Ilmatorjunta

Kyllähän nuo korkeatorjuntaan tarkoitetut värkit tarvitsevat myös katvealueidensa suojauksen. Nythän se NASAMS:n kanssa hoidetaan Sergeillä, mutta miten jatkossa? Kalliin ohjusjärjestelmän suojaksi voisi olla perusteltua ostaa jotain pätevää ja kuranttia kalustoa.

Kenen mukaan hoidetaan Sergeillä? Minä olen nimittäin ymmärtänyt asian täysin päinvastoin.


Tykeistä sen verran, että mielestäni nykyinen halpojen droonien aikakausi on palauttanut tykkijärjestelmät pelikentälle, sillä tykillä on paljon halvempi tuhota drooni kuin ohjuksella.

Vaikka kranaatit ovat halpoja, niin tykki itsessään on suhteellisen kallis ase.

Miniature Hit-to-Kill -ohjukselle väitetään Wikipediassa 16 000 dollarin kappalehintaa. Se kuulostaa siltä, että kehtaisi ampua jo hieman halvempiakin drooneja alas. Ohjusta myös paritetaan Sentinelin ja MML-laukaisimen kanssa, ja jälkimmäiseen sopii myös AIM-9X Sidewinderit. Siitä alueellista kattavuutta?
 
Arvaan että viittaat tähän kohtaan ( sivu 3 ):

"Järjestelmään ei kuulu erillistä suojajaosta tai vastaavaa, koska ammusilmatorjunta-aseet paljastaisivat järjestelmän helposti viholliselle."

Juurikin siihen.

Sinänsä voi hyvin olla, että henkilöt avainasemissa ovat vaihtuneet ja toimintamalli onkin rukattu uusiksi. Sergeihän teki jo tällaisen comebäckin, nimellisesti lennokkiuhan takia, mutta käytännössä melko varmasti muista syistä. Lennokit kun eivät ole mitenkään uusi uhka, vaan ne on voinut nähdä jo 20 vuotta sitten, jos on halunnut.
 
Ranskasta on myös tutkailmavalvonnan runko (kun nyt mainitsit Ruotsin/tutkat/Giraffet).
Enemmän keskityin ohjuksiin ja tutkat vain sivukaneettina. Ito-12 ja Ito-15 ovat USA-tekeleitä pääosin + Kongsberg järjestelmän suunnittelijana. Ilmataisteluohjukset kaikki made in USA.
 
En siis pidättäisi vielä henkeä uutisien suhteen. Tarjouspyyntöjen lähettämisestä ei ole vielä uutisoitu, ja tässä asiassa joudutaan todennäköisesti pohtimaan ja simuloimaan kokonaisuutta huolella. HX-hankkeen kaltainen avaimet käteen -toimitus ei välttämättä ole todennäköisin ratkaisu ainakaan alueelliseen kattavuuteen, vaan ratkaisu voi olla esim. tykkijärjestelmät tärkeimpien lentotukikohtien suojaksi, ilmatorjuntapanssarivaunut mekanisoiduille joukoille ja sitten vielä jokin ohjusjärjestelmä (pari NASAMS-patteria lisää tms.).
Tuohan on nykytila, ei uutta. Tavoite on lisätä korkeatorjuntakykyä tuossa hankkessa, joka on tunnettu puute. Tätähän minä juuri pohdiskelin että mitkä vaihtoehdot olisivat todennäköisiä ja mikä on kattavuus.
 
Vaikka kranaatit ovat halpoja, niin tykki itsessään on suhteellisen kallis ase.
Miniature Hit-to-Kill -ohjukselle väitetään Wikipediassa 16 000 dollarin kappalehintaa. Se kuulostaa siltä, että kehtaisi ampua jo hieman halvempiakin drooneja alas. Ohjusta myös paritetaan Sentinelin ja MML-laukaisimen kanssa, ja jälkimmäiseen sopii myös AIM-9X Sidewinderit. Siitä alueellista kattavuutta?
Jos vaihtoehtona on torjua 1000-2000 euron drone tai vaikka 20000 euron drone, tykinammuksilla se tehdään paljon halvemmin. Modernit tykit ampuvat yhden dronen muutamilla satasilla, joten siihen verrattuna ohjus on tosi kallis.

