Ilmatorjunta

Onkos se ihan tornihuhua, että hävittäjä saadessaan rosoisen osuman siipeensä tai vast. ja vauhtia on reippaasti niin tuo repale pyrkii kasvamaan joissain tapauksissa kohtalokkaasti? Liekö sarjassamme "Vietnamin sodan tuubaa", mitä arvelette?

Kun sitten näkee jonkin rynnäkkökoneen kuvaa, joka repaleeksi ammuttuna nilkuttaa kentälle niin tuntuu tuo ym. teoria aika paksulta. Nimittäin ihmeen romunakin niitä koneita palautellaan kentille, toisaalla taas ehjän näköinen kone hylätään ja vedetään narusta hups.
 
baikal kirjoitti:
Onkos se ihan tornihuhua, että hävittäjä saadessaan rosoisen osuman siipeensä tai vast. ja vauhtia on reippaasti niin tuo repale pyrkii kasvamaan joissain tapauksissa kohtalokkaasti? Liekö sarjassamme "Vietnamin sodan tuubaa", mitä arvelette?

Kun sitten näkee jonkin rynnäkkökoneen kuvaa, joka repaleeksi ammuttuna nilkuttaa kentälle niin tuntuu tuo ym. teoria aika paksulta. Nimittäin ihmeen romunakin niitä koneita palautellaan kentille, toisaalla taas ehjän näköinen kone hylätään ja vedetään narusta hups.

Eipä tarvitse edes saada osumaa. Riittää vain, että kone ajautuu hieman nurmikolle, niin MAAILMAN PARHAAT hävittäjälentäjät eli tietenkin suomalaiset vetävän narusta hups. No vitsi vitsinä. Riippuu varmaan siitä, että mitä vahinkoa osumat ovat saaneet aikaan. Muistakaa Hornettien yhteentörmäys josta vähemmän kärsinyt kunniallisesti onnistui pelastastautua kentälle. Tosin myöhemmin sekin tuhoutui Frankenhornettina.
 
baikal kirjoitti:
Onkos se ihan tornihuhua, että hävittäjä saadessaan rosoisen osuman siipeensä tai vast. ja vauhtia on reippaasti niin tuo repale pyrkii kasvamaan joissain tapauksissa kohtalokkaasti? Liekö sarjassamme "Vietnamin sodan tuubaa", mitä arvelette?

Kun sitten näkee jonkin rynnäkkökoneen kuvaa, joka repaleeksi ammuttuna nilkuttaa kentälle niin tuntuu tuo ym. teoria aika paksulta. Nimittäin ihmeen romunakin niitä koneita palautellaan kentille, toisaalla taas ehjän näköinen kone hylätään ja vedetään narusta hups.

Kyllä se taitaa vaatia muutakin kuin vain yhden osuman, kun onhan ne rakenteet suunniteltu kestämään useiden machien nopeuden + jonkinlaisen varmuuskertoimen. Toki tietenkin jos kone joutuu tekemään usean G:n käännöksiä saatuaan osuman, niin vaara kasvaa, mutta arvelisin, että se nopeus ei ole se mikä hajottaa koneen.
 
baikal kirjoitti:
Onkos se ihan tornihuhua, että hävittäjä saadessaan rosoisen osuman siipeensä tai vast. ja vauhtia on reippaasti niin tuo repale pyrkii kasvamaan joissain tapauksissa kohtalokkaasti? Liekö sarjassamme "Vietnamin sodan tuubaa", mitä arvelette?

Kun sitten näkee jonkin rynnäkkökoneen kuvaa, joka repaleeksi ammuttuna nilkuttaa kentälle niin tuntuu tuo ym. teoria aika paksulta. Nimittäin ihmeen romunakin niitä koneita palautellaan kentille, toisaalla taas ehjän näköinen kone hylätään ja vedetään narusta hups.

Ongelmaksi voi muodostua lovivaikutus, eli rakennetta rasittavat voimat keskittyvät (vaurioituneen) rakenteen tiettyihin pisteisiin, jolloin vaurio lähtee kasvamaan vähäiselläkin voimalla. (Samaan tapaan, kuin paperia repäistäessä.) Silloin ilmanvire saattaa repiä kaistaleen koneen pinnasta irti.

