Ilmatorjunta

Kannattaa lukea Puolustusvoimien tuore katsaus. Selviää, ettei ole kuviteltua tehoa ja missään oloissa ei olisi Suomella varaa.

Ohjusjärjestelmät ja -puolustus
http://puolustusvoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ohjusjarjestelmat-ja-puolust-1

Ei toki ole varaa, kun lopputulos on jo päätetty - HX hanketta ei haluta vaarantaa. Todennäköisin lopputulemahan olisi, että HX -hankkeen supistaminen ohjuspuolustuskyvyn hankkimiseksi johtaisi vain tilanteeseen jossa HX-hanketta on supistettu ja ohjuspuolustuskykyä hankitaan sitten seuraavalla hankintakierroksella (lue: ei koskaan).

Selvitys on kuitenkin aika tarkoitushakuinen. Mm. maininnassa Euroopan maiden ohjuspuolustuskyvystä merivoimien kyvyt unohtuvat täysin. Suomen maantieteellä Merivoimat eivät voi ottaa kuitenkaan pääroolia ilmapuolustuksessa - ellei sitten rakenneta sisävesilaivastoa. Sinänsähän toki jonkinlainen liikkuva "AEGIS Ashore" olisi monella tavoin ihanteellinen Suomen ilmapuolustuksen selkäranka. Mutta kun ei ole, ei ole.
 
Jemenin huthikapinallisten iranilainen Burqan-2 (Scud-variantti) jäi torjumatta saudien Patrioteilta?

Did American Missile Defense Fail in Saudi Arabia?

The official story was clear: Saudi forces shot down a ballistic missile fired by Yemen’s Houthi rebel group last month at Saudi Arabia’s capital, Riyadh. It was a victory for the Saudis and for the United States, which supplied the Patriot missile defense system.

But an analysis of photos and videos of the strike posted to social media suggests that story may be wrong.

Instead, evidence analyzed by a research team of missile experts appears to show the missile’s warhead flew unimpeded over Saudi defenses and nearly hit its target, Riyadh’s airport. The warhead detonated so close to the domestic terminal that customers jumped out of their seats.

Saudi officials did not respond to a request for comment. Some U.S. officials cast doubt on whether the Saudis hit any part of the incoming missile, saying there was no evidence that it had. Instead, they said, the incoming missile body and warhead may have come apart because of its sheer speed and force.

Laura Grego, a missile expert at the Union of Concerned Scientists, expressed alarm that Saudi defense batteries had fired five times at the incoming missile.

"You shoot five times at this missile and they all miss? That's shocking,” she said. “That's shocking because this system is supposed to work.”

https://www.nytimes.com/interactive...o-spot-region&region=top-news&WT.nav=top-news

Melkein veikkaisin käyttäjävirhettä... mutta sitähän ei saada koskaan tietoon, koska Saudi-Arabia.
 
Melkein veikkaisin käyttäjävirhettä... mutta sitähän ei saada koskaan tietoon, koska Saudi-Arabia.

Yksi ohjustorjunta tai torjumattomuus ei kerro oikeastaan yhtään mistään, mennee virhemarginaaliin. Sen sijaan toki ohjustentorjunnan hankaluus korostuu - entäpä jos ohjuksessa olisikin ydinkärki? Tai laukaistaan useampia ohjuksia tai jossain tai jossakin on ydinkärkiä?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Iippojen Arrow 3 testi epäonnistui maaliohjuksen vian takia.

Arrow 3 system test stopped after target missile launch due to safety concerns
The Israeli defense establishment decided this morning to stop an Arrow 3 system test after the target missile failed to fly at the correct altitude. The engineers declared it a “no test.” The Arrow 3 system is expected to become operational in January. Dec 4, 2017, 2:00PM
It was cleared for publication today (Monday) that the latest Arrow 3 system test was abruptly stopped. This morning's test was abandoned after the launched target missile failed to meet the necessary safety requirements.
The test was halted at an early stage after the target missile failed to fly at the correct altitude. The engineers responsible for the test declared it a “no test.” The Israeli Defense Ministry stressed that the engineers are analyzing the data from the incident.

