Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Raveni kirjoitti:Tuli mieleen että onko tuollaista goalkeeper ciws systeemiä koskaan mahdettu testata maaversiona? Voisi olla ihan pätevä peli siinäkin hommassa.
Museo kirjoitti:Raveni kirjoitti:Tuli mieleen että onko tuollaista goalkeeper ciws systeemiä koskaan mahdettu testata maaversiona? Voisi olla ihan pätevä peli siinäkin hommassa.
En tiedä goalkeeperin maaversiosta mutta Phalanxin maaversiota on käytetty Irakissa ja Afganistanissa jo jostain viime vuosikymmenen puolivälistä suojaamassa arvokohteita. Käyttöperiaatteena ammuttiin hemmetisti kuulaa jossain Bagdadissa torjumaan yksi kranaatinheitinhyökkäys ja sitten se romppeet (korjaan, täysin vaarattomat pienet sirpaleet) satoi johonkin lähiöön. Mutta eipä kuollut amerikkalaisia.
JOKO kirjoitti:Toivottavasti puolustusvoimat panostavat ammus-it:n simulaattoreihin. Kunnollisilla simulaattoireilla on mahdollista tehostaa huomattavasti silmämääräiseen ammuntaan perustuvien asejärjestelmien tehoa. Kunnollisten simulaattoreiden avulla olisi mahdollista kasvattaa tehokkaat suorituskerrat aivan toiselle tasolle verrattuna aseen syntymisen ajankohtaan. 90-luvulla oli asettajasimulaattori käytössä, mutta se oli melkoisen kökkö. Onkohan tullut parempaa tuon tilalle? Melkoinen pohjanoteeraus resurssien jakamisen osalta, ellei parempaa simulaattoria ole saatu aikaiseksi.
Raveni kirjoitti:Museo kirjoitti:Raveni kirjoitti:Tuli mieleen että onko tuollaista goalkeeper ciws systeemiä koskaan mahdettu testata maaversiona? Voisi olla ihan pätevä peli siinäkin hommassa.
En tiedä goalkeeperin maaversiosta mutta Phalanxin maaversiota on käytetty Irakissa ja Afganistanissa jo jostain viime vuosikymmenen puolivälistä suojaamassa arvokohteita. Käyttöperiaatteena ammuttiin hemmetisti kuulaa jossain Bagdadissa torjumaan yksi kranaatinheitinhyökkäys ja sitten se romppeet (korjaan, täysin vaarattomat pienet sirpaleet) satoi johonkin lähiöön. Mutta eipä kuollut amerikkalaisia.
kuulaahan tuo syytää taivaalle jonnin verran käsittääkseni tuo goalkeeper ei ihan niin paljoa kuin phalanx? Olisiko tulenjohto parempi tms.
Museo kirjoitti:Raveni kirjoitti:Tuli mieleen että onko tuollaista goalkeeper ciws systeemiä koskaan mahdettu testata maaversiona? Voisi olla ihan pätevä peli siinäkin hommassa.
En tiedä goalkeeperin maaversiosta mutta Phalanxin maaversiota on käytetty Irakissa ja Afganistanissa jo jostain viime vuosikymmenen puolivälistä suojaamassa arvokohteita. Käyttöperiaatteena ammuttiin hemmetisti kuulaa jossain Bagdadissa torjumaan yksi kranaatinheitinhyökkäys ja sitten se romppeet (korjaan, täysin vaarattomat pienet sirpaleet) satoi johonkin lähiöön. Mutta eipä kuollut amerikkalaisia.
baikal kirjoitti:Tuli vielä mieleen tuosta sergeistä, jota on mukava aina pilkata, jotta onkohan väärä tarkastelutapa arvioida veivi-sergein tulentehoa tai tehottomuutta katsoen vain yhtä asetta...kuitenkin jaoksittainhan ne esiintyvät vissiin aina ja se muuttanee oleellisesti ammunnan peittoa ainakin. Kokonaan toinen tarina on sitten se, että jaos sitonee jo luokkaa kymmeniä miehiä palvelukseen.
