Ilmatorjunta

Einomies1 kirjoitti:
Jos joku katseli "taistelulaiva" ohjelmaa jossa ammuttiin merellä merivoimien sähköistetyllä Sergeillä MALEa, niin aika toivotonta mielestäni tuohu oli. Vaikka ammuttiin apästabiililta alustalta (en tiedä onko tykissä vakainta), niin tykki oli sähkösuuntauksella toimiva ja yhden päivän aikana saatiin 2 lennokkia alas, jotka lensivät silminnähden hitaasti ja suoraan kohti. Tulenkorjaukset huudettiin vierestä. Entä miten olisi toimittu pimeällä? Mikä olisi ollut tulos modernilla ip-ohjuksella (jossa on lämpötähtäin)?
Tosin kallistahan se olisi mutta tositoimissa tuo UAV olisi lähettänyt maalitietoja pitkän tovin ja kohta olisi ohjusryöppy saatellut purkin pohjaaan komeasti. Tai jos kyseessä olisi ollut UCAV, noutaja olisi tullut jokatapauksessa.

Se on sitten ihan herran haltuun riittääkö ip-ohjuksessa herkkyys tuollaiseen pieneen lennokkiin.

Merisergeissä muuten on vakain. Itse en ole kyseistä sarjaa seurannut, mutta odotas kun arvaan, että kyseessä oli sellainen pieni lennokki joka heitettiin ilmaan? Jos aseella on tarkoitus ampua täysikokoisia lentokoneita niin miten hyvin sillä sitten osuu tuollaisen suuren merilokin kokoiseen maaliin? Ei sitä Lohtajallakaan saada täysosumaa siihen "rättiin" kuin muutaman kerran parissa viikossa. Onneksi siinä on sellainen härpätin kiinni joka kertoo kuinka monta osumaa olisi tullut jos kyseessä olisi lentokoneen kokoinen maali.

Ohjelmaa näkemättä on vähän vaikea sanoa minkä tyyppisestä ammunnasta on kyse. Maapuolella ainakin ne sisäänajo ilma-ammunnat suoritetaan apuaseilla. Eli totutellaan ilmamaalien ammuntaan ja harjoitellaan sitä ryhmänä toimimista että tulen korjaamista. Epäilen, että merivoimien harjoituksessa tarkoitus totuttamisen lisäksi harjoittaa esim. taistelukeskus henkilökuntaa. Tuskin tarkoitus oli se, että värvätty ylikessu joka oikeasti toimisi sotatorven soidessa ampujana olisi mällännyt ekalla vedolla 150 laukausta maalia kohti ja saanut sen aaltojen alle?
 
Mosuri kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Jos joku katseli "taistelulaiva" ohjelmaa jossa ammuttiin merellä merivoimien sähköistetyllä Sergeillä MALEa, niin aika toivotonta mielestäni tuohu oli. Vaikka ammuttiin apästabiililta alustalta (en tiedä onko tykissä vakainta), niin tykki oli sähkösuuntauksella toimiva ja yhden päivän aikana saatiin 2 lennokkia alas, jotka lensivät silminnähden hitaasti ja suoraan kohti. Tulenkorjaukset huudettiin vierestä. Entä miten olisi toimittu pimeällä? Mikä olisi ollut tulos modernilla ip-ohjuksella (jossa on lämpötähtäin)?
Tosin kallistahan se olisi mutta tositoimissa tuo UAV olisi lähettänyt maalitietoja pitkän tovin ja kohta olisi ohjusryöppy saatellut purkin pohjaaan komeasti. Tai jos kyseessä olisi ollut UCAV, noutaja olisi tullut jokatapauksessa.

Se on sitten ihan herran haltuun riittääkö ip-ohjuksessa herkkyys tuollaiseen pieneen lennokkiin.