hetz3cancelnisui0412.jpg

Arrow 3 system (archive) Photo Credit: Israeli defense establishment/Channel 2 News

The trial was supposed to evaluate the system’s capability to deal with the future missiles that Iran is developing. The Arrow 3 system is the highest level of Israel’s multi-layered defense network. It is expected to become operational next month.

http://www.jerusalemonline.com/news...gn=MiddayNewsletter+-+Recurring+2017+-+Dec+17
 
Missään en ole kyllä nähnyt mainintaa, että nuo olisi juuri iskandereita vastaan hankittu.

http://foreignpolicy.com/2016/09/06...-latest-battle-over-european-missile-defense/
“We also need to have an answer to it. Those Iskander missiles can hit Poland but also Germany,” Polish Defense Minister Antoni Macierewicz said earlier this year. He added Tuesday that his country plans to eventually buy eight Patriot missile batteries, and while he wouldn’t discuss cost, the deal could be worth as much as $5.6 billion.

Poland had considered buying other missile defense systems, including Lockheed Martin’s Medium Extended Air Defense System (MEADS) and Israel’s David’s Sling, but both of those are still under development and Polish officials needed a quick fix.

https://www.thelocal.se/20170624/sweden-to-replace-its-entire-anti-aircraft-system
"Even though you can modify and improve old systems, there is a limit to how old they can get. In that sense we can agree that the Hawk is getting old," Carl Sjöstrand, head of communications at the Halmstad Air Defence Regiment told TT newswire.

The types of airborne threats have changed dramatically in recent years. From previously having focused on taking down planes or helicopters, today's anti-aircraft systems need the capacity to take on different threats, mainly varies types of missiles.

"For instance there are ballistic missiles, such as those Iskander missiles that have been placed in Kaliningrad, thus posing a potential threat to Gotland and the Swedish capital. In those cases, a better system is required than the Hawk, which does not have capacity against those missiles," Sjöstrand said.
 
Melkein veikkaisin käyttäjävirhettä... mutta sitähän ei saada koskaan tietoon, koska Saudi-Arabia.
Joo, arabi ei ikinä tunnusta tehneensä virhettä. Se on ainajoku muu, mustapartainen mies, tummassa viitassa... Se perkeleen mustaparta heiluu hiekkamaasta toiseen ja tekee vahinkoa oikein urakalla.
 
Tässä sinällään haista v -tason jutussa (Yle) sanottiin, että ilmatorjunta saa pian oman kehitysohjelmansa ja että myös Patriotit tulevat siinä vaiheessa harkittavaksi. On kai tuosta kehitysohjelmasta ollut jotain juttua foorumillakin, mutta mutta...

Kysymykseni kuuluu, mitä itse uskotte ko. kehitysohjelmaan kuuluvaksi? Mihin asetetaan painopiste? Ampumatarvikkeisiin nykyisille järjestelmille (esim. vanhimmat Bolide-ohjukset, joita lienee ammuttu pois harjoituksissakin jonkin verran)? Nykyisten järjestelmien lisähankintoihin? Uusiin järjestelmiin? Vanhojen järjestelmien tekohengitykseen?

Ensi vuosikymmenellä poistuu paljon kalustoa, ilmeisesti Crotale ja kaikki maavoimien tykkikalusto, mutta kuten Patriot-esimerkistä voi päätellä, niin ilmeisesti asiaa aiotaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Se on tietysti hyvä asia, vaikka kovin kokonaisvaltaiseen ratkaisuun tuskin resurssit riittävät.
 
Valistunut villi veikkaus on, että tykkipuolelle ei ole varaa hankkia korvaavaa suorituskykyä. Sen verran monta putkea tarvitaan. Ohjuspuolelle ja crotalen tilalle voisi joku iippo hässäkkä olla soiva peli. Pitkänkantaman it:ssä on iso suorituskyky vaje ja eiköhän siihen tarpeeseen joku jenkki järjestelmä löytyne jos rahaa vain on. Jos ei ole niin sitten ei tarvita.

