Ilmatorjunta

Eikö meille olisi kuitenkin valtavasti hyötyä siitä, että ilmavoimien tukikohdat saataisii oikeasti suojattua kunnollisella ilmatorjunnalla? Vai luotetaanko nyt, että koneet saadaan aina ja kaikissa tilanteissa nopeasti ilmaan.
Tännekin luetellulla kalostomäärällä voisi olettaa, että ilmavoimien tukikohdat saadaan kunnollisen ilmatorjunnan piiriin. Täytyy muistaa että kyseiset kohteet ovat niitä valtakunnan kärkiprioriteetin puolustettavia kohteita.

Emmekö ole lähtökohtaisesti ilma-alivoimaisia? On meillä mikä kone tahansa ja/tai meidän resursseihin sopiva määrä. Israel panostaa aika tavalla ilmatorjuntaan. Toki onhan iipoilla ihan eri tavalla kaikkea, myös hävittäjiä.
Enpä ole varma olisimmeko edes pahasti ilma-alivoimaisia. Täytyy muistaa että hyökkääjällä täytyykin olla ylivoima, koska puolustajalla on etua taistelussa. Lisäksi täytyy arvioida, kuinka paljon Venäjä voi mahdollisessa konfliktissa keskittää ilmavoimiaan Suomea vastaan. Sitä parasta kalustoahan heillä ei paljon ole, ja tuskin käyttävät paskempaa kalustoaan "savikiekkoina" ilmavoimiamme vastaan.

Se että olemma ilma-alivoimaisia, ei ole tietenkään mikään syy säästää ilmavoimissa ja panostaa ilmatorjuntaan, kuten sanoinkin jo, menneisyydestä löytyy hyviä esimerkkejä siitä miten ilmaherruuden saanut vastustaja voi höykyyttää puolustajaa. Se on hävitty peli siinä tilanteessa.
 
Onko tuollaista vaihtoehtoa tarjolla?
ESSM:ää voi ampua Nasamsista ja paatista. Silti saattaa olla loogisempi ostaa AMRAAM-ER, jossa ESSM perse ja AMRAAM nokka. Lotjaan ESSM Block 2, jossa ykköseen verrattuna aktiivinen hakupää (ei tarvitse laivatutkalla maalittaa kohteeseen asti).

Laajasti käytettyä kannattaa hankkia kun muuten riskiä laivahankkeessa riittävästi.

"In addition to the U.S. Navy, the governments of Australia, Belgium, Canada, Denmark, Germany, Greece, The Netherlands, Norway, Portugal, Spain, and Turkey will operate ESSM Block 2."
http://www.militaryaerospace.com/articles/2015/04/essm-seasparrow-emd.html
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ESSM:ää voi ampua Nasamsista ja paatista. Silti saattaa olla loogisempi ostaa AMRAAM-ER, jossa ESSM perse ja AMRAAM nokka. Lotjaan ESSM Block 2, jossa ykköseen verrattuna aktiivinen hakupää (ei tarvitse laivatutkalla maalittaa kohteeseen asti).

Laajasti käytettyä kannattaa hankkia kun muuten riskiä laivahankkeessa riittävästi.

"In addition to the U.S. Navy, the governments of Australia, Belgium, Canada, Denmark, Germany, Greece, The Netherlands, Norway, Portugal, Spain, and Turkey will operate ESSM Block 2."
http://www.militaryaerospace.com/articles/2015/04/essm-seasparrow-emd.html
Tuo vahventamani on hyvä pointti ja laskee esim. sellaisten kuin Umkhonto-ER jne. osakkeita aika paljon. Voi pian käydä kuin Marksmanin kanssa, että on ainoa käyttäjä...
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Lähinnä ajattelin, että ne on IP-ohjuksia ja nuo ESSM -mallit on tutkaa käyttäviä.
Oma Harrison-Stetson-menetelmällä (eli vedetty hatusta) tutkittu mielipide on, että korvetteihin tulee tutkahakuiset ohjukset. Ehkä aktiivikärjellä, kun sellainen on sekä ESSM Block 2:ssa että CAMM:ssa.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Onkohan uusimmista huhuista vielä ollut juttua foorumilla? Siprillä on jälleen uutta tietoa hankinnoista.

Uusia Amraameja näyttäisi tulleen koko myyntiluvan maksimimäärä 300 kpl, ja kunnostettuja Stingereitäkin on nyt maassa ainakin huimat 125 kpl aiemmin toimitettujen 75 kpl:n sijaan. Lisäksi Tanskan TOW-ohjuksia näyttää tulleen helvetillisen suuri määrä, 535 kpl. JASSM-risteilyohjuksista 35 on toimitettu, ja JDAM-pommeja on hankittu 18 kpl lisää.

Kiitos puolustusvoimat!

tämä on uusi tieto sanoi kanerva.jpg

Listasin suunnilleen vuosi sitten vastaavia lukuja sivulle 265, sieltä voi käydä vertaamassa näihin.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Onkohan uusimmista huhuista vielä ollut juttua foorumilla? Siprillä on jälleen uutta tietoa hankinnoista.

Uusia Amraameja näyttäisi tulleen koko myyntiluvan maksimimäärä 300 kpl, ja kunnostettuja Stingereitäkin on nyt maassa ainakin huimat 125 kpl aiemmin toimitettujen 75 kpl:n sijaan. Lisäksi Tanskan TOW-ohjuksia näyttää tulleen helvetillisen suuri määrä, 535 kpl. JASSM-risteilyohjuksista 35 on toimitettu, ja JDAM-pommeja on hankittu 18 kpl lisää.

Kiitos puolustusvoimat!

