Ilmatorjunta

Montakohan kertaa tätä S-400 asiaa on käyty läpi foorumilla? Voisin heittää hatusta että varmaan 2krt kuukaudessa samat jorinat.
Tutkahorisontit, hornettien omasuoja, liikehtimiskyky, lentokorkeus, maalin osoitus ym ym ym mitkä vaikuttavat asiaan ja ne on käyty ziljoona kertaa läpi.
Välillä tuntuu kuin juttelisi Papin kanssa Jumalasta ja yrittäisi käännyttää sitä ateistiksi jos puhe on S400.

Kotkan yllä lentävä Finnairin lentokone ennakoidulla liikeradalla ja 10km lentokorkeudella on varmasti helppo kohde mutta kun kone lentää matalalla, liikkuu nopeasti sekä ennakoimattomasti ja käyttää omasuojaa niin pitkän matkan päästä ammuttu ohjus ei ole enää mikään varma pudotus.
Rauhan aikana tietysti eri jos kone lentää 10km ilman millaista ennakkovaroitusta.
 
Montakohan kertaa tätä S-400 asiaa on käyty läpi foorumilla? Voisin heittää hatusta että varmaan 2krt kuukaudessa samat jorinat.
Tutkahorisontit, hornettien omasuoja, liikehtimiskyky, lentokorkeus, maalin osoitus ym ym ym mitkä vaikuttavat asiaan ja ne on käyty ziljoona kertaa läpi.
Välillä tuntuu kuin juttelisi Papin kanssa Jumalasta ja yrittäisi käännyttää sitä ateistiksi jos puhe on S400.

Kotkan yllä lentävä Finnairin lentokone ennakoidulla liikeradalla ja 10km lentokorkeudella on varmasti helppo kohde mutta kun kone lentää matalalla, liikkuu nopeasti sekä ennakoimattomasti ja käyttää omasuojaa niin pitkän matkan päästä ammuttu ohjus ei ole enää mikään varma pudotus.
Rauhan aikana tietysti eri jos kone lentää 10km ilman millaista ennakkovaroitusta.

Näin on. Asiaa käsitellään myös kirjoituksessa, jonka postitin Ilmavoimien tulevaisuus -ketjuun.

Ilmavoimien tulevaisuus
 
Ei kai tässä ollut mitenkään kyse S-400:n jumalaisista ominaisuuksista tai kyvystä ampua ko. Hornet alas, vaan siitä onko mahdollista ampua it-ohjus alas it-ohjuksella. Käytännön tasolla vastaus lienee ehdottomasti ei ja teoreettisestikin olettaisin mahdollisuuksien olevan heikot ohjustorjunnan yleiset vaikeudet huomioon ottaen. Eikä tiettävästi yhtäkään järjestelmää ole suunniteltu tällaiseen.
 
Ei kai tässä ollut mitenkään kyse S-400:n jumalaisista ominaisuuksista tai kyvystä ampua ko. Hornet alas, vaan siitä onko mahdollista ampua it-ohjus alas it-ohjuksella. Käytännön tasolla vastaus lienee ehdottomasti ei ja teoreettisestikin olettaisin mahdollisuuksien olevan heikot ohjustorjunnan yleiset vaikeudet huomioon ottaen. Eikä tiettävästi yhtäkään järjestelmää ole suunniteltu tällaiseen.

Ja siinä hyvin epätodennäköisessä tapauksessa, että tämä voisi joissakin erikoisolosuhteissa olla mahdollista tulevaisuudessa, niin meillä ei varmasti riitä IT-ohjuksia tuhlattavaksi vastustajan IT-ohjusten alasampumiseen. Nuff said.
 
Olisiko tälläisessä maasijoitteisessa Umkhonto-järjestelmässä varustettuna Giraffe AMB -tutkalla mitään järkeä meille esim. Crotalen korvaajaksi?


