Ilmatorjunta

Kyllä nyt vapisee Venäjän Karhu kun NATO:n high-tech ilmatorjuntajoukot ovat saapuneet Puolaan:



Kai mekin nyt yksi veivi-Sergei jaos sentään voitaisiin luvata Baltian maiden puolustukseen...? :D

Ingsoc kirjoitti:
Noi on Oerlikonin 35 millisiä eikä mitään Sergeitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Slammer kirjoitti:
Vähän epäilen, että näiden ammunnanhallintajärjestelmät eivät ole ihan Marksmanin tasolla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on veli @Rannari. Tosin en oikein ole koskaan ymmärtäny tuota meidän ase/tutka suhdetta, jota ei ole muualla maailmassa. Mä olen sen tulkinnu erääksi "erityisolosuhteeksemme". Mutta järjestelmä on aseena kyllä ihan hyvä.
Ei romanialaisten videossa mitään Sergei -meininkiä ole, vaan tykit on kyllä kaukosuuntauksella. Tutkaa ei kuitenkaan näy vaan käytössä on ohjauspylväs, jonka kiikarilla käsipelissä seurataan maalia. Sellaisia vehkeitä voi mennä katselemaan It-Museoom-
me. Tämä kiikarin seurantaliike siirretään sähköisesti tykeille, joiden tykkilaskin suorittaa ennakko-, atarvike- ja sää- ym korjausten laskemisen. Tulos riippuu seurannan sekä etäisyyden arvioinnin (tai arvauksen kun ei sitä voi mitata) tarkkuudesta. Kun
kuusi tykkiä ampuu samaa maalia laitetaan niille vähän erilaiset ennakot niin joku voi joskus osuakin.
 
Viimeksi muokattu:
Ingsoc kirjoitti:
Noi on Oerlikonin 35 millisiä eikä mitään Sergeitä.

Eli onkohan meidänkin Marksmanitkin pelkkää paskaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

On.

Ei ammusilmatorjunnalla tee tänäpäivänä oikeastaan mitään muuta kuin aivan poikkeustilanteissa. Jopa tst-hekot pystyvät nykyään pääosin laukomaan ohjuksiaan ammus-IT:n ulottumattomista.

Toki on nuo Marksmanit nyt tyhjää parempia, mutta jos joku tosissaan kuvittelee jollain muutamalla hassulla Marksman-vaunulla estettävän ilmahyökkäykset panssarijoukkojamme vastaan niin se nyt on täyttä hevonpaskaa...
 
Ammusilmatorjunnalla ei merkittävästi pystytä estämään vihollisen toimintaa mutta haittaamaan pystytään vielläkin hiukan.
Sillä voidaan esim ohjata vihollista ottamaan enemmän korkeutta tai pakotetaan vaihtamaan maahanlaskun tiputuspaikkaa, niitäkään ei miellellään tehdä tiedustelemattomalle alueelle ja varsinkaan jos siellä on ilmatorjuntaa vaan silloin vaihtoehtoiselle paikalle ja se vaihtoehtoinen voikin olla meille se parempi alue.

Laskevan auringon ala kuitenkin, sergei alkaa olemaan pahasti aikansa elännyt.
 
Tähystäjä kirjoitti:
On.

Ei ammusilmatorjunnalla tee tänäpäivänä oikeastaan mitään muuta kuin aivan poikkeustilanteissa. Jopa tst-hekot pystyvät nykyään pääosin laukomaan ohjuksiaan ammus-IT:n ulottumattomista.

Toki on nuo Marksmanit nyt tyhjää parempia, mutta jos joku tosissaan kuvittelee jollain muutamalla hassulla Marksman-vaunulla estettävän ilmahyökkäykset panssarijoukkojamme vastaan niin se nyt on täyttä hevonpaskaa...
Klikkaa laajentaaksesi...

Ne jyrää meitin...

Suomen maasto ei ole ihan yhtä avointa kuin jossakin Irakissa, joten maalien löytäminen äärietäisyyksiltä on selvästi vaikeampaa. Toisekseen epämääräisten rintamalinjojen vallitessa on vaikea pitää tiettyä varmaa etäisyyttä viholliseen - jos amerikkalaiset pystyvät ryssimään tässä, niin entä sitten venäläiset?