View attachment 13935

Listasin suunnilleen vuosi sitten vastaavia lukuja sivulle 265, sieltä voi käydä vertaamassa näihin.
Tuo on todella hyvä homma jos uutta Amraamia saadaan täysi satsi. Stingeriä nyt arvaakin tulevan ohjuslaukausten osalta varsin vaatimaton määrä. Pitäähän sen jossain näkyä kun rahoituksesta leikataan yli 60%. Toivottavasti ampumalaitteita ja muuta rautaa tuli reilusti. Siitä olisi hyvä jatkaa tämän vaatimattoman alun jälkeen.

Tuo GMLRS-luku pitää ilmeisesti ymmärtää tilatuksi määräksi? Vientiluvan maksimihan oli 240kpl.
 

peelo

Ylipäällikkö
http://www.dod.mil/pubs/foi/Reading...eports/16-F-0402_DOC_09_JDAM_DEC_2015_SAR.pdf

Tuolta löytyy ainakin vahvistus tuolle JDAM määrälle. Niitähän pudotettiin useampi viime vuonna eli mahdollisesti hankittu kiintiöt täyteen.

http://www.dod.mil/pubs/foi/Reading...F-0402_DOC_32_GMLRS_GMLRS_AW_DEC_2015_SAR.pdf

25 kpl GMLRS-AW (28,7 milj $) ja 15 kpl GMLRS-U (17,7 milj $). Eli eiköhän tullut luvat täysmääräisesti hyödynnettyä :uzi:


JASSM ja AMRAAMin osalta SAR FMS tiedot on salaisia.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Tuo on todella hyvä homma jos uutta Amraamia saadaan täysi satsi. Stingeriä nyt arvaakin tulevan ohjuslaukausten osalta varsin vaatimaton määrä. Pitäähän sen jossain näkyä kun rahoituksesta leikataan yli 60%. Toivottavasti ampumalaitteita ja muuta rautaa tuli reilusti. Siitä olisi hyvä jatkaa tämän vaatimattoman alun jälkeen.

Tuo GMLRS-luku pitää ilmeisesti ymmärtää tilatuksi määräksi? Vientiluvan maksimihan oli 240kpl.
Joo.

Aiemmat 445 B-Amraamia ja nyt 300 C7-Amraamia siihen päälle, niin ei ole mistään pienestä määrästä kyse. Suomi on luultavasti yksi maailman suurimpia ko. ohjusten hankkijoita heti Yhdysvaltain itsensä ja joidenkin Israelin, Korean ja Australian jälkeen. Euroopassa luultavasti suurin tai ainakin hyvin lähellä kärkeä.

Karkeasti voisi laskea, että Nasamsille on nyt yksi kertatäyttö Amraamia ja Horneteille 10 ohjusta per kone. Ei yhtään huono määrä. Nasamsille jos saadaan vielä sitä pitempikantamaista ohjusta 100-200 ohjusta, niin ilmapuolustuksen ohjustilanne on kokonaisuudessaan erinomainen.

Stingerin ampumalaitteita luulisi hommatun kunnolla. Parempi niin, että kaikkialla alueellisten joukkojen yläpuolella on vaara saada osumaa kuin että yksittäisen alueellisen prikaatin alueella osumaa tulee sodan loppuun asti, mutta muualla voi lentää melko vapaasti.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Tuoretta tietoa Norjasta. Naureskelemme usein ruotsalaisten tykistölle, mutta norjalaisten ilmatorjunta ei ole ollut juuri paremmassa asemassa kuin ruotsalaisten tykistö:

Maavoimat voi suojella itseään ilmaiskuilta ensimmäistä kertaa 14 vuoteen (norj.)


Forsvarsminister Ine Eriksen Søreide, sjef for hæren Odin Johannesen og konsernsjef i Kongsberg-gruppen Geir Håøy (Bilde: Pedersen, Terje)

Kampluftvern
For første gang på 14 år kan Hæren selv beskytte seg mot luftangrep
Kampluftvernet gjenoppstår - med ny Kongsberg-teknologi.



Forsvaret har ikke hatt Kampluftvern siden 2004, og et comeback for dette systemet har vært både etterlyst og varslet i flere år.

Nå blir det fortgang i anskaffelsen etter at forsvarsminister Ine Eriksen Søreide har besluttet å gjennomføre prosjektet som direkteanskaffelse fra Kongsberg-gruppen.

– Kongsberg har levert et totaltilbud som er det beste for Forsvaret og som representerer en viktig satsing på Hæren, sa forsvarsminister Ine Eriksen Søreide på en kjapp pressekonferanse på Akershus festning mandag ettermiddag.

Kort- og mellomlang rekkevidde
Spydspissene i det nye kampluftvernet, gjerne kalt «effektorer», blir seks ombygde M113-panservogner med IRIS-T-missiler og tre Humvee-feltvogner med AMRAAM-missiler. I tillegg kommer selvsagt sensorer og kommando- og kontrollstasjoner.


Dette er HML som blir en del av det nye kampluftvernet. Foto: Per Erlien Dalløkken
Iris-T er et kortholdsmissil som i dag brukes på F-16 og som ville blitt til overs om noen år ettersom det ikke er tenkt integrert på Norges kommende F-35-kampfly. Det samme gjelder de eldste AIM-120 Amraam-missilene.


HML på skytefeltet. Foto: Torbjørn Kjosvold, Forsvaret
NALLADS «Norwegian Advanced Low Level Air Defence System» var basert på svenske Robot 70-missiler og Giraffe-radarer og ble faset ut allerede for over 13 år siden. Kampluftvern har ligget i budsjettene i mange år og kostnaden er beregnet å ligge på rundt én milliard kroner.

Ettersom det er så lenge siden Hæren hadde kampluftvern, er det mye kompetanse som må bygges opp fra relativt blanke ark. Det er selvsagt ikke slik at Hæren har vært fullstendig ubeskyttet mot luftbårne trusler. De har lent seg på Luftforsvarets NASAMS («Norwegian Advanced Surface to Air Missile System»).

