Ilmatorjunta

Kyllä sitä it:tä on varattu pääkaupunkiseudun ilmapuolustukseen. Hävittäjätorjunnalla ei pysty kyseistä aluetta tyydyttävästi puolustamaan. Tämä näkyy pääkaupunkiseudun sotaharjoituksissa siinä, että alue on jo vuosikymmeniä harjoituksissa it:n free fire zone.

Resurssit ei sitten riitä muiden asutuskeskusten suojaamiseen ilmatorjunnalla. Toki osa kaupungeista saattaa olla osittain it:n torjunta-alueella lähellä sijaisevan sotilastukikohdan vuoksi. Tilanne poikkeaa rajusti esimerkiksi jatkosodan aikaisesta tilanteesta jolloin ilmatorjuntaa oli sijoitettu kymmenille eri paikkakunnille.
 
Kyllä sitä it:tä on varattu pääkaupunkiseudun ilmapuolustukseen. Hävittäjätorjunnalla ei pysty kyseistä aluetta tyydyttävästi puolustamaan. Tämä näkyy pääkaupunkiseudun sotaharjoituksissa siinä, että alue on jo vuosikymmeniä harjoituksissa it:n free fire zone.

Resurssit ei sitten riitä muiden asutuskeskusten suojaamiseen ilmatorjunnalla. Toki osa kaupungeista saattaa olla osittain it:n torjunta-alueella lähellä sijaisevan sotilastukikohdan vuoksi. Tilanne poikkeaa rajusti esimerkiksi jatkosodan aikaisesta tilanteesta jolloin ilmatorjuntaa oli sijoitettu kymmenille eri paikkakunnille.

Välillä kun aiheesta juttelee ihmisten kanssa, niin tämä asuinkeskusten IT:n puuttuminen tuntuu tulevan monelle yllätyksenä
 
V-mäisiä suojattavia, valitettavasti. Entisaikaan patruuna saattoi ostaa tehtaalle oman ilmatorjuntatykin tai pari, mutta tänä päivänä tuo ei riitä. Tosin tänä päivänä tehtaat eivät välttämättä edes ole kovin tärkeitä maaleja, kun sähkönjakelun halvauttamalla tuotanto saadaan pitkälti lakkaamaan tai ainakin kannattamattomaksi.
Onko näitä ollut enemmänkin? Kalkki-Petterin tykit on tutut.
 
Onko näitä ollut enemmänkin? Kalkki-Petterin tykit on tutut.

Turun kaupunki on hankkinut it-tykkejä ja Alkolla on ollut omia it-aseita. Rajamäen tehtaiden suojaksi rakennettiin talvisodan jälkeen kaksi it-tornia.

001166view.jpg
 
Hieno uutinen jos näin on, itse luulin että ne perustuu traktorikyytiin, ottokalustoon, teräskypärään ja kiinarynkkyyn. Osaatko kertoa millä osa-alueella jv-prikaatit on kehittynyt tai miten niitä on vahvistettu?

No, materiaalisesti:

-Ajoneuvot (jokin määrä Paseilla ja telakuorma-autoilla liikkuvia joukkoja - toki myös ottokalustolla edelleen suuri merkitys)
-Viesti (M18)
-IT (Stinger)
-PST (NLAW, Spikeja/TOW:eja lienee myös)
-Lämpötähystimet, valonvahvistimet, tulenjohtosensorit (Millog Lisa), optiset tähtäimet ym.:t
-UAV:t
-Miinasodankäynnin välineet (viuhkapanokset, MHP12 jne.)


Henkilökohtainen mielikuvani kuulopuheiden perusteella on, että myös henkilöstön laatu on parantunut. Tässä yhtenä suurena tekijänä joukkomäärän pieneneminen, ts. sijoitetut reserviläiset korvautuvat nopeammin tuoreemmalla verellä kuin aiemmin.
 
Kyllä sitä it:tä on varattu pääkaupunkiseudun ilmapuolustukseen. Hävittäjätorjunnalla ei pysty kyseistä aluetta tyydyttävästi puolustamaan. Tämä näkyy pääkaupunkiseudun sotaharjoituksissa siinä, että alue on jo vuosikymmeniä harjoituksissa it:n free fire zone.

