Ilmatorjunta

Olen ymmärtänyt tuon RBS-70 kohdalla, että ongelmana on ollut piikillä pitäminen. Voi toki olla nopeampaan maaliin hankalampaa. Hurrithan tekivät siitä sen NG version jossa on tähtäystä helpotettu siten, että ei tarvitse ihan piikillä olla kunhan on ympyärän sisällä jolloin tietokone hoitaa hienosäädön ja helpottaa ampujan työtä, parantaen osuma todennäköisyyttä.

Stingeristä en osaa sanoa, että millaisen lämpötilaeron vaatii maalin löytämiseksi. Luulisi siinä jotkut kynnykset olevan ettei ihan mitä tahansa lähde hakemaan.
 
Kun täällä on ollut juttua näistä helikopteritaktiikoista ilmatorjunnan vaikutuspiirissä, niin laitoin tähän viestiin liitteeksi uusimmassa Combat Aircraft Magazine -lehdessä olevan jutun US Army:n Euroopassa toimivista AH-64D Apache -tsthekopiloteista.

Aika selkeästi tuosta jutusta käy ilmi, että matalalentotaktiikat ovat taas ainakin Euroopassa toimivien taisteluhelikopterilentäjien suosiossa...
 

Liitteet

  • Screenshot_2016-09-07-18-14-54.png
    Screenshot_2016-09-07-18-14-54.png
    2.9 MB · Luettu: 29
  • Screenshot_2016-09-07-18-14-58.png
    Screenshot_2016-09-07-18-14-58.png
    2.6 MB · Luettu: 25
  • Screenshot_2016-09-07-18-15-14.png
    Screenshot_2016-09-07-18-15-14.png
    2 MB · Luettu: 21
Kyllä heitteiden torjuntaan soveltuvat tykit ovat olleet mukana erilaisissa tulevien hankintojen kaavailuissa. Tai tuo on siis yksi tutkimuksissa mukana oleva vaihtoehto. Eli ei kannata vielä luopua toivosta.

Sitten kun olisi vielä rahoituspuoli kunnossa... Olen melkein luopunut toivosta kaikesta sellaisesta, mikä ei näy kaikista uusimmissa suunnitelmissa.

Tykkien hinta/hyötysuhde on heikko. Saksa hankki ilmeisesti 110 milj € omat 2 tuota vastaavaa MANTIS järjestelmäänsä. Eli yhdelle tykille (12 kpl) tulee hintaa melkein 10 milj €!!! Tykkien etu kyllä on heitteiden torjunnassa jota ei oikein muilla voida toteuttaa.

Periaatteessahan tykkijärjestelmä näyttää kalliilta, mutta eivät ohjuksetkaan ole ihan halpoja. Ohjusjärjestelmät ovat hyviä, jos halutaan suojata iso pinta-ala, koska laukaisimet maksavat vähän. Tykkien hankintahinta on korkea, ja resurssien ollessa rajalliset niillä ei pystytä suojaamaan yhtä isoa pinta-alaa kuin ohjuksilla. Sen sijaan kun tykki on kerran hankittu, sillä voi tuhota kustannustehokkaasti miltei minkä hyvänsä kantamalle tulevan maalin ja sillä voi tuhota samalla rahalla paljon enemmän maaleja kuin ohjuksilla.

Esimerkiksi Suomen alkuperäisen Stinger-kaupan maksimi arvoksi oli vientilupaan kirjattu 330 miljoonaa dollaria, jolla olisi saatu 110 laukaisulaitetta ja 600 ohjusta. Toteuma oli sitten ~100 miljoonaa euroa ja vajaaksi jäänyt hankinta.

Tuohon verrattuna tykit eivät ole järjettömän kalliita. Jos prikaatin vastuualue on vaikkapa 20x30 kilometriä, niin tuo alue saadaan katetuksi kuudella tykillä. Hintaa tulee se 50 miljoonaa euroa, mahdollisesti ampumatarvikkeet päälle, jos ne eivät kuuluneet Saksan kauppaan. Mitä tuolla rahalla saisi ohjuksissa? Ehkä ~500 Bolidea.

