Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
2000-LUVUN TUTKAHAKUISTEN ILMATAISTELUOHJUSTEN TEKNINEN VERTAILU JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT
Pro Gradu -tutkielma
2016
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/125153/SM1085.pdf?sequence=2&isAllowed=yAVAINSANAT Ilmavoimat, ilmataistelut, asetekniikka, ohjukset, rakettimoottorit, sensorit, hakupäät, tutkahakupäät, sytyttimet, ruudit, matemaattinen mallintaminen
Tässä sitä on kyllä päänvaivaa PV:lle.
Jossakin tarpeeksi isolla ja turvallisella alueella ilmatorjuntaa on pystyttävä harjoittelemaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10608834
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Luontoarvojen säilyttäminen Vattajalla tärkeintä
Puolustusvoimien harjoitustoiminta ja virkistyskäyttö täytyy sopeuttaa luontoarvojen säilyttämiseen, sanoo ministeri.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) pitää tärkeänä, että puolustusvoimien Vattajan harjoitusalueen ympäristöluvitus etenee.
Puolustusvoimat hakee parhaimmillaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa päätökseen, joka velvoittaa sen hakemaan ympäristölupaa Lohtajan harjoitusalueen raskasaseammunnoille sekä maalilennokki- ja helikopteritoiminnalle.
Kokkolassa sijaitsevat Vattajan dyynit ja Lohtajan harjoitus- ja ampuma-alueen rannat kuuluvat EU:n Natura 2000 -luonnonsuojelualueverkostoon.
– Tärkeintä on, että luvituksessa edetään. Kyllä se on nykyaikaa, että kaikki ympäristöön suuresti vaikuttavat toimnnot luvitetaan, sanoo Tiilikainen.
Hän sanoo luottavansa lupaviranomaisten harkintaan eikä lähde spekuloimaan, kuinka laaja ympäristölupa alueelle pitäisi laatia.
– Asiaa tulee tarkastella kolmesta kulmasta. Luontoarvojen säilyttäminen pitkälle tulevaisuuteen on ykkönen. Puolustusvoimien harjoitustoiminta ja virkistyskäyttö täytyy pystyä sopeuttamaan siihen.
Vattajan alue oli aiemmin Tiilikaiselle tuttu lähinnä kuvista. Ministeri osallistui tiistai-iltana aluetta koskevaan keskustelutilaisuuteen Lohtajalla. Tiilikaisen mukaan Vattaja on havumetsävyöhykkeen dyyniluonnon helmi.
– Toivottavasti virkistyskäyttäjien ääni kuuluu alueen käyttöä suunniteltaessa, ministeri sanoo.
Kansallispuiston perustamisessa kaupungin tulee olla aloitteellinen
Pro Vattaja ry jätti vuonna 2013 Tiilikaista edeltäneelle ympäristöministeri Ville Niinistölle aloitteen kansallispuiston perustamiseksi Vattajalle.
Kansallispuistohaaveet nousevat aika ajoin esiin alueella.
Tiilikaisen mukaan kansallispuistoasiassa Kokkolan kaupunki on avainasemassa, ministerin mukaan kansallispuiston perustamiseksi vaaditaan vahvaa, yhteistä, alueellista tahtoa.
– Kansallispuisto nostaisi alueen statusta ja kasvattaisi alueen virkistyskäyttöpaineita.
Samalla se loisi mahdollisuuksia matkailun kehittämiselle, mutta samalla eri käyttömuotojen yhteensovitus olisi entistä haasteellisempaa.
Voisiko puolustusvoimat toimia kansallispuistossa?
– Periaatteessa jokaisessa kansallispuistossa päätetään erikseen, mitkä toiminnot ovat mahdollisia. Ei se poissuljettuakaan ole.
Kyllä huomaa, että vaalit painaa päälle ja Keskusta on kusessa. Älytöntä vouhkaamista.
Vattajalle on yleisöllä vapaa pääsy silloin, kun siellä ei ole harjoituksia.Tuokaan alue ei olisi tuossa kunnossa jos se olisi yleisessä käytössä. Jännä juttu, että puolustusvoimien alueilla luonto on monipuolisempaa ja voi paremmin mitä alueilla joille on vapaa pääsy. Tämähän on nähty mm. Puolustusvoimien hallinnoimien saarien kohdalla. Eikä tuo vattajakaan huonosti ole voinut vaikka siellä harjoitustoimintaa on ollut. Se vain halutaan altistaa matkailulle ja siitä tuossa on nyt kyse. Toisin sanoen pv halutaan ajaa alueelta pois ja avata alue. bye bye luontoarvot.