Anti-drone toimintaan ei kuitenkaan vastauksena ole yksi asejärjestelmä, vaan monta eri keinoa riippuen paikasta ja tarpeesta. Elso, ohjukset ja tykit lienevät lähitulevaiduuden keinoja kehittyneiden sensorien kera.
 
Jos vaihtoehtona on torjua 1000-2000 euron drone tai vaikka 20000 euron drone, tykinammuksilla se tehdään paljon halvemmin. Modernit tykit ampuvat yhden dronen muutamilla satasilla, joten siihen verrattuna ohjus on tosi kallis.

Anti-drone toimintaan ei kuitenkaan vastauksena ole yksi asejärjestelmä, vaan monta eri keinoa riippuen paikasta ja tarpeesta. Elso, ohjukset ja tykit lienevät lähitulevaiduuden keinoja kehittyneiden sensorien kera.

Lähdettä?

Minun näkemykseni on, että puhutaan ennemmin tuhansista kuin sadoista euroista. Tyhmiä ammuksia saa ampua pientä maalia vastaan "lukuisia" ja älyammuksiakin ammutaan käsittääkseni tyypillisesti useita, kun ampumatilaisuus aukeaa, jotta pudotus olisi varma(hko).

Jenkkien siviilimarkkinoilla puolituumaisen konekiväärin peruspatruunat (FMJ, ei valojuova, panssarinläpäisy tms. erikoisempi) maksavat noin kolme dollaria patruunalta. Kun patruunan paino skaalataan vaikkapa 35 mm Oerlikonin 35x228 mm laukaukseen, niin yhden tyhmän 35 mm laukauksen hinnaksi saadaan n. 50 dollaria. Ilmamaaleja vastaan tarkoitettu älykäs ampumatarvike maksanee moninkertaisesti elektroniikkansa ja erikoisen projektiilinsa takia.

Military Today kertoo, että Skyrangerin (35 mm revolveritykki) tyypillinen ryöppy AHEAD-ammuksilla olisi 20-24 laukausta. Jos laukaus maksaa suuruusluokkaa 500 euroa, niin yhden torjunnan hinta liikkuu kymppitonnin paikkeilla. Denelin päätutkija puolestaan kertoo RAM-uhkia käsittelevässä esitelmässään, että yhden torjunnan hinta liikkuisi suuruusluokassa 30 000-60 000 dollaria. Lennokki on luultavasti haavoittuvampi maali kuin raketinheittimen tai kranaatinheittimen ammus, mutta vaikka ottaisi nollan pois noista Denelin miehen luvuista, niin tuhansissa euroissa liikutaan siitä huolimatta.
 
Suosittelen allaolevaa kirjaa, sieltä löytyy jo monenmoista spekulointien tueksi :)D527D4A6-5DF8-4B97-BF75-1DE946EA647F.jpeg

64398061-6F59-4255-BDC4-3D741E8DAD8E.jpeg
 
No kappas. Tyydytään viisinkertaistamaan laukauksen kustannus versus .50 BMG. (Minä raukka menin lankaan, kun Google tarjosi grainimääräisen massan 35 mm laukaukselle.)
Tuo kirja löytyy myös sähköisenä. Suosittelen tutustumaan.
 
Jos vaihtoehtona on torjua 1000-2000 euron drone tai vaikka 20000 euron drone, tykinammuksilla se tehdään paljon halvemmin. Modernit tykit ampuvat yhden dronen muutamilla satasilla, joten siihen verrattuna ohjus on tosi kallis.

Anti-drone toimintaan ei kuitenkaan vastauksena ole yksi asejärjestelmä, vaan monta eri keinoa riippuen paikasta ja tarpeesta. Elso, ohjukset ja tykit lienevät lähitulevaiduuden keinoja kehittyneiden sensorien kera.

Kustannuksissa ei kannata myöskään tuijottaa pelkkää tulitoiminnan hintalappua. Esimerkkimuotoisesti voitaisiin miettiä vaikka sitä, kuinka monella tykki/ohjuspohjaisella patterilla saadaan tarvittava peite prikaatin toiminta-alueen kokoiselle ilmatilalle, paljon lavetit (tela v pyörä & huoltokustannukset) maksavat, mikä on reservin koulutustarve ym.

