Muistan myös jutun jonka mukaan yhtään ohjusta ei Euroopassa koskaan valmistettu
Suomessahan oli juttua koeammuntojen aikaisista murheista jo joskus 90-luvun alussa joten aika pian hankinnan jälkeen on ohjuksia tuotu maahan.
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Muistan myös jutun jonka mukaan yhtään ohjusta ei Euroopassa koskaan valmistettu
Suomessahan oli juttua koeammuntojen aikaisista murheista jo joskus 90-luvun alussa joten aika pian hankinnan jälkeen on ohjuksia tuotu maahan.
Muistan myös jutun jonka mukaan yhtään ohjusta ei Euroopassa koskaan valmistettu
Suomessahan oli juttua koeammuntojen aikaisista murheista jo joskus 90-luvun alussa joten aika pian hankinnan jälkeen on ohjuksia tuotu maahan.
Nyt alkaa olla aika paljon juttuja mutta aika vähän lähteitä.
Sanoisin meillä olevan 4 vaihtoehtoa käsillä:
1) Crotalen käyttäjämaat ylläpitävät silmänlumeena järjestelmää jolle ei ole ohjuksia (ihmeellisesti niitä kuitenkin ammutaan...)
2) Thales tuplakusettaa asiakkaita ja ohjusten käyttöikä on verraten pidempi kuin mitä Thales lupaa. Minkäänlaista logiikkaa tästä asiasta on vaikea löytää
3) Juttusi ovat huuhaata
4) Muu, mikä?
Eipä tullut kirjattua muistiin. En katsonut sen arvoisiksi. En siis suinkaan yritä väittää noiden yksilöimättömien sekolähteiden tietoja oikeiksi vasn totesin vain että kaikenlaista on asiasta kirjoitettu. Ja linjaa on oli poikkeuksellisen vaikea löytää.
Pitääpä kaivella leikevarastoa mitä sieltä löytyy.
Edit
Olisiko käynyt niin että Suomen ohjuspotti on pääosin 90-luvun alusta ja kertaalleen pyöräytetty huollossa. Näin on saatu 15+15 vuotta elinkaarta joka päättyy 20-luvun alkupuolella. Tuo ajankohta täsmäisi julkisuudessa olleiden tietojen kanssa.
Edit 2
Moitit lähteitäni köykäisiksi. Olet oikeassa ja totesin asian ylempänä jo itsekin. Minä en moiti Sinun lähteitäsi. En nimittäin havainnut niitä kirjoituksissasi ensimmäistäkään
Viimeksi muokattu:
Eipä tullut kirjattua muistiin. En katsonut sen arvoisiksi. En siis suinkaan yritä väittää noiden yksilöimättömien sekolähteiden tietoja oikeiksi vasn totesin vain että kaikenlaista on asiasta kirjoitettu. Ja linjaa on oli poikkeuksellisen vaikea löytää.
Pitääpä kaivella leikevarastoa mitä sieltä löytyy.
Edit
Olisiko käynyt niin että Suomen ohjuspotti on pääosin 90-luvun alusta ja kertaalleen pyöräytetty huollossa. Näin on saatu 15+15 vuotta elinkaarta joka päättyy 20-luvun alkupuolella. Tuo ajankohta täsmäisi julkisuudessa olleiden tietojen kanssa.
Edit 2
Moitit lähteitäni köykäisiksi. Olet oikeassa ja totesin asian ylempänä jo itsekin. Minä en moiti Sinun lähteitäsi. En nimittäin havainnut niitä kirjoituksissasi ensimmäistäkään
Koska pidän äänestäni ja kirjoituksistani, lainaan itseäni : Aika simppeli google-haku taikasanoilla VT1 missile tuotti ensimmäisen sivun osumilla seuraavaa tietoa:
Sanoisin että tuossa on jo enemmän lähdeviittausta kuin käyttämissäsi termeissä "muistan jutun", "muistan törmänneeni jossain" jne.
Minäpä otin neuvosta vaarin ja tein sen simppelin google-haun. Ainakin yksi selkeä tarina löytyi ja se ei vaadi tulkintaa. Jää vain kysymys lähteen uskottavuudesta.
