Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Videon perusteella mukavan savuton järjestelmä. Ampujaa ei hevillä huomaa, mitä nyt ammuntahetkellä vähän tavaraa pöllähtää.
Olen kännykän varassa enkä saa tänne linkkiä näkyviin.
Mutta hs.fi väittää että Suomessa olisi testailtu bukeilla vuonna 2015.
Koskas Bukit poistuikaan palveluksesta
Viime vuoden puolella se taisi olla kun viimeisetkin poistuivat.
Keskusrikospoliisi kertoi tiistaina antaneensa oikeusapua hollantilaisille tutkijoille Ukrainan yläpuolella alasammutun malesialaiskoneen tutkinnassa.
Yksityiskohtia Krp ei ole kertonut, mutta hollantilaisten uutislähteiden mukaan tutkijat tutustuivat Suomessa BUK M1 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmään. Suomessa BUK oli käytössä pitkään, sillä järjestelmiä hankittiin maahamme vuosina 1996-97.
Hollantilaistutkijoiden raportti julkaistaan tänään iltapäivällä Suomen aikaa.
Mikäli tutkinnassa järjestelmällä on myös ammuttu, ainakin ilmatilanvarausten kannalta tämä on voitu tehdä. Puolustusvoimien ei tarvitse kertoa (eivätkä he kerro), millä se milloinkin ampuu, kertoo Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Raine Luojus.
– Ilmatilanvarausprosessi on tarkkaan säädelty. Siinä on ennakkovarausajat, ja suunnitelmat tehdään viimeistään päivää, mutta yleensä useita päiviä etukäteen, Luojus kertoo.
Ammuntatarkoituksiin Puolustusvoimilla on useita pysyviä varausalueita, jotka ovat käytössä miltei päivittäin. Näitä ovat esimerkiksi Rovajärven ja Niinisalon alueet sekä Suomenlahden alueella sijaitsevia rannikkolinnakkeita.
– Ilmavoimat taas varaa omiin tarkoituksiinsa päivittäisen toiminnan harjoitusalueita. Vilkkaana harjoituspäivänä voi olla, että heidän käytössään on 10-20 prosenttia Suomen ilmatilasta. Siviililiikenne Suomen lentoasemille sekä Suomen ylilentävä liikenne pystytään kyllä hoitamaan.
Finavian ilmatilanhallinnan kannalta ei ole merkitystä, onko ilmatila varattu lentotoimintaan vai kovapanosammuntaan.
– Suljettuun ilmatilaan on tietyt varoetäisyydet, ja lentoliikenne johdetaan sen ohi tai yli. Jos vaikkapa Santahaminassa varusmiehet ampuvat rynnäkkökivääreillä, sitä varten varataan varuskunnan ympärillä oleva alue. Kiväärinluoti ei kuitenkaan lennä tiettyä korkeutta ylemmäs, joten varaus ei ole kovin korkea.
Ilmatilanvaraukset loppuvat lentopinnalle 660 (noin 20,1 km), joka on valvotun ilmatilan raja. Moisessa korkeudessa tosin ei lennä edes jokainen hävittäjäkone. Finnairin uusimman kaluston, Airbus A350 XWB -kaukoliikennekoneen, suurin matkalentokorkeus on lentopinta 430 (noin 13,1 km).
Ilmatilanhallinta on julkista tietoa, ja suljetuista ilma-alueista tiedotetaan siviili-ilmailijoille etukäteen. Kun alueen varsinainen aktivointi alkaa, varoupseeri soittaa Finavian ilmatilanhallintayksikköön.
– Kun alueella ei ole ketään, se suljetaan PV:n käyttöön.
Moderni liikennekone pystyy matkalentokorkeudessakin navigoimaan 0,1 merimailin (alle 200 metriä) tarkkuudella, joten suurta eksymisen vaaraa ei ole.
Näkölentosäännöillä lentävät pienkoneet ovat toki joskus saattaneet eksyä suljetuille ilma-alueille.
– Joskus ne menevät sinne. Ne huomataan aina, ja vaarallinen toiminta keskeytetään heti, Luojus kertoo.
Ilmatilan ennakkovarausaika saattaa olla pidempi kuin varsinainen aktivointi, joten heti, kun PV:n tarve lakkaa, ilmatila palautetaan siviilikäyttöön.
Uudessa Ilmatorjunta -lehdessä kerrotaan hyviä uutisia sikäli, että Norjan ilmapuolustuksen uudessa hankintaohjelmassa on 52 F-35:n lisäksi Extented Range -ohjus NASAMS II järjestelmään. Tämä on tervetullut uutinen, sillä Suomen ilmatorjunta seuraa tarkasti tämän ohjustyypin kehitystä.
Siis eiköhän tuo liene ihan se AMRAAM-ER, josta on tiedetty jo jonkin aikaa, että sen kehitystyö saadaan valmiiksi vuosikymmenen lopulla? Eli ei sinällään mitään uutta.
Juuri tämän takia toivon joulupukilta Mk 41:tä ja minimivaatimukset ylittävää tulenjohtotutkaa korvetteihin.Jos norskit integroivat SM-6:n Nasamsiin, niin herättäkää minut. Suomen oma S-500.
