Einomies1
Respected Leader
Jep, helppo uskoa kun katselin laivaston koulutuspurjehdussarjaa vuosien takaa, jossa Sergeillä oli tuskaa pudotella MALEa.
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
"Suhteellisen" on oikea sana. Se iso ongelma on, että tuollainen lennokki vaatii, että siihen osutaan kohdalle ja maali on hyvin pieni. Ihan sama ongelma on lintujen metsästyksessä ja sen ratkaisu on haulikolla ampuminen. Oerlikon on toki hyvin pätevä ase, mutta kuten Sergei, niin se on suunniteltu osumaan lentokoneen kokoiseen maaliin. Mutta jos Oerlikoniin saisi AHEAD ammuksia, niin sitten asia olisi aivan toinen ja uskoisin lennokkien torjunnan olevan erittäin helppoa, joskin järjestelmä on äärimmäisen kallis.
J0h1F
Ylipäällikkö
Jos olet kuitenkin nähnyt Oerlikonilla tehtyjä ammuntoja, niin se tarkkuus on aivan eri luokkaa. Tykistä lähtevä sarja menee lähes täydellisen suoraan ilman silmin huomattavaa hajontaa hyvinkin kauas, kun taas Sergeillä hajonta on valtava.
Huhta
Greatest Leader
Tuskin olen kovin väärässä, jos väitän, että tuollaista tämän päivän it-panssarivaunua ei saa alle 10 miljoonan euron, hyvä jos 15 miljoonalla.
Saksalaisilla on MANTIS-järjestelmä. Ei ihan sama härpäke, mutta systeemissä on kuusi 35 mm tykkiä, kaksi tutkaa ja johtokeskus pienehkön alueen (esim. lentotukikohta) suojaamiseksi heitteiltä. Saksa tilasi vuonna 2009 kaksi järjestelmää, yhteishinta 111 miljoonaa euroa. Päälle koulutusta ja dokumentaatiota 20 miljoonalla ja ampumatarvikkeita 13 miljoonalla eurolla. Saksa on ehkä erikoistapaus siinä mielessä, että oma teollisuus voi nylkeä valtiota suhteellisen vapaasti. Kuitenkin Phalanxin Wikipedia-artikkelin perusteella myös Phalanxit maksavat suunnilleen kymppimiljoonan kappaleelta.
Lasketaan sitten, että noita ajoneuvoalustaisia Skyrangereita ostetaan esimerkiksi yhdeksälle taisteluosastolle kullekin kolme. Jos hinta arvioidaan alakanttiin, 10 miljoonaksi, niin kokonaishinta nousee 270 miljoonaan euroon. Jos taas lasketaan kustannukset varovaisemmalla 15 miljoonan kappalehinnalla, niin loppulasku on rapiat 400 miljoonaa euroa. Joo, ei tule tapahtumaan.
Hivenen edullisempi kineettisen vaikuttamisen muoto voisi olla Thalesin RAPIDFire, joka on siis ikään kuin pyörille nostettu Mantis, mutta putki on 5 mm leveämpi. Miinuksena tutkaa ei löydy yksittäisistä tykkiajoneuvoista, vaan se on erillisen komentokeskuksen katolla. Eli tässä säästetään suorituskyvyn kustannuksella, minkäänlainen tutkavuorottelu ei onnistu (ellei lisätä tutkien ja komentokeskusten määrää, mutta sitten olisi jo melkein sama istuttaa tutkat tykkiajoneuvoihin).
https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/asset/document/rapidfire_05_13pr.pdf
Halvahkoja lennokkeja vastaan voisi olla toimivampaa panostaa elektroniseen sodankäyntiin. Jos viesti ei kulje lennokista maahan, niin se helpottaa heti omaa toimintaa, kun vihollisen tiedustelutieto ei ole reaaliaikaista. Samaten laseraseisiin panostaminen saattaisi olla mahdollisuuksien rajoissa. Näköjään on myös olemassa erilaisia "sieppareitakin", tosin suhtaudun niiden käyttöön varauksella.
http://www.thedrive.com/aerial/11505/the-7-most-significant-anti-drone-weapons
Ja joku matemaatikko oli laskenut, että Oerlikonin osumatodennäköisyys paranisi, jos siinä olisi 20% enemmän hajontaa. Ja edelleenkin siihen UAV:hen pitäisi saada suoraosuma jotta sillä olisi mitään merkitystä. Ja tämä on syy miksi AHEAD ammukset kehitettiin.
Raveni
Greatest Leader
Ihanko meinaat että tuo tutka tarraa nelikopteriin kiinni?
Raveni
Greatest Leader
Paremmin ainakin mitä sellainen missä tutkaa ei ole ollenkaan. Onhan tuossa myös optinen tähtäin. Ampumatarvike sen verran järeä että ei tarvitse edes suoraa osumaa. Riittää, että kukkuu lähellä. Tuohonhan on saatavissa sekä älyllä, että ilman älyä olevia ampumatarvikkeita.
Britit kehitti jo 90 luvulla panssariajoneuvojen kannelle konekiväärin jota ohjaa pienehkö tutka. Idea oli sama kuin Phalanx CIWS järjestelmässä eli tutka ja tietokone seuraa luotisuihkun lentorataa ja korjaa suihkun osumaan maaliin. Alunperin ase oli tarkotettu niitä uusia tykillä ja kranatinheittimellä ammuttavia täsmäammuksia vastaan - siis varsinkin niitä malleja joissa oli joko vapaasti putoavia tai laskuvarjon varassa roikkuvia maalia hakevia ontolopanoksia tai EFP panoksia.