Ryntövehkeiden pitäisi noin periaatteessa kestää hirveää murjomista. Muistaakseni A-10 kestää menettää puolet siivestä, toisen peräsimen tai yhden moottorin. Yhdellä osumalla on siten vaikea saada pudotusta aikaiseksi. Lentelyt kummiskin jäänee vähäksi aikaa suuremman vaurion myötä.

Iso reikä on aina parempi, kuin pieni reikä. Enempi paukkua kranuun! :uzi:

Onkohan muuten missään kuvia pienen kranaatin vaikutuksista lentokoneen runkoon? Varmasti noita on testattu.
 
baikal kirjoitti:
Onkos se ihan tornihuhua, että hävittäjä saadessaan rosoisen osuman siipeensä tai vast. ja vauhtia on reippaasti niin tuo repale pyrkii kasvamaan joissain tapauksissa kohtalokkaasti? Liekö sarjassamme "Vietnamin sodan tuubaa", mitä arvelette?

Kun sitten näkee jonkin rynnäkkökoneen kuvaa, joka repaleeksi ammuttuna nilkuttaa kentälle niin tuntuu tuo ym. teoria aika paksulta. Nimittäin ihmeen romunakin niitä koneita palautellaan kentille, toisaalla taas ehjän näköinen kone hylätään ja vedetään narusta hups.


Mitäpä niillä siivillä...
 
Last edited by a moderator:
JOKO kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Ainakin vanhan simulaattorin kanssa oli kovasti eri juttu bongata konetta taivaalta, kuin simulaattorin ruudulta. Taivaalla olevan koneen kanssa liikesuunnan hahmottaminen oli vaikeampaa. Tuota tykin liikkeen kompensointia en ymmärrä. Eihän tykin asennolla ole asettajalle merkitystä. Parhaimmillaan vanha simulaattori oli tulenkorjausten kanssa. Laajakangasta kaipaisin, jotta jo eka sarja saataisiin mahdollisimman lähelle oikeaan suuntaa.


Mitä Sergein päivitykseen tulee, niin olisikohan mahdollista tehdä tehokkaampia kranaatteja? Onko tullut tehokkaampia räjähteitä tai suuremman räjähteen mahdollistavia valmistustekniikoita?

Panssarin läpäisyyn on ilmeisesti saatavilla tehokkaampia ammuksia jo nykyisin.

No minä en ymmärrä, miten lentokoneen liikesuunnan hahmottaminen voi olla vaikeaa? Toisaalta jo alokasaikana tehtiin testejä joissa tutkittiin tuon kaltaisen avaruudellisen hahmottamisen kykyä. Eli kai se voi olla ihan oikeastikin hankalaa. Ilmatorjuntajoukoissa on aina jopa yhden aselajin kasarmeilla muitakin kuin it-hommia tarjolla joten vähän ihmetyttää jos on laitettu it-tehtävään vaikka liikesuunnan hahmottamisessa on vaikeuksia???

Kyllä 23 milliseen tykkiinkin löytyy jatkokehiteltyä ammusta jolla on parempi läpäisy ja ennen kaikkea enemmän nopeutta. Ongelmana on se, ettei perus Sergein tykkilaskinta niin vain vaihdeta.

On siinä hahmottamisessa omat ongelmansa, kun katselet sitä pientä pistettä taivaalla. Ei sille ihan helpolla määritellä muutaman asteen tarkkuudella lentosuuntaa. Kone ei näy mitenkään hirveän isona, kun tuli avataan.


Denel tekee näköjään ammuksia, joiden lähtönopeus vastaa perinteisiä:

http://www.pmp.co.za/index.php?page=mediumcalibre3

Kranaatin räjähteen laatua tai massaa eivät ilmoita. Harmi. Se mielestäni olisi kehittämisen arvoinen kohde. Lentokoneen siivet ja runko ovat pääasiassa kevyttä umpinaista rakennetta. Sisälle saatu räjähde tehnee tulosta ilman sirpaleita. Siksi tulisi ammuksen paino käyttää mahdollisimman tarkasti hyväksi tehokkaan räjähteen saattamiseksi perille. Ohuempi kuori, pienempi sytytin, kevyempi materiaali ja tehokkaampi räjähde. Siinä oikea resepti. Tuskin iivanan ikivanhoja paukkuja on kovin tarkasti optimoitu.