Merisergeissä muuten on vakain. Itse en ole kyseistä sarjaa seurannut, mutta odotas kun arvaan, että kyseessä oli sellainen pieni lennokki joka heitettiin ilmaan? Jos aseella on tarkoitus ampua täysikokoisia lentokoneita niin miten hyvin sillä sitten osuu tuollaisen suuren merilokin kokoiseen maaliin? Ei sitä Lohtajallakaan saada täysosumaa siihen "rättiin" kuin muutaman kerran parissa viikossa. Onneksi siinä on sellainen härpätin kiinni joka kertoo kuinka monta osumaa olisi tullut jos kyseessä olisi lentokoneen kokoinen maali.

Ohjelmaa näkemättä on vähän vaikea sanoa minkä tyyppisestä ammunnasta on kyse. Maapuolella ainakin ne sisäänajo ilma-ammunnat suoritetaan apuaseilla. Eli totutellaan ilmamaalien ammuntaan ja harjoitellaan sitä ryhmänä toimimista että tulen korjaamista. Epäilen, että merivoimien harjoituksessa tarkoitus totuttamisen lisäksi harjoittaa esim. taistelukeskus henkilökuntaa. Tuskin tarkoitus oli se, että värvätty ylikessu joka oikeasti toimisi sotatorven soidessa ampujana olisi mällännyt ekalla vedolla 150 laukausta maalia kohti ja saanut sen aaltojen alle?

Joo, ensin ammuttiin apu-aseilla ja sitten alettiin rätkiä Sergeillä. Kadetit ammutettiin tykeillä ja se ylikessu ei muuten saanut sitä MALEa alas lopuksi vaikka yritti kovasti. Kirosi ja raivosi kyllä kun ei osunut. Syytti lopuksi huumorimielessä huonoja tulenkorjauksia.....et silleen.

Korjaa jos olen väärässä kun väitän että pääsääntöisesti Oerlikonin Skyguardilla ja Hamina-luokan 57mm mk3/3P tykeillä maali tippuu ensimmäisestä sarjasta, eikä putkia tarvitse ampua punahehkuisiksi kuten Sergeillä....
 
Einomies1 kirjoitti:
Korjaa jos olen väärässä kun väitän että pääsääntöisesti Oerlikonin Skyguardilla ja Hamina-luokan 57mm mk3/3P tykeillä maali tippuu ensimmäisestä sarjasta, eikä putkia tarvitse ampua punahehkuisiksi kuten Sergeillä....

Ja vahvasti veikkaan että sama tilanne oli myös Pohjanmaalla ennen modernisointeja: henk. koht. en oikeastaan näe yhtäkään ilmatorjunta-, tai edes muuta tst-tilannetta, missä aluksen kaksi 40L70-Boforsia tulenjohtoverkkoon kytkettyinä olisi kaivanneet kahta sergeitä avukseen. Sama koskee ohjusveneiden tykkiaseistusta ennen ja nyt.

Pyssyjä ängettiin lähes kaikissa laivoissa kannet täyteen, ei siinä mitään. Mutta ettei vaan isoimpia syitä merisergeiden hankintaan olisi juurikin ollut se niiden aiemmin ketjussa mainittu kotimaisuus...
 
vm78 kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Korjaa jos olen väärässä kun väitän että pääsääntöisesti Oerlikonin Skyguardilla ja Hamina-luokan 57mm mk3/3P tykeillä maali tippuu ensimmäisestä sarjasta, eikä putkia tarvitse ampua punahehkuisiksi kuten Sergeillä....

Ja vahvasti veikkaan että sama tilanne oli myös Pohjanmaalla ennen modernisointeja: henk. koht. en oikeastaan näe yhtäkään ilmatorjunta-, tai edes muuta tst-tilannetta, missä aluksen kaksi 40L70-Boforsia tulenjohtoverkkoon kytkettyinä olisi kaivanneet kahta sergeitä avukseen. Sama koskee ohjusveneiden tykkiaseistusta ennen ja nyt.

Pyssyjä ängettiin lähes kaikissa laivoissa kannet täyteen, ei siinä mitään. Mutta ettei vaan isoimpia syitä merisergeiden hankintaan olisi juurikin ollut se niiden aiemmin ketjussa mainittu kotimaisuus...