Eksportmuligheter
De konvensjonelle utskytingsrampene i Nasams-systemet har seks missiler i kasser («canister launchers»). Dette er langt større enheter som egner seg mer til statisk beskyttelse av for eksempel flyplasser og byer.

– Det er stor forskjell på dette og et mobilt luftvern som ruller sammen med avdelingene. Dette er noe som har stått på ønskelista lenge, og nå får vi det, sier Odin Johannessen, som er sjef for Hæren, til Teknisk Ukeblad.

Han beskriver det Forsvaret er i ferd med å få levert som «luftvern i verdensklasse» og regner med å kunne starte innfasingen allerede neste år. Totalt vil leveransene etter planen pågå fram til 2021.

Her snakker vi altså om et utvidet samvirke mellom Hæren og Luftforsvaret. Kongsberg får ansvaret for at systemene snakker sammen, altså det mobile luftvernet og Nasams, hvis kommando-, kontroll- og nettverksløsninger gjenbrukes. Det skal også ha evne til å integrere seg i nettverk med andre sensorer og våpen.

– Et slikt komplementært luftvern er ikke bare bra for Norge, men det er også noe vi ser muligheter for å selge internasjonalt, sier Eirik Lie, administrerende direktør i Kongsberg Defence Systems, til Teknisk Ukeblad.

Mobil i dobbel forstand
Enkelte vil kanskje dra kjensel på Humvee-en med Amraam på taket. Dette er en utskytingsplattform for Nasams som Kongsberg laget alt for fire år siden. Den heter High Mobility Launcher (HML).

Mye av utviklinga av HML stammer fra Raytheons SLAMRAAM-prosjekt (Surface Launched Advanced Medium Range Air-to-Air Missile), der Kongsberg var underleverandør. Slamraam ble imidlertid lagt på is i 2011 som følge av kutt i det amerikanske forsvarsbudsjettet.



Begrepet «high mobility» viser ikke til selve kjøretøyets framkommelighet og hastighet, som er bedre enn dagens Nasams-lastebiler, men på systemets mobilitet der det for egen maskin kan rulle rett ut av en C-130J Hercules så å si klar til skudd. Det betyr at HML gir Forsvaret en taktisk og strategisk mobilitet.

Videoen over viser den første testskytingen på rakettskytefeltet i Vidsel i Nord-Sverige for et par år siden.

Nasams ble fullt operativt i 1998 med oppgradert versjon i 2007. Den tredje oppgraderingen, Nasams III, skal også ferdigstilles i 2018. Tre HML-er leveres til Hæren fra dette prosjektet og Luftforsvaret beholder tre slike effektorer selv, forklarer Lars Laudal, som er prosjektleder luftvern i Forsvarsmateriell luftkapasiteter.

Missil-gjenbruk
IRIS-T («Infra Red Imaging System Tail/Thrust Vector-Controlled») er altså i utgangspunktet et luft-til-luft-missil. Det har vært operativt i Luftforsvaret i ti år og ble anskaffet som erstatter for AIM-9L Sidewinder. Norge handlet slike missiler (inkludert hjelmsikte) for 1,4 milliarder kroner fra 2005. Nå blir det altså en ny bakke-til-luft-rolle for disse missilene på deres eldre dager.


Slik vil Arthur MLU se ut, på verdens lengste M113-vogn (med sju løpehjul). Foto: Saab
Tilsvarende gjenbruksfilosofi har alltid vært rådende i Nasams-luftvernet der hovedvåpenet er «Advanced Medium Range Air-to-Air Missile» (AIM-120 AMRAAM).

Det er plass til fire AIM-120B-missiler i takstativet på HML, men potensielt ytterligere to dersom man bruker C-versjonen av missilet som har litt mindre vinger.

Det høymobile kortrekkevidde-luftvernet blir altså beltegående på en M113-plattform. Som vanlig når det er snakk om ombygginger for Hæren er det Bjerkvik tekniske verksted i Narvik som står for jobben. Samme verksted har nylig også levert en annen ombygd M113 som huser prototypen på den oppgraderte Arthur (ARTillery HUnting Radar).

Google Translatettu versio:


Defence Minister Ine Eriksen Søreide, Commander of Army Odin Johannesen and CEO of Kongsberg Group Geir Håøy (Photo: Pedersen, Terje)
Game Airborne
For the first time in 14 years the Army even protect themselves from air strikes
Game Air Vernet resurface - with new Kongsberg technology.

Force has not had Kamp Airborne since 2004 and a comeback for this system has been both called for and announced several years.

Now it speed up the procurement after Defence Minister Ine Eriksen Søreide has decided to implement the project as direct purchase from the Kongsberg Group.

- Kongsberg has delivered a total offer that is best for the defense and that represents an important commitment to the Army, said Defence Minister Ine Eriksen Søreide on a quick press conference at Akershus Fortress on Monday afternoon.

Short- and medium-range
The spearheads of the new combat air protection, often called "effectors", being six remodeled M113-tanks with IRIS-T missiles and three Humvee-field vehicles with AMRAAM missiles. This will obviously include sensors and command and control stations.


This is HML which becomes part of the new combat air protection. Photo: Erlien Dalløkken
Iris-T is a short-range missile that is currently used on the F-16 and that would be left over in a few years as there is no plan integrated on Norway's upcoming F-35 fighter aircraft. The same applies to the oldest AIM-120 AMRAAM missiles.


HML on the shooting field. Photo: Torbjørn Kjos Violence, Armed Forces
NALLADS "Norwegian Advanced Low Level Air Defence System" was based on the Swedish Robot 70 missiles and Giraffe radars and were phased out already for more than 13 years ago. Game Airborne has been in the budgets for many years and the cost is estimated to be around one billion.