Kolmanneksi pst-ohjukset ovat vain yksi taisteluhelikopterien ase. Jostakin syystä konetykki on aika tavallinen ase taisteluhelikopterissa, samoin kuin raketit. Varmaan niilläkin on jokin funktio, vaikka sitten jouduttaisiin menemään vihollisen ilmatorjunnan ulottuville?
 
Huhta kirjoitti:
Ne jyrää meitin...

Suomen maasto ei ole ihan yhtä avointa kuin jossakin Irakissa, joten maalien löytäminen äärietäisyyksiltä on selvästi vaikeampaa. Toisekseen epämääräisten rintamalinjojen vallitessa on vaikea pitää tiettyä varmaa etäisyyttä viholliseen - jos amerikkalaiset pystyvät ryssimään tässä, niin entä sitten venäläiset?

Kolmanneksi pst-ohjukset ovat vain yksi taisteluhelikopterien ase. Jostakin syystä konetykki on aika tavallinen ase taisteluhelikopterissa, samoin kuin raketit. Varmaan niilläkin on jokin funktio, vaikka sitten jouduttaisiin menemään vihollisen ilmatorjunnan ulottuville?
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, ja mikä vieläkin tärkeämpää, niin sen TST-hekon pitäisi tietää missä se Marksman sijaitsee, jotta voisi pysytellä sen kantaman ulkopuolella. Voipi olla vaikea homma, kuten Ruotsalaiset totesivat kun Apachea testasivat.
 
Tässä ei tietenkään pidä sortua tyypilliseen perusvirheeseen ja käsitellä jokaista asejärjestelmää erillisenä. Siellä missä tärkeimmät joukot liikkuvat pitää olla kaikkia tärkeimpiä it-järjestelmiä käytössä. Siinä nipussa Marksman on tietysti pahnanpohjimmainen hoitaen katveita ja pikatilanteita. Niitä hommia ei kuitenkaan pysty hoitamaan millään ohjusjärjestelmällä.
 
Tarkastellaanpa asiaa vielä vähän pidemmällä aikavälillä ja ulkomaisin esimerkein.

Neuvostoliittolaiset taisteluhelikopterit kykenivät ampumaan 5 kilometrin päähän jo 1970-luvulla Shturm-ohjuksilla. 1980-luvulla kuvioihin tuli 6 kilometrin kantaman omaava Ataka-ohjus, jota käytetään tänäkin päivänä mm. Mi-28:n pääasiallisena ohjuksena.

Silti lukuisat maat ovat ylläpitäneet ammusilmatorjuntaa noista päivistä eteenpäin ja jopa kehittäneet sitä. Herää vain kysymys, miksi, jos se kerran on niin paskaa?

Suomessa ei selvästikään tiedetty ammus-it:n olevan paskaa, kun Sergeistä kehitettiin 23 ItK 95. Sitä ei myöskään ymmärretty, kun Itä-Saksan jäämistöstä ostettiin lisää Sergeitä 90-luvulla.

Ammusilmatorjunnan paskuutta eivät ymmärrä myöskään useat eurooppalaiset Nato-maat. Puola on jopa kehitellyt itselleen omaa ilmatorjuntapanssarivaunua, ja kaiken kukkuraksi pitää Sergeitäkin arsenaalissa. Kreikkalaisillakin on sadoittain Itä-Saksan konkurssipesästä hommattuja Sergeitä sekä Sergein kaltaisia saksalaisvalmisteisia (FRG) 20 mm tykkejä.

Myöskään ruotsalaiset eivät ole ymmärtäneet ammusilmatorjunnan paskuutta, kun he kehittivät CV90:n pohjalta ilmatorjuntapanssarivaunun.

Amerikkalaiset sentään ymmärsivät lisätä Stinger-ohjukset M6 Linebackeriin, mutta hekään eivät älynneet poistaa vaunun konetykkiä.

Ammusilmatorjunnan käytössä ei ole mitään noloa. Kaikki tekevät sitä, se on ihan normaalia. :)
 
Rannari kirjoitti:
Eli tykillä ampuva ei sokeudu eikä hänelle kasva karvoja kämmeniin? :D
Klikkaa laajentaaksesi...

