Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
fulcrum
Greatest Leader
Kyllä ne joskus saattavat tulla painovoimalla ulos, mutteivat lukitu. Koneita on historian saatossa menetetty myös niin että teline on tullut ulos, ei lukittunut ja sitten pettänyt heti kun on tullut kosketus kiitorataan -> pläts.
Huhta
Greatest Leader
Ei Hornetkaan ole kauhean monimutkainen lentää. Mutta todellinen osaaminen vaatii silti vuosien kouluttautumisen.
Lainaan pikakoulutuksesta tämän vanhan viestin:
Mielenkiintoinen kysymys. Luulen, että jos tuo olisi helppo ratkaista, niin se olisi jo ratkaistu.
Ensimmäinen asia on laskutelineluukkujen avaus. Mutta se muistaakseni tapahtuu mekaanisesti suoraan moottoreilla ja vääntötangoilla.
Toisekseen, telineet lukitaan koneeseen yläasentoon lukoilla. Mutta nekin on varmaan mahdollista avata mekaanisesti, en suoraan sanoen muista.
Mutta ongelma on juuri tuo, mitä fulcrum kirjoitti. Hydrauliikkaa tarvitaan työntämään ja lukitsemaan telineet alas.
Ainoa ratkaisu tuohon olisi rakentaa kahdennetut hydrauliikkaputket, ja erillinen pieni hydrauliikkajärjestelmä. Työn tekemistä varten olisi erillinen painekaasusäiliö, joka tuottaisi sen verran painetta varajärjestelmään, että telineet saataisiin kunnolla alas ja lukittua.
Laskutelineet ovat yllättävän monimutkaisia. F-16 on "aika simppeli".
F-18 aika järeä (ja monimutkaisempi).
John Hilly
Ylipäällikkö
Yöammuntoja Lohtajalla
https://www.facebook.com/maavoimat/
Ilmatorjuntaa pimeässä! Ilmapuolustusharjoituksessa joukot harjoittelivat yön pimeinä tunteina ilmavihollisen torjumista rajoitetussa valaistuksessa. Taivaan valoshow oli sen mukainen. #IPH116
Lisää kuvia Media osiossa.
https://www.facebook.com/maavoimat/
Ilmatorjuntaa pimeässä! Ilmapuolustusharjoituksessa joukot harjoittelivat yön pimeinä tunteina ilmavihollisen torjumista rajoitetussa valaistuksessa. Taivaan valoshow oli sen mukainen. #IPH116
Lisää kuvia Media osiossa.
Viimeksi muokattu:
Eli tuolla on nyt sitten ammutta käsittääkseni ensimmäistä kertaa NASAMS järjestelmällä Suomessa. Lisäksi harjoitukseen on kuulunut Hornet ilma-ammuntoja (varmaankin vain AIM-9M/X). Tietysti mielenkiintoisena lisänä myös 35 ITK 88 ammunnat.
Silputus lentoja lennetty myös tukemaan todenmukaista koulutusta.
Jos haluaa seurata Learjetin maalilentoja niin https://www.flightradar24.com/LJ35/9cc5444 tuolta näkyy
John Hilly
Ylipäällikkö
Nämä Lohtajan harjoitukset ovat kehittyneet vuosi vuodelta paremmiksi, varsinkin jos vertaa -70 -lukuun, jolloin olin siellä ensimmäiset kerrat.
Hienoa, että NASAMS -ammunnatkin suoritettiin. Siinä kyllä paloi miljoona, ainakin!?
Viimeksi muokattu:
Se nyt vaan tuppaa olemaan kallista touhua. Tosin osa noista ohjuksista, joita varsinkin tässä vaiheessa järjestelmien käyttöönottoa ammutaan, (NASAMS+ Hornet MLU) on järjestelmätoimittajan maksamia ns. verifiointiohjuksia jotka on maksettu tavallaan kaupan yhteydessä ja joilla valmistaja todentaa myymänsä lupauksensa jostakin spesifistä suorituskyvystä asiakkaalle.
