Ilmatorjunta

Itse en olisi ollenkaan varma siitä kuinka tehokkaasti ja kattavasti pääkaupunki seudun ilmatila saataisiin kriisissä suojattua. Pääkaupungin ongelma on, että se sijaitsee käytännössä jollei naapurin takapihalla niin aika lähellä kuitenkin. NASAMS ei kata riittävästi pääkaupunkia ja sen kantama on liian lyhyt. Kyllä pääkaupungin ilmasuoja hoidetaan tulevaisuudessakin pitkälti hävittäjillä silloin kun niitä on saatavissa. Jos pääkaupunkia haluttaisiin aidosti suojata ilmatorjunnalla niin kyllä se vaatisi aika paljon suurempia panostuksia kuin mitä siihen nyt on panostettu.

Puolustusvoimien komantajankin viimeisin lausunto antaa ymmärtää siihen suuntaan, että sitä pitkänkantaman ilmatorjuntaa ei välttämättä ole tulossa tälläkään kierroksella vaan homma jää hävittäjille.


Maavoimien osalta yksi kiperimpiä kysymyksiä on ilmatorjunta. Puolustusvoimat selvittää parhaillaan vaihtoehtoja sen parantamiseksi. Suomessa pitkän kantaman ohjustorjunta on perinteisesti rakentunut hävittäjien varaan, mitä täydennetään maasta laukaistavilla ilmatorjuntaohjuksilla.

Lindbergin puheesta voi helposti päätellä, että näin tehdään jatkossakin. Suomen kokoiselle maalle ainut vaihtoehto on Lindbergin mukaan hävittäjät. Hän muistuttaa, että yhdelläkään maalla ei ole kattavaa ohjustorjuntajärjestelmää. Ruotsinkin kaavailema Patriot-järjestelmä suojaa lähinnä Tukholmaa.

– Nyrkkisääntö on, että noin miljardilla eurolla voi kattaa kehäkolmosen sisäpuolisen alueen. Sitä paitsi järjestelmään pitäisi saada jostain ennakkovaroitusjärjestelmä.
https://yle.fi/uutiset/3-10235022
 
Sanoisin, että yleensä sotajoukkojen ja sotakaluston suojelemiseksi ilmasta-maahan uhkaa vastaan. Tähän tekee merkittävän poikkeuksen pääkaupunkiseudun suojaksi rakennettu alueilmatorjuntajärjestelmä, joka aloitti ohjuskauden Petshoralla 1979, siirtyi sitten BUK-kalustoon ja nyttemmin Nasamsiin. Minkään muun asutuskeskuksen suojaksi ei ole tällä tavalla korvamerkitty IT-järjestelmää. Tätä siis haluaisin ymmärtää paremmin, että miksi tällainen valinta, eikä laiteta Nasamsia operatiivisten yhtymien suojaksi

Petsora-hankintaan piti tulla toinen vaihe. Rovaniemellä ja Helsingissä olisi sen jälkeen ollut patteristo sekä Turussa ja Kouvolassa patteri. Kyllä it:llä suojattavia kohteita riittäisi mutta rahan puuttuessa ei tarvita myöskään it:tä.
 
Petsora-hankintaan piti tulla toinen vaihe. Rovaniemellä ja Helsingissä olisi sen jälkeen ollut patteristo sekä Turussa ja Kouvolassa patteri. Kyllä it:llä suojattavia kohteita riittäisi mutta rahan puuttuessa ei tarvita myöskään it:tä.
Näinhän se menee. Puutteita on vähän joka saralla. Pienen maan kirous suurvallan naapurissa. Jotkut ovat ratkaisseet asian liittoutumalla isompien poikien ja tyttärien kanssa. Jotkut yrittätävät sitkeästi pärjätä yksin ja sitten saadaan sitä malli kajanderia aikaiseksi. Kyllä Suomella uskottava puolustus on mutta se on vain kovin ohut. Kalustoa siis sitä ensi linjan kalustoa on kovin vähän. Sitä patarautaa ja kuranttia mutta nykyään jo vähän vanhaa kamaa löytyy sitten vaikka muille jaettavaksi. Ei sekään huono ole, vanhoja alkaa olemaan suurin osa käyttäjistäkin ;)
 
Tietysti IT:n kanssa pitää katsoa että mitä/ketä ampuu, mutta eikös IT ja hävittäjätorjunta ole kuitenkin toisiaan tukevia järjestelmiä. Helsingillä on hyvä olla ilmapuolustus jollain tapaa järjestettynä, vaikka sinne ei jossain tilanteessa riittäisi montaa hävittäjää paikalle, ja taas toisaalta hävittäjiä on hyvä olla paikalle, jos it on saatu esim. elektronisella sodankäynnillä lamautettua.

(Puhumattakaan siitä, että NASAM:n kantama ei välttämättä riitä korkealla tulevan tiedustelukoneen torjuntaan.)
 