RistoJ kirjoitti:Raveni kirjoitti:Museo kirjoitti:Raveni kirjoitti:Tuli mieleen että onko tuollaista goalkeeper ciws systeemiä koskaan mahdettu testata maaversiona? Voisi olla ihan pätevä peli siinäkin hommassa.
En tiedä goalkeeperin maaversiosta mutta Phalanxin maaversiota on käytetty Irakissa ja Afganistanissa jo jostain viime vuosikymmenen puolivälistä suojaamassa arvokohteita. Käyttöperiaatteena ammuttiin hemmetisti kuulaa jossain Bagdadissa torjumaan yksi kranaatinheitinhyökkäys ja sitten se romppeet (korjaan, täysin vaarattomat pienet sirpaleet) satoi johonkin lähiöön. Mutta eipä kuollut amerikkalaisia.
kuulaahan tuo syytää taivaalle jonnin verran käsittääkseni tuo goalkeeper ei ihan niin paljoa kuin phalanx? Olisiko tulenjohto parempi tms.
Goalkeeper on selvästi raskaampi (30 mm kaliiberi), mutta ampuu yhtä nopsaan kuin Phalanx (4200 laukausta/min vs. 4500 max). Asehan on itse asiassa sama kuin A-10:ssä oleva. Tulenjohtopuoli on suunnilleen samaa tasoa, mutta Goalkeeperillä on isomman kaliiberin ansiosta kyky torjua uhat kauempaa.
Goalkeeperistä ei käsittääkseni ole varsinaista maaversiota, mutta tuskin olisi iso ponnistus tehdä sellaista.
Hösseli kirjoitti:Ukkojahan on hanttihommiin tarjolla kuin meren mutaa, se ei sinällään ole meikäläisessä systeemissä ongelma. Tai ei siis muuten kuin ideologisessa tarkastelussa.
Raveni kirjoitti:RistoJ kirjoitti:Raveni kirjoitti:Museo kirjoitti:Raveni kirjoitti:Tuli mieleen että onko tuollaista goalkeeper ciws systeemiä koskaan mahdettu testata maaversiona? Voisi olla ihan pätevä peli siinäkin hommassa.
En tiedä goalkeeperin maaversiosta mutta Phalanxin maaversiota on käytetty Irakissa ja Afganistanissa jo jostain viime vuosikymmenen puolivälistä suojaamassa arvokohteita. Käyttöperiaatteena ammuttiin hemmetisti kuulaa jossain Bagdadissa torjumaan yksi kranaatinheitinhyökkäys ja sitten se romppeet (korjaan, täysin vaarattomat pienet sirpaleet) satoi johonkin lähiöön. Mutta eipä kuollut amerikkalaisia.
kuulaahan tuo syytää taivaalle jonnin verran käsittääkseni tuo goalkeeper ei ihan niin paljoa kuin phalanx? Olisiko tulenjohto parempi tms.
Goalkeeper on selvästi raskaampi (30 mm kaliiberi), mutta ampuu yhtä nopsaan kuin Phalanx (4200 laukausta/min vs. 4500 max). Asehan on itse asiassa sama kuin A-10:ssä oleva. Tulenjohtopuoli on suunnilleen samaa tasoa, mutta Goalkeeperillä on isomman kaliiberin ansiosta kyky torjua uhat kauempaa.
Goalkeeperistä ei käsittääkseni ole varsinaista maaversiota, mutta tuskin olisi iso ponnistus tehdä sellaista.
Tutkiskelin lisää ja jossain videossa oli tuollainen kontti versio tuosta goalkeeperistä ja siinä sanottiin että korkean arvon omaavien maakohteiden suojaamiseen. Eli ilmeisesti sellaistakin valmistetaan. Ainoa miinuspuoli tuossa on että liikkuminen on enemmän ja vähemmän kömpelöä mutta on myös siirrettävissä helikopterilla.
RistoJ kirjoitti:JOKO kirjoitti:Toivottavasti puolustusvoimat panostavat ammus-it:n simulaattoreihin. Kunnollisilla simulaattoireilla on mahdollista tehostaa huomattavasti silmämääräiseen ammuntaan perustuvien asejärjestelmien tehoa. Kunnollisten simulaattoreiden avulla olisi mahdollista kasvattaa tehokkaat suorituskerrat aivan toiselle tasolle verrattuna aseen syntymisen ajankohtaan. 90-luvulla oli asettajasimulaattori käytössä, mutta se oli melkoisen kökkö. Onkohan tullut parempaa tuon tilalle? Melkoinen pohjanoteeraus resurssien jakamisen osalta, ellei parempaa simulaattoria ole saatu aikaiseksi.