Since it is so long since the Army had combat air defense, there is a lot of expertise that must be built up from relatively clean slate. It is not of course the Army has been completely unprotected against airborne threats. They leaned on the Air Force NASAMS ( "nasams").

export Opportunities
The conventional launch ramps in Nasama system has six missiles in boxes ( "canister Launcher"). This is far larger units suitable more for static protection of such airports and cities.

- There is a big difference on this and a mobile air defense that rolls along with the departments. This is something that has been on our wish list long, and now we get it, says Odin Johannessen, who is chief of the Army, to TU.

He describes the defense is about to be delivered as "antiaircraft world" and expects to begin phasing already next year. Altogether, the orders scheduled to last until 2021.

Here we are talking thus for expanded cooperation between the Army and Air Force. Kongsberg will be responsible for the systems talking together, that the mobile air protection and Nasama, if command, control and networking solutions reused. It should also have the ability to integrate into networks with other sensors and weapons.

- Such complementary air defense is not only good for Norway, but it is also something we see opportunities to sell internationally, says Eirik Lie, president of Kongsberg Defence Systems, to TU.

Mobile in double sense
Some may recognize the Humvee-with AMRAAM on the roof. This is a launching platform for Nasama Kongsberg made all four years ago. It's called the High Mobility Launcher (HML).

Much of the development of HML stems from Raytheon SLAMRAAM project (Surface Launched Advanced Medium Range Air-to-Air Missile), where Kongsberg were subcontracted. SLAMRAAM was however shelved in 2011 due to cuts in the US defense budget.

The term "high mobility" does not refer to the vehicle's mobility and speed, which is better than the current NASAMS trucks, but the system's mobility where their own steam can roll right out of a C-130J Hercules virtually ready to kick. That means HML provides defense a tactical and strategic mobility.

The video above shows the first test firing of the rocket in vidsel in northern Sweden for a couple of years ago.

Nasama was fully operational in 1998 with the upgraded version in 2007. The third upgrade, Nasama III shall also be completed in 2018. Three HML is delivered to the Army of this project and the Air Force retains three such effectors itself, explains Lars Laudal, project manager Defence in Defence equipment air capacities.

Missile-reuse
IRIS-T ( "Infra Red Imaging System Tail / Thrust Vector-Controlled") is thus basically an air-to-air missile. It has been operational in the Air Force for ten years and was acquired as a replacement for AIM-9L Sidewinder. Norway acted such missiles (including helmet sight) for 1.4 billion from 2005. Now it becomes thus a new surface-to-air role for these missiles in their old age.


How will Arthur MLU look, the world's longest M113-carriage (with seven impellers). Photo: Saab
Similarly, reuse philosophy has always been prevalent in NASAMS air protection where the main weapon is the "Advanced Medium Range Air-to-Air Missile" (AIM-120 AMRAAM).

There is room for four AIM-120B missiles in crossbars on HML, but potentially two more if you use the C version of the missile which has slightly smaller wings.

It høymobile short range air protection is thus tracked on a M113 platform. As usual when there is talk of rebuilding the Army there Bjerkvik technical workshop in Narvik which stands for the job. Same workshop recently also delivered another rebuilt M113 which houses the prototype of the upgraded Arthur (Artillery Hunting Radar).

Defense Game Airborne
Mielenkiintoista on, että IRIS-T päätyi ohjusvalinnaksi ilmeisesti kierrätyssyistä: ohjusta ei käytetä F-35:ssä, joten nykyiselle ohjusvarastolle piti keksiä uutta käyttöä.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Laitetaan alle vielä toinen juttu NASAMS:sta, lienee ollut jo foorumilla, mutta kertauksen vuoksi. Ensin norjalainen teksti, sitten englanniksi konekäännetty.

https://www.tu.no/artikler/en-av-norges-storste-eksportsuksesser-na-er-ny-versjon-klar/276454


Nasams HML kan rulle inn og ut av Luftforsvarets C-130J Hercules, noe som bidrar til å gi luftvernet en forbedret strategisk kapasitet. (Bilde: Per Erlien Dalløkken)

NASAMS III/HIGH MOBILITY LAUNCHER
En av Norges største eksportsuksesser: Nå er ny versjon klar
Humvee med Amraam-missiler i Forsvarets nye luftvern.



NASAMS
Forkortelsen står for Norwegian Advanced Surface to Air Missile System

Utviklet av Kongsberg sammen med Luftforsvaret, Forsvarets forskningsinstitutt (FFI) og Raytheon

Ble fullt operativt i 1998 med oppgradert versjon (NASAMS II) operativt i 2007

Er Forsvarets eneste bakkebaserte luftvern og brukes i Norge til punkt- og områdeforsvar

En ytterligere oppgradering til NASAMS III skal være ferdig i 2018

Lockheed Martin C-130J
  • Lengde: 34,37 m
  • Vingespenn: 40,38 m
  • Høyde: 11,81 m
  • Vekt uten last: 39 044 kg
  • Lasteevne: 21 701 kg
  • Maks takeoffvekt: 74 389 kg
  • Motorer: 4 x Rolls-Royce AE2100D3 turbopropmotorer à 4 591 hk med Dowty R391 seksblads komposittpropeller
  • Marsjhastighet: 660 km/t (355 knop)
  • Rekkevidde uten last: 6 852 km
  • Rekkevidde med last: 4 407 km
  • Marsjhøyde: 8 230 m
  • Norge har fire maskiner: «Frigg» (levert november 2008), «Idunn» (levert april 2009), «Nanna» (levert mai 2010) og «Frøya» (levert oktober 2012)
Ei massiv feltvogn med fire missiler på taket.