Viimeksi muokattu:
John Hilly
Ylipäällikkö
Maavoimat - Armén - The Finnish Army
Panssari-ilmatorjuntapatterin (PSPR) päällikkö Tony Saarinen kertoo Lohtajalla pidettävän harjoituksen menneen äärimmäisen hyvin. Hänen takanaan on Ilmatorjuntapanssarivaunu 90 Marksman. ”Tällä hetkellä henkilökunta harjoittelee vaunun kanssa operoimista torjunta- ja kaksintaisteluharjoituksiin. Tehtävämme on torjua ilmassa olevia aluksia.” Marksman pitää sisällään vaunun ajajan, ja tornissa on ampuja sekä vaunun johtaja. Sinänsä vanhaan järjestelmään on nyt tuotu uusi alusta ja uusia yhdistelmiä harjoitellaan nyt jo kolmatta kertaa peräkkäin. ”Varusmieskoulutus tälle vaunulle alkaa tulevan kesän saapumiserässä 2/16 Panssariprikaatissa”, Saarinen kertoo.
Panssari-ilmatorjuntapatterin (PSPR) päällikkö Tony Saarinen kertoo Lohtajalla pidettävän harjoituksen menneen äärimmäisen hyvin. Hänen takanaan on Ilmatorjuntapanssarivaunu 90 Marksman. ”Tällä hetkellä henkilökunta harjoittelee vaunun kanssa operoimista torjunta- ja kaksintaisteluharjoituksiin. Tehtävämme on torjua ilmassa olevia aluksia.” Marksman pitää sisällään vaunun ajajan, ja tornissa on ampuja sekä vaunun johtaja. Sinänsä vanhaan järjestelmään on nyt tuotu uusi alusta ja uusia yhdistelmiä harjoitellaan nyt jo kolmatta kertaa peräkkäin. ”Varusmieskoulutus tälle vaunulle alkaa tulevan kesän saapumiserässä 2/16 Panssariprikaatissa”, Saarinen kertoo.
Code:
https://www.facebook.com/maavoimat/
Oliko tässä jotain mielenkiintosta? https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2016-011099
John Hilly
Ylipäällikkö
Liittynee ITO12:n "suorituskykyjen parantamiseen" virkakielellä.
Itselläni ei ole mitään käsitystä, liittyykö tämä alkuperäiseen hankintasopimukseen, vai onko kyseessä päivitys.
Jotain tiedonsiirtohommia ja softan sorvaamista, liekö integrointi meidän tilannekuvajärjestelmiin kyseessä?Liittynee ITO12:n "suorituskykyjen parantamiseen" virkakielellä.
Itselläni ei ole mitään käsitystä, liittyykö tämä alkuperäiseen hankintasopimukseen, vai onko kyseessä päivitys.
John Hilly
Ylipäällikkö
Kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila tarkasti Valtakunnallisen ilmapuolustusharjoituksen 1/16
Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila tarkasti valtakunnallisen Ilmapuolustusharjoituksen 1/16. Muun muassa ilmatorjuntapanssarivaunu 90 Marksmaniin tutustunut Ala-Sankila kertoi alkutunnelmien perusteella, että harjoitus vaikuttaa hyvältä.
- Harjoituksen yleisrakenne tuntuu olevan ajan tasalla ja vastaa niitä vaatimuksia, joita maavoimien esikunnasta tällaiselle harjoitukselle on annettu, Ala-Sankila kertoo.
Kenraalimajuri Ala-Sankila kertoo harjoituksen olevan maavoimille tärkeä, sillä harjoitus on ilmatorjunnan pääsotaharjoitus.
- Lohtaja on ainoa alue, jossa voidaan ampua kovilla ilmatorjunnan ohjuksilla ja ampumatarvikkeilla.
Ilmapuolustusharjoitusvaihe on oikeastaan puolustusvoimallinen kokonaisuus, hän selittää ja korostaa myös yhteistoimintaa eri puolustuhaarojen kanssa.
Ala-Sankila pitää merkittävänä, että harjoituksessa varusmiehet näkevät paremmin sen kokonaisuuden, mihin heidät on koulutettu.
- Täällä ollaan osana vielä laajempaa kokonaisuutta ja nähdään, miten muut aselajit toimivat. Myös varusmies näkee, mihin se oma tehtävä tähtää tässä puolustusjärjestelmässä.
Kenraalimajuri Ala-Sankila kertoo, että positiivisinta harjoituksessa tähän mennessä on ollut nähdä varusmiesten motivaatio ja toiminta. Kenraalimajuri Ala-Sankila pääsi kokeilemaan myös Marksmanilla ajoa vaunun esittelyn jälkeen. Kokemustaan hän kuvaa mukavaksi.