No... pimeäammunnoissa sokaistumisvaara on kieltämättä olemassa. Karvankasvusta sen sijaan en osaa sanoa varmuudella, mutta kyllähän isoilla aseilla ammuskelu lisää testosteronin eritystä. :cool:
 
Huhta kirjoitti:
No... pimeäammunnoissa sokaistumisvaara on kieltämättä olemassa. Karvankasvusta sen sijaan en osaa sanoa varmuudella, mutta kyllähän isoilla aseilla ammuskelu lisää testosteronin eritystä. :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaan että veivi-Sergein miehistöllä ainakin tulee känsiä käteen... :D
 
Tekstiileistä tiedetään miehen taistelukyky ja asevoimien taistelukyky tiedetään pr-videoista!:rolleyes:

Video ei PV:n combat cameran tasoa, mutta näkyy siinä kaikkea mielenkiintoista.

Kohdassa 1.27 näkyy itäblokin VHF tutka. Todennäköisesti P-18.

Kohdassa 1.29 näkyy taustalla "orjuutin" eli sellainen tulenjohtokiikari alustalla ja ilmeisesti peräkärryissä jonkinnäköistä tulenjohtokalustoa. Voimakoneita kyseiset peräkärryt eivät ole koska pieni aggregaatti näkyy etualalla sammuttimen kera.

Kohdassa 1.35 näkyy jälleen tulenjohtokärry. Nyt sen päältä erottuu jonkinlainen sensorialusta jossa päällimmäisenä valvontakamera tai lämpökamera suojakuoressaan.
 
Britit sijoittavat CAMM:it Falklandille.

1*4Nc4duOOR5V8J6w7ymCKPQ.png

The CAMM missile MBDA illustration

Coming Soon to the Falklands — Better Anti-Aircraft Missiles
Britain will say goodbye to the Rapier
by ROBERT BECKHUSEN

Today, the United Kingdom’s defense of the Falkland Islands in the South Atlantic from air attack rests with four Eurofighter Typhoon jets and a detachment of 1970s-vintage Rapier anti-aircraft missiles — although Britain might have some short-ranged Starstreak missiles stashed away at RAF Mount Pleasant.

But the Rapier is getting old and both it and Starstreak are short ranged, capable of engaging targets out to a distance of four to five miles. During the 1982 Falklands War, Britain claimed it downed 20 Argentine aircraft with Rapiers, but Argentina credited the missile with shooting down no more than one to three — and both sides overstated enemy losses.

Britain, at the time, was still marketing the Rapier for sale abroad.

1*sM5KaHIm9YBzwgMbVv8RNg.png

Thus, Britain will need to shore up its Falklands air defenses within the next few years, as Argentina has not given up its claims to the islands — although its military would find an invasion extremely difficult. Argentina’s 1998 economic depression shattered its military, and its air force is now without combat-capable air-to-air fighters.

Mauricio Macri, Argentina’s president since 2015, has not abandoned Argentina’s claim but he has adopted a calmer tone than his predecessor.

In any case, defense weapons are insurance policies, and Britain cannot guarantee that a future Argentina won’t rebuild its military. Argentina has tried to shop for fighter jets, so far without success. But the situation could change.

The British military has also shrunk considerably since the 1980s, and will only have one operational carrier at any given time — given maintenance needs — once the twin Queen Elizabeth-class carriers become operational in the 2020s. Currently, Britain’s sole carrier is the helicopter-carrying HMS Ocean.

So by 2020, Britain plans to replace the Rapier with the all-weather, radio frequency-guided Common Anti-Air Modular Missile — or CAMM. The warhead can either detonate on contact or in proximity to a target.

As a medium-range missile, CAMM can fly out to around 15 miles, triple the Rapier’s range. Manufacturer MBDA is developing an extended range version that can reach beyond 27 miles but only for export. Even better, the missile is more agile as doesn’t require its radar to stay within line of sight to a target — a big downside for missiles such as Rapier. Basically, CAMM relies on a larger sensor network to allow it to “see” in more places.

The way this works — CAMM receives data from the Giraffe AMB, a Swedish passive electronically scanned array radar that can search for targets at distances of 75 miles. This is all linked together through an Israeli battle management system developed for Iron Dome.

The U.K. Ministry of Defense handed over a £78 million contract to Israeli firm Rafael for that system in December 2016, a deal which was only recently made public.

This was controversial as Israel is not a NATO member and has also sold weapons to Argentina, but Britain has bought Israeli weapons before. In 2007, the United Kingdom secretly bought Israeli Spike missiles and deployed them to Iraq and Afghanistan.