Crotaleen verrattuna suorituskyvyn luulisi olevan ainakin astetta parempi ja jos Umkhonto-R -ohjusta voisi käyttää samoista laukaisimista, niin se olisi ainakin ihan kiinnostava lisäoptio...
 
Olisiko tälläisessä maasijoitteisessa Umkhonto-järjestelmässä varustettuna Giraffe AMB -tutkalla mitään järkeä meille esim. Crotalen korvaajaksi?


Crotaleen verrattuna suorituskyvyn luulisi olevan ainakin astetta parempi ja jos Umkhonto-R -ohjusta voisi käyttää samoista laukaisimista, niin se olisi ainakin ihan kiinnostava lisäoptio...

Mitä tuo tarjoaa verrattuna jumalalliseen NASAMS:iin? Järjestelmään, joka on suorituskyvyltään ainakin S-400:n veroinen, oikeastaan parempikin.

Umkhonto-R on tällä hetkellä konsepti. Tai siltä vaikuttaa, pidempään on ollut hiljaista eikä ainakaan kehityssopimusta tiettävästi ole solmittu. Keskustelin aiheesta Fulcrumin kanssa joitakin sivuja sitten Laivue 2020:n ilmatorjunnan sivussa. Umkhonto-R on tiettävästi muutenkin isompi, eli ei välttämättä mahdu samoihin laukaisimiin (ellei Denel ole sitten jättänyt kasvuvaraa).

Mitä sitten tulee itse järjestelmään, niin Umkhonto GBL tuo mieleen Spyderin, joka on hieman kuin köyhän miehen NASAMS. Päällekkäisten järjestelmien hankinnoissa ei kuitenkaan välttämättä ole paljoa mieltä. Sitä myöten arvelisin NASAMS:n jatkohankintojen olevan viisain vaihtoehto, jos meillä tosiaan on rahaa korvata Crotale. Kun nyt edes saisi sitä ulottuvampaa amitsuunia kolminumeroisen ohjusmäärän olemassa olevalle NASAMS:lle, niin hyvä...

Mikäli Kirahvi-tutka koetaan tarpeelliseksi, Kongsberg varmaan integroi sen asiakkaan laskuun NASAMS-järjestelmän osaksi. Suomen oloissa saattaisi olla harkitsemisen arvoinen juttu. NASAMS:n kolmosversio on muutenkin pian saatavilla.
 
Blogisti Ari Pesonen pohtii (US 16.1.2017), pitäisikö Suomen seurata Puolan esimerkkiä ilmatorjuntahankinnoissa.

Huomioiden Suomeen kohdistuvat Venäjän ohjusuhat, Suomen pitäisi kyetä samansuuruiseen satsaukseen ohjuspuolustuksessa kuin mitä Puola ja myös Saksa nyt tekevät... Suomessa ei ole vielä oikein edes tunnustettu, että Venäjä uhkaa meitä lähialueittensa ohjusvarustelulla. Puhuttamattakaan, että olisi ryhdytty joihinkin toimiin... Hankinnan mittavuutta kuvaa 5 miljardia dollarin eli noin 4,7 miljardin euron hinta, mikä on melkein sama hinta kuin mitä Suomen uudet hävittäjät maksavat halvimmillaan ilmoitetussa 5-10 miljardin euron haarukassa.

Lyhyen kantaman ilmatorjunnasta puhuessaan blogisti kirjoittaa pitkän kantaman JASSM ER -risteilyohjuksista [vaikka niille voi vaikuttaa vastustajan lentokenttiin, laukausualustoihin yms., Puolan JASSM ER -hankinta tuskin on onnistunut esimerkki onnistuneesta ohjusostoksesta (Puolan maalinosoituskyky ei ulotu 1000 km:n päähän]:

