kertakenttään
Ylipäällikkö
55 järjestelmää ja 3 lennokkia taisi olla oikea määrä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kyllä heitteiden torjuntaan soveltuvat tykit ovat olleet mukana erilaisissa tulevien hankintojen kaavailuissa. Tai tuo on siis yksi tutkimuksissa mukana oleva vaihtoehto. Eli ei kannata vielä luopua toivosta.
Tykkien hinta/hyötysuhde on heikko. Saksa hankki ilmeisesti 110 milj € omat 2 tuota vastaavaa MANTIS järjestelmäänsä. Eli yhdelle tykille (12 kpl) tulee hintaa melkein 10 milj €!!! Tykkien etu kyllä on heitteiden torjunnassa jota ei oikein muilla voida toteuttaa.
@Raveni miksi pitää verrata mini-lennokkia ja AMRAAMia. Stinger maksaa varmaankin sen noin 100 k€ ja suomessakin käytössä oleva Orbiter II on jossain 100 k€ paikkeilla. Eikö tässä ole suhde aika kohdillaan? Toki Stingerillä voi olla vaikeuksia torjua tuon kaltaista maalia eli rajoittuu vain lyhyelle etäisyydelle, mutta jos Orbiterista lähdetään kokoluokassa ylöspäin esim. ScanEagle tai Orlan polttomoottorilla niin torjuntamahdollisuudet paranevat, kuten myös maalin rahallinen arvo.
Sitten kun olisi vielä rahoituspuoli kunnossa... Olen melkein luopunut toivosta kaikesta sellaisesta, mikä ei näy kaikista uusimmissa suunnitelmissa.
Centurion C-RAM voisi olla mielenkiintoinen, mutta kalliitahan ne ovat. Perus-Phalanx on jo $3.8 mil.
https://en.wikipedia.org/wiki/Phalanx_CIWS
Kyllähän it-aseisiin on jatkuvasti klöytynyt kohtuudella rahoitusta. Määrät ovat varmasti jatkossakin vaatimattomia mutta eiköhän sieltä jotain tule jos heitteet todetaan riittävän suureksi uhkaksi.
Centurion C-RAM voisi olla mielenkiintoinen, mutta kalliitahan ne ovat. Perus-Phalanx on jo $3.8 mil.
https://en.wikipedia.org/wiki/Phalanx_CIWS
Katsotaan nyt. Vähän epäilen, että ei se tule toteutumaan ainakaan tällä eikä seuraavalla vuosikymmenellä. Saksan esimerkistä päätellen esimerkiksi kolmen lentotukikohdan suojaaminen maksaisi 150-200 miljoonaa euroa. Tällä vuosikymmenellä rahat menee siihen, että saadaan (toivottavasti) Amraam-ER Nasamsille vuosikymmenen lopulla. Ensi vuosikymmenen rahat syö vanhempien Giraffe-tutkien ja Crotalen korvaaminen. Sekä tietysti ilmavoimien hävittäjien ja merivoimien alusten uusiminen.
C-ram sijasta ottaisin kyllä Oerlinkon 35mm Gen 3 tykkejä ja paljon. 20mm ja 35mm teho ero on todella paljon. 20mm on todella lähitorjunta-ase. Jossain vaiheessa epäiltiin, vaikka se räjäyttäisi 1t kg kärjellä varustetun risteily yms ohjuksen, niin se silti aiheuttaisi isot vauriot koska räjähtäisi niin lähellä. Vertaa esim WW2 Kamikaze lentäjät
"Pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmät eivät muodosta mitään hävittäjien operoinnin mahdottomaksi tekevää teräskupua"
No eipä mikään ole mahdotonta, kuten tuossa todetaan. Mutta missä määrin vaikeuttaa ja rajoittaa....se on SE kysymys, joka pitää esittää. Vastauksia tosin voi olla hiukka nirkoisesti tarjolla. Asejärjestelmän ILMOITETUT speksit ovat jäätävät. Paljonko sitten on nettospeksit, kuka tietää. Netistä voi loputtomiin imuroida mielipidetason faktoja, itse asia lienee todettavissa vasta kovapanosammuntojen alettua. Oma veikkaukseni on, että tuo ase on tarpeeksi peljättävä, jotta se rajoittaa vastustajan toimintaa, se on otettava huomioon ja se voi aiheuttaa tappioita.
Taivahan tosi. S-400 on kuitenkin mediassa yhtä lailla infosodan ase Armatan lailla. Siksi tervehdin ilolla (kunhan realiteetin pitää takaraivossa) kerrankin vähättelevää juttua ohjuksesta.itse asia lienee todettavissa vasta kovapanosammuntojen alettua. Oma veikkaukseni on, että tuo ase on tarpeeksi peljättävä, jotta se rajoittaa vastustajan toimintaa, se on otettava huomioon ja se voi aiheuttaa tappioita.
Tiedustelupäällikkö Ylellä: Venäjän ohjusjärjestelmä Suomen rajalla ei yllättänyt
Arno Rydman
3 tuntia ja 36 minuuttia sitten (päivitetty 3 tuntia ja 30 minuuttia sitten)
Puolustusvoimain tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho korostaa, että Venäjä on halunnut tuoda julkisuuteen paljon yksittäisiä tapahtumia.
– Tässä on tullut aika paljon yksittäisiä uutisia ja tapahtumia, joita myös Venäjä haluaa tuoda vahvasti esille. Muun muassa viime viikolla S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmien tulo Pietarin alueen suojaksi, Puolustusvoimain tiedustelupäällikkö kenraalimajuri Harri Ohra-aho sanoi Ylen ykkösaamussa.
Venäjän asevoimat esitteli S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiään Punaisella torilla Moskovassa.
(Lehtikuva/AFP)
– Itse asiassa me olisimme olleet yllättyneitä, jos niitä ei olisi tuotu siihen.
Venäjä sijoitti hiljattain lisää edistyneitä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiään Leningradin alueelle lähelle Suomen rajaa. S-400-ohjusten vahvistettu kantama on noin 250 kilometriä. Ohjusten todelliseksi kantamaksi arvioidaan kuitenkin jopa 400 kilometriä.
Verkkouutiset kertoi tässä jutussaan, kuinka Pietarin alueen ohjuksien kantama voisi siis helposti kattaa käytännössä koko Etelä-Suomen ilmatilan.
Ohra-ahon mukaan puolustusvoimat eivät yllättyneet myöskään Venäjän asevoimien elokuussa tekemästä laajamittaisesta valmiustarkastuksesta, joka liittyi Kaukasian strategiseen harjoitukseen.
– Mikäli tällaista ei olisi tullut, olisimme yllättyneet, koska tällaista on harjoitettu jo kolme vuotta näissä suurissa harjoituksissa.
Ohra-ahon mukaan kyse on kokonaisviitekehyksestä, jonka kautta Venäjää tarkkaillaan.
– Kyse ei ole vain pinnalla olevasta tilanteesta, vaan pitää lähestyä Venäjän kansallista identiteettiä ja tarkastella, miten se on muotoutumassa. Samalla tavalla pitää tarkastella Venäjän kollektiivista muistia.
– Puhutaan paljon siitä, että Venäjän taloudellinen tilanne ei ole paras mahdollinen tällä hetkellä. Esimerkkinä pieni peruseläke, joka on 180 euroa. Tätä kompensoi toisaalta se, että he saavat esimerkkiä suurvalta-aseman palauttamisesta vahvan johtajansa kautta.