Lohtaja on suomenkielistä aluetta.Rantaruotsalaisten touhua. Ei siinä ole muusta kyse kuin haluavat nostaa omien tonttiensa hintaa.
Kumpikaan ruotsalaisista ei valmista raskaita sotilasmallisia maastokuorma-autoja, eli pitää katsoa jonnekin muualle. Sisulta löytyy tähän kategoriaan ajoneuvoja, mutta MAN tietysti luonnollinen valinta.
Ruotsilla taisi olla tuossa pari vuotta sitten isompi maastokuorma-auto vertailu jonka MAN HX/SX voitti. Toki heillä oli noita jo ennen sitäkin ja käsittääkseni ovat tehneet viime vuosina jonkin isommankin hankinnan eli tämä viimeisin on jatkoa niille.
Ohjusten ruudit eivät ole erikoisosaamistani. Mutta niiden kemialliset ominaisuudet muuttuvat varastoinnin aikana kuten kaikilla ruudeilla tapahtuu. Käsittääkseni ohjusten sisään pakatun ruudin muutoksia ei ole yhtä helppo seurata kun tykkiruutien kanssa voidaan tehdä. Tässä esimerkissä kuitenkin ammuttiin 28 v varastoitu ohjus, mikä vielä pitäisi olla kelvollinen. Sotaakäyvässä Ukrainassa on rivissä oletettavasti vanhempaakin tavaraa.Tuli mieleen mitä on julkisuudessa puhuttu Buk:n ohjusten happamisesta?
Jos kerran kuuluisan koneen on ampunut alas 1986 valmistettu ohjus
Ohjusten ruudit eivät ole erikoisosaamistani. Mutta niiden kemialliset ominaisuudet muuttuvat varastoinnin aikana kuten kaikilla ruudeilla tapahtuu. Käsittääkseni ohjusten sisään pakatun ruudin muutoksia ei ole yhtä helppo seurata kun tykkiruutien kanssa voidaan tehdä. Tässä esimerkissä kuitenkin ammuttiin 28 v varastoitu ohjus, mikä vielä pitäisi olla kelvollinen. Sotaakäyvässä Ukrainassa on rivissä oletettavasti vanhempaakin tavaraa.
Kysymys lienee siitä, että 20 v on aika, jolloin ruudeissa ei varmuudella ehdi tapahtua muutoksia. Ja kun tapahtuu kohdistuvat ne ensin palo- ja syttymisominaisuuksiin niitä enemmänkin heikentäen. Olen ite nähnyt ammunnoissa käytettävän yli 40 v ruuteja sekä toisaalta silmin tai hajuaistilla havaittavia muutoksia paljon nuoremmissakin valmisteissa. Toisaalta jenkit räjäytti kaksi taistelulaivan ja risteilijän tykkitornia 1970-80 luvuilla kun käyttivät II MS:n vanhentuneita panoksia.Joskus lueskelin että yli 20-vee Buk:n laukaus olisi enemmän vaarallinen käyttäjälleen..
Pitäneekö paikkansa
Kysymys lienee siitä, että 20 v on aika, jolloin ruudeissa ei varmuudella ehdi tapahtua muutoksia. Ja kun tapahtuu kohdistuvat ne ensin palo- ja syttymisominaisuuksiin niitä enemmänkin heikentäen. Olen ite nähnyt ammunnoissa käytettävän yli 40 v ruuteja sekä toisaalta silmin tai hajuaistilla havaittavia muutoksia paljon nuoremmissakin valmisteissa. Toisaalta jenkit räjäytti kaksi taistelulaivan ja risteilijän tykkitornia 1970-80 luvuilla kun käyttivät II MS:n vanhentuneita panoksia.
Mietin vain että miksi ukrainalaiset olisi ampuneet 30 vuotta vanhan sähikäisen. Ja ottaneet riskin epäonnistua provokaatiossaan. Siis jos haluisimme uskoa teon Ukrainan teoksi kuten Venäjä meidän haluaa uskoa
Koska sellainen oli alueella? Sama tietenkin pätee myös ryssiin. En usko niiden valkanneen ohjuksia, jos valkkasivat niin sitten niitä jotka ovat vanhenemassa, mutta toimisivat kohtuullisella todennäköisyydellä.