Kyllä ammus-it:n simulaattorit ovat oikein hyvällä mallilla. Sergeihin löytyy tällainen simulaattori:
http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/erikoissivustot/ith22010/suomeksi/uutiset/2511+sergei-simulaattori
Myös 35 ITK 88:lle on oma simulaattorinsa, kuten on modatulle Sergeillekin.
Pantherapardus kirjoitti:Ostetaan tämmöisiä, niin ulottuvuuttakin löytyy:Olisiko tuollaisella oikeasti mitään käyttöä? Eikös tuo ihan tutkaohjattu/automaattinen vehje ole?
JOKO kirjoitti:Näkyy tulleen uutta simulaattoria. Hyvä juttu. Tosin varsinkin asettajien koulutusta varten pitäisi olla jonkinlainen laajakangasmalli lentolaitteen liikesuunnan todenmukaiseksi hahmottamiseksi. Pieneltä ruudulta katsottaessa tilanne ei oikein vastaa todellisuutta.
35 simulaattoria pääsin aikanaan kokeilemaan ja se vaikutti jo silloin tehtäväänsä ihan hyvältä. Johtuen automaattisesta laskimesta ja laserilla tapahtuvasta mittauksesta, on simulaattori helpompi tehdä riittävän hyväksi. Olennaista on lähinnä suuntaajan motoriikan harjoittelu, joten ruudun näkymillä ei todellisuudessa ole juurikaan väliä. Kunhan joku piste lentää ja hallintalaitteet vastaavat oikeata tykkiä, niin tuloksiin päästään. Toki hieno grafiikka ja tymäkät äänet tekivät pelistä (simulaattorista) makean.
Niin, ei ehkä pitäisi ostaa pelkkiä itkoja, vaan nimenomaan itkoja JA olkapääohjuksia. Se olisi rahallisesti ja tulivoimaisesti tehokkain ratkaisu.Mosuri kirjoitti:Eli paljon miehiä sitova ja huonon kantaman sekä tehon omaava ase korvattaisiin vielä suuremman miesmäärän sitovalla ja lyhyemmän kantaman sekä maalivaikutuksen omaavalla aseella?... Jos oletamme yhden konekiväärin maksavan jalustoineen ja tähtäimineen 10 000 euroa saamme kustannusvaiktukseksi 2,7 miljoonaa euroa. Vastaavalla rahasummalla voisi ostaa esim. 90 kappaletta olkapääohjuksia.
Mosuri kirjoitti:JOKO kirjoitti:Näkyy tulleen uutta simulaattoria. Hyvä juttu. Tosin varsinkin asettajien koulutusta varten pitäisi olla jonkinlainen laajakangasmalli lentolaitteen liikesuunnan todenmukaiseksi hahmottamiseksi. Pieneltä ruudulta katsottaessa tilanne ei oikein vastaa todellisuutta.
35 simulaattoria pääsin aikanaan kokeilemaan ja se vaikutti jo silloin tehtäväänsä ihan hyvältä. Johtuen automaattisesta laskimesta ja laserilla tapahtuvasta mittauksesta, on simulaattori helpompi tehdä riittävän hyväksi. Olennaista on lähinnä suuntaajan motoriikan harjoittelu, joten ruudun näkymillä ei todellisuudessa ole juurikaan väliä. Kunhan joku piste lentää ja hallintalaitteet vastaavat oikeata tykkiä, niin tuloksiin päästään. Toki hieno grafiikka ja tymäkät äänet tekivät pelistä (simulaattorista) makean.
Eiköhän tuo asia ole juuri päinvastoin. Laivastolla on käytössä sellainen "seinä" mihin voidaan loihtia maaleja ja harjoitella sitä suuntaajien toimintaa. Asettajiahin ei laivaston aseilta juurikaan enää löydy. Eli laajasta projektiosta on varmaankin enemmän hyötyä suuntaajille.
