Ilmatorjunta

Sama virhe oli tuossakin joka paistaa monesta muustakin kirjoituksesta joka aihealuetta käsittelee ja se on olettamus tai luulo, että s-400 järjestelmällä tuhottaisiin hävittäjiä 400km päästä. Järjestelmä on kyllä paperilla tehokas mutta jopa Venäläiset itse kertovat, että järjestelmän maksi kantamalla on tarkoitus vaikuttaa raskaisiin tutka ja johto koneisiin. Hävittäjiä vastaan sillä hyökätään reilun 100km etäisyydelle joka sekin on toki paljon.
 
No enpä tiedä, katsotaan wikipediasta S400:n maksimikantama, piirretään kartalle pallo ja avot, etelä-suomen ilmatila on taas suljettu. Onhan nämä samat jutut täälläkin jo monet kerrat veivattu ja vatvottu
Tuossa mainittiin lennostojen olevan naapurin aseiden vaikutuspiirissä. Heti tuli mieleeni hajauttaa koneita Ruotsin kentille. Gripeneitä. Mut tää on niin sekametelisoppa että oksat pois. Transatlanttiset suhteet vai ruotsalaisten kanssa.
 
Tuossa mainittiin lennostojen olevan naapurin aseiden vaikutuspiirissä. Heti tuli mieleeni hajauttaa koneita Ruotsin kentille. Gripeneitä. Mut tää on niin sekametelisoppa että oksat pois. Transatlanttiset suhteet vai ruotsalaisten kanssa.
No hiukan sama juttu tuossakin, meidän jassmit on turhia, mutta iskanderit räjäyttää hornetit kentille.
Harmi etten osaa venäjää, olisi hauska käydä kurkkaamassa onko siellä sama meno. Sukhoit on hajasijoitettu Kiinaan jassmien pelossa ja nasams sulkee leningradskaja oblastin ilmatilan :):uzi:
 
Joissakin jutun kommenteissa paistaa täysi usko venäläiskaluston ylivoimaan. Joku siellä toi esiin tutkahoristontin, mutta varmana tietona homma paikataan satelliiteilla. Mitenköhän se ohjuksen ammunta onnistuu noin... Sama kirjoittaja on sitä mieltä, että NASAMS tulittaa 4 km korkeuteen.
 
Lainaus tuosta artikkelista, jonka nyt sain viimein luettua:
Venäjä pystyy mahdollisesti myös estämään kaikki kyseiset venäläisten ohjausjärjestelmien tuhoamiseen tarkoitettujen suomalaisohjusvarastojen käytön, esimerkkinä Air-to-Air-tyyppiset ASRAAM-ohjukset.

Saisiko saman suomeksi?
 
Ei tuo näytä konekääntäjällä käännetyltä.

Miten ilmasodankäynti mahdollisessa Suomi vs Venäjä mittelössä muuttuisi jos Suomella olisi jokin Patriotin kaltainen järjestelmä?
 
Sama virhe oli tuossakin joka paistaa monesta muustakin kirjoituksesta joka aihealuetta käsittelee ja se on olettamus tai luulo, että s-400 järjestelmällä tuhottaisiin hävittäjiä 400km päästä. Järjestelmä on kyllä paperilla tehokas mutta jopa Venäläiset itse kertovat, että järjestelmän maksi kantamalla on tarkoitus vaikuttaa raskaisiin tutka ja johto koneisiin. Hävittäjiä vastaan sillä hyökätään reilun 100km etäisyydelle joka sekin on toki paljon.
juuri näin
 
Miten ilmasodankäynti mahdollisessa Suomi vs Venäjä mittelössä muuttuisi jos Suomella olisi jokin Patriotin kaltainen järjestelmä?