Panssarilaukaukselle lupaavat 50mm läpäisyä! Etäisyyttä ei mainita, mutta olisiko 500m? Läpäissee vielä 2200 metriin kohtuullisen hyvin. Tuollaisia olisi syytä hankkia.

Tuossa vaihtoehto:
PELE_Mittelkaliber-kl.jpg

PELE–“penetrator with enhanced lateral effect”–is a new type of automatic cannon ammunition without a fuse or explosive. The combination of two materials with different densities causes the shell to disintegrate in the target zone without the need for an explosive charge or fuse. Its penetrating power, response sensitivity and fragmentation performance actually exceeds conventional ammunition in terms of lethality. The insensitive PELE is a cost effective ammunition technology that is very safe to store, transport
and handle; it can also be used for training purposes. The PELE round is available in the calibres: 20 mm x 102, 25 mm x 137, 27 mm x 145 and 30 mm x 173.

23 mm kranaatteja pitäisi tehdä tuolla konseptilla. Käsittely turvallista, varastointiaika pitkä, ei sytytintä=ei vikaantumismahdollisuutta tässä tapauksessa.

Jos Sergeistä ei kertakaikkiaan ole varaa luopua, eikö niihin olisi sitten kannattavaa lisätä ip-ohjuksia 2 kpl? Toki ohjusryhmää se ei korvaa hajasijoitettuna mutta entä näiden lisänä?

Jos oletetaan tilanne että omat joukot ovat siirtymässä tienpäällä tai ryhmittymässä ja kolonnaa suojaa pari sergeitä auton lavoilla sekä 2 ip-ohjuspartiota jotka liikkuvat kolonnan edellä/lomassa suojaamassa sopivissa maastonkohdissa. Pelkoaukon kohdalla kolonnassa oleva sergeimiehistö havaitsee 2 tst-hekoa matalalla, puiden yläpuolella 3-4 km:n päässä. Tykki ei kanna/osu/tehoa ja miehistö ilmoittaa ohjuspartioille havainnon ja pyytää tulitukea sekä koko kolonna yrittänee suojaan tieltä. Jos ohjuspartiot eivät näe maalia tai eivät pääse laukaisuasemaan, on iso ongelma. Tässä kohtaa voi jo ohjuksia viimeistään mäjähdellä ajoneuvoihin.

Mitäpä jos sergeissä olisi 2 kpl ip-ohjuksia kiinni ja miehistö uhan havaittuaan toteaa että tykki ei kanna ja jos saa lukituksen laukaisee ohjuksen(t) ja väistää välittömästi. Ohjuspartiot pyrkivät tuliasemaan ja ehkä jatkavat tulitusta jos mahdollista.

Onko tämä kehitelty skenaario täysin mahdoton tai epätodennäköinen? Eikö tässä tilanteessa combo-aseesta olisi hyötyä?
 
Einomies1 kirjoitti:
Tuossa vaihtoehto:
PELE_Mittelkaliber-kl.jpg

PELE–“penetrator with enhanced lateral effect”–is a new type of automatic cannon ammunition without a fuse or explosive. The combination of two materials with different densities causes the shell to disintegrate in the target zone without the need for an explosive charge or fuse. Its penetrating power, response sensitivity and fragmentation performance actually exceeds conventional ammunition in terms of lethality. The insensitive PELE is a cost effective ammunition technology that is very safe to store, transport
and handle; it can also be used for training purposes. The PELE round is available in the calibres: 20 mm x 102, 25 mm x 137, 27 mm x 145 and 30 mm x 173.

23 mm kranaatteja pitäisi tehdä tuolla konseptilla. Käsittely turvallista, varastointiaika pitkä, ei sytytintä=ei vikaantumismahdollisuutta tässä tapauksessa.

Jos Sergeistä ei kertakaikkiaan ole varaa luopua, eikö niihin olisi sitten kannattavaa lisätä ip-ohjuksia 2 kpl? Toki ohjusryhmää se ei korvaa hajasijoitettuna mutta entä näiden lisänä?