Tutkalla ohjattujen tykkien käytössä on voinut olla ongelmia. Ehkäpä kaikki mahdolliset luodot ja naakanpesät on sarjatulella raiskattu, mutta edes matkustajakoneen kokoista rötisköä ei tutka suostu pintakaikujen seasta huomaamaan? Nämä ovat aina sellaisia juttuja, joista suostutaan puhumaan vasta kaluston mennessä poistoon. Useimmilla tutkaan perustuvilla it-järjestelmillä noita ongelmia on kuitenkin ollut.
 
vm78 kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Korjaa jos olen väärässä kun väitän että pääsääntöisesti Oerlikonin Skyguardilla ja Hamina-luokan 57mm mk3/3P tykeillä maali tippuu ensimmäisestä sarjasta, eikä putkia tarvitse ampua punahehkuisiksi kuten Sergeillä....

Ja vahvasti veikkaan että sama tilanne oli myös Pohjanmaalla ennen modernisointeja: henk. koht. en oikeastaan näe yhtäkään ilmatorjunta-, tai edes muuta tst-tilannetta, missä aluksen kaksi 40L70-Boforsia tulenjohtoverkkoon kytkettyinä olisi kaivanneet kahta sergeitä avukseen. Sama koskee ohjusveneiden tykkiaseistusta ennen ja nyt.

Pyssyjä ängettiin lähes kaikissa laivoissa kannet täyteen, ei siinä mitään. Mutta ettei vaan isoimpia syitä merisergeiden hankintaan olisi juurikin ollut se niiden aiemmin ketjussa mainittu kotimaisuus...

No nyt on sailor realityt katsottu. En nyt käsitä miksi tuollaisesta pitää pillastua. Ensinnäkään kysymyksessä tuskin oli Suomen laivaston kapasiteetin esittely vaan ihan tavalliset koulutusammunnat. Moni niistä kadeteista tulee palvelemaan aluksilla joilla ei tulenjohtotutkaa joten ilmatorjuntaa joudutaan johtamaan kannelta. Pieniltä aluksilta ei myöskään löydy niitä 40 millisiä saati sitten 57 millisiä laivatykkejä. Eli ihan sergei / Itko-kalustolla täytyy hyökkäyksiä torpata.

Toki isommilla aluksilla voidaan ampua tarkkaa tulta tutkan avulla. Sen jälkeen kun tutka on vahingoittunut tai taistelunjohtokeskus on poissa pelistä niitä maaleja hätyytellään ihan aseen ampujien toimesta. Samanlainen tilanne voi syntyä myös silloin kun muodostuu silppupilvien muodostamia katveita.
 
Hyvinhän tuo Miinalaivan it-kyky on riittänyt KOVASSA tehtävässä.
 
Luulisi, että sergeit kannattaisi hävittää ja ostaa vaikka itkoja lisää. Kantama pienempi, joo, mutta hinta ja käsiteltävyys parempi.
 
vm78 kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Korjaa jos olen väärässä kun väitän että pääsääntöisesti Oerlikonin Skyguardilla ja Hamina-luokan 57mm mk3/3P tykeillä maali tippuu ensimmäisestä sarjasta, eikä putkia tarvitse ampua punahehkuisiksi kuten Sergeillä....

Ja vahvasti veikkaan että sama tilanne oli myös Pohjanmaalla ennen modernisointeja: henk. koht. en oikeastaan näe yhtäkään ilmatorjunta-, tai edes muuta tst-tilannetta, missä aluksen kaksi 40L70-Boforsia tulenjohtoverkkoon kytkettyinä olisi kaivanneet kahta sergeitä avukseen. Sama koskee ohjusveneiden tykkiaseistusta ennen ja nyt.

Pyssyjä ängettiin lähes kaikissa laivoissa kannet täyteen, ei siinä mitään. Mutta ettei vaan isoimpia syitä merisergeiden hankintaan olisi juurikin ollut se niiden aiemmin ketjussa mainittu kotimaisuus...

