Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ainakin videoiden perusteella nykyään hekot toimivat niin että Gunshipit tulittavat liikkeestä yksi kerrallaan ja syöksyen. Käytännön perusteluna tuntuisi olevan se että liikkuvaan maaliin on vaikeampi osua, yllätys, yllätys! Paikallaan edes hetken leijuva heko kyllä kerää kaiken mahdollisen kevytaseiden + raskaampien tulituksen läheltä.Pop-up onkin hekotaktiikkana lähinnä puolustajan pst-helikoptereiden käyttämä tekniikka, jossa suojasta napsitaan vaunuja yksi kerrallaan. Parhaiten se sopii sinne, minne se on kehitettykin eli keskieuroopan tasangoille. Sen sijaan hyökkääjän kopterit tulevat isommalla porukalla matalennossa maanpinnan muotoja myötäillen. Suomen oloissa hyökkäysreitti voi olla vaikka peltokaistale, jokilaakso, valtatie yms. alue jolla kopterit kiitävät vain 10-20 metrin korkeudessa ja hyökkäys toteuteaan rakettirynnäkkönä ja jos ilmatorjuntatulta ei ole viimeinen kopteripari pommittaa kohdetta vielä termobaarisilla tai polttotaistelu pommeilla. Koptereiden hyökkäysreitit pyritään myös suunnittelemaan niin, että todennäköiset Stingerin tuliasemat kuten korkeat kalliot kierretään. Mahdollista on myös se, että todennäköisiä it-asemia kuten vaikka kukkuloita, kirkontorneja ja vesitorneja tulitetaan tykistöllä tai raketinheittimillä ilmahyökkäyksen aikana.
Tuo Stingerin lukittuminen taitaa olla ongelma äärikantamalle kun kohde on tulossa päin eikä lämpöjuovaa ole näkyvissä paljoakaan.Pieni huomio tässä, että mikäli tekisi helikopterilla hyökkäyksen 4500 metrin päästä, niin ei taida meidän kannettavilla ohjuksilla tai IT-kanuunoilla voida noille mitään muutenkaan. Stinger ei taida saada edes lukitusta, Boliden IP-kameran pitäisi pystyä erottamaan maalin sieltä jostakin, mikä ei varmaankaan ole ihan satavarmaa (korjatkaa jos joku tietää).
LYHYEN KANTAMAN ILMATORJUNTAJÄRJESTELMISSÄ KÄYTETTÄVÄT TEKNOLOGIAT 2030-LUVULLA
Tutkielma Kapteeni Antti Metsänvirta EUK 65 Ilmasotalinja Huhtikuu 2013
AVAINSANAT ilmatorjunta, asejärjestelmä, lyhyen kantaman ilmatorjunta, taktinen suurteholaser, hybridiilmatorjuntajärjestelmä
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90862/MetsänvirtaAKS_EUK65.pdf?sequence=2
Juttelin yhden It-upseerin kanssa. Se oli ihan pähkinöinä Rheinmetalin Skynex järjestelmästä (muuten muistas nimeä, mutta liippaa läheltyä Skynet:iä ). Tohon kuulema voitas yhdistää 35 itk 88, Marsut, Nasams. Ja hankkia lisää esim Oerlinkon GDF-007 Ahead, Revolver gun Mk3 yms.
Hinnasta tosin ei puhunu mitään, mutta veikkaan että sitä luokkaa ettei ikinä tule Suomeen.
http://www.armyrecognition.com/euro...sented_its_new_oerlikon_revolver_gun_mk3.html
En vielä sanos että 35 itk 88 poistuisi. Kuulema ammus-it tekee tuloaan takasin. Vastatoimien kehittyminen ohjuksia vastaan, ohjuksien kalleus, hitaus, mini/mikro-uav:t yms. Siinä vaiheessa kun ohjus vielä etsii lukitusta, niin 6-12kpl noita 35mm on kyllästänyt ilmatilan ammuksilla, ettei sinne mahdu kuin pari hyttystä sekaan
Maaleja on erilaisia niin kuin sanottiin. Tykkijärjestelmä maksaa enemmän mutta Toisaalta a-tarvike on halvempaa. Ohjus on kertakäyttöinen ja tykkiä voi käyttää useamman kerran.
Heitteet ja lennokit alkavat olemaan aika suuri tekijä taistelukentällä. Paras on tietysti tuhota lavetti mutta jos sitä ei löydetä tai saavuteta niin silloin on kyettävä vaikuttamaan heitteisiin tai lopputulos ei ole kovin mukava.
Tottakai vertaan kokonaisuutta. Ohjus järjestelmässä se ohjus muodostaa hinnan ja on kertakäyttöinen. Ammusjärjestelmässä hinnan muodostaa ase jota voidaan käyttää monta kertaa. Eivät ole toisiaan pois sulkevia vaan molempia tarvitaan. Enkä tarkoita mitään sergeitä vaan ihan oikeaa tykkijärjestelmää jolla päästään 5 tehokkaaseen kilometriin.Häh. Vertaat ampumalaitetta ja a-tarviketta. Ei ohjuksen ampumalaite ole kertakäyttöinen. Tavanomaisiin maaleihin tutkaohjatun tykin suurin etu on todellinen jokasään toimintakyky jota ei saavuteta millään vastaavan kokoluokan ohjusjärjestelmällä.
Ai nytkö heitteistä on tullut suuri juttu taistelukentällä
Mikro-ja minilennokkien teho ei ole samaa tasoa kuin suuremmilla lennokeilla ja näin ollen on huomattavasti tehokkaampia keinoja heikentämään niiden käytettävyyttä kuin hankkia kymmenien miljoonien IT-järjestelmiä niitä vastaan.
Tuohon ei ole mitään yksi selitteistä kaavaa olemassa. Naapurilla kyllä riittää tavaraa jota voitaisiin alas ampua. Meillä on kuitenkin sen verran rajalliset resurssit, että maaleja joudutaan varmasti valitsemaan/priorisoimaan. Siinä missä jenkeillä riittää mm. varaa ampua javelineilla? rakennuksia ja toivoa, että joku menee mukana meidän täytyy oikeasti saada jotain aikaiseksi.@Raveni mikä maalin/ohjuksen hintasuhde pitää olla että sun mielestä voidaan ampua?
Ongelma vain on se, että Suomessa ei ilmeisesti ole aikomustakaan hankkia uutta tykkikalustoa. Marksmanit onneksi päivitettiin mutta siinä se sitten alkaa olemaan. Jo yksin lentokentät kriisiaikana huutaisivat myös tykki torjuntaa ympärilleen.
Ongelma vain on se, että Suomessa ei ilmeisesti ole aikomustakaan hankkia uutta tykkikalustoa. Marksmanit onneksi päivitettiin mutta siinä se sitten alkaa olemaan. Jo yksin lentokentät kriisiaikana huutaisivat myös tykki torjuntaa ympärilleen.
Noiden pikku UAV:n torjunnan ongelmana taitaa olla myös se, että ne tuottavat sähkömoottorinsa ansiosta aika vähän lämpöä johon lukittua.