Jos oletetaan tilanne että omat joukot ovat siirtymässä tienpäällä tai ryhmittymässä ja kolonnaa suojaa pari sergeitä auton lavoilla sekä 2 ip-ohjuspartiota jotka liikkuvat kolonnan edellä/lomassa suojaamassa sopivissa maastonkohdissa. Pelkoaukon kohdalla kolonnassa oleva sergeimiehistö havaitsee 2 tst-hekoa matalalla, puiden yläpuolella 3-4 km:n päässä. Tykki ei kanna/osu/tehoa ja miehistö ilmoittaa ohjuspartioille havainnon ja pyytää tulitukea sekä koko kolonna yrittänee suojaan tieltä. Jos ohjuspartiot eivät näe maalia tai eivät pääse laukaisuasemaan, on iso ongelma. Tässä kohtaa voi jo ohjuksia viimeistään mäjähdellä ajoneuvoihin.

Mitäpä jos sergeissä olisi 2 kpl ip-ohjuksia kiinni ja miehistö uhan havaittuaan toteaa että tykki ei kanna ja jos saa lukituksen laukaisee ohjuksen(t) ja väistää välittömästi. Ohjuspartiot pyrkivät tuliasemaan ja ehkä jatkavat tulitusta jos mahdollista.

Onko tämä kehitelty skenaario täysin mahdoton tai epätodennäköinen? Eikö tässä tilanteessa combo-aseesta olisi hyötyä?


Mielenkiintoinen ammus.



Tuossa tykki + ohjus yhdistelmässä ei ole meidän kannalta mitään mieltä. Jos tosiaan tykkejä ja ohjuksia on liian kanssa, niin sitten lykätään asetta useampaan paikkaan. Miehistä ei ole kiinni. Ohjusryhmä voi toki kulkea samalla autolla, kuin tykkiryhmä. Samasta paikasta ei kuitenkaan kannata ampua, vaan laitetaan ukot kävelemään kilometrin tai parin päähän. Hyvässä tilanteessa rynnäköivä kone saisi samaan aikaan Sergein sarjan silmille, Iglan pyrstöön ja keittiömiesten itko räiskisi alapuolelta. Siinä loppuu tila nopeasti kesken.

Mitä noihin ohjuksiin tulee, niin suurin kustannus on tietysti ohjus ja sen laukaisulaite. Porukka voi kulkea vaikka henkilöautolla, joten mitään pakkoa noita ei ole lykätä kenenkään kylkiäisiksi. Fiksuinta on laittaa ohjukset ammunnan kannalta parhaimpaan paikkaan. Jos minkäänlaista varoaikaan saadaan puolustuksen valmisteluun, niin silloin pitäisi rakentaa mahdollisen taistelumaaston metsät täyteen ampumalavoja. Halpaa on ja ampuma-ala paranee.
 
Tuntuu olevan kovia ja kestäviä koneita CAS-koneet (A-10 & SU-25).

SU-25:n vaurioita Georgian sodan aikana (Gromin osuma?):
ffd44ad3ecafdw8.jpg


According to this forum:
http://www.strizhi.ru/cgi-bin/yabb/Y...num=1219408809

this SU-25 was hit in Georgia, but was able to land normally.
79718746.jpg


79718744.jpg


79718748.jpg


A-10 Irakin sodassa: Capt. Kim Campbell, deployed from the 75th Fighter Squadron at Pope Air Force Base, N.C., and her flight leader had just finished supporting ground troops and were on their way out of the area when her aircraft was hit with enemy fire.

01.jpg


03.jpg


02.jpg


09.jpg


10.jpg


Voipi olla että noihin vanha sergei ei pysty jollei sen paukkuihin lisätä potkua kun
Ip-ohjuksillakin on tiukkaa.
 
Joo sitä amerikkalaista A-10 olen kuulu sen nimeltän : The flying tank.
 
Ip-ohjushankkeeseen liittyen tässä videoita kandidaateista. Voi olla jo tuttuja pätkiä, mutta pistinpä kuitenkin...

Mistral 2:

KP-SAM (Chiron):

Grom (ammutaan Shilkasta):

Stinger (ei varsinainen esittelyvideo, vaan näyttää Avenger- ja Linebackeryksiköt toiminnassa):

Ip-phjuksista puheenollen tuo Mistral 2 näyttäisi statistiikaltaan kaikkein parhaalta koska omaa suurimman taistelulatauksen(jopa 3 kg, tungsten sirpaleilla), ohjuksen nopeus on jopa mach 2,5-2,7 ja siinä on herätesytytin. Itse ehkä valitsisin sen (mikäli on kenttäkelpoinen ja luotettava) siksikin koska Ranska on lähellä ja sieltä on ainakin rauhanaikana helppo ja nopea saada vara-osia, ohjuksen valmistajan ilmoittama luotettavuusprosentti on 93%=3000 laukaisua ja Ranska ei tiettävästi ole vaikeuttamassa ip-ohjusten leviämistä kuten USA ja Venäjä, vaan kehittää järjestelmää ilmeisesti edelleen. Lisäksi systeemi on ollut käytössä vuodesta 1988 ja lapsentaudit lienevät jo taakse jääneitä.