Tämmöinen teksti osui omiin silmiin nopealla kuukkeloinnilla
Sivulla 6 käsittääkseni kerrotaan ettei Euroopassa koskaan valmistettu yhtään VT-1 -ohjusta vaan LTV:n 974 kpl oli koko totuus asiassa ainakin raportin laatimiseen eli huhtikuuhun 2012 mennessä. Valmistaja kyllä valittiin mutta kauppoja ei syntynyt joten linja ei olisi koskaan pyörähtänyt käyntiin. Suomen mahdollinen täydennyshankinta olisi ajoittunut nolkytluvulle joten ainakaan tuon perusteella sellaista ei tehty. Sivulla 9 todetaan ettei VT-1 vain myynyt ja homma on paketissa.
Lähteen luotettavuus on sitten toinen asia. Se vaatii paremman perehtymisen.
Deagel taas kertoo että VT-1 -ohjuksen IOC oli 2006. Suomea ei mainita käyttäjäjoukossa.
Crotale NG tuntuu yleensäkin olevan vain kevyt loppuhenkonen Reliikki-Crotalea käsittelevissä jutuissa. Aika hennosti on juttua tarjolla.
Tämmöinen teksti osui omiin silmiin nopealla kuukkeloinnilla
Sivulla 6 käsittääkseni kerrotaan ettei Euroopassa koskaan valmistettu yhtään VT-1 -ohjusta vaan LTV:n 974 kpl oli koko totuus asiassa ainakin raportin laatimiseen eli huhtikuuhun 2012 mennessä. Valmistaja kyllä valittiin mutta kauppoja ei syntynyt joten linja ei olisi koskaan pyörähtänyt käyntiin. Suomen mahdollinen täydennyshankinta olisi ajoittunut nolkytluvulle joten ainakaan tuon perusteella sellaista ei tehty. Sivulla 9 todetaan ettei VT-1 vain myynyt ja homma on paketissa.
Lähteen luotettavuus on sitten toinen asia. Se vaatii paremman perehtymisen.
Deagel taas kertoo että VT-1 -ohjuksen IOC oli 2006. Suomea ei mainita käyttäjäjoukossa.
Crotale NG tuntuu yleensäkin olevan vain kevyt loppuhenkonen Reliikki-Crotalea käsittelevissä jutuissa. Aika hennosti on juttua tarjolla.
Huhta
Greatest Leader
Korealla on käytössä Crotale NG:n pohjalta kehitetty K-SAM Pegasus, joka ampuu korealaisten itse kehittämää ohjusta. Olisiko tässä tilaisuus pidentää Crotalen elinkaarta meikäläisessä käytössä? Vai onko Crotale liian kallis/raskas järjestelmä pelkkien risteilyohjusten, helikoptereiden ja vastaavien kantamalle tulevien maalien torjunnassa?
Jotenkin Crotalella jatkaminen tuntuu järjestelmän ikä huomioiden epätodennäköiseltä. Päivityksen pitäisi tuottaa täysi elinkaari etteivät kustannukset karkaa. Voiko ajatella että ITO90 on kurantti järjestelmä vielä 2040-luvulla vai ajaako aika siitä jossain vaiheessa ohi?
Ja tuo oli kysymys. Minulla ei ole eväitä arvioida asiaa tekniikan vinkkelistä. Mitään periaatteellista estettä jatkokäytölle ei varmaan ole. Vaan olisiko hanke järkevä/kustannustehokas?
John Hilly
Ylipäällikkö
USA:n armeijalta juttu laseraseiden kehittämisestä: https://www.army.mil/article/195650?g
Tässä alkupalat:
Army developing lasers that pierce fog, dust to destroy targets
By David Vergun, Army News ServiceOctober 19, 2017
1 / 1 Hide Caption – This Mobile High-Energy Laser-equipped Stryker was evaluated April 12 during the 2017 Maneuver Fires Integrated Experiment at Fort Sill, Okla. The MEHEL can shoot a drone out of the sky using a 5kW laser. (Photo Credit: C. Todd Lopez) VIEW ORIGINAL
WASHINGTON --- A lot of people think that high-energy lasers, or HELs, can't penetrate fog, rain and dust, said Thomas Webber. That's just plain wrong.
Webber, director the Directed Energy Division's Technical Center, U.S. Army Space and Missile Defense Command, spoke at the Association of the United States Army's Annual Meeting and Exposition, Oct. 9.