Järjestelmätoimittaja, jonka kanssa esisopimus on tehty, on siis norjalainen Kongsberg, jonka NASAMS- järjestelmä käyttää yhdysvaltalaisia JASSM-ER-ohjuksia. Suomessa on siis samanlainen NASAMS- järjestelmä lyhyen kantaman järjestelmänä... Järjestelmätoimittaja, jonka kanssa esisopimus on tehty, on siis norjalainen Kongsberg, jonka NASAMS- järjestelmä käyttää yhdysvaltalaisia JASSM-ER-ohjuksia. Suomessa on siis samanlainen NASAMS- järjestelmä lyhyen kantaman järjestelmänä... Hankinnalla saadaan Kaliningradin ohjuksien muodostamaa uhkaa tehokkaasti torjutuksi, kun huomioidaan myös 70 JASSM-ER-ohjuksella täydennetty NASAMS-järjestelmä. http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229619-olisiko-puola-hyva-esimerkki-miten-suomen-ohjustorjuntakykya-tulisi-lisata

Suomelta rahat ovat loppu, joten blogistin kysymys on akateeminen. EU:n puolustusrahastoon on kuitenkin tulossa rahaa, joten jos useampi jäsenmaa harkitsee hankkivansa samantapaista täydennystä ilmatorjuntaansa, koordinointiin tulee tarvetta. Puolustusrahasto voisi hankkia esimerkiksi liikkuvaa alueilmatorjuntaa varten ohjushävittäjäluokan aluksia yhteiseen ”asevarastoon”, mistä jäsenmaat saisivat vuokrata niitä haluamakseen ajaksi koulutus- tai sotaharjoituskäyttöön yms.
 
Montakohan kertaa tätä S-400 asiaa on käyty läpi foorumilla? Voisin heittää hatusta että varmaan 2krt kuukaudessa samat jorinat.
Tutkahorisontit, hornettien omasuoja, liikehtimiskyky, lentokorkeus, maalin osoitus ym ym ym mitkä vaikuttavat asiaan ja ne on käyty ziljoona kertaa läpi.
Välillä tuntuu kuin juttelisi Papin kanssa Jumalasta ja yrittäisi käännyttää sitä ateistiksi jos puhe on S400.

Kotkan yllä lentävä Finnairin lentokone ennakoidulla liikeradalla ja 10km lentokorkeudella on varmasti helppo kohde mutta kun kone lentää matalalla, liikkuu nopeasti sekä ennakoimattomasti ja käyttää omasuojaa niin pitkän matkan päästä ammuttu ohjus ei ole enää mikään varma pudotus.
Rauhan aikana tietysti eri jos kone lentää 10km ilman millaista ennakkovaroitusta.

Joo, matkustajakone alasampuminen on helppoa S400 pelille ja kuten tiedämme, velivenäläisellä on kokemustakin siitä, että miltä matkustajakone näyttää it.n lukitusnäytössä ;)
Mutta hävittäjä on kokonaan eri juttu saada alas.. sitäpaitsi hävittäjäpilotti tietää olevansa kokoajan kohteena, toisin kuin rauhan ajan matkustajakone...
 
Kuvitteellinen tilanne.

Keltainen ampuu S-300/400 ohjuksen rajan takaa etelä-rannikolla, Esim kotkan päällä lentävää Hornettia kohti. Pystyykö Haminassa oleva Nasams2 patteri torjumaan ilmatorjuntaohjuksen matkallaan? Tai vastaavasti alueella oleva alue-it korvetti?
Torjunnan onnistuminen on ainakin paljon suurempi jos torjuntaohjus lähtee maalina olevasta lentokoneesta eikä jostain muualta kuten Nasams2 patterista Haminasta. Toki sen ohjuksen pitää olla silloin suunniteltu myös tuohon käyttöön, enkä tiedä mikä ohjus on ja miten hyvin. Ainakin sellaisen lyhyen kantaman torjuntaohjuksen valmistaminen (suunnittelukuluja huomioimatta) on paljon halvempaa kuin pitkän kantaman ilmataisteluohjuksen.
 