Paljon lepää ilmavoimien hankinnan niskassa. Jos poliitikot kusevat homman, hommaamalla liian vähän tai väärää lajia tai pahimmassa tapauksessa molemmat niin sitten täytyy vajetta paikata ilmatorjunnalla. Sehän vasemmistolle ja vihreille sopii kun ei ole niin hyökkäyksellinen kuin hävittäjät.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä sinällään haista v -tason jutussa (Yle) sanottiin, että ilmatorjunta saa pian oman kehitysohjelmansa ja että myös Patriotit tulevat siinä vaiheessa harkittavaksi. On kai tuosta kehitysohjelmasta ollut jotain juttua foorumillakin, mutta mutta...

Kysymykseni kuuluu, mitä itse uskotte ko. kehitysohjelmaan kuuluvaksi? Mihin asetetaan painopiste? Ampumatarvikkeisiin nykyisille järjestelmille (esim. vanhimmat Bolide-ohjukset, joita lienee ammuttu pois harjoituksissakin jonkin verran)? Nykyisten järjestelmien lisähankintoihin? Uusiin järjestelmiin? Vanhojen järjestelmien tekohengitykseen?

Ensi vuosikymmenellä poistuu paljon kalustoa, ilmeisesti Crotale ja kaikki maavoimien tykkikalusto, mutta kuten Patriot-esimerkistä voi päätellä, niin ilmeisesti asiaa aiotaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Se on tietysti hyvä asia, vaikka kovin kokonaisvaltaiseen ratkaisuun tuskin resurssit riittävät.

Ainoa julki lausuttu asia lienee se että korkeatorjuntaan on tulossa uutta suorituskykyä. Itse uskoisin että hankittavaksi tulee yksi uusi järjestelmä ja kaksi ohjustyyppiä. Molemmat ohjukset voivat liittyä uuteen järjestelmään tai sitten toisella täydennetään Amraamia Nasams-pattereissa. Toinen ohjus siis korkeatorjuntaan ja kevyempi tyyppi muodollisesti Crotalea korvaamaan. Muodollisesti siksi että uuden zydeemin tehtävät voivat olla jotain täysin muuta kuin Crotalella.

Tykkipuolella uskon 35ITK:n jatkavan vahvuudessa. Rinnalle voisi tulla muutama uudemman sukupolven tykki. Sergeinkin voisi pitää jossain mitassa rivissä edellyttäen että maailmalta löytyy sille halpaa amitsuunia. Erityistä panostusta Sergeit eivät varmasti ansaitse mutta mahdollisesti höyhenenkevyttä tekohengitystä. Stena on sekin ihan realistinen jatkosijoituspaikka.

Boliden täydennykset varmaan pyörivät normaalin ylläpidon puitteissa ilman kehittämisohjelmiakin.
 
Ainoa julki lausuttu asia lienee se että korkeatorjuntaan on tulossa uutta suorituskykyä. Itse uskoisin että hankittavaksi tulee yksi uusi järjestelmä ja kaksi ohjustyyppiä. Molemmat ohjukset voivat liittyä uuteen järjestelmään tai sitten toisella täydennetään Amraamia Nasams-pattereissa. Toinen ohjus siis korkeatorjuntaan ja kevyempi tyyppi muodollisesti Crotalea korvaamaan. Muodollisesti siksi että uuden zydeemin tehtävät voivat olla jotain täysin muuta kuin Crotalella.

Ihan mielenkiintoinen näkemys! Haluatko tarkentaa tuota "uutta järjestelmää", olisiko kyseessä jokin NASAMS:ia raskaampi järjestelmä, eli siellä Patriot, MEADS ja SAMP/T -linjalla? Vaikuttaa jokseenkin optimistiselta budjetin osalta, mutta mikä minä olen sanomaan. Yksi patteri pääkaupunkiseudulle tms. on varmaan tehtävissä, jos se välttämättömäksi katsotaan.

