilmastopaneeli on ennakoinut sitä, että Suomen tavoitetaso voisi liikkua lähellä 60 prosenttia.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran laskelmissa suomalaisten hiilijälki pitäisi laskea nykyisestä yli 10 tonnista 2,5 tonniin vuodessa.
Elämäntapojen hiilijalanjälke vertailumaissa -grafiikka

Yle Uutisgrafiikka
Raportin tekijöihin kuuluva Aalto yliopiston tutkija Michael Lettenmeierin mukaan viime syksynä julkistetun IPCC-raportin tavoite tarkoittaa, että suomalaisen pitää pyrkiä vähentämään joka vuosi 12 prosenttia ilmastopäästöjään.
Nopeasti syntyvistä leikkauksista on Lettenmeierin mukaan näyttöä muun muassa Porvoosta, jossa yhteishankkeessa(siirryt toiseen palveluun) tutkittiin kuukauden aikana keinoja vähentää kotien arjessa syntyviä päästöjä. Hankkeessa mukana olevissa perheissä löydettiin nopeasti noin 30 prosentin leikkaukset muun muassa muuttamalla syömä- ja liikkumistapoja.
Sitran esittämissä elämäntapavaihtoehdoissa esimerkiksi muut kuin työmatkat tehdään jatkossa pääsääntöisesti junalla, bussilla tai sitten jalan tai satulassa. Lähes yhtä suuri vaikutus on täysin vegaaniksi siirtymisellä. Maitoa ja kananmunia sisältävällä kasvisruokavaliolla ei päästä ihan niin hyvään tulokseen.
Sitran tarkoituksena on ollut osoittaa kuluttajilla olemassa olevia keinoja siirtyä ilmastoviisaaseen elämäntapaan. Esimerkiksi suomalaisten on joko vähennettävä liikkumistaan etenkin omilla autoilla ja lentokoneilla tai korvattava liikkumista julkisilla tai polkupyörillä.
Vähähiilisten elämäntapavaihtoehtojen vaikutus hiilijalanjälkeen -grafiikka

Yle Uutisgrafiikka
– Pidän sitä (julkisiin siirtymistä) mahdollisena, vaikka ei sitä nyt kuitenkaan joka kolkassa ole mahdollista täydellisessä mitassa toteuttaa. Kysymys on myös siitä, että voidaanko harrastaa lähempänä, tutkija Michael Lettenmeier
Se, millä ja miten suomalaiset liikkuvat vaikuttaa tutkija Lettenmeierin mukaan tällä hetkellä kaikkein eniten suomalaisten hiilijälkeen. Suomalaisten auto- ja lentoliikenteen päästöt ovat kasvaneet vuosi vuodelta.
Sitran laskelmien toteutuminen perustuu siihen, että kunnianhimoiset keinot on saatava laajalti käyttöön. Jotta keinoilla on vaikutusta jo vuonna 2030, keinovalikoiman pitäisi läpäistä kattavasti koko maan. Sitrassa lasketaan, että keinot pitäisi olla 75 prosenttisesti käytössä, jotta tavoitteeseen päästään Suomen osalta.
Yksittäinen kansalainen vain yksi osa isoa muutosta
Sitrassa on laskettu myös sitä, miten tiukennuksia jatketaan aina vuoteen 2050 asti. Silloin suomalaisen hiilijäljestä olisi jäljellä enää alle kymmenesosa nykyisestä eli edessä olisi yli 90 prosentin vähennys nykyisestä.
Vuoden 2050 tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan Sitran mukaan vielä enemmän vaihtoehtoja ja isoja muutoksia siinä, mitä ja miten tuotteita valmistetaan ja otetaan käyttöön.
– Meidän täytyy nähdä valtionhallinnossa ja yrityksissä tekoja, konkreettisia kädenojennuksia, jotta koemme, että siirtymä on suomalaisille turvallinen ja mieluisaa, Mänty kertoo isojen muutosten vaatimuksista.
Näin Sitran esitykset pitäisi toteutua 2030
liikkumisen hiilijalanjälki pienenee 84 prosenttia
asumisen hiilijalanjälki pienenee enimmillään 69 prosenttia
elintarvikkeiden hiilijalanjälki pienenee enimmillään 58 prosenttia
2050-tavoitteen saavuttaminen edellyttää Sitran laskelmien mukaan sitä, että jokainen suomalainen ottaisi kaikki selvityksessä mukana olevat yksittäiset keinot käyttöön. Vaikka kaikki suomalaiset käyttäisivät hurjasti enemmän julkista liikennettä, eivät söisi punaista lihaa ja asuisivat nykyistä paljon ilmastoystävällisemmin, tämän lisäksi tarvitaan avuksi vielä tekniikkaa tai tapoja ottaa hiiltä talteen keinotekoisesti tai luontoon.
Laskelmissa ei lasketa nielujen varaan
Laskelmissa on käytetty sellaisia ilmastomalleja, joissa niin sanottujen hiilinielujen varaan ei ole laskettu kovin paljon tavoitteiden saavuttamiseksi. Sitran Anu Männyn mukaan näin ei ole tehty, koska esimerkiksi hiilentalteenottotekniikan eli CCS-tekniikan kehittyminen on vielä epävarmaa.
– Meidän täytyy olla realisteja ja ajatella niin, että arkiset muutokset on otettava täysimittaisesti käyttöön, vaikka saisimme hiilen talteenotossa merkittäviä edistysaskelia tulevina vuosina, Mänty kertoo muutoksen laajuudesta.
Sitran laskelmien eroja EU:ssa käytettyihin laskentatapoihin tutkija Michael Lettenmeier selittää sillä, että heidän laskelmissa huomioidaan myös sitä, mitä Suomeen tuodaan maailmalta ja muun muassa sitä, miten suomalaisesta sellusta tehdään Kiinassa vessapaperia. EU:n laskentatavoissa hiilipäästöjen kansainvälisiä liikkeitä unionin alueen ulkopuolelle ja takaisin ei huomioida.
Elämäntapamalleja ei ole kovin paljon huomioitu ilmastomalleissa
Tiedot siitä, miten kansainvälinen kauppa ja kansainvälinen liikenne vaikuttaa kunkin maan ja sitä kautta kansalaisen hiilijalanjälkeen, ovat vielä melko karkeita. Tutkija Lettenmeier puolustaa elämäntapoihin perustuvia laskelmia sillä, että niistä saa melko hyvän kuvan siitä, miten suomalaiset kuluttavat ja päästävät sekä Suomessa että maailmalla. Tulokset ovat Lettenmeierin mukaan samansuuntaisia kuin Suomen ympäristökeskus on saanut(siirryt toiseen palveluun)suomalaisten kulutuksen hiilijäljeksi.
– Elämäntapamalleja ei ole kovin paljon huomioitu ilmastomalleissa.
Lettenmeier pitää myös riskinä, että päästökeinoissa lasketaan liian paljon nielujen varaan. Niihin sisältyy hänen mukaansa kuitenkin riski, että ne eivät kasva tarvittavalla tavalla. Puiden kaataminen on aina päästö.
Lettenmeier kuitenkin näkee, että ruoan kulutuksessa on mahdollisuuksia päästä jopa lähelle nollapäästöjä vuonna 2050.
– Näkyvissä on hyvin lupaavia keinoja, joilla voidaan sitoa maahan hiiltä.
Nielukysymys on ajankohtainen myös Suomen osalta. Suomi joutuu tarkentamaan EU:lle antamiaan metsänielujen määrää koskevia arvioita ja muutos voi johtaa siihen, että metsiä ei voi hakata nielujen pienenemisen takia niin paljon kuin on suunniteltu.
Suomen kannalta kysymys on keskeinen, koska Suomen metsänielu vastaa tällä hetkellä laskennallisesti vajaata puolta kaikista Suomessa syntyvistä kasvihuonepäästöistä. Tämä voi osaltaan helpottaa sitä, minkälaisia haasteita Suomella on sopeutua ilmastotavoitteiden tiukennuksiin.
Paahtopaistia.