Ja siinä hyvin epätodennäköisessä tapauksessa, että tämä voisi joissakin erikoisolosuhteissa olla mahdollista tulevaisuudessa, niin meillä ei varmasti riitä IT-ohjuksia tuhlattavaksi vastustajan IT-ohjusten alasampumiseen. Nuff said.
It-ohjuksen hinta on paljon vähemmän kuin oman lentokoneen, joten käyttö tuohon tarkoitukseen ei ole mitään tuhlausta ainakaan taloudellisessa mielessä silloin kun onnistuneen torjunnan todennäköisyys on tarpeeksi suuri.
 
Blogisti Ari Pesonen pohtii (US 16.1.2017), pitäisikö Suomen seurata Puolan esimerkkiä ilmatorjuntahankinnoissa.

Huomioiden Suomeen kohdistuvat Venäjän ohjusuhat, Suomen pitäisi kyetä samansuuruiseen satsaukseen ohjuspuolustuksessa kuin mitä Puola ja myös Saksa nyt tekevät... Suomessa ei ole vielä oikein edes tunnustettu, että Venäjä uhkaa meitä lähialueittensa ohjusvarustelulla. Puhuttamattakaan, että olisi ryhdytty joihinkin toimiin... Hankinnan mittavuutta kuvaa 5 miljardia dollarin eli noin 4,7 miljardin euron hinta, mikä on melkein sama hinta kuin mitä Suomen uudet hävittäjät maksavat halvimmillaan ilmoitetussa 5-10 miljardin euron haarukassa.

Lyhyen kantaman ilmatorjunnasta puhuessaan blogisti kirjoittaa pitkän kantaman JASSM ER -risteilyohjuksista [vaikka niille voi vaikuttaa vastustajan lentokenttiin, laukausualustoihin yms., Puolan JASSM ER -hankinta tuskin on onnistunut esimerkki onnistuneesta ohjusostoksesta (Puolan maalinosoituskyky ei ulotu 1000 km:n päähän]:

Järjestelmätoimittaja, jonka kanssa esisopimus on tehty, on siis norjalainen Kongsberg, jonka NASAMS- järjestelmä käyttää yhdysvaltalaisia JASSM-ER-ohjuksia. Suomessa on siis samanlainen NASAMS- järjestelmä lyhyen kantaman järjestelmänä... Järjestelmätoimittaja, jonka kanssa esisopimus on tehty, on siis norjalainen Kongsberg, jonka NASAMS- järjestelmä käyttää yhdysvaltalaisia JASSM-ER-ohjuksia. Suomessa on siis samanlainen NASAMS- järjestelmä lyhyen kantaman järjestelmänä... Hankinnalla saadaan Kaliningradin ohjuksien muodostamaa uhkaa tehokkaasti torjutuksi, kun huomioidaan myös 70 JASSM-ER-ohjuksella täydennetty NASAMS-järjestelmä. http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229619-olisiko-puola-hyva-esimerkki-miten-suomen-ohjustorjuntakykya-tulisi-lisata

Suomelta rahat ovat loppu, joten blogistin kysymys on akateeminen. EU:n puolustusrahastoon on kuitenkin tulossa rahaa, joten jos useampi jäsenmaa harkitsee hankkivansa samantapaista täydennystä ilmatorjuntaansa, koordinointiin tulee tarvetta. Puolustusrahasto voisi hankkia esimerkiksi liikkuvaa alueilmatorjuntaa varten ohjushävittäjäluokan aluksia yhteiseen ”asevarastoon”, mistä jäsenmaat saisivat vuokrata niitä haluamakseen ajaksi koulutus- tai sotaharjoituskäyttöön yms.

No, sitä blogistia ei kannata hirveästi enää lukea. Vaikka joku asiasta huomautti kommenteissa, niin hän ei silti ymmärtänyt kirjoittavansa ihan puuta-heinää.
 
Blogisti Ari Pesonen pohtii (US 16.1.2017), pitäisikö Suomen seurata Puolan esimerkkiä ilmatorjuntahankinnoissa.