Anna minulle yksi, ja muutos on pieni. Anna minulle 20, ja muutos on suuri. ;)

Jos käytössä olisi luokkaa yksi, niin ei ilmasodankäynti paljoa muuttuisi. Järjestelmä olisi varmaankin pääkaupunkiseudun suojana, jolloin vihollinen tarvitsisi enemmän resursseja sinne iskemiseen. Tosin se hyöty siitä olisi, että hävittäjätorjuntaa voisi vapautua käytettäväksi enemmän muilla suunnilla.

Jos käytössä olisi suuri määrä järjestelmiä ja niiden ohjuksia esimerkiksi Nato-liittolaisten tuomana tukena joku 20-30 yksikköä, niin silloin muutos voisi olla suurempi. Ilmavoimien tukikohdat nauttisivat liki täydellistä suojaa, ja sitten järjestelmiä riittäisi vielä maajoukkojen ja tärkeimpien siviilikohteiden suojaamiseen. Tämä suuren osan Suomen pinta-alasta kattava suoja asettaisi vakavia ongelmia vihollisen toiminnalle korkealla, ja tällöin Hornetit saisivat isohkon etumatkan monin paikoin, kun vihollinen olisi pakotettu lentämään matalalla ja itse voisi laukoa ohjukset kymppikilsasta. Vaikutus olisi suuri joko lisääntyneissä vihollisen tappioissa tai vihollisen ilma-aseen vähäisempänä käyttönä meitä vastaan.

Jos mennään välimuodossa, niin alla olevan kaltainen tilanne ei vaatisi kuin pari miljardia. Viidellä järjestelmällä (kuvassa vaikutussäteeksi on merkitty 100 km) voisi suojata esimerkiksi pääkaupungin, maataistelujen painopisteen ja ilmavoimien kolme lentotukikohtaa. Kyllähän sillä olisi jo vaikutusta, ei ehkä laajemmassa kuvassa, mutta paikallisesti varmasti.


5.webp

Kartta: http://obeattie.github.io/gmaps-radius
 
@Huhta onko näissä prioriteetit 1) PKS 2) ilmavoimien tukikohdat 3) Kouvola-Lepra?
 
@Huhta onko näissä prioriteetit 1) PKS 2) ilmavoimien tukikohdat 3) Kouvola-Lepra?

Siten ne on tuossa asetettu. Tietysti voidaan miettiä, että pärjääkö ilmavoimat esimerkiksi vähemmällä ja tarvitseeko painopiste taas enemmän. Sitten on vielä Ahvenanmaakin. Kaipa esikunnissa tiedetään, miten ne pitäisi sijoittaa. :D
 
Siten ne on tuossa asetettu. Tietysti voidaan miettiä, että pärjääkö ilmavoimat esimerkiksi vähemmällä ja tarvitseeko painopiste taas enemmän. Sitten on vielä Ahvenanmaakin. Kaipa esikunnissa tiedetään, miten ne pitäisi sijoittaa. :D
Oikeastaan mietin lähinnä että kuinka hyvä tuollainen raskas IT-järjestelmä on painopistealueella? Sinänsä tietysti sinne varmasti kelpaisi kaikki lisä-IT mikä on, mutta toisaalta järkevältä kuulostaisi myös laittaa raskaammat IT-järjestelmät staattisille kohteille, ja sieltä vapautuvaa kevyempää IT:tä painopistealueelle?
 
Oikeastaan mietin lähinnä että kuinka hyvä tuollainen raskas IT-järjestelmä on painopistealueella? Sinänsä tietysti sinne varmasti kelpaisi kaikki lisä-IT mikä on, mutta toisaalta järkevältä kuulostaisi myös laittaa raskaammat IT-järjestelmät staattisille kohteille, ja sieltä vapautuvaa kevyempää IT:tä painopistealueelle?