Huonoja puolia on ainakin suuri paino suhteessa kilpailijoihin. Mistral painaa lähes 19 kg (ohjus)ja vaatii MANPADin kun kilpailijat jäävät 10 kg: tienoille.

Jos Viro on vasta päätynyt Mistraliin, olisi kiva tietää heidän perustelunsa+ tehdyt testit ja kilpailijat.
 
Last edited by a moderator:
Kyllä sitä ihmeen paskaksikin ammuttu kone saadaan näköjään kentälle. Mutta kyllähän noiden kuvien koneet ainakin telakalle lähtevät, melkoisesti parsittavaa.
 
Einomies1

Unohtit Igla-S...
 
Einomies1 kirjoitti:
Voipi olla että noihin vanha sergei ei pysty jollei sen paukkuihin lisätä potkua kun
Ip-ohjuksillakin on tiukkaa.


Ihmeellinen tuurilaukaus ehkä tuo yhdellä osumalla alas. Todennäköisesti osumia pitää saada runsaasti. Sinällään tilanne ei ole uusi. Noinhan se on aina ollut 20 millisen kanssa. Siksipä pitää olla riittävästi putkia samalla alueella. :uzi:

Tosin jokainen osuma vaurioittaa konetta lähes varmasti. Tältä osin tilanne eroaa panssarivaunujen ampumisesta pienellä kaliiperilla. Lentolaitetta kannattaa aina ampua, kun se kantamalle tulee. Tavallinen kivääri tekee korjausta vaativia reikiä, vaikka lento vielä jatkuukin.
 
Tuosta Suomen Sotilaan lähi-ilmatorjuntaohjusasiasta tuli muutama juttu mieleen:

Mistral eli ITO 91 valittiin aikanaan merivoimille varmastikin sen takia, koska siinä on herätesytytin, herkempi hakupää ja suurempi tst-lataus kuin Iglassa. Herätesytyttimen ja tehokkaamman tst-latauksen ansiosta sillä oli jonkinlaisia mahdollisuuksia torjua esim. merimaaliohjuksia.

En tiedä tarvitseeko ITO 2005:n ampuja mitään erityisen hyviä hermoja verrattuna esim. pst-ohjuksen ampujaan. Molempien pitää saada pidettyä maali piikillä niin kauan, kunnes maaliin osutaan. Yleensä kuitenkin ilmatorjuntaohjuksen ampujalla on melkoisesti vaarattomampi toimintaympäristö kuin vaikka pst-ohjuksen ampujalla. Se on tietysti totta, että lasersäteellä ohjattava ohjus vaatii ampujalta enemmän koulutusta kuin IP-hakuisen ohjuksen kohdalla.

Eri ohjuksia vertaavassa taulukossa oli kyllä kummallisuuksia erityisesti Bolide verrattuna IP-ohjuksiin. Esim. Boliden tuhoamistodennäköisyyden pitäisi varmasti olla paras, koska sen tst-kärki on varmasti tehokkain ja lähisytytin kehittynein.
 
Red Flag 2011
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?197677-Russian-Tor-M1-in-America
http://www.eielson.af.mil/news/story.asp?id=123252613

Ilmeisesti kyseessä on jenkkilässä rakennettu kopio. Vai onko sittenkään?
 
RistoJ kirjoitti:
Tuosta Suomen Sotilaan lähi-ilmatorjuntaohjusasiasta tuli muutama juttu mieleen:

Mistral eli ITO 91 valittiin aikanaan merivoimille varmastikin sen takia, koska siinä on herätesytytin, herkempi hakupää ja suurempi tst-lataus kuin Iglassa. Herätesytyttimen ja tehokkaamman tst-latauksen ansiosta sillä oli jonkinlaisia mahdollisuuksia torjua esim. merimaaliohjuksia.