Itse en olisi ollenkaan varma siitä kuinka tehokkaasti ja kattavasti pääkaupunki seudun ilmatila saataisiin kriisissä suojattua. Pääkaupungin ongelma on, että se sijaitsee käytännössä jollei naapurin takapihalla niin aika lähellä kuitenkin. NASAMS ei kata riittävästi pääkaupunkia ja sen kantama on liian lyhyt. Kyllä pääkaupungin ilmasuoja hoidetaan tulevaisuudessakin pitkälti hävittäjillä silloin kun niitä on saatavissa. Jos pääkaupunkia haluttaisiin aidosti suojata ilmatorjunnalla niin kyllä se vaatisi aika paljon suurempia panostuksia kuin mitä siihen nyt on panostettu.

Puolustusvoimien komantajankin viimeisin lausunto antaa ymmärtää siihen suuntaan, että sitä pitkänkantaman ilmatorjuntaa ei välttämättä ole tulossa tälläkään kierroksella vaan homma jää hävittäjille.



https://yle.fi/uutiset/3-10235022

Yhdessä NASAMS-kanisterilaukaisimessa on kuusi kappaletta AMRAAM-ohjuksia. Hornet kantaa keskiraskaassa ilmataistelukuormassa saman verran. NASAMS-kanisterilaukaisimia on hankittu yhteensä 24 kpl. Mikäli pääkaupunkiseudulle asetetaan niistä esimerkiksi 16, niin alueella olevien ohjusten osalta se vastaa 16 hävittäjää - eli neljännestä koko hävittäjävoimasta!

Sijoittamalla lavetit alueen ulkoreunalle (Kehä III:n ulkopuolelle) saadaan sisäpuoli kohtalaiseen suojaan. Lisäksi laukaisimia voidaan sijoittaa saariin pääkaupunkiseudun edustalle ja itäpuolelle.

Kantama tietysti on mitä on ja lavettien ampumasektorit eivät mene päällekkäin niin paljon kuin olisi toivottavaa, mutta pitempikantamaista ohjusta lienee tulossa ensi vuosikymmenellä. Minusta Lindberg ei nimittäin tyrmää tuossa kuin ohjuspuolustusjärjestelmät, ja NASAMS:n kanisterilaukaisimeen isketty ESSM tai AMRAAM-ER taas on huomattavasti kevyempi ratkaisu osin erityyppistä uhkaa vastaan.
 
Nykyään puhuttaisiin yhteiskuntavastuusta

Piru kun näyttäisi komealta nykypäivänä. Vaikka jossain esim. Marimekon nettisivun "yhteiskuntavastuu" -välilehdellä.

Kannamme vastuun myös maanpuolustuksesta. Yhtiömme on lahjoittanut rahat joilla on modernisoitu 6 veivi-sergeitä ja hankittu lisää ohjuksia NASAMS-järjestelmiä varten. Puolustusvoimien kanssa on sovittu, että ensinmainitut aseet sijoitetaan konfliktitilanteessa suojaamaan huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeän pääkonttorimme toiminnan jatkamista.
 
Suojaa hiton hyvin - tapettu lentokone ei paljoa pommittele tai raketoi.

Tehtävänannossa ei kuitenkaan puhuta suojaamisesta. Vaikutus on toki sama mutta teoreettisesti suoja on vain sivutuote tai lopputulema eikä se varsinainen temppu.
 
Kyllä it:llä suojattavia kohteita riittäisi mutta rahan puuttuessa ei tarvita myöskään it:tä.

Hitto kun toimittajat olisivat maampuolllustushenkisempää väkeä. Nimittäin kaikki puutteet saataisiin helposti hoidettua otsikoinnilla kuntoon: Suomi hankkii uusia SUPERaseita. Suomen SUPERrynkky, SUPERtankki, SUPERohjukset.

Nykyisin näitä näkee lähinnä vainolaisen varustusta koskevissa jutuissa.
 
Tehtävänannossa ei kuitenkaan puhuta suojaamisesta. Vaikutus on toki sama mutta teoreettisesti suoja on vain sivutuote tai lopputulema eikä se varsinainen temppu.

Juujuu, tämä on vähän muna ja kana -hommeli. Isossa kuvassa olen käsittänyt, että tämän IT:n "vapauttamisen" liberoksi taustalla on se, että näin uskotaan sen tuottavan paradoksaalisesti enemmän suojaa suojattaville.
 
Tehtävänannossa ei kuitenkaan puhuta suojaamisesta. Vaikutus on toki sama mutta teoreettisesti suoja on vain sivutuote tai lopputulema eikä se varsinainen temppu.