Raskaiden järjestelmien rajoitukset pätevät kaikkialla: Aina tarvitaan kevyempää rinnalle huolehtimaan matalalla ja hyvin lähellä lentävistä maaleista. Ns. kerroksittainen torjunta. En siis näe, että raskas järjestelmä varsinaisesti vapauttaisi kevyempää ilmatorjuntaa muualle kuin hyvin rajallisessa määrin. Raskas järjestelmä lähinnä täydentäisi olemassa olevia suorituskykyjä.

Taempana sijaitsevia kiinteitä kohteita vastaan hyökätessään vihollinen joutuu usein lentämään painopistealueen läpi (tai vaihtoehtoisesti kiertämään pitkiä matkoja, mikä taas helpottaa hävittäjätorjuntaa), joten painopistealueen ilmatorjunnan olisi hyvä olla mahdollisimman tehokasta, koska sillä voidaan vaikuttaa sekä paikallisesti hyökkäävään että "läpikulkumatkalla" olevaan ilmaviholliseen. Laajassa mitassa Suomen resurssit tuskin riittävät kattavan "muurin" luomiseen 1000 kilometrin itärajalle, mutta mielestäni ennustetussa Kymenlaakson Kurskissa on paikka ainakin yhdelle raskaalle ilmatorjuntaohjusjärjestelmälle jo pelkästään siellä olevan joukkokeskittymän johdosta.

Raskaus on muutenkin suhteellista. Jos Patriot on raskaassa luokassa, niin NASAMS on keskiraskas. Ei kummallakaan pystytä suojaamaan kunnolla vastahyökkäävää panssarikärkeä vihollisen taisteluhelikoptereilta tasamaastossa. Mutta korkeammalla lentäviä rynnäkkökoneita, hävittäjiä ja kuljetuskoneita vastaan voi hyvin vaikuttaa niin raskaalla kuin keskiraskaalla ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä. Toisella vain voi vaikuttaa kauemmas, mikä varmasti kompensoi sitä mahdollista haittaa, mikä syntyy hieman heikommasta liikkuvuudesta.

Aiheeseen liittyen: Patriotin manuaali
 
Eikö pääkaupunkiseutua suojaava järjestelmä kannattaisi sijoittaa idämmäksi?
 
Eikö pääkaupunkiseutua suojaava järjestelmä kannattaisi sijoittaa idämmäksi?

Ei. Kantama jolta voi koettaa ampua ballistisia maaleja on huomattavasti lyhempi. Olikohan jonkin lähteen mukaan patriotilla n. 15 km laukaisimesta suojattavaan kohteeseen. Idemmäs sijoitettu patteri saattaisi kyetä ampumaan jotakin ylittävää maalia, jos se lentää tarpeeksi matalalla ja keretään ampumaan, mutta niitä ohjuksia voisi olla tulossa myös suomenlahden eteläpuolellta, eikä vain Viipurin suunnalta.

Sitä en tiedä, että missä tutkan pitää olla suhteessa noihin, mutta toivoisin että Helsinki ja Porvoo saataisiin suojattua samalla patterilla, vaikka ei kuitenkaan samalla laukaisualustalla.

Ja sitten on vielä tuo Kaliningradin tapaus, eli vihollinen saattaisi lähettää koneita sitäkin kautta tai ampua ohjuksia sukellusveneistä.
 
Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ei mielestäni enään voida tuudittautua siihen, että vihollisen tavoite olisi valloittaa helsinki ja muut suuremmat kaupungit. Tavoitteeseeb voidaan päästä myös muuten eli saattaa maa antautusmiskuntoon. Vähän niin kuin serbiassa. Talvella keskellä helmikuuta sähkön ja lämmönjako verkostoon iskeminen olisi hyvin tehokasta. Monelle maailman loppu tulisi kun internetti lakkaisi toimimasta ja ei pääsisi facebookkia päivittämään. Tahdon sanoa, että keinot on monet ja kaikkea ei voida suojata, ei Suomen resursseilla eikä kenenkään muunkaan.