Tykkipuolella uskon 35ITK:n jatkavan vahvuudessa. Rinnalle voisi tulla muutama uudemman sukupolven tykki. Sergeinkin voisi pitää jossain mitassa rivissä edellyttäen että maailmalta löytyy sille halpaa amitsuunia. Erityistä panostusta Sergeit eivät varmasti ansaitse mutta mahdollisesti höyhenenkevyttä tekohengitystä. Stena on sekin ihan realistinen jatkosijoituspaikka.

Oerlikonin osalta olen aika lailla samoilla linjoilla. En toki tiedä kaluston kuntoa, mutta maailmalta löytyy valmiita päivityspaketteja aina heitteiden torjuntaan asti.

Sergeistä keskusteltaessa on foorumilla aiemmin arvioitu yleisesti, että ammusten huvetessa tykitkin menevät sulattoon. Halpoja ammuksia tuskin on saatavilla, vaan uutta pitäisi ostaa, ja tämä on kuulemma se kynnyskysymys. Itseäni tosin houkuttaisi 23ITK95:n ylläpito ainakin 30-luvulle asti. Ainostaan suhteellisen vaatimaton kokonaismäärä huolettaa, kun lisääntynyt (ja ikääntyvä...) tekniikka vaatinee huoltoa ihan eri tavalla verrattuna veivi-Sergeihin.

Boliden täydennykset varmaan pyörivät normaalin ylläpidon puitteissa ilman kehittämisohjelmiakin.

Lähinnä meinasin sitä, että eivätkös tuollaiset kaupat päädy julkisuuteen tai vähintään Hilmaan? Viimeksi on tainnut kuulua jotakin n. 2010 tienoilla. Eikä myöskään Amraamien "täydennys" tullut normaalin ylläpidon puitteissa vaan MLU 2:n osana.
 
Ihan mielenkiintoinen näkemys! Haluatko tarkentaa tuota "uutta järjestelmää", olisiko kyseessä jokin NASAMS:ia raskaampi järjestelmä, eli siellä Patriot, MEADS ja SAMP/T -linjalla? Vaikuttaa jokseenkin optimistiselta budjetin osalta, mutta mikä minä olen sanomaan. Yksi patteri pääkaupunkiseudulle tms. on varmaan tehtävissä, jos se välttämättömäksi katsotaan.

En tunne tarjolla olevia vaihtoehtoja tarpeeksi hyvin mennäkseni kovin syvälle asiaan. Lähinnä mietin että korkealle tai ainakin nykyistä korkeammalle yltävä järjestelmä saattaa olla AMRAAM-ER. Se tulisi nykyisiin pattereihin ilman isompia laajennuksia. Silloin ei olisi enää järkeä yhdistää samoille kokoonpanoille Crotalen tehtäviä. Ei ainakaan ilman lisähankintoja koska määrääkin tarvitaan.

Jos taas raskaampi järjestelmä olisi esim. SAMP/T pitäisi Crotalen tilalle hankkia lisäksi kevyempää kalustoa. Sen yhdistäminen Nasams-kokoonpanoihin voisi ollakin järkevää kun halu on jatkuvasti supistaa erilaisten monimutkaisten järjestelmien määrää. Ja yhdistäminenhän ei siis tässä kohdin välttämättä tarkoita yhteistä lavettia vaan lähinnä yhteistä patteristoa tms.

CAMM/ER saattaisi tarjota yhdistelmän jolla hoituu torjunta koko korkeusalueella. IRIS-T:n voisi ehkä yhdistää NASAMS-pattereihin tms. Ja jos juuri nuo eivät toimi niin erilaisia yhteensopivia palikoita lienee runsaasti tarjolla. Toiveena varmaan on ettei yhteensovittamisia kuitenkaan tarvitsisi ainakaan kokonaan maksaa itse.

Ehkä yhteensopivuus Merivoimien kanssa on sekin ajatuksissa mukana? Optimi olisi saada maapuolelle CAMM ja Aster joita voitaisiin käyttää myös korveteilla.

Mitä ohjuslaukausten täydennyksiin tulee niin kyllähän ne julkisia voivat olla vaikka eivät erityisiin aselajikohtaisiin kehittämisohjelmiin liittyisikään. Eivät nuo kaksi asiaa ole toisistaan riippuvaisia.
 