Jos esim. mekanisoitu taisteluosasto etenee niin voitte olla varmoja siitä että IT suojaa sitä. Vai lähteekö IT-patteri Helsingin liepeiltä tai lentokentältä jonnekin kuuseen jos siellä voidaan aiheuttaa viholliselle enemmän tappioita? Ilman muuta IT suojaa, samalla tavalla kuin tykistö tukee eikä sekään lähde tykistörykmentin kanssa ajelemaan Pietarin liepeille jos saisi vaikka enemmän tappioita tuotettua vastustajalle :)
 
Jos esim. mekanisoitu taisteluosasto etenee niin voitte olla varmoja siitä että IT suojaa sitä. Vai lähteekö IT-patteri Helsingin liepeiltä tai lentokentältä jonnekin kuuseen jos siellä voidaan aiheuttaa viholliselle enemmän tappioita? Ilman muuta IT suojaa, samalla tavalla kuin tykistö tukee eikä sekään lähde tykistörykmentin kanssa ajelemaan Pietarin liepeille jos saisi vaikka enemmän tappioita tuotettua vastustajalle :)

Kyse on terminologiasta. It:lle ei ainakaan pääsääntöisesti anneta suojaustehtäviä vaan se pyrkii tuottamaan tappioita ja kuluttaman hyökkääjää. Kun tapoioita tuotetaan siellä missä ne hyökkääjiä puoleensa vetävät maalit ovat niin totta kai siinä tulee suojaa sivutuotteena. Samoissa katto-organisaatioissa ja samoilla toiminta-alueilla kuitenkin edelleen toimitaan. Sen ymmärtäminen mitä säätöä muutos tuo taktiselle puolelle vaikkapa Stinger-patterin osalta vaatii syvällisempää ymmärrystä kuin mitä minulta löytyy.
 
Jos esim. mekanisoitu taisteluosasto etenee niin voitte olla varmoja siitä että IT suojaa sitä. Vai lähteekö IT-patteri Helsingin liepeiltä tai lentokentältä jonnekin kuuseen jos siellä voidaan aiheuttaa viholliselle enemmän tappioita? Ilman muuta IT suojaa, samalla tavalla kuin tykistö tukee eikä sekään lähde tykistörykmentin kanssa ajelemaan Pietarin liepeille jos saisi vaikka enemmän tappioita tuotettua vastustajalle :)

Jep. Ilmatorjunnan tehtävä voi olla tappioiden tuottaminen tai suojaaminen. Pääsääntöisesti tappioiden tuottaminen, jos suojataan niin kalustoa on sitten niin, että ihan oikeasti suojataan. It:llä voi olla muitakin tehtäviä, mutta niiden luettelu ja täällä pureskelu on tyhjän kanssa ;)

Aikoinaan kun it oli osa prikaatia, niin ohjuspatterin tehtävä oli hyvinkin sama kuin nyt, mutta nyt ei alisteta jalkaväelle, syystä että silloin it:n kädet sidotaan yleensä liikaa. Ja sitten se sergei-patteri huollon tai tykistön suojana...ei nykymaailmassa, nykyisellä taistelutavalla todellakaan paljoa auta. Eli sillekin on keksitty omat ratkaisunsa, joita en viitsi täällä avata.

Ja varmasti mek taisteluosastoa suojataan it:llä, siitä voi olla varma. Samoin kuin tiettyjä liikenteen solmukohtia jne.

Uusimmassa Ilmatorjunta-lehdessä oli taas hyvää luettavaa, suosittelen jälleen kerran kaikille kiinnostuneille.
 
Kyse on terminologiasta. It:lle ei ainakaan pääsääntöisesti anneta suojaustehtäviä vaan se pyrkii tuottamaan tappioita ja kuluttaman hyökkääjää. Kun tapoioita tuotetaan siellä missä ne hyökkääjiä puoleensa vetävät maalit ovat niin totta kai siinä tulee suojaa sivutuotteena. Samoissa katto-organisaatioissa ja samoilla toiminta-alueilla kuitenkin edelleen toimitaan. Sen ymmärtäminen mitä säätöä muutos tuo taktiselle puolelle vaikkapa Stinger-patterin osalta vaatii syvällisempää ymmärrystä kuin mitä minulta löytyy.

Ohjuspatterin käytöstä oli muuten uusimmassa Ilmatorjunta-lehdessä hyvä artikkeli.
 
Jep. Ilmatorjunnan tehtävä voi olla tappioiden tuottaminen tai suojaaminen. Pääsääntöisesti tappioiden tuottaminen, jos suojataan niin kalustoa on sitten niin, että ihan oikeasti suojataan. It:llä voi olla muitakin tehtäviä, mutta niiden luettelu ja täällä pureskelu on tyhjän kanssa ;)

Aikoinaan kun it oli osa prikaatia, niin ohjuspatterin tehtävä oli hyvinkin sama kuin nyt, mutta nyt ei alisteta jalkaväelle, syystä että silloin it:n kädet sidotaan yleensä liikaa. Ja sitten se sergei-patteri huollon tai tykistön suojana...ei nykymaailmassa, nykyisellä taistelutavalla todellakaan paljoa auta. Eli sillekin on keksitty omat ratkaisunsa, joita en viitsi täällä avata.

Ja varmasti mek taisteluosastoa suojataan it:llä, siitä voi olla varma. Samoin kuin tiettyjä liikenteen solmukohtia jne.

Uusimmassa Ilmatorjunta-lehdessä oli taas hyvää luettavaa, suosittelen jälleen kerran kaikille kiinnostuneille.

Mektstos it-panssareineen on varmaan paras poikkeus sääntöön?
 
Back
Top