En epäile yhtään tuota noiden Boforsien tarkkuutta, mutta viitaten noihin aikaisempiin viesteihin, niin ensinnäkin sen verkon pitäisi olla pystyssä ja toimia, mutta myöskin sellaisen pitäisi olla olemassa. Ja niin kauan kuin se ei ole olemassa, niin sergei peittoaa sen 100-0. Laivastolla on sentään tuota nykyaikaista kalustoa merkityksellisiä määriä (tiedä sitten, että onko tarpeeksi), mutta maavoimilla ei mielestäni ole varaa luopua Sergeistä.
 
hessukessu kirjoitti:
Luulisi, että sergeit kannattaisi hävittää ja ostaa vaikka itkoja lisää. Kantama pienempi, joo, mutta hinta ja käsiteltävyys parempi.

Eli paljon miehiä sitova ja huonon kantaman sekä tehon omaava ase korvattaisiin vielä suuremman miesmäärän sitovalla ja lyhyemmän kantaman sekä maalivaikutuksen omaavalla aseella?

Eli jos oletamme, että yhdysvaltalaisten kokeilut konetykkien ja konekiväärien tehovertailusta pitivät paikkansa niin esim. prikaatin 18 sergein torjuntatehon korvaamiseksi tarvittaisiin 180 konekivääriä jotka sitoisivat kuitenkin useita miehiä per ase. Toisaalta on muistettava, että konekivääreille ei ole luotu taistelunjohtojärjestlmää joten konekiväärien määrän voisi kertoa luvulla 1,5. Eli sergeiden korvaamiseen tarvitaisiin 270 asetta ja niitä miehittämään reilu puolitoista pataljoonaa miehiä. Jos oletamme yhden konekiväärin maksavan jalustoineen ja tähtäimineen 10 000 euroa saamme kustannusvaiktukseksi 2,7 miljoonaa euroa. Vastaavalla rahasummalla voisi ostaa esim. 90 kappaletta olkapääohjuksia.

Kun ottaa vielä huomioon, että suomalaisessa prikaatissa on jo valmiina 200 konekivääriä lähinnä ajoneuvojen yms. omasuoja-aseina ei hommassa ole kyllä mitään mieltä.
 
Einomies1 kirjoitti:
Joo, ensin ammuttiin apu-aseilla ja sitten alettiin rätkiä Sergeillä. Kadetit ammutettiin tykeillä ja se ylikessu ei muuten saanut sitä MALEa alas lopuksi vaikka yritti kovasti. Kirosi ja raivosi kyllä kun ei osunut. Syytti lopuksi huumorimielessä huonoja tulenkorjauksia.....et silleen.

Korjaa jos olen väärässä kun väitän että pääsääntöisesti Oerlikonin Skyguardilla ja Hamina-luokan 57mm mk3/3P tykeillä maali tippuu ensimmäisestä sarjasta, eikä putkia tarvitse ampua punahehkuisiksi kuten Sergeillä....

Kuten tuossa toiset jo sanoivatkin, niin niissä lennokeissa on osumailmaisimet, eli vempeleet, jotka kertovat kuinka kaukaa ammukset ohittavat sensorin. Lisäksi vähän veikkaan, että vaikka se lennokki saisikin osumia, niin mahtaako se sergein ammuksen sytytin olla kylliksi herkkä lauetakseen siitä paperi ja puutikku koneesta? Eli se pudotus vaatisi osuman aika pieneen maaliin(ellei pudotuksella tarkoiteta "pudotusta", eli sitä, että osumasensori sanoo osumia tulleen tarpeeksi lähelle).

Mitä taas tulee noihin Oerlikoneihin ja Boforseihin, niin millä rahalla niitä olisi tarkoitus hankkia? Tietenkään niitä ei tarvitsisi niin montaa, mutta silti jonkinverran, jotta niitä olisi tarpeeksi moneen paikkaan vielä tappioidenkin jälkeen. Jotenkin veikkaan, että Sergein suurin hyöty armeijalle olisi se, että vihollinen kuluttaisi voimia niiden tuhoamiseen.
 
hessukessu kirjoitti:
Luulisi, että sergeit kannattaisi hävittää ja ostaa vaikka itkoja lisää. Kantama pienempi, joo, mutta hinta ja käsiteltävyys parempi.