There’s a separate program to put a naval variant of CAMM known as Sea Ceptor on the Royal Navy’s Type 23 destroyers and future Type 26 frigates. This all means that Argentina’s existing narrow window to retake the Falklands will, within the next few years, snap shut.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://warisboring.com/coming-soon...nti-aircraft-missiles-a4b27b14a419#.z7khlqnri
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Myönnetään, että tuo minun Marksman-kommentti oli osin tarkoituksellinen provo.

Halusin tuolla vain kiinnittää huomiota siihen tosiseikkaan, että pelkkä ammusilmatorjunta ei tänä päivänä oikein enää riitä edes joukkojen omasuojailmatorjunnaksi. Osana kerroksittaista erilaisten IT-järjestelmien kokonaisuutta sillä on edelleen oma paikkansa, mutta tuo lokero on koko ajan kapenemassa.

Valitettava tosiasia on vain se, että meillä on edelleen paljon joukkoja, joiden ainoa ilmatorjuntakyky saattaa koostua noista Sergei-pattereista, jos edes niistäkään. Kun katsotaan miten Venäjän ilmavoimat ovat esim. Syyriassa toimineet niin lähestulkoon kaikki pommitukset on suoritettu ammusilmatorjunnan ulottumattomista vaikka pommitusten tarkkuus on tästä johtuen saattanutkin hieman kärsiä.

Tässä on kyse osittain myös psykologisista tekijöistä. Jos omat joukot ovat jatkuvien vihollisten pommitusten kohteena ilman mitään todellista kykyä torjua ilmahyökkäyksiä tai aiheuttaa ilmaviholliselle edes tappioita, niin laskee se väistämättä ennen pitkää taistelevan joukon moraalia, vaikka todelliset tappiot jäisivätkin pommitusten epätarkkuuden ja onnistuneiden ilmasuojelutoimien ansiosta melko pieniksi.

Pääpointti on joka tapauksessa se, että Venäjän ilmavoimat eivät ole nykyään enää sama asia kuin Neuvostoliiton ilmavoimat, vaan ilmavoiman laadullinen taso on sielläkin parantunut yleisen teknologisen kehityksen myötä ja ne torjuntakeinot, jotka olivat 1980-luvulla toimivia eivät välttämättä ole enää päteviä tänäpäivänä.
 
Tähystäjä kirjoitti:
Myönnetään, että tuo minun Marksman-kommentti oli osin tarkoituksellinen provo.

Halusin tuolla vain kiinnittää huomiota siihen tosiseikkaan, että pelkkä ammusilmatorjunta ei tänä päivänä oikein enää riitä edes joukkojen omasuojailmatorjunnaksi. Osana kerroksittaista erilaisten IT-järjestelmien kokonaisuutta sillä on edelleen oma paikkansa, mutta tuo lokero on koko ajan kapenemassa.

Valitettava tosiasia on vain se, että meillä on edelleen paljon joukkoja, joiden ainoa ilmatorjuntakyky saattaa koostua noista Sergei-pattereista, jos edes niistäkään. Kun katsotaan miten Venäjän ilmavoimat ovat esim. Syyriassa toimineet niin lähestulkoon kaikki pommitukset on suoritettu ammusilmatorjunnan ulottumattomista vaikka pommitusten tarkkuus on tästä johtuen saattanutkin hieman kärsiä.

Tässä on kyse osittain myös psykologisista tekijöistä. Jos omat joukot ovat jatkuvien vihollisten pommitusten kohteena ilman mitään todellista kykyä torjua ilmahyökkäyksiä tai aiheuttaa ilmaviholliselle edes tappioita, niin laskee se väistämättä ennen pitkää taistelevan joukon moraalia, vaikka todelliset tappiot jäisivätkin pommitusten epätarkkuuden ja onnistuneiden ilmasuojelutoimien ansiosta melko pieniksi.

Pääpointti on joka tapauksessa se, että Venäjän ilmavoimat eivät ole nykyään enää sama asia kuin Neuvostoliiton ilmavoimat, vaan ilmavoiman laadullinen taso on sielläkin parantunut yleisen teknologisen kehityksen myötä ja ne torjuntakeinot, jotka olivat 1980-luvulla toimivia eivät välttämättä ole enää päteviä tänäpäivänä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilmatorjunta ei ole kaikilta osin kiitettävällä tasolla. Nähdäkseni tilanne on silti yleisesti ottaen parantunut tällä vuosikymmenellä. Osa on uusien hankintojen ansiota, osa on joukkojen supistumisen ansiota.

