Anteeksi, mutta minua alkaa aina naurattamaan, kun kirjoitetaan, ettei järjestelmää X voi tuoda lähelle rintamaa, koska vihollinen voi tuhota sen.
Pitäisikö jenkkien pitää lentotukialuksensa satamassa, koska vihollinen voi tuhota miljardien arvoisen aluksen? Tai mites Hornetit, ne ovat kaikkialla Suomessa vihollisen kaukovaikutusaseiden kantamalla, pitäisikö ne ehkä viedä Ruotsiin turvaan? Emme me voi olettaa, että venäläiset eivät toisi jotakin asetta rintamalle, koska me voimme rikkoa sen. Se on pelin henki, puolin ja toisin. Sota on sotaa, ei mitään pennien laskeskelua.
Ok, korjataan sen verran että ei mikään estä tietenkään tuomasta tiettyä ilmatorjuntajärjestelmää lähelle vihollista mutta sen käyttäminen voi olla sitten jo rajoitetumpaa. Siinä sensijaan ei ole nauramista että Persianlahden sodassa ja Irakin sodassa MLRS-ATCMS järjestelmää käytettiin pääasiassa vastustajan ilmatorjunnan lamauttamisessa alle 140 km etäisyydellä ja varsin onnistuneesti. Kyse oli nyt ilmatorjunnasta ja sen vastatoimista mutta läksit (jälleen kerran) yleistämään ja tuottamaan ajatusvirtaa
.
Tutkissa voi yleisesti lähteä siitä, että ne havaitaan huomattavasti kauempaa kuin ne pystyvät havaitsemaan kohteen. Vähän sama kuin että taskulampulla näkee pimeässä ehkä korkeintaan 100 metriä, mutta se taskulamppu näkyy vielä kilometrinkin päästä. Näin ollen kyse ei ole vain pitkän kantaman järjestelmiä vaivaavasta ongelmasta, vaan yhtä lailla esimerkiksi Crotale ja ASRAD-R ovat havaittavissa varsin kaukaa, jos ne käyttävät useamman kymmenen kilometrin mittausetäisyyden omaavia tutkiaan. Toki nämä ovat selvästi liikkuvampia kuin esimerkiksi SAMP/T, mikä suojaa niitä osaltaan.
Kenties yleistäen näin. Sensijaan on eroa BUK M2 valvontatutkalla ja ASRAD-R tutkalla, kuten sinäkin varmaan myönnät? En ole ilmatorjuntatutkien asiantuntija enkä rupea tästä kauheesti vääntämään mutta jopa mainitsemasi Crotale NG:n ja ASRAD-R:n tutkilla on eroja eri sukupolvesta johtuen.
SAAB HARD 3D tutka (Asrad/ ITO-05) on ns. hiljainen tutka joka lähettää erittäin vähän hajasäteilyä (ns. Ultra-low Sidelobes) sivuilleen. Samalla tutkan keila on kapea mikä vaikeuttaa sen havaitsemista muualta kuin kohteen suunnasta. Pelkkä säteen äärikantaman havaitseminen ei riitä paikantamaan tutkaa itsessään. Siihen tarvitaan muutakin. Sensijaan Venäläiset it-järjestelmien tutkat ovat tehokkaita ja suurikokoisia koska heillä panostetaan paljon ilmatorjunnan ulottuvuuteen. On melko todennäköistä että myös heikäläisten tutkat havaitaan huomattavan paljon kauempaa.
Mahdollisessa konfliktissa olisimme tietysti puolustajana ja vaikka hyökkääjällä on etu lähtökohtaisesti aina niin tiedustelun osalta se joutuu luottamaan enemmän ilmasta tehtävään tiedusteluun ja kaukomittaukseen (ELINT) meidän tutkien havaitsemisessa. Meillä tiedustelutietoa saadaan paljon maavoimien tiedustelulta mikäli yhteydet pelaavat. Siinä mielessä vastapuoli ei voi jättää aliarvioimatta meidän taktista vastaiskukyä maasta ja ilmasta mikäli homma toimii kuten sen pitäisi.
Jos meillä olisi esimerkiksi yksittäinen SAMP/T-patteri, niin se luultavasti pysyisi radiohiljaisuudessa tarkkaillen ulkopuolelta syötettävää ilmatilannekuvaa odottaen käskyä tulenavaukseen ylemmältä johtoportaalta. Vasta käskyn saavuttua käynnistettäisiin SAMP/T:n oma tutka, ammuttaisiin maaleja ja vaihdettaisiin sen jälkeen asemia. Toki siirtyvä järjestelmä on pois käytöstä sen aikaa, että se saadaan uusiin asemiin, mikä asettaa omat haasteensa. Järjestelmän tuhoaminen ei kuitenkaan kävisi ihan sormia napsauttamalla.
Tarkoittanet tutkavuorottelua tässä? Homma toimii varmasti hyvin niinkauan kun ne verkottuneet valvontatutkat ja sensorit kykenevät toimimaan mahdollisimman vapaasti. Niiden selviytymiskyvystä riippuu paljon ja jos vapaus niiden käyttämiseen kyseenalaistetaan vastatoimilla, heikkenee myös itse IT-järjestelmän suorituskyky ja selviytyminen. Jos unohdetaan jossittelu ja puhutaan niistä mitä meillä on eli esim. NASAMSista joka lienee verkottumiseltaan paras mahdollinen järjestelmä.