The key to making HELs work in poor atmospheric conditions is something called "adaptive optics," he said, adding that the Army is continuing to make more and more improvements on its adaptive optics system to give a greater range of compensation for degraded conditions.
Besides the optics, an effective beam control system is used, which forms one beam from multiple lasers to pinpoint exactly where the peak energy should be focused, he said, adding that it operates in conjunction with the optics system.
Tässä alkupalat:
Army developing lasers that pierce fog, dust to destroy targets
By David Vergun, Army News ServiceOctober 19, 2017
WASHINGTON --- A lot of people think that high-energy lasers, or HELs, can't penetrate fog, rain and dust, said Thomas Webber. That's just plain wrong.
Webber, director the Directed Energy Division's Technical Center, U.S. Army Space and Missile Defense Command, spoke at the Association of the United States Army's Annual Meeting and Exposition, Oct. 9.
The key to making HELs work in poor atmospheric conditions is something called "adaptive optics," he said, adding that the Army is continuing to make more and more improvements on its adaptive optics system to give a greater range of compensation for degraded conditions.
Besides the optics, an effective beam control system is used, which forms one beam from multiple lasers to pinpoint exactly where the peak energy should be focused, he said, adding that it operates in conjunction with the optics system.
Huhta
Greatest Leader
Suomi on kaluston poistamisessa todellisia etulinjan maita. Jos katsotaan vaikkapa S-125 Pechoran käyttäjiä, niin järjestelmä on yhä käytössä useammassa maassa (mm. Puolassa) kuin missä sen käytöstä on luovuttu. Puola käyttää myös yhä BUK:ia edeltänyttä KUB-järjestelmää, ja Suomi on ainoa koskaan BUK:n stenannut maa.
Tähän nähden on mielenkiintoista, että Crotale tekee näinkin pitkän uran, enkä ihmettele, jos Crotale jatkaisi vieläkin pidemmälle - maailman kokemusten perusteella siihen olisi selkeästi mahdollisuuksia. Crotalehan ei ole venäläinen eikä edes huippukalliilla tela-alustalla, joten se on kosher myös Suomen PV:n silmissä.
Etelä-Korea sai viimeiset järjestelmänsä vasta 2009 (saks. Wiki), joten tuskin ne nyt ovat niitä ihan pian stenaamassa? Internetin mukaan ohjus ja valvontatutka(? "search-and-track radar") poikkeavat Crotalesta, mutta jos komponentit ovat muutoin pitkälti yhteneviä, niin ei liene mahdoton ajatus mennä rinta rinnan korealaisten kanssa järjestelmän käytössä ja elinkaaren pidennyksissä. Jos korealaisten vaunuissa on muitakin merkittäviä eroja, niin sitten asia on tietysti toinen.
LIG Nex1 mainostaa ohjusta sivullaan nimellä Pegasus:
https://www.lignex1.com/eng/product/product01_01.jsp#5
Järjestelmä voi toisaalta olla ok E-K:n potentiaalista vihollista vastaan. Vaan onko se sitä Suomessa? Ylläpidettävissä tai ainakin tekohengitettävissä se varmasti olisi vielä hyvän aikaa jos homma katsotaan panostamisen arvoiseksi.
Pääosin IT-ohjusjärjestelmien elinkaari linkittyy ohjuksen elinkaareen. Kun järjestelmä suunnitellaan ja rakennetaan, se suunnitellaan tietyllä huoltorytmillä kestämään ja toimimaan vähintään ohjuksen elinkaaren, yleensä 15-25 vuotta.
Kun ohjuksen elinkaari alkaa tulla täyteen, lähestyy tutkimuksen aika. Tällöin selvitetään parhain mahdollisin keinoin tietoja päätöksenteon pohjaksi: onko järjestelmän suhteellinen suorituskyky riittävä seuraavat 20 vuotta (kakkoserän ohjusten elinkaari) vai pitääkö suorituskykyä parantaa?
Lisäksi selvitetään mikä on osakomponenttien elinkaari. Ohjusvaunussa on aika iso läjä erilaisia osakokonaisuuksia kuten sähköntuotanto ja -syöttö, lämmitys ja ilmastointi, ajoneuvo millä se liikkuu, sensorit, ammunnanhallintajärjestelmä, viestijärjestelmät jne. Voi hyvin olla että jotkut komponentit kestävät vain yhden ohjuserän elinkaaren, toiset kestävät 2 ja jotkut kestävät hamaan tappiin.