Kaikkihan nuo yhdistetään keskenään ja vielä HX:nkin kanssa. Se nimittäin on se integroitu ilmapuolustusverkko. Tavaramerkitystä nurinkurisesta idealaatikostani (nurinkurisesta, koska ideat ovat sen ulkopuolella) tarjoan seuraavan yhdistelmän:

Jos HX-valinta on Rafale, hankitaan niille kokonaan uudet ohjukset. Bertta-AMRAAMIT peruskunnostetaan ja siirretään NASAMS-pattereille, joille hankitaan lisää laukaisualustoja niitä varten. (Laukaisimethan valmistettiin Suomessa alihankintana, niin myös uudet.) Tällä liikkeella korvataan Crotalen suorituskyky. Näin tehdään Rafalen haittapuolesta hyve, säästetään yhden hankinnan kulut lähes kokonaan ja ErityisOloSuhdeTaikuus takaa että ilmapuolustuksemme teho kasvaa vähintään viidenteen potenssiin.

(Jos joku ihmettelee, miksi viitsin näitä teorioita tänne kirjoitella - niin syyhän on se, että koska olen väärässä, tämän julkaiseminen takaa että todellisuudessa tehdään järkevämpi hankinta.)
 
Ainoa julki lausuttu asia lienee se että korkeatorjuntaan on tulossa uutta suorituskykyä.
Ja että katsellaan NASAMS II järjestelmään sopivaa pidemmän kantaman ohjusta.
 
Ja että katsellaan NASAMS II järjestelmään sopivaa pidemmän kantaman ohjusta.

Yhtenä vaihtoehdoista. Hommaan on liuta muitakin tarjokkaita eikä NASAMS-yhteensopivuus ole mikään välttämättömyys.
 
En tunne tarjolla olevia vaihtoehtoja tarpeeksi hyvin mennäkseni kovin syvälle asiaan. Lähinnä mietin että korkealle tai ainakin nykyistä korkeammalle yltävä järjestelmä saattaa olla AMRAAM-ER. Se tulisi nykyisiin pattereihin ilman isompia laajennuksia. Silloin ei olisi enää järkeä yhdistää samoille kokoonpanoille Crotalen tehtäviä. Ei ainakaan ilman lisähankintoja koska määrääkin tarvitaan.

Jos taas raskaampi järjestelmä olisi esim. SAMP/T pitäisi Crotalen tilalle hankkia lisäksi kevyempää kalustoa. Sen yhdistäminen Nasams-kokoonpanoihin voisi ollakin järkevää kun halu on jatkuvasti supistaa erilaisten monimutkaisten järjestelmien määrää. Ja yhdistäminenhän ei siis tässä kohdin välttämättä tarkoita yhteistä lavettia vaan lähinnä yhteistä patteristoa tms.

CAMM/ER saattaisi tarjota yhdistelmän jolla hoituu torjunta koko korkeusalueella. IRIS-T:n voisi ehkä yhdistää NASAMS-pattereihin tms. Ja jos juuri nuo eivät toimi niin erilaisia yhteensopivia palikoita lienee runsaasti tarjolla. Toiveena varmaan on ettei yhteensovittamisia kuitenkaan tarvitsisi ainakaan kokonaan maksaa itse.

Ehkä yhteensopivuus Merivoimien kanssa on sekin ajatuksissa mukana? Optimi olisi saada maapuolelle CAMM ja Aster joita voitaisiin käyttää myös korveteilla.

OKei. Ihmettelin tuota uutta järjestelmää, mutta et ilmeisesti meinaakaan uutta samassa mielessä kuin asian käsitin.

