SIPRIn tiedot on puutteellisia tai vähintäänkin epämääräisiä. En sano etteikö Mistralin hankintamäärät voisi pitää paikkaansa, mutta itse en täysin luota SIPRIn tietoihin. Olikos se Ahti Lapin kirjassa mainittu laukaisujalustojen määrä 16 kpl+6 aluslavettia (tällä foorumilla muistaakseni mainittu)?. Laukaisulaitteet melkein 25 vuotta vanhoja jos vaativat ison modifikaation ei varmaan järkevää (paitsi jos elinikää pidennetään APILAS tyyliin uusimalla vain virtalähteet). ITO86M laukaisulaitteet olivat uudempia tosin niihin ei olisi uusia ohjuksia hankittu.
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
hessukessu
Kenraali
No eikä kasva. Tällöinkin tutkan tappaminen pois lamauttaa koko systeemin toiminnan joka tapauksessa. Ohjusvaunun tappaminen pois lamauttaa järjestelmän tehokkaimman komponentin toiminnan. Ja kolmessa eri vaunussa (tykki, ohjus, tutka) on kolme kertaa enemmän suojattavaa vihreiltä miehiltäkin. Lisäksi tuo TIEDONSIIRTO voipi olla "pikkuisen ongelmallista" ELSO-tilanteessa sieltä tutkalta laveteille. Vihollinen voi lamauttaa koko järjestelmän helposti häiritsemällä tuota tiedonsiirtoa (vaikkei tutkaa voisikaan häiritä). Kun kaikki on samassa vaunussa, niin mitään tiedonsiirtoa ei tarvita, joten sellaista ei voi häiritäkään mitenkään.
hessukessu
Kenraali
Miehittämättömien autojen kyydissäkö ne kulkevat paikasta toiseen? Eivät. Toki jos halutaan staattinen paikoillaan jököttävä systeemi niin sitten juu. Mutta sellaisella ei tee liikkuvien sotajoukkojen suojaamisessa paskaakaan. Järjestelmän on kyettävä liikkumaan joukkojen mukana ja se vaatii ajoneuvoasenteisuutta ja se vaatii lisää ukkoja ja lisää ajoneuvoja ja muuta huoltoa kuin, jos kaikki olisi yhdessä paketissa.
Raveni
Greatest Leader
Tykeissä on poikkeuksetta optinen etsin, tähtäyksellä... toki ohjusten laukaisuun tutkan puuttuminen vaikuttaa... tuollaiset varmaan pystyisivät toimimaan monen muunkin tutkan ja sensorin avustamana.. jos tuollainen kombo paketti ottaa osumaa niin siinä menee sitten kaikki kerralla, tykit, ohjukset ja tutka... meinaan samalla lailla se tutkaan hakeutuvat tuonhon osuu kuin siihen erilliseen tutkaankin... dataa voidaan siirtää monella tavalla... langalla ja sitten eri tavoin langattomasti... esim purskeella, kohdistettuna, valolla, jne joitain voidaan häiritä helposti, toisia ei... joidenkin toimivuus on parempi kuin toisten.
Se että jos tarkoituksena on suojata liikkuvaa kohdetta aiheuttaa aina ongelmia... vaihtoehtoja on joukon mukana liikkuva yksikkö joka on poikkeuksetta kevyt tai sitten raskaampi joka tekee asteittaisia siirtymisiä eli osa liikkuu ja toinen osa suojaa...
ITO91 (Mistral) on luovuttu kokonaan. Järjestelmän komponentit olivat elinkaarensa päässä ja käytössä enään vain Rauma -luokalla joten päätettiin luopua koko systeemistä. Kun koko järjestelmästä luovuttiin ne poistettiin myös Raumoista modernisoinnin yhteydessä. MANPAD:llä suojattiin laivojen tukeutumisalueita saaristossa.
Samses
Ylipäällikkö
Tämä varmasti on näin, mutta sama toisinpäin: jos oletetaan että olemme ilma-alivoimainen puolustaja (mikä on hyvin todennäköistä) jota vastaan hyökkää ilmaylivoimainen hyökkääjä jonka organisaatiossa kuitenkin on runsaasti itpsv:tä vakiona (kyseessä tietysti kuvitteellinen A2 keltainen...) niin on todennäköistä että niitä itpsv:tä käytetään maa-ammunnassa meitä vastaan. Äärimmäisen tulivoimaisena, liikkuvana, panssarisuojattuna aselavettina sellainen on muuten meikäläisen tyyppistä kevyttä jalkaväkeä vastaan potentiaalisesti todella pottumainen vehje.