AOP

 
Jaha, tässähän pitää alkaa salakuljettamaan lihaa rajan yli...

Siellä jo joku naputtelee, että - "prkl änkyrä". En oikeastaan, vaan kyllä tässä on kyse mahdollisuuksista.

Mielenkiintoisempi juttu on se, että kun jää kiinni, niin onko jossain päin mahdollisuus turvapaikkaan.

Edit: eihän tuo sitran juttu onnistu kuin pakottamalla.
 
Siis, muuta pienempään asuntoon lähemmäs työpaikkaasi ja vuokraa 23 neliöinen vierashuoneesi matkailijoille. Hanki sähköauto, jota et käytä vapaa-aikanasi ja aja työmatkasi sähköpyörällä, mielellään kimppakyydillä. Ryhdy lakto-ovo-vegaaniksi, korvaa punainen liha valkoisella ja maitotuotteet kasvipohjaisilla tuotteilla. Vähennä alkoholin kulutustasi.

Kaikki muu käy kyllä, mutta tuo viimeinen on liikaa. Johonkin se raja pitää vetää.
 
Todellisuudessa tuo Sitran paperi osoittaa koko nykyisen hiilikeskustelun järjettömyyden.

Koko paperin ja nykykeskustelun lähtökohta ovat henkilökohtaiset päästöt. Lähtökohta on järjetön. Jos tarkoituksena on pudottaa maailman hiilipäästöjä niin luonnollisesti se pitää tehdä siellä, missä suurimmat päästöt ovat. Ja suurimmat päästäjät ja päästöjen kasvattajat ovat Kiina. USA ja Intia.

Tuon paperin kuvan mukaan Intialaiset saisivat kasvattaa päästöjään henkeä kohti aivan julmetusti vuoteen 2030 saakka. Kun huomioidaan, että Intialaisia on 3 kertaa EU:n väkimäärä se tarkoittaa aivan mieletöntä absoluuttista päästölisäystä. Koko EU:n vähennys uppoaa sinne eikä riitä edes lähelle. Eli samalla kun me siirrymme 1700-1800 luvulle, maailman hiilipäästöt kasvavat edelleen.

Ongelma on nähdäkseni ensinnäkin siinä, että kenelläkään ei ole rohkeutta alkaa puhumaan absoluuttisista määristä koska se todellisuudessa tarkoittaa sitä, että Kiinalaiset, Intialaiset ja Afrikkalaiset eivät voi nostaa elintasoaan ilman valtavaa teknologiaharppausta. Toinen ongelma on siinä, että läntiset rahapiirit ovat sijoittaneet niin paljon Kiinan ja Intian kasvaville markkinoille, että he eivät halua missään tapauksessa vaarantaa niitä tuotto-odotuksia joita näihin kasvaviin markkinoihin on pistetty.

Eurooppa nähdään rahamiesten näkökulmasta saturoituneena markkinana jolle voidaan tehdä mitä vain toimenpiteitä kunhan ei kosketa potentiaalisen kasvun lähteisiin. Luonnollisesti tämä on todella lyhytnäköinen ajattelutapa, mutta se on kvartaalikapitalismin luonne.
 
Back
Top