Den kan minne om noe fra tegnearket til en tolvåring som har illustrert det tøffeste han kan forestille seg.

High Mobility Launcher (HML) heter kjøretøyet som er den nyeste utskytingsplattformen for luftvernet Nasams.

Ny mobilitet
Teknisk Ukeblad var med da HML ble fraktet med fly for andre gang tidligere denne uka. (Første gang var i september 2014, da systemet ble prøveskutt på rakettskytefeltet i Vidsel i Nord-Sverige, se video nederst i artikkelen).

Den korte flyturen fra Gardermoen til Rygge gir en god demonstrasjon av HMLs fortrinn.

Begrepet «high mobility» viser nemlig ikke til selve kjøretøyets framkommelighet og hastighet, som er bedre enn dagens Nasams-lastebiler, men på systemets mobilitet der det for egen maskin kan rulle rett ut av en C-130J Hercules så å si klar til skudd.

– Dette betyr at HML gir oss en taktisk og strategisk mobilitet som vi ikke har i dag, sier John-Arild Bodding, som er fagsjef luftvern ved Luftoperativt inspektorat på Rygge.

To Hercules er nok
Nasams er modulært bygget opp og består av kommando- og kontrollstasjoner, aktive radarer og passive elektroptiske/infrarøde sensorer (EO/IR) i tillegg til utskytningsenheter.

Nå kan to av Forsvarets moderne C-130J transportfly kan frakte med seg en HML (det som gjerne kalles «effektor»), en kommandosentral, en radar og EO/IR-sensor.

Selv om Nasams-komponentene typisk er koblet sammen i nettverk i større antall, vil dette være tilstrekkelig med utstyr til det som på forsvarsspråk kalles «minimum engasjementskapasitet».

De konvensjonelle utskytingsrampene i Nasams-systemet har seks missiler i kasser («canister launchers»). Dette er langt større enheter som egner seg mer til statisk beskyttelse av for eksempel flyplasser og byer.

Med dagens system er det ikke relevant å snakke om lufttransport. Det trengs to Hercules bare for å frakte én «launcher» med kasse og lastebil. Skal luftvernet fraktes langt, skjer det med båt.

Forsvaret kan altså sette inn luftvern langt borte langt kjappere. Og når det først står ute på oppdrag, kan det flyttes rundt mye raskere.

Nasams III i 2018
Nasams lages av Kongsberg Defence Systems i samarbeid med Raytheon og har vært i bruk i 20 år.

Dette er det mest solgte luftvernsystemet i Nato de siste årene og regnes som en av Norges største forsvarseksportsuksesser.

Siden den første versjonen ble tatt i bruk med inititell operativ kapasitet av Norge i 1994, var den første oppgraderingen til Nasams II klar i 2007.

Nå er det på nytt såpass store oppgraderinger som foregår at Forsvaret betegner det som kommer ut i andre enden som tredje generasjon:

– Det er tre delprosjekter her: HML med ny radarsoftware og noen oppgraderinger av kommandosentralen er én ting. I tillegg oppgraderer vi gamle «canister launchere» og bytter hele kommunikasjonssystemet for hele Nasams. Disse tre tingene gir Nasams III, som skal være ferdig i 2018, sier Lars Laudal, som er prosjektleder luftvern i Forsvarsmateriell luftkapasiteter.

IP-teknologi
I Nasams er vanligvis fire systemer bundet sammen i ett nettverk som deler sensorinformasjon i sanntid, reduserer forsinkelse, korrigerer sensortrack og sørger for mest mulig effektiv leveranse av Amraam-missilet.

I den nye kommunikasjonsløsningen benyttes fortsatt radio, men dette er løftet over på ip-teknologi.

Laudal forteller at tidligere måtte de enkelte Nasams-enhetene koble seg rett inn i ildledningssentralen. Det endrer seg med det nye utstyret for sikker ip-kommunikasjon, der det altså etableres logisk forbindelse i stedet for fysisk.

– Det nye systemet blir langt mer fleksibelt, der de enkelte komponentene kan plasseres hvor som helst i teigen. Enkelt forklart handler det om å få riktig data til riktig sted til riktig tid, sier Laudal.

Den nye ip-løsningen er allerede i operasjonell bruk hos andre enn Norge og har ifølge Kongsberg demonstrert høy ytelse og stabilitet.

– Når vi nå kommer på samme nivå åpner det for muligheten for mer samarbeid og samtrening med andre Nasams-brukere innenfor Nato, sier Bodding.

Fire AIM-120B
At HML-plattformen er «High Mobility Multipurpose Wheeled Vehicle», altså Humvee fra amerikanske AM General, henger sammen med at mye av utviklinga stammer fra Raytheons SLAMRAAM-prosjekt (Surface Launched Advanced Medium Range Air-to-Air Missile) som ble offer for den amerikanske budsjettøksa i 2011.

Hovedvåpenet er som på resten av Nasams «Advanced Medium Range Air-to-Air Missile» (AIM-120 AMRAAM).

Det er plass til fire AIM-120B-missiler i takstativet på Humvee-en, men potensielt ytterligere to dersom man bruker C-versjonen av missilet som har litt mindre vinger.

Det nøyaktige antallet HML-effektorer Norge skal ha, vil ikke Forsvaret ut med.

Industri

Nasama HML can drop in and out of the Air Force's C-130J Hercules, which helps to provide air protection to an improved strategic capacity. (Photo: Per Erlien Dalløkken)
NASAMS III / HIGH MOBILITY LAUNCHER
One of the largest export successes: Now new version ready
Humvee with AMRAAM missiles in the Armed Forces new air defense.