Kysymys on lähinnä siitä, miten paljon lennokkeja odotetaan kohdattavan. Nykytilassa lennokit ovat vain yksi maalityyppi muiden joukossa. Ohjukset ovat varmasti järkevin valinta tässä ja nyt. Lennokkien hinnat ovat kuitenkin niin alhaisia, että tulevaisuudessa lennokit voivat hyvinkin olla ilmatorjunnan tärkein yksittäinen maalityyppi, jokaista helikopteria ja lentokonetta kohti lentää taivaalla kymmeniä ellei satoja lennokkeja. Tällöin tarvitaan muita ratkaisuja, kenties jonkinlaisia energia-aseita (laser jne.) tai sitten tykkejä.

ELSO-puoleen kannattaa toki panostaa, siitä olen samaa mieltä Peelon kanssa. Sillä voidaan torjua kaikista "leluimpia" ja halvimpia lennokkeja tehokkaasti ja hyvin kustannustehokkaasti. Suuressa kuvassahan yksittäinen harrastelijalennokki jollakin GoPro Herolla varustettuna on toki ihan perseestä ja merkityksetön asia, mutta miettikääpä itse, että joukkueenne summittainen sijainti paljastuu tuollaisella ja menetätte vihollisen epäsuoralle muutaman miehen. Mahtaisi harmittaa...

@Raveni miksi pitää verrata mini-lennokkia ja AMRAAMia. Stinger maksaa varmaankin sen noin 100 k€ ja suomessakin käytössä oleva Orbiter II on jossain 100 k€ paikkeilla. Eikö tässä ole suhde aika kohdillaan? Toki Stingerillä voi olla vaikeuksia torjua tuon kaltaista maalia eli rajoittuu vain lyhyelle etäisyydelle, mutta jos Orbiterista lähdetään kokoluokassa ylöspäin esim. ScanEagle tai Orlan polttomoottorilla niin torjuntamahdollisuudet paranevat, kuten myös maalin rahallinen arvo.

Olisi toivottavaa, että vaihtosuhde olisi selvästi parempi kuin 1:1. Me olemme pieni maa suurvallan naapurissa, tasaiselle ei ole varaa lähteä. Jos ammutaan muutama Stinger ja niillä pudotetaan Mi-24, niin siinä on vaihtosuhde kohdallaan ihan kunnolla.
 
Sitten kun olisi vielä rahoituspuoli kunnossa... Olen melkein luopunut toivosta kaikesta sellaisesta, mikä ei näy kaikista uusimmissa suunnitelmissa.

Kyllähän it-aseisiin on jatkuvasti klöytynyt kohtuudella rahoitusta. Määrät ovat varmasti jatkossakin vaatimattomia mutta eiköhän sieltä jotain tule jos heitteet todetaan riittävän suureksi uhkaksi.
 
Centurion C-RAM voisi olla mielenkiintoinen, mutta kalliitahan ne ovat. Perus-Phalanx on jo $3.8 mil.

https://en.wikipedia.org/wiki/Phalanx_CIWS

Puolustettava alue on 20 mm tykillä kohtalaisen pieni. Myös erikoisampumatarvikkeiden saatavuus on suhteellisen heikko. Jos heitteitä päädytään jossakin kuitenkin torjumaan, uskoisin sen tapahtuvan ilmavoimien tukikohdissa. Niissä taas on sen verran kokoa, että kantamaa soisi olevan mahdollisimman paljon.

Hinnan puolesta Centurion toki voisi olla soveltuvampi kuin Oerlikon Skyshield. Oletan ainakin amerikkalaisen olevan halvempi, onhan sitä luultavasti tuotettu moninkertainen määrä.

Toisaalta heitteiden torjunnassa tulee mieleen ohjusjärjestelmätkin. Voisiko Iron Dome olla toimiva ratkaisu? Toimiiko järjestelmä häirinnän alla? Entä mitä yksi torjunta todella maksaa? Wikipedia arvioi yhden raketin hinnaksi 20 000 dollaria, mikä tekisi siitä hyvinkin vertailukelpoisen tykkien kanssa, mutta toisaalta hinnaksi on arvioitu 100 000 dollaria. Jos hinta on lähempänä 100 000 dollaria, järjestelmä ei ehkä ole kustannustehokas ajatellen esimerkiksi lentotukikohdan suojaamista.

Kyllähän it-aseisiin on jatkuvasti klöytynyt kohtuudella rahoitusta. Määrät ovat varmasti jatkossakin vaatimattomia mutta eiköhän sieltä jotain tule jos heitteet todetaan riittävän suureksi uhkaksi.