RPG83
Soome Majori
Tarkoitatko Tunguskaa? Minä sanoisin sen olevan suunnilleen samaa tasoa BMP-2:n kanssa maa-ammunnassa. Jalkaväen päivät ovat luetut, tuli niitä kranaatteja sitten yhdestä tai kahdesta putkesta. Oikeastaan hyvä vain, jos antavat meille noin lihavia maaleja torjuttaviksi.
Ainoastaan kaupunkiolosuhteissa tilanne muuttuu Tunguskan eduksi, koska katoilta lauottavat kertasingot.
Luulisi, että tuohon tukeutumisalueiden suojaamistehtävään ne olisivat olleet ihan käypiä vieläkin. En sitten tiedä mikä on ohjusten käyttöikä, ts. missä ajassa vanhenevat niin, että eivät ole enää kuranttia tavaraa...?
fulcrum
Greatest Leader
Jos ohjuksia oli hankittu vielä 2000-luvun puolella niin varmaan niillä olisi vielä menty johonkin 2020 asti käyttöiän puolesta.
Alusit:ssä Mistral alkoi olla aikalailla menneen talven lumia, ulottuvuus on yksinkertaisesti riittämätön tehokkaaseen ohjusten tai helikopterien torjuntaan. Maalaveteille tietysti olisi käyttöä keksitty vielä, mutta niitä taisi olla aika vähän. Vissiin niiden säilyttämistä ei katsottu enää vaivan arvoiseksi kun uusia lähitorjuntaohjuksia oli kuitenkin tulossa.
Alusit:ssä Mistral alkoi olla aikalailla menneen talven lumia, ulottuvuus on yksinkertaisesti riittämätön tehokkaaseen ohjusten tai helikopterien torjuntaan. Maalaveteille tietysti olisi käyttöä keksitty vielä, mutta niitä taisi olla aika vähän. Vissiin niiden säilyttämistä ei katsottu enää vaivan arvoiseksi kun uusia lähitorjuntaohjuksia oli kuitenkin tulossa.
Samses
Ylipäällikkö
Meinaa lipsahtaa OT:n puolelle, mutta - Tunguskan tulivoima on tuplat kakkosbemariin verrattuna, ja aseet ovat tarkempia. Tunguska tai pari avoimella pellolla missä ei pääse suojassa lähelle, niin pakko koettaa varmaan epäsuoralla, jv-hyökkäys on pois laskuista.
Lihava maali toki, ja tottelee 120 mm krh-kranaattia ja kertasinkoa jos vaan osuu.
RPG83
Soome Majori
Miksi jokaista rynnäkkövaunua ei sitten ole varustettu Tunguskan kaltaisilla tykeillä, jos se kerran on niin tehokas tukiase? Ruotsalaiset, amerikkalaiset ja saksalaiset ovat kaikki päätyneet yhteen konetykkiin rynnäkkövaunuissaan.
Mihin sä sijoittaisit sen toisen tykin? Tilaa on rajallisesti ja niitä jalkaväkisotilaitakin pitäisi kuljettaa. Toki tornista voi tehdä isomman mutta hyödyttääkö se itse tehtävän suorittamista? Katoppa ihan huvikseen Tunguskan ja BMP-2 kokoeroa.
Ei kukaan varmaan Tunguskalla rynnäkkövaunun tehtäviä ala hoitamaan mutta jos tulee sopiva tilanne niin onhan se varmasti pirun tehokas.
Ei kukaan varmaan Tunguskalla rynnäkkövaunun tehtäviä ala hoitamaan mutta jos tulee sopiva tilanne niin onhan se varmasti pirun tehokas.
RPG83
Soome Majori
No, ainakin tykissä voisi olla suurempi tulinopeus, eikö? BMP-2:n 2A42:n tulinopeus on korkeintaan 800 laukausta minuutissa. Tunguskan yksittäinen tykki ampuu jopa 2500 laukausta minuutissa, eli vaunu voi ampua jopa 5000 laukausta minuutissa. (Lähteenä Wiki.) Ai niin, mutta sitten rekyyli alkaa työntämään vaunua taaksepäin ja torni lentää sijoiltaan...