Ei mitään mieltä. Alhainen tulinopeus yhdistettynä heikosti tehoavaan luotiin. Tuollaiselle aseelle ei kannata ylläpitää omaa organisaatiota. Nykyisessä roolissaan 12,7 on mainio. Se kulkee muita töitä tekevien miesten mukana kohtuullisella vaivalla. Joskus voi tulla tilaisuus aseen käyttämiseen. Silloin se terästää muuta ilmatorjuntaa.

Useasti unohdetaan Sergein murhaava tulinopeus. Kun suuntaus on saatu kohdalleen muutaman lyhyen sarjan jälkeen, niin sitten saadaan rymäytettyä kunnolliset sarjat vaikutuksen saamiseksi.

Talvella oli muistaakseni uutinen, jossa venäläisten mainittiin aikovan hankkia runsaat tuhat helikopteria tällä vuosikymmenellä. Lähi-it tarve ei selvästi ole katoamassa.
 
JOKO kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Luulisi, että sergeit kannattaisi hävittää ja ostaa vaikka itkoja lisää. Kantama pienempi, joo, mutta hinta ja käsiteltävyys parempi.

Ei mitään mieltä. Alhainen tulinopeus yhdistettynä heikosti tehoavaan luotiin. Tuollaiselle aseelle ei kannata ylläpitää omaa organisaatiota. Nykyisessä roolissaan 12,7 on mainio. Se kulkee muita töitä tekevien miesten mukana kohtuullisella vaivalla. Joskus voi tulla tilaisuus aseen käyttämiseen. Silloin se terästää muuta ilmatorjuntaa.

Useasti unohdetaan Sergein murhaava tulinopeus. Kun suuntaus on saatu kohdalleen muutaman lyhyen sarjan jälkeen, niin sitten saadaan rymäytettyä kunnolliset sarjat vaikutuksen saamiseksi.

Talvella oli muistaakseni uutinen, jossa venäläisten mainittiin aikovan hankkia runsaat tuhat helikopteria tällä vuosikymmenellä.
JOKO kirjoitti:
Lähi-it tarve ei selvästi ole katoamassa.


Varmaan kannattaa pitää paino sanalla "aikoa". Joku 300-400 erilaista vispilää todennäköisesti saadaan kursittua kasaan, tuhat on TAVOITETILA-juttuja, joita osataan viljellä näköjään kaikissa maailman armeijoissa.
 
baikal kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Luulisi, että sergeit kannattaisi hävittää ja ostaa vaikka itkoja lisää. Kantama pienempi, joo, mutta hinta ja käsiteltävyys parempi.

Ei mitään mieltä. Alhainen tulinopeus yhdistettynä heikosti tehoavaan luotiin. Tuollaiselle aseelle ei kannata ylläpitää omaa organisaatiota. Nykyisessä roolissaan 12,7 on mainio. Se kulkee muita töitä tekevien miesten mukana kohtuullisella vaivalla. Joskus voi tulla tilaisuus aseen käyttämiseen. Silloin se terästää muuta ilmatorjuntaa.

Useasti unohdetaan Sergein murhaava tulinopeus. Kun suuntaus on saatu kohdalleen muutaman lyhyen sarjan jälkeen, niin sitten saadaan rymäytettyä kunnolliset sarjat vaikutuksen saamiseksi.

Talvella oli muistaakseni uutinen, jossa venäläisten mainittiin aikovan hankkia runsaat tuhat helikopteria tällä vuosikymmenellä.
JOKO kirjoitti:
Lähi-it tarve ei selvästi ole katoamassa.