Nämä komponentit voivat muodostaa yllättäviä kompastuskiviä jos elinkaari halutaan ulottaa taas 20 vuotta eteenpäin. Crotalen tapauksessa keksintö on 80-luvun tekniikkaa ja osaa alihankkijoista ei varmasti ole enää olemassakaan. Tietokoneet 80/90 lukujen taitteessa olivat jotain 386 perhettä. Miettikääpä kuinka helvetisti teknologia on mennyt eteenpäin vuodesta 1990 eikä museo-osia kukaan enää valmista. Ne insinööritkin jotka suunnittelivat osat 80-luvun puolessavälissä ovat eläkkeellä jo.
Toisin sanoen: on kustannustehokkainta ylläpitää järjestelmää ohjuksen elinkaaren ajan. Kun tämä päättyy täytyy hyvin tarkoin selvittää onko lavetista kaluksi seuraavan erän ohjusten elinkaaren ajan. Mitään järkeä ei ole ostaa 20 vuotta kestäviä puikkoja laivalastillinen ja sitten stenata lavetit 10 vuoden päästä ja räjäyttää puikot koska tutkista on varaosat maailmasta loppu.
Bukin ja Petshoran osalta tehtiin selvästi ratkaisu että toista satsia puikkoja ei hankita ja vehkeet meni museoon. Tähän saattoi vaikuttaa a) suhteellinen suorituskyky b) tekninen suorituskyky (komponenttien vanheneminen) c) valmistajan halukkuus myydä d) asiakkaan halukkuus päästä myyjästä eroon, e) hinta, f) muu
Jos vaihdetaan ohjustyypin lisäksi lavetin kaikki komponentit niin onko kyseessä enää Crotale?
Tuskin tulemme näkemään jatkokautta. Mitä tilalle onkin mielenkiintoinen kysymys.
Eiko tuollainen liukuva, hypahtavan kehityksen asemesta ole aika hyva malli? Koulutuksellisesti, taktisten kayttoperiaatteiden osalta, logistiikkaketjun kasassa pitamiseksi - ja kouluttamiseksi?
En ole Cotalea seurannut vuosiin, mutta jos VT-1 ohjus on (?) kaytossa, niin sehan myy kuin haka myos laivoihin.
Hyva hairinnansietokyky seka tutkapuolella etta EO-pohjaisessa ohjauksessa, lampokameran kaytto ml.
"Speed is Mach 3.5, using a solid propellant rocket motor. The VT1 has an effective range of about 11km and ceiling of over 6,000m. In March 2001, Thales Air Defence (formerly Shorts Missile Systems) were awarded a contract for the manufacture of the VT1 missile. The Command to Line-Of-Sight (CLOS) guidance uses radar and electro-optical sensors. The missile is armed with a focused blast and fragmentation warhead, initiated by an RF proximity fuse. The warhead provides a lethal blast radius of 8m."
Hyva huomata sekin, etta vaikka ohjukset tehdaan P.Irlannissa niin itse jarjestelma on ranskisten, jotka olivat mukana parantamassa myos s-300 jarjestelmaa (hyvan ohjuksen ymparilla) sen samaisen Thaleksen - joka on myos Euroopan johtava EO-valmistaja militaaripuolella - elektroniikalla korealaisten kanssa, yhteisprojektissa.
Varmasti olisi hyvä ratkaisu jos peruskonsepti tosiaan säilyy uskottavana 50-60 vuotta. Tuo olisi it-ohjusten saralla melkoinen saavutus ja toisi hommaan ihan uudenlaista kustannustehokkuutta.
Ei kai sentään ole myynyt ”kuin häkä” vaan tuskainen taival ollut kyseessä. Mitä ohjuslaukausten tuotantoon tulee niin on vähintäänkin epäselvää valmistettiinko Euroopassa ikinä ensimmäistäkään VT-1 -ohjusta. Valmius oli mutta tilauksia ilmeisesti ei.
Vahan niinkuin AMRAAM (60 v, jo ennenkuin 5 v:n pidennys julkaistiin)
Total Produced.
Approximately 5,071 R.440, 4,088
R.460 (Sica), and 974 VT-1 missiles were built.