Asettajilla ei ole ongelmana se, että kohde ei näy tarpeeksi isolta screeniltä. Asettajahan on pohjimmiltaan kirgiisitietokone joka syöttä maaliin liikeesuunnan, nopeuden sekä etäisyyden ja tekee korjauksia valojuovien ohittaessa maalin. Useimmiten asettajilla on ongelmana juurikin se, että he eivät pysy kaikissa toiminoissa mukana syöksy/nousukulma, etäisyys, nopeus ja liikesuuntaa tarvisisi päivittää tai korjata jatkuvasti ja käytössä on vain kaksi kättä ja yhdet aivot. Simuloinnin suurin ongelma on siinä, että simulaattorissa ei ole tykin liikettä ja usein asettajan homma menee pieleen koska hän yrittää kompensoida tykin liikettä vaikka hänen tehtävänsä rajoittuu yksinomaan maalin liikesuunnan tarkkailuun.
Asettajillehan on voitu jo vuosikaudet luoda nykyaisen PC-grafiikan tasoisia maalitilanteita. Esim. helikopteri tulee näkyviin ja lentää viiden sekunnin ajan asetta kohti. Sen jälkeen se lentää kolme sekunttia "lähenee oikealle" laskeutuen samalla 45 asteen kulmassa. Kopteri pysähtyy maanpinnalle kolmeksi sekunniksi ja sen jälkeen nousee "ohittaa oikealle" 45 asteen kulmassa viiden sekunnin ajan ja lopulta siirtyy vaakalentoon lentosuuntana "loittonee oikealle".
JOKO kirjoitti:Mosuri kirjoitti:JOKO kirjoitti:Näkyy tulleen uutta simulaattoria. Hyvä juttu. Tosin varsinkin asettajien koulutusta varten pitäisi olla jonkinlainen laajakangasmalli lentolaitteen liikesuunnan todenmukaiseksi hahmottamiseksi. Pieneltä ruudulta katsottaessa tilanne ei oikein vastaa todellisuutta.
35 simulaattoria pääsin aikanaan kokeilemaan ja se vaikutti jo silloin tehtäväänsä ihan hyvältä. Johtuen automaattisesta laskimesta ja laserilla tapahtuvasta mittauksesta, on simulaattori helpompi tehdä riittävän hyväksi. Olennaista on lähinnä suuntaajan motoriikan harjoittelu, joten ruudun näkymillä ei todellisuudessa ole juurikaan väliä. Kunhan joku piste lentää ja hallintalaitteet vastaavat oikeata tykkiä, niin tuloksiin päästään. Toki hieno grafiikka ja tymäkät äänet tekivät pelistä (simulaattorista) makean.
Eiköhän tuo asia ole juuri päinvastoin. Laivastolla on käytössä sellainen "seinä" mihin voidaan loihtia maaleja ja harjoitella sitä suuntaajien toimintaa. Asettajiahin ei laivaston aseilta juurikaan enää löydy. Eli laajasta projektiosta on varmaankin enemmän hyötyä suuntaajille.
Asettajilla ei ole ongelmana se, että kohde ei näy tarpeeksi isolta screeniltä. Asettajahan on pohjimmiltaan kirgiisitietokone joka syöttä maaliin liikeesuunnan, nopeuden sekä etäisyyden ja tekee korjauksia valojuovien ohittaessa maalin. Useimmiten asettajilla on ongelmana juurikin se, että he eivät pysy kaikissa toiminoissa mukana syöksy/nousukulma, etäisyys, nopeus ja liikesuuntaa tarvisisi päivittää tai korjata jatkuvasti ja käytössä on vain kaksi kättä ja yhdet aivot. Simuloinnin suurin ongelma on siinä, että simulaattorissa ei ole tykin liikettä ja usein asettajan homma menee pieleen koska hän yrittää kompensoida tykin liikettä vaikka hänen tehtävänsä rajoittuu yksinomaan maalin liikesuunnan tarkkailuun.