Ajattelisin, että ykköstavoite on se pidemmälle/korkeammalle ulottuva torjuntakyky. Korkeatorjuntakykyä tarvitaan kaikkialla, joten se täytyy hankkia myös NASAMS:iin, vaikka rinnalle hankittaisiinkin vielä jokin suorituskykyisempi järjestelmä. Suorituskykyistä järjestelmää kun tuskin on varaa hankkia muualle kuin PK-seudulle... Toki NASAMS:lle voi ajatella hankittavan myös pienempi määrä lyhyemmän kantaman ohjusta (mielellään infrapuna), jotta ei tarvitse aina käyttää kalleinta ja suorituskykyisintä, jos halvempikin riittäisi.

Määrän kasvattaminen (uusina järjestelminä tai nykyisten järjestelmien laajentamisena) olisi kieltämättä kiva, mutta pidetään tosiasiat mielessä. Me korvasimme BUK:n NASAMS-järjestelmällä ja jätimme ohjukset ostamatta (kolmansille osapuolille: ohjusten lainaaminen ilmavoimilta on nollasummapeliä, ei ilmavoimillakaan ole ylimääräisiä). Tyhjä ohjuslaukaisin on tyhjä ohjuslaukaisin, vaikka voissa paistaisi. Jos ohjustilanne halutaan saada hyvään kuosiin, niin se on todella iso hanke, kun nykyisten NASAMS-ohjuslavettien kertatäyttö on 144 ohjusta. Kaksikin kertatäyttöä (länsimaista) pitkäkantamaista ohjusta maksaisi varmaankin puolen miljardin luokkaa, vähän ohjuksesta riippuen. Kannattaako hankkia lisää järjestelmiä, jos nykyisiäkin on vaikea ruokkia?

Integraatioista olen samaa mieltä, mielellään minimiin. Yhteensopivuus muiden puolustushaarojen kanssa on tavallaan plussaa, tosin nytkin esim. Asterin maa- ja meriversiot käsittääkseni poikkeavat jonkin verran. (Joskaan ei liene mahdotonta käyttää meriversiota maalla, lähinnä joistakin navalisointi-ominaisuuksista saattaa joutua maksamaan vähän lisähintaa.) Vaikka toisaalta olisi hyvä, ettei valtakunnan ilmapuolustus olisi pelkästään yhden ohjustyypin/hakupään/hakeutumismenetelmän varassa... mutta meidän täytynee yrittää sietää riskiä.

Sitten tässä on vielä asiaa monimutkaistamassa tuo ilmavoimien konehankintakin. Entä jos AIM-120C7 ei sisällykään HX:n asevalikoimaan, vaan se lykätään maavoimien NASAMS-järjestelmään ja ilmavoimille hankitaan uudempaa ohjustyyppiä? Erikoinen ja odottamaton käänne, mutta niitä tulee vielä riittämään, sanokaa minun sanoneen.

Mitä ohjuslaukausten täydennyksiin tulee niin kyllähän ne julkisia voivat olla vaikka eivät erityisiin aselajikohtaisiin kehittämisohjelmiin liittyisikään. Eivät nuo kaksi asiaa ole toisistaan riippuvaisia.

Voi olla, että on mennyt ohitse, mutta tosi vähän tuntuu olevan juttua esim. kertasinkojen hankinnoista. Milloin lie viimeinen tiedote Apilas-hankinnoista annettu julkisuuteen? Luulisi varaston jo tyhjentyneen (vaarallisen alhaiselle tasolle ajatellen sotavalmiutta), kun kuuntelee, kuinka jokainen PST-koulutettu on ampunut sellaisella kovan... paitsi jos on tehty lisähankintoja hiljaisuudessa.
 
OKei. Ihmettelin tuota uutta järjestelmää, mutta et ilmeisesti meinaakaan uutta samassa mielessä kuin asian käsitin.

Ajattelisin, että ykköstavoite on se pidemmälle/korkeammalle ulottuva torjuntakyky. Korkeatorjuntakykyä tarvitaan kaikkialla, joten se täytyy hankkia myös NASAMS:iin, vaikka rinnalle hankittaisiinkin vielä jokin suorituskykyisempi järjestelmä. Suorituskykyistä järjestelmää kun tuskin on varaa hankkia muualle kuin PK-seudulle... Toki NASAMS:lle voi ajatella hankittavan myös pienempi määrä lyhyemmän kantaman ohjusta (mielellään infrapuna), jotta ei tarvitse aina käyttää kalleinta ja suorituskykyisintä, jos halvempikin riittäisi.