Varmaan kannattaa pitää paino sanalla "aikoa". Joku 300-400 erilaista vispilää todennäköisesti saadaan kursittua kasaan, tuhat on TAVOITETILA-juttuja, joita osataan viljellä näköjään kaikissa maailman armeijoissa.

Venäjällä erityisesti... Hyvä jos siellä saadaan tuo 300-400 vispilää kokoon, mutten usko hetkeäkään että niihin saataisiin vielä ammattitaitoiset miehistöt, HYVÄ huolto, varaosat ja aseet yms.
 
Pullosorsa kirjoitti:
baikal kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
hessukessu kirjoitti:
Luulisi, että sergeit kannattaisi hävittää ja ostaa vaikka itkoja lisää. Kantama pienempi, joo, mutta hinta ja käsiteltävyys parempi.

Ei mitään mieltä. Alhainen tulinopeus yhdistettynä heikosti tehoavaan luotiin. Tuollaiselle aseelle ei kannata ylläpitää omaa organisaatiota. Nykyisessä roolissaan 12,7 on mainio. Se kulkee muita töitä tekevien miesten mukana kohtuullisella vaivalla. Joskus voi tulla tilaisuus aseen käyttämiseen. Silloin se terästää muuta ilmatorjuntaa.

Useasti unohdetaan Sergein murhaava tulinopeus. Kun suuntaus on saatu kohdalleen muutaman lyhyen sarjan jälkeen, niin sitten saadaan rymäytettyä kunnolliset sarjat vaikutuksen saamiseksi.

Talvella oli muistaakseni uutinen, jossa venäläisten mainittiin aikovan hankkia runsaat tuhat helikopteria tällä vuosikymmenellä.
JOKO kirjoitti:
Lähi-it tarve ei selvästi ole katoamassa.


Varmaan kannattaa pitää paino sanalla "aikoa". Joku 300-400 erilaista vispilää todennäköisesti saadaan kursittua kasaan, tuhat on TAVOITETILA-juttuja, joita osataan viljellä näköjään kaikissa maailman armeijoissa.

Venäjällä erityisesti... Hyvä jos siellä saadaan tuo 300-400 vispilää kokoon, mutten usko hetkeäkään että niihin saataisiin vielä ammattitaitoiset miehistöt, HYVÄ huolto, varaosat ja aseet yms.

30-40 TST-hekoa (siis modernia, eli Mi-28 tai Ka-5x) ja satakunta kuljetuskopteria riittäisi tuottamaan meille loputomasti harmaita hiuksia, jos ei olisi jotakin erittäin yleistä IT-asetta, kuten sergei. Ohjukset toki kelpaisivat, mutta riittääkö niitä edes pieniä määriä (suurin osa toimii toki keskitetysti, mutta loppujoukkoja ei silti voi jättää ITKK:iden varaan) kaikkialle.
 
baikal kirjoitti:
Varmaan kannattaa pitää paino sanalla "aikoa". Joku 300-400 erilaista vispilää todennäköisesti saadaan kursittua kasaan, tuhat on TAVOITETILA-juttuja, joita osataan viljellä näköjään kaikissa maailman armeijoissa.[/size]

Ilmeisesti Venäjä tuotti viime vuonna 57 uutta helikopteria itselleen(15 Mi-28N, 4 Ka-52, 4 Ansat-U and 34 kpl erilaisia Mi-8). Tänä vuonna se on tuottamassa yli 100... Onnea vain uskossasi, jos kuvittelet tahdin jotenkin tippuvan tällä vuosikymmenellä rahatilanteen ja talouden parantuessa jatkuvasti. Sikäli, kun nämä luvut on lähelläkään luotettavaa, niin tuhannen kopterin tavoite 2020 mennessä vaikuttaa aivan saavutettavalta.

http://nvo.ng.ru/armament/2011-03-18/7_vvs.html
 
Bellum kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Varmaan kannattaa pitää paino sanalla "aikoa". Joku 300-400 erilaista vispilää todennäköisesti saadaan kursittua kasaan, tuhat on TAVOITETILA-juttuja, joita osataan viljellä näköjään kaikissa maailman armeijoissa.[/size]