Huomioiden Suomeen kohdistuvat Venäjän ohjusuhat, Suomen pitäisi kyetä samansuuruiseen satsaukseen ohjuspuolustuksessa kuin mitä Puola ja myös Saksa nyt tekevät... Suomessa ei ole vielä oikein edes tunnustettu, että Venäjä uhkaa meitä lähialueittensa ohjusvarustelulla. Puhuttamattakaan, että olisi ryhdytty joihinkin toimiin... Hankinnan mittavuutta kuvaa 5 miljardia dollarin eli noin 4,7 miljardin euron hinta, mikä on melkein sama hinta kuin mitä Suomen uudet hävittäjät maksavat halvimmillaan ilmoitetussa 5-10 miljardin euron haarukassa.

Lyhyen kantaman ilmatorjunnasta puhuessaan blogisti kirjoittaa pitkän kantaman JASSM ER -risteilyohjuksista [vaikka niille voi vaikuttaa vastustajan lentokenttiin, laukausualustoihin yms., Puolan JASSM ER -hankinta tuskin on onnistunut esimerkki onnistuneesta ohjusostoksesta (Puolan maalinosoituskyky ei ulotu 1000 km:n päähän]:

Järjestelmätoimittaja, jonka kanssa esisopimus on tehty, on siis norjalainen Kongsberg, jonka NASAMS- järjestelmä käyttää yhdysvaltalaisia JASSM-ER-ohjuksia. Suomessa on siis samanlainen NASAMS- järjestelmä lyhyen kantaman järjestelmänä... Järjestelmätoimittaja, jonka kanssa esisopimus on tehty, on siis norjalainen Kongsberg, jonka NASAMS- järjestelmä käyttää yhdysvaltalaisia JASSM-ER-ohjuksia. Suomessa on siis samanlainen NASAMS- järjestelmä lyhyen kantaman järjestelmänä... Hankinnalla saadaan Kaliningradin ohjuksien muodostamaa uhkaa tehokkaasti torjutuksi, kun huomioidaan myös 70 JASSM-ER-ohjuksella täydennetty NASAMS-järjestelmä. http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229619-olisiko-puola-hyva-esimerkki-miten-suomen-ohjustorjuntakykya-tulisi-lisata

Suomelta rahat ovat loppu, joten blogistin kysymys on akateeminen. EU:n puolustusrahastoon on kuitenkin tulossa rahaa, joten jos useampi jäsenmaa harkitsee hankkivansa samantapaista täydennystä ilmatorjuntaansa, koordinointiin tulee tarvetta. Puolustusrahasto voisi hankkia esimerkiksi liikkuvaa alueilmatorjuntaa varten ohjushävittäjäluokan aluksia yhteiseen ”asevarastoon”, mistä jäsenmaat saisivat vuokrata niitä haluamakseen ajaksi koulutus- tai sotaharjoituskäyttöön yms.

Tämä blogistihan tuntuu olevan ihan totaalinen tolvana joka ei tiedä edes perustermistöä perusasioista puhumattakaan.

Ei tällaisia linkityksiä pliis. Vai ampuu meidän NASAMS:it JASSM:eja. Jep jep.
 
Tämä blogistihan tuntuu olevan ihan totaalinen tolvana joka ei tiedä edes perustermistöä perusasioista puhumattakaan.

Ei tällaisia linkityksiä pliis. Vai ampuu meidän NASAMS:it JASSM:eja. Jep jep.

Tuollainen vie kirjoittajalta välittömästi kaiken uskottavuuden. Kyllä perusterminologia pitää olla hallussa tai sitten voi keskittyä lukemiseen kirjoittamisen sijasta.

Ja seuraavaksi joku lainaa parhaita paloja omista sekavista raapustuksistani ja minä voin jatkossa keskittyä lähinnä lukemiseen :(
 
Jep. Vaikka asia ja huoli oli aiheellinen (alueilmatorjunta), uskottavuus menee, kun sekoittaa risteily- ja ilmatorjuntaohjukset.