Toki Helsinki on symboliesti tärkeä ja taloudellinen keskus mutta onko siellä oikeasti jotain sellaista josta ei vastaavaa tai parempaa kohdetta löytyisi muualta?

Jokatapauksessa itse olisin käyttänyt ilmavoimien ilmasta - maahan hankinta rahat ilmatorjunnan parantamiseen. Suomella on aika iso aukko kohteensuojaus järjestelmissä eli järjestelmissä jotka on tarkoitettu heitteiden torjuntaan. Samoin aukko löytyy pidemmän kantaman järjestelmistä. Meillä ilmatorjunta lepää tällä hetkellä oikeastaan muutaman järjestelmän varassa ja kerroksittainen ilmatorjunta on aika kevyen oloinen.
 
Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ei mielestäni enään voida tuudittautua siihen, että vihollisen tavoite olisi valloittaa helsinki ja muut suuremmat kaupungit. Tavoitteeseeb voidaan päästä myös muuten eli saattaa maa antautusmiskuntoon. Vähän niin kuin serbiassa. Talvella keskellä helmikuuta sähkön ja lämmönjako verkostoon iskeminen olisi hyvin tehokasta. Monelle maailman loppu tulisi kun internetti lakkaisi toimimasta ja ei pääsisi facebookkia päivittämään. Tahdon sanoa, että keinot on monet ja kaikkea ei voida suojata, ei Suomen resursseilla eikä kenenkään muunkaan.

Toki Helsinki on symboliesti tärkeä ja taloudellinen keskus mutta onko siellä oikeasti jotain sellaista josta ei vastaavaa tai parempaa kohdetta löytyisi muualta?

Jokatapauksessa itse olisin käyttänyt ilmavoimien ilmasta - maahan hankinta rahat ilmatorjunnan parantamiseen. Suomella on aika iso aukko kohteensuojaus järjestelmissä eli järjestelmissä jotka on tarkoitettu heitteiden torjuntaan. Samoin aukko löytyy pidemmän kantaman järjestelmistä. Meillä ilmatorjunta lepää tällä hetkellä oikeastaan muutaman järjestelmän varassa ja kerroksittainen ilmatorjunta on aika kevyen oloinen.

Ilmatorjunta on toki aina ollut ja tulee var.aan aina olemaan melko heikko. Jos tuo ilmasta maahan-aseistuksen raha olisikin sijoitettu ilmatorjuntaan niin olisi saatu suunnilleen yksi SAMP/T-patteri joka ei olisi vielä maailmaa mullistanut.
 
Panssari-ilmatorjuntapatterin (PSPR) päällikkö Tony Saarinen kertoo Lohtajalla pidettävän harjoituksen menneen äärimmäisen hyvin. Hänen takanaan on Ilmatorjuntapanssarivaunu 90 Marksman. ”Tällä hetkellä henkilökunta harjoittelee vaunun kanssa operoimista torjunta- ja kaksintaisteluharjoituksiin. Tehtävämme on torjua ilmassa olevia aluksia.” Marksman pitää sisällään vaunun ajajan, ja tornissa on ampuja sekä vaunun johtaja. Sinänsä vanhaan järjestelmään on nyt tuotu uusi alusta ja uusia yhdistelmiä harjoitellaan nyt jo kolmatta kertaa peräkkäin. ”Varusmieskoulutus tälle vaunulle alkaa tulevan kesän saapumiserässä 2/16 Panssariprikaatissa”, Saarinen kertoo.

13244743_1099464990076889_6716880262314472228_n.jpg
Minusta Leo 2 Marksman- vaunuun on lisätty jotain bokseja tykkien väliin tornin etuosaan vrt. vanhaan. Onkohan noissa elektroniikkaa vai kuvittelenko vaan?
Tietotekniset palvelut: neuvonta, ohjelmistojen kehittäminen, Internet ja tuki. (72000000-5)
Tuon mukaan kyseessä voisi olla puhdas ohjelmistopäivitys.
 
Back
Top