Ilmeisesti Venäjä tuotti viime vuonna 57 uutta helikopteria itselleen(15 Mi-28N, 4 Ka-52, 4 Ansat-U and 34 kpl erilaisia Mi-8). Tänä vuonna se on tuottamassa yli 100... Onnea vain uskossasi, jos kuvittelet tahdin jotenkin tippuvan tällä vuosikymmenellä rahatilanteen ja talouden parantuessa jatkuvasti. Sikäli, kun nämä luvut on lähelläkään luotettavaa, niin tuhannen kopterin tavoite 2020 mennessä vaikuttaa aivan saavutettavalta.

http://nvo.ng.ru/armament/2011-03-18/7_vvs.html

Joo, voi ollakin. Edellyttää aivan taatusti sitä, että taloustilanne kehittyy suotuisasti.
 
baikal kirjoitti:
Bellum kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Varmaan kannattaa pitää paino sanalla "aikoa". Joku 300-400 erilaista vispilää todennäköisesti saadaan kursittua kasaan, tuhat on TAVOITETILA-juttuja, joita osataan viljellä näköjään kaikissa maailman armeijoissa.[/size]

Ilmeisesti Venäjä tuotti viime vuonna 57 uutta helikopteria itselleen(15 Mi-28N, 4 Ka-52, 4 Ansat-U and 34 kpl erilaisia Mi-8). Tänä vuonna se on tuottamassa yli 100... Onnea vain uskossasi, jos kuvittelet tahdin jotenkin tippuvan tällä vuosikymmenellä rahatilanteen ja talouden parantuessa jatkuvasti. Sikäli, kun nämä luvut on lähelläkään luotettavaa, niin tuhannen kopterin tavoite 2020 mennessä vaikuttaa aivan saavutettavalta.

http://nvo.ng.ru/armament/2011-03-18/7_vvs.html

Joo, voi ollakin. Edellyttää aivan taatusti sitä, että taloustilanne kehittyy suotuisasti.

Talous ei taida venäjällä olla se rajoittava tekijä, vaan valmistajan kyky toimittaa.
 
http://wn.com/Oerlikon_35_mm_twin_cannon
Onko tämä jo vanhenevaa tekniikkaa? Tuollainenhan voisi muutoin olla hyvä ja syö käsittääkseni myös Ahead ammuksia.
 
Jos tuo bellumin luku 57 kpl per vuosi pitää paikkansa ja ne myös saadaan operatiiviseen kuntoon lentäjineen ja kaikkineen niin se on itseasiassa jo paljon. Tekeehän se 10 vuodessa 570 kpl.

Venäjän painotuksissa koptereilla siirtyvät ja tuetut joukot ovat korkealla rahoitusjonossa, olikohan sijalla kaksi tahi kolme.

Jossain vaiheessa Venäjällä taitaa olla aika mielenkiintoinen paketti kasassa: suht tarkkoja eri tavoin laukaistavia ohjuksia, nopeasti siirreltäviä joukkoja, perinteistä tykistöä kysta kyllin, erilaisia ilmavoimia ja perinteistä kolossirautaa.
 
Siin onkin meillä taas suurvalta-armeija. Ei se enää ole Vennäällä rahasta kiinni. Tutkimustyökin on pallon kärkeä monella alalla. Tuotanto on se joka siellä tällä hetkellä kusee. Taisi mennä silloin kylmän sodan päätyttyä niin monta tehdasta katolleen, että samalle tasolle pääseminen vie vielä jonkun aikaa. Tämä näin mutulta.
Venäjällä tietenkin joukkojen liikkuvuus on koon puolesta jo todella tärkeää, joten ilmahärveleihin panostaminen on ihan luonnollista. Pitäis saaha lähi-IT:lle lisää ohjusta hävittäjäpommittajian ja hekojen torjumiseen. Mitenköhän, kehittääkö naapuri vielä SU-25:sta?
 
Back
Top