En tiedä tarvitseeko ITO 2005:n ampuja mitään erityisen hyviä hermoja verrattuna esim. pst-ohjuksen ampujaan. Molempien pitää saada pidettyä maali piikillä niin kauan, kunnes maaliin osutaan. Yleensä kuitenkin ilmatorjuntaohjuksen ampujalla on melkoisesti vaarattomampi toimintaympäristö kuin vaikka pst-ohjuksen ampujalla. Se on tietysti totta, että lasersäteellä ohjattava ohjus vaatii ampujalta enemmän koulutusta kuin IP-hakuisen ohjuksen kohdalla.

Eri ohjuksia vertaavassa taulukossa oli kyllä kummallisuuksia erityisesti Bolide verrattuna IP-ohjuksiin. Esim. Boliden tuhoamistodennäköisyyden pitäisi varmasti olla paras, koska sen tst-kärki on varmasti tehokkain ja lähisytytin kehittynein.

Samaa asiaa taulukossa ihmettelin minäkin. Nuo tuloksiin vaikuttavat tekijät jäi tuossa artikkelissa melko pintapuolisiksi ja niitä olisi pitänyt selitää paremmin. Esim. mitkä tekijät tarkalleen vaikuttavat Boliden ja IP-ohjusten eroon tuhoamiskyvyssä ja miten ne tekijät pistetytetään. Kaipa niistä jotain pisteitä tai arvoja on kerätty koska muuten nuo taulukon tulokset on "musta tuntuu" tyyliin tehtyjä. Boliden ontelokärjen suorituskykyyn sekä ilma- että maamaaleja vastaan ei juuri arvostusta löytynyt.

Ihmettelin myös Thomeniuksen juttua siinä että ITO 05 ja ITO 05M ampuvatkin eri sukupolven ohjuksia. Miksi hidasta ja vanhaa RBS 70 MK2:a piti hankkia, eikä kaikki uutta Bolidea?
 
Hejsan kirjoitti:
Einomies1

Unohtit Igla-S...

En viittinyt sitä netistä kaivella koska en usko sen mahdollisuuksiin tässä länsihuumassa. Kattelkoon itse ketä huvittaa.

Mistral tai Grom voittaa kilvan, kun Stingeriä ei enää tiettävästi kehitetä.
 
Einomies1 kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Tuosta Suomen Sotilaan lähi-ilmatorjuntaohjusasiasta tuli muutama juttu mieleen:

Mistral eli ITO 91 valittiin aikanaan merivoimille varmastikin sen takia, koska siinä on herätesytytin, herkempi hakupää ja suurempi tst-lataus kuin Iglassa. Herätesytyttimen ja tehokkaamman tst-latauksen ansiosta sillä oli jonkinlaisia mahdollisuuksia torjua esim. merimaaliohjuksia.

En tiedä tarvitseeko ITO 2005:n ampuja mitään erityisen hyviä hermoja verrattuna esim. pst-ohjuksen ampujaan. Molempien pitää saada pidettyä maali piikillä niin kauan, kunnes maaliin osutaan. Yleensä kuitenkin ilmatorjuntaohjuksen ampujalla on melkoisesti vaarattomampi toimintaympäristö kuin vaikka pst-ohjuksen ampujalla. Se on tietysti totta, että lasersäteellä ohjattava ohjus vaatii ampujalta enemmän koulutusta kuin IP-hakuisen ohjuksen kohdalla.

Eri ohjuksia vertaavassa taulukossa oli kyllä kummallisuuksia erityisesti Bolide verrattuna IP-ohjuksiin. Esim. Boliden tuhoamistodennäköisyyden pitäisi varmasti olla paras, koska sen tst-kärki on varmasti tehokkain ja lähisytytin kehittynein.

Samaa asiaa taulukossa ihmettelin minäkin. Nuo tuloksiin vaikuttavat tekijät jäi tuossa artikkelissa melko pintapuolisiksi ja niitä olisi pitänyt selitää paremmin. Esim. mitkä tekijät tarkalleen vaikuttavat Boliden ja IP-ohjusten eroon tuhoamiskyvyssä ja miten ne tekijät pistetytetään. Kaipa niistä jotain pisteitä tai arvoja on kerätty koska muuten nuo taulukon tulokset on "musta tuntuu" tyyliin tehtyjä. Boliden ontelokärjen suorituskykyyn sekä ilma- että maamaaleja vastaan ei juuri arvostusta löytynyt.