NASAMS
The acronym stands for nasams

Developed by Kongsberg along with Air Force, Defence Research Establishment (FFI) and Raytheon

Became fully operational in 1998 with the upgraded version (NASAMS II) operational in 2007

Is Armed only ground-based air defense and used in Norway to point and area defense

A further upgrade to NASAMS III will be completed in 2018

Lockheed Martin C-130J
  • Length: 34.37 m
  • Wingspan: 40.38 m
  • Height: 11.81 m
  • Weight without load: 39,044 kg
  • Capacity: 21,701 kg
  • Max takeoffvekt: 74,389 kg
  • Engines: 4 x Rolls-Royce AE2100D3 turboprop à 4591 hp with Dowty R391 six blade composite propellers
  • Cruising speed 660 km / h (355 knots)
  • Coverage without load 6 852 km
  • Coverage with load 4 407 km
  • Cruising Altitude: 8230 m
  • Norway has four machines, "Frigg" (delivered in November 2008), "Idunn" (delivered in April 2009), "Nanna" (delivered May 2010) and "Freya" (delivered in October 2012)
Ei massive feltvogn with four missiles on the roof.

It resembles something from the drawing sheet to an age of twelve who have illustrated the toughest he can imagine.

High Mobility Launcher (HML) called the vehicle which is the newest launching platform for air protection Nasama.

new mobility
TU was doing when HML were transported by air for the second time earlier this week. (The first time was in September 2014, when the system was test fired at rocket launch in vidsel in northern Sweden, see video at the bottom of the article).

The short flight from Oslo Rygge to give a good demonstration of HML's advantage.

The term "high mobility" means in fact not the actual vehicle accessibility and speed, which is better than the current NASAMS trucks, but the system's mobility where their own steam can roll right out of a C-130J Hercules virtually ready to kick.

- This means that HML gives us a tactical and strategic mobility that we have today, says John-Arild Bodding, who is Head of Defence at the Air operational inspectorate at Rygge.

Two Hercules is enough
Nasama is modular constructed and consists of command and control stations, active radar and passive elektroptiske / infrared sensors (EO / IR) as well as launching devices.

Now two of the military's modern C-130J transport aircraft can carry with it a HML (what is usually called "effector"), one command center, radar and EO / IR sensor.

Although Nasama components typically are networked together in greater numbers, this will be sufficient equipment to what the defense language called "minimum commitment capacity."

The conventional launch ramps in Nasama system has six missiles in boxes ( "canister Launcher"). This is far larger units suitable more for static protection of such airports and cities.

With the current system, it is not relevant to talk about air transport. Which two Hercules just to carry one 'launcher' with box truck. Should air protection transported far, it happens by boat.

Defense can thus insert antiaircraft far far snappier. And once it's out on assignment, it can be moved around a lot faster.

Nasama III in 2018
Nasama made by Kongsberg Defence Systems in collaboration with Raytheon and has been in use for 20 years.

This is the best-selling air defense system within NATO in recent years and is considered one of Norway's largest defense export successes.

Since the first version was adopted with inititell operational capacity of Norway in 1994, was the first upgrade to Nasama II ready in 2007.

Now it is again so great upgrades that goes on that defense represents what comes out the other end as the third generation:

- There are three sub-projects here: HML with new radar software and any upgrades of the command center is one thing. In addition, we upgrade old "canister launchers" and replace entire communication system for all Nasama. These three things give Nasama III, which will be completed in 2018, says Lars Laudal, project Defence in Defence equipment air capacities.

IP technology
In Nasama is usually four systems connected together in a network sharing sensor information in real time, reducing delays, corrects sensor track and ensure the most efficient delivery of AMRAAM missile.

In the new communication solution is still used radio, but this is the promise of the IP technology.

Laudal says that earlier they had some Nasama devices connect directly into the fire control panel. It changes with the new equipment for secure IP communication, where it is thus established logical connection rather than physical.

- The new system is far more flexible, where the individual components can be placed anywhere in the bout. Simply put, it's about getting the right data at the right place at the right time, says Laudal.

The new IP solution is already in operational use except in Norway and has claimed Kongsberg demonstrated high performance and stability.

- When we arrive at the same level opens the possibility of more cooperation and joint training with other Nasama users within NATO, says Bodding.

Four AIM-120B
HML platform is "High Mobility Multipurpose Wheeled Vehicle", ie Humvee from US AM General, is because a lot of development stems from Raytheon SLAMRAAM project (Surface Launched Advanced Medium Range Air-to-Air Missile) that the victim the US budget ax in 2011.

The main weapon is that the rest of Nasama "Advanced Medium Range Air-to-Air Missile" (AIM-120 AMRAAM).

There is room for four AIM-120B missiles in crossbars on Humvee-one, but potentially two more if you use the C version of the missile which has slightly smaller wings.

The exact number of HML effectors Norway should have, will not defense out with.

Industry
 

peelo

Ylipäällikkö
Eli nyt on hankittu maajoukkojen suojaksi NASAMS HML laukaisulaitteita ja M113 IRIS-T järjestelmiä. NOrjallahan on kuitenkin normi NASAMSseja ollut jo pitkään, mutta ilmeisesti vain kiinteiden kohteiden suojaksi.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Ohjusten kustannusrakenne on itselleni iso yllätys. Lähteenä on toki vain jokin Romanian ilmavoimien laatima ohjusten elinkaaripidennysten kustannustehokkuutta käsittelevä paperi, mutta on tämäkin tyhjää parempi.

http://www.afahc.ro/ro/afases/2014/forte/Radulescu_Sandu.pdf

kustannusrakenne.jpg


Kuten oikeanpuolimmaisesta sarakkeesta voi havaita, ohjuksen "räjähtävät" komponentit (eli rakettimoottorit ja taistelukärki) muodostavat ohjuksen hinnasta yli kaksi kolmannesta. Hakupään ja herätesytyttimen hinnaksi muodostuu alle kolmannes ohjuksen kokonaishinnasta. Äkkiseltään tuntuu hyvin vaikealta uskoa tällaista, mutta varmasti paperin laatijoilta löytyy enemmän ammattiosaamista kuin allekirjoittaneelta.
 