Tahan ei lasketa kiinalaisia kopioita (HQ-7) eika venalaista osallistumista (ilmeisesti nolla ohjusta, mutta VLS versio kehitettiin heidan kanssa, ja tuloista kaytiin sitten oikeuttakin)
Tuotanto (E. Afrikkaa varten) alkoi 1968, joten kai sen elakeian voi laskea johonkin 2028 korville.
Technology from the Crotale may be part of the Iranian-built Shahab Thaqeb.
- However, this missile is actually a version of the Chinese HQ-7 series.
Abu Dhabi
- (Crotale Navale),
Bahrain
- (Crotale),
Chile
People's Republic of China (Crotale Navale),
Egypt Arab (Crotale, yli 20 modausta)
Finland (Crotale NG and theVT-1),
France
(both the Air Force and Navy operate the VT-1),
Greece (Crotale NG and VT-1),
Iraq
Republic of Korea (Chun Ma, sehan oli tuonne Korean lankaan laittamassani tuotekatsauksessakin - video -mukana),
Kuwait,
Libya,
Morocco
Oman (Crotale NG on warships with the VT-1),
Pakistan
Saudi Arabia (Shahine 1 and 2, oma eli maksettu versio),
Singapore (Crotale NG on La Fayettes; unconfirmed),
South Africa (Cactus), se tosi vanha versio
Spain,
Taiwan(Crotale NG on La Fayettes), and
Thailand (Crotale NG).
Nayttaisi silta, etta laivastopuolella MICA tulee VLS VT-1:n tilalle ja tuo korealainen olisi ohjuksena se, joka maa-Crotalesysteemeihin istuisi jatkossa.
Eli VT-1 - ohjusta ei ole Euroopassa valmistettu. Vai mitä yrität sanoa?
Tuota en tiennyt että Taiwan on vaihtanut fregateilleen NG:t ( siellä oli aiemmin Chaparallit ) ja Thaimaakin on mennyt ohi. Omanin muistin ja ihmettelin miten kahden laivalavetin perusteella tullaan johtopäätökseen että järjestelmä myy kuin häkä
Vanhaa Crotalea oli jonkin verran enemmän liikkeellä mutta ei sotketa sitä tähän. Sillä ei ole yhteistä kuin nimi.
Ja spekulaatioihin voimme palata jos ne joskus muuttuvat todeksi. Vähän niin kuin VT1-ohjuksen tuotanto Euroopassa. Niin voisi olla mutta ei nähtävästi ole.
Edit
Pikaisella tarkastuksella en edelleenkään löytänyt NG:n laivaversiota kuin Omanilta. Pitääpä kaivella vähän tarkemmin. Singapore ja Taiwan näyttävät ainakin väärille tiedoille eikä Saudi-Arabiakaan ole tuota ostanut. Ja Thaimaakin taisi hankkia vain yhden maalavetin ( ei sitä tuolla kyllä väitettykään laivaversion käyttäjäksi vaan itse sekoilin )
Verkon lähteet ovat valitettavan köykäisiä joten täytyy turvautua kirjallisuuteen.
Viimeksi muokattu:
Vastatkaapa kysymykseen, mistä ovat tulleet ne ohjukset jotka ovat tälläkin hetkellä CNG:n käytössä...
5 pisteen vihje:
http://www.defense-aerospace.com/ar...t-wins-missile-production-deal-(feb.-16).html
5 pisteen vihje:
http://www.defense-aerospace.com/ar...t-wins-missile-production-deal-(feb.-16).html
Ei välttämättä. Jos huoltoväli on 15 vuotta niin uustuotannolle ei vain ole vielä ollut tarvetta. Ainakin Suomi ja Ranska ovat sopivasti poistamassa järjestelmän kun 15+15 vuotta tulee täyteen 20-luvun alussa.
Jos 15 vuotta tarkoittaa että ohjus menee ilman muuta poistoon niin sitten olet oikeassa. Noin 20 vuotta Suomen hankinnan jälkeen Thames ei kuitenkaan puutteineenkin parhaan/ainoan tarjolla olevan järkevän lähteen mukaan ollut valmistanut yhtään puikkoa joten laskukaava ei kokonaisuutena toimi.