Katsotaan nyt. Vähän epäilen, että ei se tule toteutumaan ainakaan tällä eikä seuraavalla vuosikymmenellä. Saksan esimerkistä päätellen esimerkiksi kolmen lentotukikohdan suojaaminen maksaisi 150-200 miljoonaa euroa. Tällä vuosikymmenellä rahat menee siihen, että saadaan (toivottavasti) Amraam-ER Nasamsille vuosikymmenen lopulla. Ensi vuosikymmenen rahat syö vanhempien Giraffe-tutkien ja Crotalen korvaaminen. Sekä tietysti ilmavoimien hävittäjien ja merivoimien alusten uusiminen. :(
 
Katsotaan nyt. Vähän epäilen, että ei se tule toteutumaan ainakaan tällä eikä seuraavalla vuosikymmenellä. Saksan esimerkistä päätellen esimerkiksi kolmen lentotukikohdan suojaaminen maksaisi 150-200 miljoonaa euroa. Tällä vuosikymmenellä rahat menee siihen, että saadaan (toivottavasti) Amraam-ER Nasamsille vuosikymmenen lopulla. Ensi vuosikymmenen rahat syö vanhempien Giraffe-tutkien ja Crotalen korvaaminen. Sekä tietysti ilmavoimien hävittäjien ja merivoimien alusten uusiminen. :(

Muutama tykkipatteri ei ole mikään megalomaaninen hanke. Jos hanke arvioidaan välttämättömäksi niin kyllä niihin saadaan vuosikymmenen jänteellä joku 100 miljoonan euron vaiheilla oleva summa puristettua. Aika näyttää.
 
C-ram sijasta ottaisin kyllä Oerlinkon 35mm Gen 3 tykkejä ja paljon. 20mm ja 35mm teho ero on todella paljon. 20mm on todella lähitorjunta-ase. Jossain vaiheessa epäiltiin, vaikka se räjäyttäisi 1t kg kärjellä varustetun risteily yms ohjuksen, niin se silti aiheuttaisi isot vauriot koska räjähtäisi niin lähellä. Vertaa esim WW2 Kamikaze lentäjät
 
C-ram sijasta ottaisin kyllä Oerlinkon 35mm Gen 3 tykkejä ja paljon. 20mm ja 35mm teho ero on todella paljon. 20mm on todella lähitorjunta-ase. Jossain vaiheessa epäiltiin, vaikka se räjäyttäisi 1t kg kärjellä varustetun risteily yms ohjuksen, niin se silti aiheuttaisi isot vauriot koska räjähtäisi niin lähellä. Vertaa esim WW2 Kamikaze lentäjät

Siinä käytetään alikali ammusta jotta se ei räjäyttäisi kärkeä, vaan idea on rikkoa hakupää ja samalla muuttaa ohjuksen aerodynamiikkaa, että ohjus suistuu radaltaan ja törmää veteen. Ja tuo 20 millin etäisyyden kanssa on se ongelma, että siltä etäisyydeltä se ei välttämättä saisi ohjusta suistettua radaltaan.
 
"Pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmät eivät muodosta mitään hävittäjien operoinnin mahdottomaksi tekevää teräskupua"

No eipä mikään ole mahdotonta, kuten tuossa todetaan. Mutta missä määrin vaikeuttaa ja rajoittaa....se on SE kysymys, joka pitää esittää. Vastauksia tosin voi olla hiukka nirkoisesti tarjolla. Asejärjestelmän ILMOITETUT speksit ovat jäätävät. Paljonko sitten on nettospeksit, kuka tietää. Netistä voi loputtomiin imuroida mielipidetason faktoja, itse asia lienee todettavissa vasta kovapanosammuntojen alettua. Oma veikkaukseni on, että tuo ase on tarpeeksi peljättävä, jotta se rajoittaa vastustajan toimintaa, se on otettava huomioon ja se voi aiheuttaa tappioita.
 
No eipä mikään ole mahdotonta, kuten tuossa todetaan. Mutta missä määrin vaikeuttaa ja rajoittaa....se on SE kysymys, joka pitää esittää. Vastauksia tosin voi olla hiukka nirkoisesti tarjolla. Asejärjestelmän ILMOITETUT speksit ovat jäätävät. Paljonko sitten on nettospeksit, kuka tietää. Netistä voi loputtomiin imuroida mielipidetason faktoja, itse asia lienee todettavissa vasta kovapanosammuntojen alettua. Oma veikkaukseni on, että tuo ase on tarpeeksi peljättävä, jotta se rajoittaa vastustajan toimintaa, se on otettava huomioon ja se voi aiheuttaa tappioita.