Määrän kasvattaminen (uusina järjestelminä tai nykyisten järjestelmien laajentamisena) olisi kieltämättä kiva, mutta pidetään tosiasiat mielessä. Me korvasimme BUK:n NASAMS-järjestelmällä ja jätimme ohjukset ostamatta (kolmansille osapuolille: ohjusten lainaaminen ilmavoimilta on nollasummapeliä, ei ilmavoimillakaan ole ylimääräisiä). Tyhjä ohjuslaukaisin on tyhjä ohjuslaukaisin, vaikka voissa paistaisi. Jos ohjustilanne halutaan saada hyvään kuosiin, niin se on todella iso hanke, kun nykyisten NASAMS-ohjuslavettien kertatäyttö on 144 ohjusta. Kaksikin kertatäyttöä (länsimaista) pitkäkantamaista ohjusta maksaisi varmaankin puolen miljardin luokkaa, vähän ohjuksesta riippuen. Kannattaako hankkia lisää järjestelmiä, jos nykyisiäkin on vaikea ruokkia?

Integraatioista olen samaa mieltä, mielellään minimiin. Yhteensopivuus muiden puolustushaarojen kanssa on tavallaan plussaa, tosin nytkin esim. Asterin maa- ja meriversiot käsittääkseni poikkeavat jonkin verran. (Joskaan ei liene mahdotonta käyttää meriversiota maalla, lähinnä joistakin navalisointi-ominaisuuksista saattaa joutua maksamaan vähän lisähintaa.) Vaikka toisaalta olisi hyvä, ettei valtakunnan ilmapuolustus olisi pelkästään yhden ohjustyypin/hakupään/hakeutumismenetelmän varassa... mutta meidän täytynee yrittää sietää riskiä.

Sitten tässä on vielä asiaa monimutkaistamassa tuo ilmavoimien konehankintakin. Entä jos AIM-120C7 ei sisällykään HX:n asevalikoimaan, vaan se lykätään maavoimien NASAMS-järjestelmään ja ilmavoimille hankitaan uudempaa ohjustyyppiä? Erikoinen ja odottamaton käänne, mutta niitä tulee vielä riittämään, sanokaa minun sanoneen.



Voi olla, että on mennyt ohitse, mutta tosi vähän tuntuu olevan juttua esim. kertasinkojen hankinnoista. Milloin lie viimeinen tiedote Apilas-hankinnoista annettu julkisuuteen? Luulisi varaston jo tyhjentyneen (vaarallisen alhaiselle tasolle ajatellen sotavalmiutta), kun kuuntelee, kuinka jokainen PST-koulutettu on ampunut sellaisella kovan... paitsi jos on tehty lisähankintoja hiljaisuudessa.

Rahoitus on varmasti ongelma mutta jostain sitä on löydyttävä jos aiotaan päivittää tai korvata jokseenkin kaikki ammus-it sekä Crotale ja lisätä valikoimaan vielä korkeatorjuntakyky. En usko että tuollaista hanketta lähdettäisiin viemään minkään kahvikassan voimin. Tähän on ihan oikeasti panostettava. Sekin lienee toisaalta jo etukäteen selvä että jälkikäteen kirotaan kuinka vähän tavaraa taas saatiin. Jos on tarkoituskin vain kokeilla kepillä jäätä ja todeta mihin ei ole varaa niin tilanne on tietysti toinen.

AMRAAM-ER:n osalta ongelma on se että suorituskykyvaateet eivät sillä välttämättä täyty. Helpointa olisi hommata Crotalelle korvaaja joka taipuisi toisella ohjustyypillä myös korkeatorjuntaan tai sitten ottaa tuo Amraam-ER. Mielenkiintoista nähdä millaiseksi kuvio lopulta rakentuu.