Suomessa on myös kerrottu hyvin yksityiskohtaisesti 90M-ohjelman sisällöstä. Uudesta ohjauksesta ei ole tuossa yhteydessä puhuttu mitään. Ja jos niitä onkin hankittu 2012 jälkeen niin miksi koko järjestelmä poistuu jo 10 vuoden kohdalla?
Paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia...
Ohjuksilla ei pääsääntöisesti ole ns "huoltoväliä" siksi että on useimmiten halvempaa ostaa kokonaan uusia kuin huoltaa vanhat. Hyödyke on siis kertakäyttöinen, toki muutamia poikkeuksia on.
Juuri linkkasin sinulle lähteen jossa kerrotaan monen miljoonan punnan sopimuksesta ohjusten valmistamisesta P-Irlannissa tällä vuosituhannella. Laskukaava toimii oikein hyvin.
Mistä saat lukemat 2012 jälkeen ja 10 vuoden kohdalla?
Yritin tarjota loogisen polun siihen, missa ohjusta on valmistettu (ml. kaksi arabimaata - Arab Crotale Egyptille ja kaksikin versiota saudeille, Kiina ja Iran), minkalaisia maaria (en viitsinyt LTV:n toimesta kontrahtivalmistusta USA:ssa lahtea setvimaan, ihan sen takia kun se ei jarjestelman kayttajamaihin oikeastaan liity millaan tavalla, toisinkuin nuo arabimaa-jutut, jotka vaikkakin on edelleen kehitelty heidan maksamina niin tehdas on "takuuvarmasti" ollut Ranskassa, sita ei vain kansallisylpeyden nimissa voida "paljastaa") ja erityisesti mihin ollaan paatymassa... eli nayttaisi itse ohjus, joka on tarjolla meri- ja maalavetteihin, eriytyvan tassa kohtaa pitkaa tarinaa (mainitsemasi 60 v tulevat taatusti tayteen).
- kun leivoin taman kakun, tarjoilin sen niin, etta paalla oli viela Maraschino-kirsikoita koristeena (eli etta pystylaukaistava versio kehitettiin, NL:n hajottua, venalaisella avustuksella. Maininta "ohjuksia nolla" tarkoitti, ettei missaan vaiheessa ollut tarkoitus, etta he alkaisivat tekemaan niita).
Nyt laitan, viikonlopun kunniaksi, lisaa kirsikoita kakun paalle, tuosta valiin tulleen kommentin linkista:
"contract will be carried out in Thales Air Defence facilities in both Belfast and South Down."
Tuo jalkimmaisena mainittu kun on tuossa minun naapurissa. Ei siita sen enempaa... ettei lipsahda salaisuuksia.
Belfast sen sijaan rakentaa myos brittien SHORAD-ohjuksen (Starstreak). Talla on niin paljon yhteisia komponentteja (hitaamman) helikoptereihin tarkoitetun LMM-rynnakko-ohjuksen kanssa, etta niista on yhteinen raamisopimus, ja MoD taalla tilaa jompaa kumpaa varaston taytteeksi etuk. sovituilla ehdoilla. Molempien osapuolien intressi kun on, ettei linja paase kylmaksi valilla.
Eipa taman lapivalaisu muuten olisi jarkevaa, tassa tarkkuudessa, jollemme molemmat olisi kiinnostuneita PV:ien kaytossa olevan jarjestelman pitka-ikaisyydesta.
Forward looking statement, nyt seuraa 20 rivia niiden vaarallisuudesta. Poistin kuitenkin rivit, lukijan iloksi.Tassa viela toinen lahde, joka oli ynnaillyt versioita laajemmin yhteen, ja paatyi tuhannella suurempaan lukuun kuin mita (tarkkoja) lukuja kaytin alkuun:
Global Operators / Customers
Bahrain; Egypt; Finland; France; Greece; Iran; Oman; Pakistan; Portugal; South Korea; Saudi Arabia; South Africa; United Arab Emirates
Model Variants
Crotale R440 - Base Variant
Crotale NG - Next Generation upgraded version
Crotale Mk.III - Modernized Crotale launcher system
"Sea Crotale" - Navalized variant
HQ-7 - Chinese reverse-engineered copy
Shaheb Thaqeb - Iranian copy of the Chinese HQ-7 series.
SICA R460 - Saudi Arabian version by Thomson-CSF
Chun Ma (Pegasus) K-SAM - Joint Export Venture for South Korean Army.