Ihmettelin myös Thomeniuksen juttua siinä että ITO 05 ja ITO 05M ampuvatkin eri sukupolven ohjuksia. Miksi hidasta ja vanhaa RBS 70 MK2:a piti hankkia, eikä kaikki uutta Bolidea?

Tuo, että meillä on tuota vanhempaakin ohjusta oli aivan uusi tieto:a-shocked:

Onkohan näin..
 
Teräsmies kirjoitti:
Red Flag 2011
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?197677-Russian-Tor-M1-in-America
http://www.eielson.af.mil/news/story.asp?id=123252613

Ilmeisesti kyseessä on jenkkilässä rakennettu kopio. Vai onko sittenkään?

Tämä on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Ilmeisesti alusta on valkovenäläinen, siinä missä esimerkiksi Kreikka käyttää venäläistä lavettia. Toisaalta jenkkien versio muistuttaa ulkoisesti enemmän Tor-M2 kuin Tor-M1, ja Tor-M2 käyttää vain Venäjä...
 
Einomies1 kirjoitti:
RistoJ kirjoitti:
Tuosta Suomen Sotilaan lähi-ilmatorjuntaohjusasiasta tuli muutama juttu mieleen:

Mistral eli ITO 91 valittiin aikanaan merivoimille varmastikin sen takia, koska siinä on herätesytytin, herkempi hakupää ja suurempi tst-lataus kuin Iglassa. Herätesytyttimen ja tehokkaamman tst-latauksen ansiosta sillä oli jonkinlaisia mahdollisuuksia torjua esim. merimaaliohjuksia.

En tiedä tarvitseeko ITO 2005:n ampuja mitään erityisen hyviä hermoja verrattuna esim. pst-ohjuksen ampujaan. Molempien pitää saada pidettyä maali piikillä niin kauan, kunnes maaliin osutaan. Yleensä kuitenkin ilmatorjuntaohjuksen ampujalla on melkoisesti vaarattomampi toimintaympäristö kuin vaikka pst-ohjuksen ampujalla. Se on tietysti totta, että lasersäteellä ohjattava ohjus vaatii ampujalta enemmän koulutusta kuin IP-hakuisen ohjuksen kohdalla.

Eri ohjuksia vertaavassa taulukossa oli kyllä kummallisuuksia erityisesti Bolide verrattuna IP-ohjuksiin. Esim. Boliden tuhoamistodennäköisyyden pitäisi varmasti olla paras, koska sen tst-kärki on varmasti tehokkain ja lähisytytin kehittynein.

Samaa asiaa taulukossa ihmettelin minäkin. Nuo tuloksiin vaikuttavat tekijät jäi tuossa artikkelissa melko pintapuolisiksi ja niitä olisi pitänyt selitää paremmin. Esim. mitkä tekijät tarkalleen vaikuttavat Boliden ja IP-ohjusten eroon tuhoamiskyvyssä ja miten ne tekijät pistetytetään. Kaipa niistä jotain pisteitä tai arvoja on kerätty koska muuten nuo taulukon tulokset on "musta tuntuu" tyyliin tehtyjä. Boliden ontelokärjen suorituskykyyn sekä ilma- että maamaaleja vastaan ei juuri arvostusta löytynyt.

Olisiko, että kyky ampua maamaaleja on sellainen kyky, että se voi olla hyödyllinen, mutta ei varsinaisesti vaikuta valintaan, kun ollaan hankkimassa IT-ohjusta. Ontelopanos hyvä olla jos on mahdollista osua ilmamaaliin (siis suora osuma, ei herätesytytin osuma), niin sitten se vaikuttaa valintaankin. Mutta kilo kyljessä luultavasti tekee hommansa ilman onteloakin, joten ehkä sitäkään ei ole niin tarvis ottaa huomioon ja ohjuksen teho voidaan laskea sen mukaan mikä on todennäköisin tapaus, eli herätesytyttimen kanssa. Mutta silti laskisin pienen edun Bolidelle, koska sen hyökkäystapa on erillainen, kun ne aseet miltä koneet on yleensä suojattu. Osumatodennäköisyys sitten erikseen ja arvelisin siinä, että molempi on parempi.
 
Back
Top