Tsekkaapas mikä hakupää tuossa SM-6:ssa on...Siis eiköhän tuo liene ihan se AMRAAM-ER, josta on tiedetty jo jonkin aikaa, että sen kehitystyö saadaan valmiiksi vuosikymmenen lopulla? Eli ei sinällään mitään uutta.
Itseäni kyllä häiritsee ohjuksen pitkä kehitysohjelma. Eikös AMRAAM-ER ollut jo kehittelyssä silloin, kun NASAMS meille hankittiin? Sitten sen kehitystyö laitettiin jäihin, kun jenkit vetivät rahoituksen SL-AMRAAM/CLAWS-ohjelmilta, joihin ohjus oli tarkoitettu. Nyttemmin kehitystyö on taas alkanut, ilmeisesti Raytheonin omalla rahalla. Ymmärtääkseni ohjukseen tulee C7-Amraamin hakupää, koska kehitysohjelman alkuaikoina C7 oli Amraamin uusin versio. Nyt kehitysohjelman hidastelun seurauksen aletaan päätyä tilanteeseen, jossa AMRAAM-ER:n hakupää on jo ohjuksen tullessa markkinoille yli 10 vuotta vanhaa designia. Ohjukset ovat varastossa ainakin hankintaa seuraavat 20 vuotta, joten 2030-luvulla hakupää alkaa olemaan jo lähemmäs 30-vuotias... Miten mahtaa olla häirinnänsiedon laita tuon ajan uusimpia laitteita vastaan? Ei sillä, en vastusta ohjuksen hankintaa, mutta väistämättä epäilys kalvaa mieltä.
Jos norskit integroivat SM-6:n Nasamsiin, niin herättäkää minut. Suomen oma S-500.
Tsekkaapas mikä hakupää tuossa SM-6:ssa on...
No tsekkaas sitten se, minkä ohjuksen runko, taistelukärki, moottori ja boosteri siinä on. ESSM on suorastaan uudelta vuosituhannelta SM-6:een verrattuna.Tiedän, just se. Mutta pointti ei nyt ollutkaan siinä hakupäässä itsessään, vaan siinä, että AMRAAM-ER:n design on vanhahkoa jo julkaisuhetkellä.
SM-6:n kohdalla on ihan eri tilanne, kun ohjus on ollut palveluskäytössä vuodesta 2013 ja sitä on valmistettu vuodesta 2009. AMRAAM-ER ei taida olla vielä valmistettu yhtäkään ohjusta (vai koeampuivatko ne yhden/muutaman hiljattain?), ja ainakin palveluskäyttö on vielä vuosien päässä.
Liettua ostaa NASAMS II -järjestelmän 100 m €:lla.
http://www.defensenews.com/articles/lithuania-eyes-kongsberg-air-defense-system-in-100m-deal
Ei sinänsä uutta. Samasta AMRAAM-ER:stä on kyse. Minulle oli vaan uutta, että sen kehitystä on sittenkin jatkettu.
Kai norskitkin sen katsovat, että hakupäästä tulee "uutta vastaava"?
Juuri tämän takia toivon joulupukilta Mk 41:tä ja minimivaatimukset ylittävää tulenjohtotutkaa korvetteihin.
Olisi mukava sitten arvuutella kun laiva käy jossain ystävällisessä satamassa, että josko SM-6:iä olisi sujautettu salaa sinne lainaan.
Tosin tulleeko liian matalia/ahtaita paatteja ylipäänsä tarpeeksi isojen vls-putkien asentamiseksi?
No tsekkaas sitten se, minkä ohjuksen runko, taistelukärki, moottori ja boosteri siinä on. ESSM on suorastaan uudelta vuosituhannelta SM-6:een verrattuna.
Jukkis, nyt lopetat tuon vääntämisen vuoksi vääntämisen. Mehän sovimme niin Saunassa.
Tiedän, just se. Mutta pointti ei nyt ollutkaan siinä hakupäässä itsessään, vaan siinä, että AMRAAM-ER:n design on vanhahkoa jo julkaisuhetkellä.
SM-6:n kohdalla on ihan eri tilanne, kun ohjus on ollut palveluskäytössä vuodesta 2013 ja sitä on valmistettu vuodesta 2009. AMRAAM-ER ei taida olla vielä valmistettu yhtäkään ohjusta (vai koeampuivatko ne yhden/muutaman hiljattain?), ja ainakin palveluskäyttö on vielä vuosien päässä.
SLAMRAAM-ER:n (huom! oikea nimi)
Ground-based Air Defense
AMRAAM Extended Range is a new, ground-launched missile that will intercept targets at longer distances and higher altitudes. AMRAAM-ER gets its boost in range from integration of the Evolved Seasparrow Missile rocket motor and smarter flight control algorithms.
Ai ne on vaihtanut sen - sori siitä.AMRAAM-ER (huom! oikea nimi - luulisi Raytheonin tietävän):
http://www.raytheon.com/capabilities/products/amraam/