Tosin ei kauaa kestänyt, kun kommentoijat ehtivät korjaamaan blogistin virheen. Tekevälle sattuu.

No, toinen helmi kyseisestä kirjoituksesta joka kertoo jostain jotain:

"Suomella ei käytännössä ole muuta Surface-to-Air-tyyppistä ilmatorjuntaohjuspuolustusjärjestelmää kuin NASAMS-järjestelmä, jonka torjuntaulottuvuudet ovat hyvin rajalliset."

Mutta on siellä toki sitten ihan ajankohtaista tarinaa Puolasta.
 
No, toinen helmi kyseisestä kirjoituksesta joka kertoo jostain jotain:

"Suomella ei käytännössä ole muuta Surface-to-Air-tyyppistä ilmatorjuntaohjuspuolustusjärjestelmää kuin NASAMS-järjestelmä, jonka torjuntaulottuvuudet ovat hyvin rajalliset."

Mutta on siellä toki sitten ihan ajankohtaista tarinaa Puolasta.
Mutta se ajankohtainen asia Puolastakin oli aika fuulaa, ei tarvinnut käyttää kuin 5 minuuttia googlaukseen, niin löysin saman/paremman lähteen, jota Pesonen oli käyttänyt. Hän ei vain ollut ymmärtänyt lukemaansa. Tein pitkän kommentin Pesosen tekstiin, mutta Uuden Suomen sivusto sai väärään aikaan hikan ja kommenttini katosi bittiavaruuteen... :mad:
 
Mutta se ajankohtainen asia Puolastakin oli aika fuulaa, ei tarvinnut käyttää kuin 5 minuuttia googlaukseen, niin löysin saman/paremman lähteen, jota Pesonen oli käyttänyt. Hän ei vain ollut ymmärtänyt lukemaansa. Tein pitkän kommentin Pesosen tekstiin, mutta Uuden Suomen sivusto sai väärään aikaan hikan ja kommenttini katosi bittiavaruuteen... :mad:

Pistäppä se lähde niin voi kurkkia.
 
@Fremen postitti tämän jo Israel -osioon, mutta laitetaan tännekin...
Mahtaako puikossa olla jopa satelliitintorjuntakyky, niin kuin on uumoiltu?

Video linkissä: http://www.jerusalemonline.com/news...istic-missile-system-transported-to-iaf-26036

New era for IAF: Arrow 3 anti-ballistic missile system given to Israel
Arrow 3 anti-ballistic missile systems were transferred to Israel today during an impressive IAF ceremony and have entered into operational use within the IDF. The IAF Air Defense System Commander stated that this system will give Israel more effective and substantial abilities in order to defend itself.
Jan 18, 2017, 6:31PM Judith Abramson

Today (Wednesday), the Israeli Air Force (IAF) received a new purchase substantial to its air defense system. The Israeli Defense Ministry and the US Missile Defense Agency handed the Arrow 3 anti-ballistic missile systems over to the IAF, thereby completing the first step towards the advanced weapons system development.


The Arrow system is one of the most important systems within the IAF’s multi-layered defense system, while the new Arrow 3 is considered to be one of the best missile interception systems in the world. The missile has longer range interception capabilities and can intercept ballistic missiles at much greater heights above the atmosphere than its previous model – the Arrow 2. Integrating the new system should strengthen the IAF’s interception possibilities and lessen chances of direct hits on Israeli soil.

“We are entering a new era, today – the Arrow 3 era,” stated Moshe Fattal, head of the Israel Missile Defense Organization (IMDO), which operates under the Israeli Defense Ministry and is responsible for developing weapons. “Today, we handed the IAF the Arrow 3 primary system with defense and interception capabilities much greater and can be done from farther away than what we are accustomed to today. The Arrow 3 system joins the multi-layered defense system and in effect, with much higher technological capabilities, provides more substantial interception opportunities and gives Israel a much better cloak against long range missiles.”
 
Back
Top