Onkohan uusimmista huhuista vielä ollut juttua foorumilla? Siprillä on jälleen uutta tietoa hankinnoista.

Uusia Amraameja näyttäisi tulleen koko myyntiluvan maksimimäärä 300 kpl, ja kunnostettuja Stingereitäkin on nyt maassa ainakin huimat 125 kpl aiemmin toimitettujen 75 kpl:n sijaan. Lisäksi Tanskan TOW-ohjuksia näyttää tulleen helvetillisen suuri määrä, 535 kpl. JASSM-risteilyohjuksista 35 on toimitettu, ja JDAM-pommeja on hankittu 18 kpl lisää.

Kiitos puolustusvoimat!

View attachment 13935

Listasin suunnilleen vuosi sitten vastaavia lukuja sivulle 265, sieltä voi käydä vertaamassa näihin.
Tuohon hieman liittyen.

Erikoisampumatarvikkeista voisi tulla puolustuksen pullonkaula sodassa
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/puolustus_ampumatarvikkeet-63045
Kaikki puutteet eivät ole paikattavissa, vaikka puolustusbudjetti kasvaisi.


  • Testauksessa olalta ammuttava ilmatorjuntaohjus.

    (Markku Ulander)
Upseeriliiton tällä viikolla julkistama kysely kertoi, että vain upseeriston pieni vähemmistö uskoo nykyisten puolustusmäärärahojen riittävän maamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen.

Upseerien huolen taustalla vaikuttanee tietoisuus tiettyjen puolustuksen kannalta olennaisten suorituskykyjen niukkuudesta.

Varastoissa olevien ampumatarvikkeiden määrä nousee taustakeskusteluissa usein keskiöön. Vaikka operatiivinen suunnittelu lähtee siitä, että määrä on riittävä, kunnes täydennyksiä on saatavissa, tietyissä skenaarioissa esimerkiksi ilmataisteluohjukset ja ilmasta maahan ammuttavat ohjukset hupenisivat hyvin lyhyessä ajassa.

Moni pelkää, että erikoisampumatarvikkeiden lisätoimitukset voisivat olla puolustuksen pullonkaula. Tilanteessa, jossa myös muualla käytäisiin sotaa, tarvitsijoita olisi paljon. Täydennyksissä olisivat todennäköisesti etusijalla Naton jäsenmaat, ei liittoutumaton Suomi. Hyökkääjä pyrkisi luonnollisesti estämään täydennystoimitusten perillepääsyn kaikin keinoin.

Maavoimien kilpajuoksu
Maavoimien valmiuden joustavaan säätelyyn kohdistettava lisäpanostus parantaa merkittävästi kykyä vastata nopeasti uusiin, erittäin lyhyellä varoitusajalla syntyviin uhkiin. Vaikka valmiuden parantamiseen luvatut lisäresurssit eivät riitä pitkälle, tarkoitukseen osoitettaisiin epäilemättä lisärahoitusta, jos turvallisuustilanne edelleen heikkenisi.

Johtamisjärjestelmien kehittämiseen on panostettu maavoimissa viime vuosina voimakkaasti. Kukaan ei kuitenkaan tiedä varmasti, millä tasolla järjestelmien tulisi olla, jotta se varmasti riittäisi. Kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta, jossa tavoite voi välillä tuntua karkaavan käsistä.

Miehittämättömät ilma-alusjärjestelmät, joihin esimerkiksi Venäjä käyttää huomattavia voimavaroja, ovat pitkälti pienen liittoutumattoman maan resurssien ulottumattomissa. Kun niiden ominaisuudet kehittyvät nopeassa tahdissa ja niitä käytetään yhä enemmän myös taistelutarkoituksiin, Suomessa joudutaan pohtimaan keinoja uudentyyppisen uhan torjumiseen.

Tuoreessa puolustusselonteossa esitetty sodanajan joukkovahvuuden kasvattaminen ei vaikuttane sanottavasti upseerien arvioon Suomen puolustuskyvystä. Joukothan on kyettävä myös varustamaan ja kouluttamaan. Myös sodankäynnin luonne on muuttunut tavalla, joka tekee vihollisen toiminnan yhä vaikeammin ennakoitavaksi. Joukkojen lisääminen saatetaankin nähdä jopa puolustusta vaikeuttavana ja kuormittavana tekijänä.

Ilmapuolustuksen haasteita
Ilmavoimien Hornet-kaluston suorituskyky on tarkoitus korvata vuodesta 2025 alkaen uusiin monitoimihävittäjiin perustuvalla ratkaisulla. Hankinnan hintalappu on huomattava, mutta HX-hanke toteutuu suunnitellusti, ilmapuolustuksen ydin on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Puolustus ei kuitenkaan rakennu yksinomaan hävittäjille.

Hornetit ovat jo vuosien ajan harjoitelleet säännöllisesti ilmatankkausta kumppanimaiden ilmavoimien kanssa. Omia ilmatankkauskoneita Suomella ei kuitenkaan ole, eikä sellaisten hankkimista pidetä realistisena. Tätä on pidetty puutteena, sillä esimerkiksi välittömän hyökkäysuhan vallitessa ainakin osaa koneista pidettäisiin mieluummin ilmassa kuin iskuille altistuvissa tukikohdissa.

Ilmapuolustuksen tarvitsema elektronisen tiedustelukyvyn arvioidaan olevan hyvällä tolalla. Sen sijaan ilmasta ja avaruudesta tapahtuvan, syvyyteen ulottuvan kuvaustiedustelun vaatimia suorituskykyjä ei Suomella ole, eikä niiden hankkimista pidetä taloudellisesti realistisena.