- Marksmania oli jopa vaarallisen helppo ajaa, varsinkin näin pää luukusta ulkona, Ala-Sankila kertoo nauraen.
https://www.facebook.com/maavoimat/
Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila tarkasti valtakunnallisen Ilmapuolustusharjoituksen 1/16. Muun muassa ilmatorjuntapanssarivaunu 90 Marksmaniin tutustunut Ala-Sankila kertoi alkutunnelmien perusteella, että harjoitus vaikuttaa hyvältä.
- Harjoituksen yleisrakenne tuntuu olevan ajan tasalla ja vastaa niitä vaatimuksia, joita maavoimien esikunnasta tällaiselle harjoitukselle on annettu, Ala-Sankila kertoo.
Kenraalimajuri Ala-Sankila kertoo harjoituksen olevan maavoimille tärkeä, sillä harjoitus on ilmatorjunnan pääsotaharjoitus.
- Lohtaja on ainoa alue, jossa voidaan ampua kovilla ilmatorjunnan ohjuksilla ja ampumatarvikkeilla.
Ilmapuolustusharjoitusvaihe on oikeastaan puolustusvoimallinen kokonaisuus, hän selittää ja korostaa myös yhteistoimintaa eri puolustuhaarojen kanssa.
Ala-Sankila pitää merkittävänä, että harjoituksessa varusmiehet näkevät paremmin sen kokonaisuuden, mihin heidät on koulutettu.
- Täällä ollaan osana vielä laajempaa kokonaisuutta ja nähdään, miten muut aselajit toimivat. Myös varusmies näkee, mihin se oma tehtävä tähtää tässä puolustusjärjestelmässä.
Kenraalimajuri Ala-Sankila kertoo, että positiivisinta harjoituksessa tähän mennessä on ollut nähdä varusmiesten motivaatio ja toiminta. Kenraalimajuri Ala-Sankila pääsi kokeilemaan myös Marksmanilla ajoa vaunun esittelyn jälkeen. Kokemustaan hän kuvaa mukavaksi.
- Marksmania oli jopa vaarallisen helppo ajaa, varsinkin näin pää luukusta ulkona, Ala-Sankila kertoo nauraen.
https://www.facebook.com/maavoimat/
Kyllä se kotimaisen tilannekuvan kanssa on ollut yhteensopiva koko ajan. Viestijärjestelmät kehittyy ja silloin tulee päivitystarvetta ja tässä taitaa enemmänkin olla kyse viestistä kuin johtamisesta. M18 järjestelmän integrointi toisi yhteensopivuutta muiden joukkojen kanssa toimittaessa.
Siitä varmaan onkin kysymys. Yhtymän/AK:n esikunta pystyy paremmin kommunikoimaan. Olisiko niin, että M18 oli vielä suunnitteluasteella, kun Ito12 tilattiin. Niin ei voinu silloin sisällyttää
tarjouspyyntöön.
Noin se varmaan on menny. M18 ollaan vasta ottamassa koulutuskäyttöön ja NASAMS on taas ollut vastaavassa suorituskyvyssä useamman vuoden.
Täydennys edelliseen viestiini ettei tule väärinkäsityksiä niin M18 ja NASAMS ovat todennäköisesti yhteensopivia langallisesti ja kenttäradioilla toteutettujen yhteyksien kautta. Kuitenkin jos patterin sisällä langattomat yhteydet toteutetaan kenttäradioilla niin silloin M18 dataradio-aaltomuoto toisi suorituskykylisää
Toki kyseessä voi olla joku ohjelmistomuutos tai uusi ethernet-kytkin, mene ja tiedä.
Systeemin luonteesta johtuen nuo uudet yhteysmuodot ovat tervettulleita. Se vain lisää vastatoimien sietävyyttä.
Patu
Kenraali
Sopisiko tämä tähän aihepiiriin? Siirtäkää, jos joku toinen ketju olisi parempi.
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusi...jilla-suomi-ei-tule-hallitsemaan-ilmatilaansa
Juttu on pitkä, enkä ehtinyt vielä sitä lukemaan, siksi pahoitteluni huonosta keskustelunavauksesta.
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusi...jilla-suomi-ei-tule-hallitsemaan-ilmatilaansa
Juttu on pitkä, enkä ehtinyt vielä sitä lukemaan, siksi pahoitteluni huonosta keskustelunavauksesta.
Asiallista tekstiä.