Resurssit ei sitten riitä muiden asutuskeskusten suojaamiseen ilmatorjunnalla. Toki osa kaupungeista saattaa olla osittain it:n torjunta-alueella lähellä sijaisevan sotilastukikohdan vuoksi. Tilanne poikkeaa rajusti esimerkiksi jatkosodan aikaisesta tilanteesta jolloin ilmatorjuntaa oli sijoitettu kymmenille eri paikkakunnille.

johtuuko hävittäjätorjunnan vaikeus Helsingissä siitä, että se sijaitsee niin lähellä valtakunnan rajaa? Eli käytännössä ei voida mennä vihollista vastaan, kun oltaisiin heti Virossa tai melkein Pietarissa?
 
Ei nyt sovi foorumin tunnelmaan ollenkaan. Väitän että pelkästään traktoreita ja omat metsästysaseet mukana (jos ei omista niin puukko kelpaa) :)

Ei noita herkkuja nyt joka ukolle riitäkään. ;) Kyllä siellä on peltikypäriä ja traktoreita niin että heikompaa hirvittää - mutta jos on (epä)onnekas, voi saada uudempiakin välineitä käyttöönsä. Saattaa nimittäin olla, että jos jaetaan peltikypärä, niin myös selviytymistodennäköisyys on laskennallisesti parempi.
 
johtuuko hävittäjätorjunnan vaikeus Helsingissä siitä, että se sijaitsee niin lähellä valtakunnan rajaa? Eli käytännössä ei voida mennä vihollista vastaan, kun oltaisiin heti Virossa tai melkein Pietarissa?

En tiedä, onko valtakunnan raja niinkään merkittävä kuin maantiede. Ajatellaan, että venäläiset lentävät Narvan pohjoispuolitse kv-ilmatilassa ja sitten Suomen ilmatilassa kohti Helsinkiä. Tällöin [maasta lähtevät] suomalaiset koneet voivat hyökätä lähinnä pohjoisesta tai lännestä käsin, ts. toiminta on jokseenkin ennustettavaa. Esimerkiksi Jyväskylää lähestyvää pommikonetta vastaan taas voidaan hyökätä mistä ilmansuunnasta tahansa, jolloin vihollisen on vaikeampi suojata operaatiotaan.
 
Kyse ei ole vaikeudesta. Kyse on ilmatorjunnan ja hävittäjätorjunnan roolijaon selkeydestä.
 
Kyse ei ole vaikeudesta. Kyse on ilmatorjunnan ja hävittäjätorjunnan roolijaon selkeydestä.

Tuo ei oikein vastaa siihen, että miksi Helsingin suojaksi on valittu IT eikä hävittäjätorjunta. Ymmärrän toki, että molempia ei keskitetä samaan paikkaan, muuten alkaa tippumaan omia koneita pian
 
Tuo ei oikein vastaa siihen, että miksi Helsingin suojaksi on valittu IT eikä hävittäjätorjunta. Ymmärrän toki, että molempia ei keskitetä samaan paikkaan, muuten alkaa tippumaan omia koneita pian

Miksi Suomessa ylipäänsä on ilmatorjuntaa?
 
Tuo ei oikein vastaa siihen, että miksi Helsingin suojaksi on valittu IT eikä hävittäjätorjunta. Ymmärrän toki, että molempia ei keskitetä samaan paikkaan, muuten alkaa tippumaan omia koneita pian

Korvamerkitty it on aina heti paikalla. Hävittäjät parhaimmillaankin vain mahdollisesti. Suojataanhan hävittäjiäkin maassa it:llä.
 
Korvamerkitty it on aina heti paikalla. Hävittäjät parhaimmillaankin vain mahdollisesti. Suojataanhan hävittäjiäkin maassa it:llä.

In b4 "ilmatorjunta ei suojaa ketään eikä mitään". :LOL:
 
Miksi Suomessa ylipäänsä on ilmatorjuntaa?

Sanoisin, että yleensä sotajoukkojen ja sotakaluston suojelemiseksi ilmasta-maahan uhkaa vastaan. Tähän tekee merkittävän poikkeuksen pääkaupunkiseudun suojaksi rakennettu alueilmatorjuntajärjestelmä, joka aloitti ohjuskauden Petshoralla 1979, siirtyi sitten BUK-kalustoon ja nyttemmin Nasamsiin. Minkään muun asutuskeskuksen suojaksi ei ole tällä tavalla korvamerkitty IT-järjestelmää. Tätä siis haluaisin ymmärtää paremmin, että miksi tällainen valinta, eikä laiteta Nasamsia operatiivisten yhtymien suojaksi
 
Back
Top