Asettajillehan on voitu jo vuosikaudet luoda nykyaisen PC-grafiikan tasoisia maalitilanteita. Esim. helikopteri tulee näkyviin ja lentää viiden sekunnin ajan asetta kohti. Sen jälkeen se lentää kolme sekunttia "lähenee oikealle" laskeutuen samalla 45 asteen kulmassa. Kopteri pysähtyy maanpinnalle kolmeksi sekunniksi ja sen jälkeen nousee "ohittaa oikealle" 45 asteen kulmassa viiden sekunnin ajan ja lopulta siirtyy vaakalentoon lentosuuntana "loittonee oikealle".
Ainakin vanhan simulaattorin kanssa oli kovasti eri juttu bongata konetta taivaalta, kuin simulaattorin ruudulta. Taivaalla olevan koneen kanssa liikesuunnan hahmottaminen oli vaikeampaa. Tuota tykin liikkeen kompensointia en ymmärrä. Eihän tykin asennolla ole asettajalle merkitystä. Parhaimmillaan vanha simulaattori oli tulenkorjausten kanssa. Laajakangasta kaipaisin, jotta jo eka sarja saataisiin mahdollisimman lähelle oikeaan suuntaa.
Mitä Sergein päivitykseen tulee, niin olisikohan mahdollista tehdä tehokkaampia kranaatteja? Onko tullut tehokkaampia räjähteitä tai suuremman räjähteen mahdollistavia valmistustekniikoita?
Panssarin läpäisyyn on ilmeisesti saatavilla tehokkaampia ammuksia jo nykyisin.
JOKO kirjoitti:Ainakin vanhan simulaattorin kanssa oli kovasti eri juttu bongata konetta taivaalta, kuin simulaattorin ruudulta. Taivaalla olevan koneen kanssa liikesuunnan hahmottaminen oli vaikeampaa. Tuota tykin liikkeen kompensointia en ymmärrä. Eihän tykin asennolla ole asettajalle merkitystä. Parhaimmillaan vanha simulaattori oli tulenkorjausten kanssa. Laajakangasta kaipaisin, jotta jo eka sarja saataisiin mahdollisimman lähelle oikeaan suuntaa.
Mitä Sergein päivitykseen tulee, niin olisikohan mahdollista tehdä tehokkaampia kranaatteja? Onko tullut tehokkaampia räjähteitä tai suuremman räjähteen mahdollistavia valmistustekniikoita?
Panssarin läpäisyyn on ilmeisesti saatavilla tehokkaampia ammuksia jo nykyisin.
Mosuri kirjoitti:JOKO kirjoitti:Ainakin vanhan simulaattorin kanssa oli kovasti eri juttu bongata konetta taivaalta, kuin simulaattorin ruudulta. Taivaalla olevan koneen kanssa liikesuunnan hahmottaminen oli vaikeampaa. Tuota tykin liikkeen kompensointia en ymmärrä. Eihän tykin asennolla ole asettajalle merkitystä. Parhaimmillaan vanha simulaattori oli tulenkorjausten kanssa. Laajakangasta kaipaisin, jotta jo eka sarja saataisiin mahdollisimman lähelle oikeaan suuntaa.
Mitä Sergein päivitykseen tulee, niin olisikohan mahdollista tehdä tehokkaampia kranaatteja? Onko tullut tehokkaampia räjähteitä tai suuremman räjähteen mahdollistavia valmistustekniikoita?
Panssarin läpäisyyn on ilmeisesti saatavilla tehokkaampia ammuksia jo nykyisin.
No minä en ymmärrä, miten lentokoneen liikesuunnan hahmottaminen voi olla vaikeaa? Toisaalta jo alokasaikana tehtiin testejä joissa tutkittiin tuon kaltaisen avaruudellisen hahmottamisen kykyä. Eli kai se voi olla ihan oikeastikin hankalaa. Ilmatorjuntajoukoissa on aina jopa yhden aselajin kasarmeilla muitakin kuin it-hommia tarjolla joten vähän ihmetyttää jos on laitettu it-tehtävään vaikka liikesuunnan hahmottamisessa on vaikeuksia???
Kyllä 23 milliseen tykkiinkin löytyy jatkokehiteltyä ammusta jolla on parempi läpäisy ja ennen kaikkea enemmän nopeutta. Ongelmana on se, ettei perus Sergein tykkilaskinta niin vain vaihdeta.