Nelikopterit eivät ole mitään nopeita maaleja vaan tyypilliset lentonopeudet ovat kymmeniä kilometrejä tunnissa. Pienehköillä lennokeilla lentonopeudet on noin 200 km/h.
Lennokkien ja nelikopterien yhteyksien häirintä kyllä onnistuu varsinkin jos ne ovat kaupallisia malleja.
Ongelma tässä on se, että jo nyt pitäisi kehittää vastatoimia uuden sukupolven autonomisia laitteita vastaan. Siis sellaisia jotka pystyvät tunnistamaan maaleja ja hyökkäämään vaikka niitä ei ohjattaisikaan.
Nelikopterit eivät ole mitään nopeita maaleja vaan tyypilliset lentonopeudet ovat kymmeniä kilometrejä tunnissa. Pienehköillä lennokeilla lentonopeudet on noin 200 km/h.
Lennokkien ja nelikopterien yhteyksien häirintä kyllä onnistuu varsinkin jos ne ovat kaupallisia malleja.
Ongelma tässä on se, että jo nyt pitäisi kehittää vastatoimia uuden sukupolven autonomisia laitteita vastaan. Siis sellaisia jotka pystyvät tunnistamaan maaleja ja hyökkäämään vaikka niitä ei ohjattaisikaan.
Jännä että jos kyseessä on niinkin pätevä laite ei sitä kukaan ole ostanut. Voiskohan olla että tietäjät tietää ja loput arvailee?
Raveni
Greatest Leader
Toisaalta. Onko monikaan tarvinnut edes tuollaista? Länsimaissa luotetaan ohjuksiin ja tulevaisuudessa lasereihin. Idässä on omaa kehitystä ja tuotantoa. Markkinat tuollaiselle ovat pienet. Lisäksi euroopassa suurin osa maista on natomaita ja naton doktriini lienee tarpeen vaatiessa viedä taistelut vihollisen alueelle. Suomelta tämä tuskin onnistuu. Toki miksei tuollaista hyökkäämisessäkin voisi käyttää mutta kuten sanoin niin lännessä keskitytään ohjuksiin. Mikäs siinä jos rahaa on. Ohjus helposti 100 000 - 1 500 000 per. tuhottu kohde ja tuolla lähtee varmaankin joillakin satasilla maksimissaan joillakin tuhansilla euroilla ammus ja äly ammus sitten varmaan jollakin max. reilulla kymppitonnilla.
Nostaisin pari ratkaisua lennokkitorjunnasta esille, mitä ei ole tähän ketjuun vielä tuotu:
1.) Tähtäysautomatiikka KK:n tai RK:n a la Tracking Point
https://www.tracking-point.com/how-it-works/
2.) Lennokintorjuntalennokki, ts. lyhyen kantaman lennokki jossa kamera nokassa ja ohjataan maaliin. Käyttövoimana voisi olla pieni ruutiraketti, sustainerina sähkömoottori. Jos torjuntaa ei tule, laskeutuminen takaisin laskuvarjolla.
1.) Tähtäysautomatiikka KK:n tai RK:n a la Tracking Point
https://www.tracking-point.com/how-it-works/
2.) Lennokintorjuntalennokki, ts. lyhyen kantaman lennokki jossa kamera nokassa ja ohjataan maaliin. Käyttövoimana voisi olla pieni ruutiraketti, sustainerina sähkömoottori. Jos torjuntaa ei tule, laskeutuminen takaisin laskuvarjolla.
Einomies1
Respected Leader
Skyguardiin on saatavissa AHEAD-päivitys joka jatkaisi nykyisten tykkien elinikää ja lisäisi potentiaalia. Ainoa mitä ei saa, on 2xtulinopeus 550 ls vs. 1100 ls (Millennium/ Mantis).
Lennokkien torjunnassa tuskin tarvitaan hirveän korkeaa tulinopeutta.
Isoin ongelma lienee kuitenkin se, että Oerlikoneja ei ole kuin muutamia käytössä ja ne kaikki kaukana etulinjasta.
Huhta
Greatest Leader
Jos et ole sattunut huomaamaan, niin 35 ITK 88:n tulinopeus on 550 laukausta minuutissa per putki. Putkia on kaksi. Eli tulinopeus on ihan sama kuin ko. revolveritykillä.
Eikö tutkat ja muut systeemit voisi vielä uusia ja kerätä sata vuotta täyteen
Jos tältä palstalta kysyttäisiin niin meillä olis luolat täynnä aseita ruotsin vallan ajoilta ja nopean toiminnan joukoilla tarkoitettaisiin miekoin varustettua ratsuväkeä. Sen verran kova on rakkaus vanhoihin romuihin.
Onko tuo todellakin jo nyt romutautaa? Super Fledermaus on varmaankin hiljalleen aikansa elänyt mutta tykkihän on vielä erittäin laajalti käytössä ja liki ainoa käytössä oleva väline lajissaan ihan maailmanlaajuisesti. Ihan eri tason laite kuin veivi-Sergei tai Musti joka tapauksessa.
Niin kauan kun on ampumatarvikkeita ja varaosia on soiva kapistus. Näissä on myös jonkin verran elektroniikkaa, sen elinkaari on aina lyhyempi kuin teräksen ja valuraudan.