Nyt unohdetaan merivoimat täysin. USA:n risteilyohjusiskukyvyn selkärankana ovat merivoimien Tomahawk-ohjukset, vaikuttavimpina lavetteina Ohio-luokan SSGN-veneet joihin mahtuu kerralla 154 Tomahawkia. Britannia käyttää myös Tomahawkeja, Ranska hankki SCALP Navaleja. Maalta laukaistavia risteilyohjuksia ei toki esim. US Armylla ole, sen sijaan taktisia ohjuksia on paljon.
Risteilyohjustuliyksikön (maalta laukaistavatkin mto:t kuuluvat merivoimiin....) henkilöstötarve ja naamioitavuus ovat eri luokkaa kuin hävittäjälaivueen puolikkaan. Myös reagointiaika on eri luokkaa. MTO-patterin taisteluopasta ei julkisuudesta löydy, mutta lienee luultavaa että vanhan rakh-patterin tapaan tuliyksiköllä on odotusasema ja tuliasema, siirtyminen tuliasemaan sujuu varsin vikkelästi.
Suomen tapauksessa loogisin paikka on oma maa-alue.
Eli muistutat minua merivoimista, joilla voi olla myös risteilyohjuksia....jotka voidaan laukaista myös maalta......ja voivat kuulua silti Merivoimiin
. Ymmärrätkö itsekään mitä nyt oikein haluat sanoa?
Konkreettisia ohjuksia voisivat olla tällä hetkellä vaikkapa SCALP Navale, Hyunmoo III ja Taurus KEPD. Lähitulevaisuudessa myös esim. LRASM. Kevyemmät ohjukset pienemmällä kantamalla ovat toki halvempia.
SCALP NAVALE MdCN-NCM on kehitetty varsinkin Ranskalaisten omiin tarpeisiin ja FREMM-luokan Fregatteihin.
Tässä taustaa:
The naval version of the SCALP missile MdCN is designed to meet the French Navy's special requirements to strike off-shore targets including military and economic infrastructures.
The MdCN missile is designed to be stored in ships and submarines for a long term. The missile is equipped with an acceleration and tilt system. It is also installed with a device change of medium (DCM) for the compatibility on
Barracuda nuclear powered attack submarines. The MdCN is fitted with an ammunition container vertical shooting (CTV) for the FREMM frigates.
The MdCN missile has a weight of approximately 1,400kg. It has an overall length of 6.50m, and a diameter of 0.5m. The missile has a range of more than 250km.
The missile is equipped with an optimised single charge warhead. The missile will be able to carry compact loads deep into high value enemy targets. It can neutralise or destroy weak and moderately hardened targets.
http://www.naval-technology.com/projects/mdcn-missile-croisiere-naval/
Mitä meitä hyödyttää hankkia RBS-15 rinnalle risteilohjusta joka :
A. kantaa suunnilleen saman verran
B. ei pysty toimimaan merimaaleja vastaan
C. on todennäköisesti paljon RBS-15 mk.3 kalliimpi ja asentaminen korvettiluokan alukseen on kyseenalaista?
RBS hoitaa tuon kaiken ja paljon muuta.
Hyunmoo III on strategisen tason risteilyohjus joka lienee kehitetty Tomahawkista. Se on kehitetty Etelä-Korealle yhteistyössä USA:n kanssa. lähes 1000 mailin aseen kehitys ei ole halpaa joten ei ole järjestelmäkään.
Mitä Tomahawk-tyyppisen järjestelmän hankinta maksaisi meille? Jotain voi päätellä RGM/UGM-109E Tomahawk Block IV hankinnoista:
Price/Unit Cost:
The unit cost of a Tomahawk Block IV missile is $1,101,000 (in FY 2014).
FY 2015 Tomahawk DoD Program:
Continues Tactical Tomahawk production at a minimum sustaining rate. In FY 2015, the Navy will purchase 100 Block IV missiles at a cost of $194.3M.
http://www.bga-aeroweb.com/Defense/Tomahawk.html
Eli USA hankki 100 ohjusta alle 200 milj.USD hintaan. Tuossa ei mainita mitään laukaisualustoista tai muista järjestelmän osista joten niitä ei ole laskettu mukaan koska ymmärrettävästi USA laukaisee nuo ohjukset aluksistaan VLS 41 paketista, jotka sisältyvä alusten hintaan. Maastalaukaistavaa lavettia ei ole.
Karkeasti verrattuna suomen JASSM-hankinta oli n. 178 milj. euroa ja 70 ohjusta mutta tuohon summaan tiettävästi sisältyy kaikki oheismateriaali, ohjelmistot sekä koulutus.
Ei näytä kovin kannattavalta siihen nähden että Tomahawk ei ole suunniteltu samaan rooliin kuin JASSM saati että Hyunmoota edes myytäisiin ulkomaille. Suomelle hinta ei olisi kuitenkaan tuo sama.
Taurus KEPD oli suomen (korvike) JASSM-hankinnan takelleltua muutaman vuoden. Se EI ole maastalaukaistava vaan ilmalaukaistava ase eikä sellaista versiota ole tietääkseni suunnitteilla. Tuolta voit lukea lisää:
http://www.airforce-technology.com/projects/taurus-kepd-350-missile-german/
Nuo risteilyohjukset/Stand-off aseet on niin kalliita, huolimatta tyypistä että niitä ei ole varaa laukoa massalaukaisuna muilla kuin suurvalloilla, saati että siinä olisi mitään järkeäkään. Massalaukaisut laajoihin aluemaaleihin jätetään MLRS:n tyyppisille järjestelmille tai suurille pommikoneille kuten B-52, B-1 tai TU-160/TU-22M halvemmilla lyhyen kantaman pommeilla, tosin silloin pitää ilmatilan olla melko hyvin hallinnassa että tuota tulivoimaa voidaan käyttää ilman kohtuuttomia tappioita.