Uusi järjestelmä tarvitaan joka tapauksessa johonkin kokoluokkaan tai sitten NASAMS-lisähankinta. Nykyisen ITO12-kalustonhan on arvioitu riittävän vain pk-seudun sekä 1-2 erillisen kohteen puolustukseen. Lisää lavetteja ja pattereita tarvitaan jossain muodossa kun Crotale poistuu koska it:tä tarvitaan useammassa paikassa.
 
Kaikkihan nuo yhdistetään keskenään ja vielä HX:nkin kanssa. Se nimittäin on se integroitu ilmapuolustusverkko. Tavaramerkitystä nurinkurisesta idealaatikostani (nurinkurisesta, koska ideat ovat sen ulkopuolella) tarjoan seuraavan yhdistelmän:

Jos HX-valinta on Rafale, hankitaan niille kokonaan uudet ohjukset. Bertta-AMRAAMIT peruskunnostetaan ja siirretään NASAMS-pattereille, joille hankitaan lisää laukaisualustoja niitä varten. (Laukaisimethan valmistettiin Suomessa alihankintana, niin myös uudet.) Tällä liikkeella korvataan Crotalen suorituskyky. Näin tehdään Rafalen haittapuolesta hyve, säästetään yhden hankinnan kulut lähes kokonaan ja ErityisOloSuhdeTaikuus takaa että ilmapuolustuksemme teho kasvaa vähintään viidenteen potenssiin.

(Jos joku ihmettelee, miksi viitsin näitä teorioita tänne kirjoitella - niin syyhän on se, että koska olen väärässä, tämän julkaiseminen takaa että todellisuudessa tehdään järkevämpi hankinta.)

Jos BUK:n ohjukset olisi peruskunnostettu, ei olisi tarvinnut ostaa NASAMSia saati peruskunnostaa ilmavoimien vanhoja Amraameja. Siinäs näette, BUK olisi ollut paljon halvempi ja suorituskyvykkäämpi ratkaisu.

T. Ahti L.
 
Rahoitus on varmasti ongelma mutta jostain sitä on löydyttävä jos aiotaan päivittää tai korvata jokseenkin kaikki ammus-it sekä Crotale ja lisätä valikoimaan vielä korkeatorjuntakyky. En usko että tuollaista hanketta lähdettäisiin viemään minkään kahvikassan voimin. Tähän on ihan oikeasti panostettava. Sekin lienee toisaalta jo etukäteen selvä että jälkikäteen kirotaan kuinka vähän tavaraa taas saatiin. Jos on tarkoituskin vain kokeilla kepillä jäätä ja todeta mihin ei ole varaa niin tilanne on tietysti toinen.

AMRAAM-ER:n osalta ongelma on se että suorituskykyvaateet eivät sillä välttämättä täyty. Helpointa olisi hommata Crotalelle korvaaja joka taipuisi toisella ohjustyypillä myös korkeatorjuntaan tai sitten ottaa tuo Amraam-ER. Mielenkiintoista nähdä millaiseksi kuvio lopulta rakentuu.

Uusi järjestelmä tarvitaan joka tapauksessa johonkin kokoluokkaan tai sitten NASAMS-lisähankinta. Nykyisen ITO12-kalustonhan on arvioitu riittävän vain pk-seudun sekä 1-2 erillisen kohteen puolustukseen. Lisää lavetteja ja pattereita tarvitaan jossain muodossa kun Crotale poistuu koska it:tä tarvitaan useammassa paikassa.

Voi teitä huonomuistisia reserviläisiä, ettekö tiedä, että vajaaksi jäänyt Stinger-hankinta korvasi Sergein suorituskykyä? :cautious: Eli se puoli on jo liturgian osalta purkissa. (y)

Kirjoitat, etteivät suorituskykyvaateet välttämättä täyty AMRAAM-ER:llä. Mistä tällainen johtopäätös kumpuaa? SAMP/T oli finalistina edelliselläkin kerralla, mutta NASAMS valittiin. Samaten viime aikoina on suollettu sellaista propagandaa ohjustorjuntaa vastaan, että vaikea uskoa, jotta ihan heti ostettaisiin sellaiseen kykenevä järjestelmä.
 
Back
Top