Suomelta puuttuu myös muun muassa ennakkovaroitukseen tarkoitettu tutkavalvontakone, jollainen Ruotsin ilmavoimilla on käytössä. Vihollisen tiedusteluun, häirintään ja tarvittaessa lamauttamiseen soveltuvia elektronisen sodankäynnin koneita on esimerkiksi Natolla, Suomella ei.

Ilmavoimien sodanajan toimintakonsepti perustuu kaluston hajauttamiselle eri puolilla maata sijaitseviin tukikohtiin. Vaikka tukikohtajärjestelmää on viime vuosina kehitetty, lisäresurssit mahdollistaisivat kohteiden taistelukestävyyden kehittämisen entisestään.

Merkittävin aukko ilmapuolustuksen kannalta liittynee kuitenkin Venäjän Kuolan niemimaalle, Pietarin alueelle ja Kaliningradiin sijoittamiin ballistisiin Iskander-ohjuksiin. Ilman kallista ja modernia torjuntaohjusjärjestelmää tai ulkopuolista apua Suomi olisi niitä vastaan jokseenkin suojaton.

Ruotsi-yhteistyö tiivistyy
Merivoimien kokemukset yhteistoiminnasta Ruotsin kanssa ovat olleet rohkaisevia. Tiivistyvän yhteistyön on koettu palvelevan molempien maiden puolustuskyvyn kehittämistä, ja sen tuottamia synergiaetuja pidetään kiistattomina. Itämeren alueen geostrateginen todellisuus on omiaan korostamaan yhteistyön pohjoisille rantavaltioille tuottamaa lisäarvoa.

Suomen ja Ruotsin merivoimien taisteluryhmä saavuttaa alustavan yhteisoperaatiokyvyn vuoden 2017 kuluessa. Täyteen operaatiovalmiuteen on määrä päästä vuonna 2023. Merivoimien operaatiokeskukset tekevät yhteistoimintaa jo nyt, ja maat jakavat yhteisen meritilannekuvan 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Seuraavassa vaiheessa edetään todennäköisesti merivalvontajoukkojen ristiinkäyttöön. Myös tukikohtavierailuja nähtäneen jatkossa entistä enemmän.

Ruotsi-yhteistyötä arvioitaessa esiin nousevat erityisesti tilannetietoisuuden edellyttämään valvontaan ja tiedusteluun liittyvät hyödyt. Kriisioloissa keskeiseksi osa-alueeksi nousisi myös huoltovarmuuden kannalta korvaamattoman tärkeän meriliikenteen suojaaminen.

Tämän vuoden lopulla käynnistetään Hamina-luokan ohjusveneiden elinkaaripäivitys, jonka yhteydessä myös niiden ilmatorjunta- ja sukellusveneentorjuntakykyä parannetaan. Vuoden 2025 jälkeen meripuolustuksen iskukyvyn ytimeen nousevat uudet Laivue 2020 -monitoimikorvetit, joiden rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2019. Vaikka merivoimien alusten lukumäärä vähenee nykyisestä, niiden suhteellinen suorituskyky nousee uudelle tasolle.

Suomessa käytiin 1990-luvun lopulla vakavaa keskustelua omien sukellusveneiden hankinnasta, mutta siihen ei lopulta ollut edellytyksiä. Hamina-luokan aluksiin ja Laivue 2020:n korvetteihin tavoiteltavia torpedojärjestelmiä pidettäisiinkin nyt erityisen tervetulleena uutena suorituskyvyn elementtinä.

Meripuolustuksen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että puolustusmäärärahat kehittyvät puolustusselonteon viitoittamissa raameissa ja että Laivue 2020 -hanke etenee suunnitellusti. Ruotsi-yhteistyöltä odotetaan paljon, ja siihen liittyviä lainsäädännöllisiä rajoitteita pyritään poistamaan. Nato-yhteistyön tiellä sellaisia ei merivoimien näkökulmasta enää ole.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Karkeasti voisi laskea, että Nasamsille on nyt yksi kertatäyttö Amraamia ja Horneteille 10 ohjusta per kone. Ei yhtään huono määrä. Nasamsille jos saadaan vielä sitä pitempikantamaista ohjusta 100-200 ohjusta, niin ilmapuolustuksen ohjustilanne on kokonaisuudessaan erinomainen.
Eikö nyt muuten alkaisi tasaisen vauhdin taulukolla olla taas aika aloittaa vänkäys siitä että Hornetien ohjukset eivät käy Nasamsiin ja että jälkimmäisen korkeusulottuvuus on 3km. Tuota keskustelua ei ole käyty moneen kuukauteen :)
 

Soldierblue

Eversti
Lahjoittaja
Onkohan uusimmista huhuista vielä ollut juttua foorumilla? Siprillä on jälleen uutta tietoa hankinnoista.

Uusia Amraameja näyttäisi tulleen koko myyntiluvan maksimimäärä 300 kpl, ja kunnostettuja Stingereitäkin on nyt maassa ainakin huimat 125 kpl aiemmin toimitettujen 75 kpl:n sijaan. Lisäksi Tanskan TOW-ohjuksia näyttää tulleen helvetillisen suuri määrä, 535 kpl. JASSM-risteilyohjuksista 35 on toimitettu, ja JDAM-pommeja on hankittu 18 kpl lisää.

Kiitos puolustusvoimat!

View attachment 13935

Listasin suunnilleen vuosi sitten vastaavia lukuja sivulle 265, sieltä voi käydä vertaamassa näihin.
Ne Stingerit, onko ne ohjuslaukausia?

Miten sä sait sen kuvion kopiotu sipristä @Huhta?