Periaatteessa nimimerkin Samses alkuperäinen kommentti tulivoiman kaksinkertaistumisesta oli siis väärä. Näin siksi, koska Tunguskan tulinopeus on jopa yli kahdeksankertainen BMP-2:n nähden. Ei kai kukaan tosissaan väitä tulivoiman olevan kahdeksankertainen?
Jostain syystä BMPT:n on sijoitettu vain kaksi 2A42 konetykkiä eikä kahta hirveää vauhtia paahtavaa Tunguskan konetykkiä. Nuokin on suunniteltu niin, että toisella ammutaan AP-ammusta ja toisella sirpalekranaatteja. Miksi tähän ei ole ympätty niitä 2500 laukausta päästeleviä Tunguskan konetykkejä? Ammuksillekin olisi tilaa, kun vaunu ei kuljeta jalkamiehiä.
Haluaako @CV9030FIN antaa omat kaksi senttiänsä keskusteluun?
Niin BMP-2:ssakin 2A42:n tulinopeutta on rajoitettu. Maksimi lieneee tuo n.800 ls/min, mutta nopea sarja on rajattu 550-600 ls/min ja hidas 200-300 ls/min. Nopeaa sarjaa käytetään vain ilma-ammunnassa jossa on tarve hetkelliseen maksimaaliseen tulen tiheyteen. Hidasta sarjaa käytetään normaalissa tulituksessa maamaaleihin jolloin maksimoidaan teho suhteessa ampumatarvikkeiden kulutukseen. Kyse on siitä mikä on tarpeellista; edes puhtaasti JV:n tulitukivaunuun BMPT:n, jossa a-tarvike kulutus ei ole kiinni samanlailla tilasta kun BMP-2:ssa eli ole nähty tarpeelliseksi laittaa 2A38:a. Voisi siis päätellä että 2A42:n on riittävä kompromissi tulivoiman ja a-tarvikekulutuksen kannalta maamaaleja vastaa. Vaikka sen suoja olisikin säilyketölkin tasoa en itse haluaisi 2S6:sta vastaani edes taisteluvaunulla läheltä jos se on kerennyt tykit saada pinta-ammunta asentoon, mutta ei ne ideaaleja aseita ole maamaaleja vastaan.
Viimeksi muokattu:
Muuten olenkin ihan samaa mieltä, mutta eikö nämä kaikki uudet lähitorjuntaohjukset ole nimenomaan Maavoimille jyvitettyjä?
Mistralien etuna olisi ollut se, että ne olisivat tarjonneet kaikissa tilanteissa orgaanisen lähitorjuntakyvyn nimenomaan Merivoimille sekä alusten tukeutumisen suojaamiseen, että rannikkojoukkojen tukemiseen...
Sen verran tunnen asiaa että ainakin rannikkojoukkojen ilmatorjuntaan on jo jokunen vuosi sitten osoitettu muuta kalustoa. Mistralit ovat käsittääkseni olleet juuri laivojen suojaamiseen.
Meinaatko nyt, että kuskeiksi tarvitaan kappareita? Uskoakseni ainakin Marksman ja Crotalet toimivat pitkälti varusmiesvoimin, joten en näe miksi esim. LVKV-90 vaatisi kapparimiehistön? Toki sen rinnalla oleva Crotale tms. vaatisi oman miehistönsä, mutta mitä järkeä olisi laittaa Boforsin kanuuna ja Crotalen ohjukset samalle alustalle (pienemmistä aseista lienee turha puhuakaan, vai?)? Ei varmasti mene pasin tai CV-90:n alustalle, vaan arvaisin sen vaativan LEO-2:n alustaa, jos siis haluaa suojatun alustan, eikä pansaroimatonta KA:n alustaa ja jos sen on kyettävä liikkumaan joukkojen mukana, niin suojaamaton 8x8 alusta ei ole välttämättä se paras minun mielestä. Ja Leon alusta on aina ongelmallisempi, kuin CV-90:n, en tiedä onko se hankalampi, kuin kaksi CV:tä, mutta ylimenokalusto ja maasto yleensä suosivat kevyempää alustaa.
ITO-2005 arvatenkin ja miksikäs ei?
Mun mielestä Rannikonpuolustajassa jou vuosi sitten oli puhetta ITO-2005 hankinnasta.
Luulisin että oikein näppärä vehje suojaamaan rannikkojääkäreiden toimintaa