Ilman muuta se tulee ottaa huomioon.

Rauhoittelun vuoksi on kuitenkin hyvä esittää vertaus "kansanomaisesti". Rynkyn kantama lienee jotain luokkaa 5 km. Silti tehollinen amet noin 300m.
 
itse asia lienee todettavissa vasta kovapanosammuntojen alettua. Oma veikkaukseni on, että tuo ase on tarpeeksi peljättävä, jotta se rajoittaa vastustajan toimintaa, se on otettava huomioon ja se voi aiheuttaa tappioita.
Taivahan tosi. S-400 on kuitenkin mediassa yhtä lailla infosodan ase Armatan lailla. Siksi tervehdin ilolla (kunhan realiteetin pitää takaraivossa) kerrankin vähättelevää juttua ohjuksesta.
 
Tiedustelupäällikkö Ylellä: Venäjän ohjusjärjestelmä Suomen rajalla ei yllättänyt
Arno Rydman
3 tuntia ja 36 minuuttia sitten (päivitetty 3 tuntia ja 30 minuuttia sitten)
Puolustusvoimain tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho korostaa, että Venäjä on halunnut tuoda julkisuuteen paljon yksittäisiä tapahtumia.

  • d1b54d519f0cf88ef46c445d95b4cc06ac5b4d9fa18053906acc02bc0b27a38d

    Venäjän asevoimat esitteli S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiään Punaisella torilla Moskovassa.

    (Lehtikuva/AFP)
– Tässä on tullut aika paljon yksittäisiä uutisia ja tapahtumia, joita myös Venäjä haluaa tuoda vahvasti esille. Muun muassa viime viikolla S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmien tulo Pietarin alueen suojaksi, Puolustusvoimain tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho sanoi Ylen ykkösaamussa.

– Itse asiassa me olisimme olleet yllättyneitä, jos niitä ei olisi tuotu siihen.

Venäjä sijoitti hiljattain lisää edistyneitä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiään Leningradin alueelle lähelle Suomen rajaa. S-400-ohjusten vahvistettu kantama on noin 250 kilometriä. Ohjusten todelliseksi kantamaksi arvioidaan kuitenkin jopa 400 kilometriä.

Verkkouutiset kertoi tässä jutussaan, kuinka Pietarin alueen ohjuksien kantama voisi siis helposti kattaa käytännössä koko Etelä-Suomen ilmatilan.

Ohra-ahon mukaan puolustusvoimat eivät yllättyneet myöskään Venäjän asevoimien elokuussa tekemästä laajamittaisesta valmiustarkastuksesta, joka liittyi Kaukasian strategiseen harjoitukseen.

– Mikäli tällaista ei olisi tullut, olisimme yllättyneet, koska tällaista on harjoitettu jo kolme vuotta näissä suurissa harjoituksissa.

Ohra-ahon mukaan kyse on kokonaisviitekehyksestä, jonka kautta Venäjää tarkkaillaan.

– Kyse ei ole vain pinnalla olevasta tilanteesta, vaan pitää lähestyä Venäjän kansallista identiteettiä ja tarkastella, miten se on muotoutumassa. Samalla tavalla pitää tarkastella Venäjän kollektiivista muistia.

– Puhutaan paljon siitä, että Venäjän taloudellinen tilanne ei ole paras mahdollinen tällä hetkellä. Esimerkkinä pieni peruseläke, joka on 180 euroa. Tätä kompensoi toisaalta se, että he saavat esimerkkiä suurvalta-aseman palauttamisesta vahvan johtajansa kautta.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Puolustusvoimat Venajan ohjusjarjestelma-55641
 
Onkohan joku jo linkannut tänne. Suht tuoretta matskua RBS-70 ammunnoista


Videon perusteella mukavan savuton järjestelmä. Ampujaa ei hevillä huomaa, mitä nyt ammuntahetkellä vähän tavaraa pöllähtää.


Järjestelmän ampumavalmius/purku ei näemmä vie kun 40 sekuntia. Ainoa miinus se, että jonkinlaista motoroitua vermetta ohjuspartion liike edellyttää
 
Back
Top