NASAMS-järjestelmiä on kyetty hankkimaan suurilukuisempi määrä kuin BUK-järjestelmiä oli aiemmin käytössä. Tämä mahdollistaa järjestelmien levittämisen useamman kohteen/alueen suojaksi kuin ennen. Hankinta parantaa huomattavasti ilmatorjuntakykyä keskikorkeuksilla ja korkeammallakin lentäviä maaleja vastaan (etenkin uusilla ohjuksilla), vaikkakaan tätä suojaa tuskin riittää läheskään kaikille maavoimien joukoille.

Alueellisten joukkojen osalta on tapahtunut huomattavaa edistystä viime vuosien aikana, kun poistuneiden Iglojen tilalle on pystytty hankkimaan suhteellisen suuri määrä Stingereitä, vaikkakin hankinta ilmeisesti jäi hieman vajaaksi huolimatta käytetyn kaluston hankinnasta. Huomioiden edelleen maavoimien yleinen joukkomäärien supistuminen, väittäisin alueellisten joukkojen ilmatorjuntakykyä välttäväksi ellen peräti tyydyttäväksi. Kovin korkealla lentäviä ilma-aluksia vastaan vaikutuskykyä ei toki ole hirveästi, mutta nimenomaan helikopterien operointia voidaan haitata huomattavasti jo tällä aseistuksella. Myös kiinteäsiipisten ilma-alusten pakottaminen viiteen kilometriin ja yli heikentää tyhmillä aseilla tapahtuvien ilmahyökkäysten tarkkuutta ja vaikeuttaa maalien havaitsemista, mikä parantaa selvästi ilmasuojelun tehoa.

Maavoimien ilmatorjunta-aseiden kokonaisuus on Suomessa melko laaja. Ammusilmatorjunnassa on ITKK ja Sergei (modaamattomana ja modettuna) sekä vähälukuisempina 35 mm Oerlikonit ja Marksman. Ohjuspuoli alkaa mieskuljetteisista Stingeristä ja Bolidesta siirtyen ajoneuvoasenteiseen Bolideen ja Crotaleen päättyen lopulta NASAMS:iin.

On totta, että ilmatorjuntaan voitaisiin panostaa enemmän ilmapuolustuksen kokonaisuudessa, ilmatorjunta voisi olla parempi ja laajempi. Suomessa on kuitenkin päädytty panostamaan hävittäjätorjuntaan, jolla taas voidaan osittain kompensoida heikompaa ilmatorjuntaa.
 
Koska olen tällainen nojatuolistrategi... Suunnitelkaa fiktiivisille panssariprikaatille täydellinen ilmatorjunta. Reunaehtoina läntiset asejärjestelmät. Koska ei ole fiktiivistä keskustelua vastaukset vaikka tänne; http://maanpuolustus.net/threads/su...ati-m-12-ja-valmiusprikaati-m-12.1643/page-14 tai jonnekin?

Olen ajatellut:
-Pataljoonille CV90+skyranger ja Fennek+stinger
-Prikaatitason IT-pataljoonalle CV90+asrad-r ja joku toinen ulottuvampi asejärjestelmä?
 
PJ85 kirjoitti:
Koska olen tällainen nojatuolistrategi... Suunnitelkaa fiktiivisille panssariprikaatille täydellinen ilmatorjunta. Reunaehtoina läntiset asejärjestelmät. Koska ei ole fiktiivistä keskustelua vastaukset vaikka tänne; http://maanpuolustus.net/threads/su...ati-m-12-ja-valmiusprikaati-m-12.1643/page-14 tai jonnekin?

Olen ajatellut:
-Pataljoonille CV90+skyranger ja Fennek+stinger
-Prikaatitason IT-pataljoonalle CV90+asrad-r ja joku toinen ulottuvampi asejärjestelmä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuoko Stingerin asentaminen ajoneuvoon todellista lisäarvoa vai onko siitä enemmän haittaa kun kunnolliseen tuliasemaan pääseminen vaikeutuu merkittävästi. Kannattaisiko Stingerit kuitenkin pitää kevyesti liikkuvina?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top