Lievällä huumorilla varustettuna voitaisiin toki myös arvioida foorumin erityissuojelussa olevan ja uhanalaisen sergein soveltuvuus. Sitä kun löytyy jo varastosta sellaisissa määrissä että jokaiselle rajakilometrille voitaisiin lyödä nostoväellä miehitetty taistelupari siviili-lämppärin kanssa, käytännössä sillä lämppärin, päivärahan ja ruokahuollon kustannuksilla.

Vakavasti miettien dronet ovat kyllä todella mielenkiintoisessa kohdassa kun aletaan miettimään kustannustehokkaita torjuntakeinoja. Käytännössähän meillä pitäisi olla jokin halpa vasta-drone joka olisi kuitenkin tuhottavaa dronea nopeampi, potentiaalisesti monimutkaisempi ja silti sitä halvempi.
 
Joku yhtiö on kuulemma kehittänyt drone torjuntaan sirpaleammuksen jonka sirpaleet palavat tietyn etäisyyden päässä.

Kenen mukaan hoidetaan Sergeillä? Minä olen nimittäin ymmärtänyt asian täysin päinvastoin.




Vaikka kranaatit ovat halpoja, niin tykki itsessään on suhteellisen kallis ase.

Miniature Hit-to-Kill -ohjukselle väitetään Wikipediassa 16 000 dollarin kappalehintaa. Se kuulostaa siltä, että kehtaisi ampua jo hieman halvempiakin drooneja alas. Ohjusta myös paritetaan Sentinelin ja MML-laukaisimen kanssa, ja jälkimmäiseen sopii myös AIM-9X Sidewinderit. Siitä alueellista kattavuutta?
Tästä taisi olla maininta ilmatorjunta Podcastissa.
Kyse on kai lähinnä matalalla tulevien rynnäkkökoneiden ja helikoptereiden torjunnasta eli näitä olisi tyyliin jossain katveen luovan kukkulan sivuilla.
 
Joku yhtiö on kuulemma kehittänyt drone torjuntaan sirpaleammuksen jonka sirpaleet palavat tietyn etäisyyden päässä.


Tästä taisi olla maininta ilmatorjunta Podcastissa.
Kyse on kai lähinnä matalalla tulevien rynnäkkökoneiden ja helikoptereiden torjunnasta eli näitä olisi tyyliin jossain katveen luovan kukkulan sivuilla.

Eikö meillä ole jo Stingerit, RBS-70:t ja ASRAD-R noita katveita varten? Laukaisimien puolesta luulisi alkavan piisata, kun joukkomäärätkin ovat varjo entisestä, ohjuksia toki voisi ostaa lisää vanhentuvien tilalle.
 
Eikö meillä ole jo Stingerit, RBS-70:t ja ASRAD-R noita katveita varten? Laukaisimien puolesta luulisi alkavan piisata, kun joukkomäärätkin ovat varjo entisestä, ohjuksia toki voisi ostaa lisää vanhentuvien tilalle.
Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia järjestelmiä.
Tuossa Podcastissa mainittiin muuten että vanhaa Segeitä käytetään koska sen häiritseminen on käytännössä mahdotonta.
 
Eikö meillä ole jo Stingerit, RBS-70:t ja ASRAD-R noita katveita varten? Laukaisimien puolesta luulisi alkavan piisata, kun joukkomäärätkin ovat varjo entisestä, ohjuksia toki voisi ostaa lisää vanhentuvien tilalle.
Suomi on mäkinen maa. Ja kun Sergeit ovat olemassa ja varusmiehiä tulee kaikkien terveysvaivoijen yms. karsimisnen jälkeenkin palvelukseen paljon enemmän kuin joukkomäärän ylläpitoon tarvitaan, niin miksi niitä ei käytettäisi. Mutta vain niin kauan kuin aseet ja ampumatarvikkeet pysyvät kunnossa, kun jommasta kummasta aika jättää niin toisestakin on aika luopua. Kehitysrahat kannattaa käyttää johonkin ihan muuhun kuin uusiin 23mm ammuksiin.
 
Suomi on mäkinen maa. Ja kun Sergeit ovat olemassa ja varusmiehiä tulee kaikkien terveysvaivoijen yms. karsimisnen jälkeenkin palvelukseen paljon enemmän kuin joukkomäärän ylläpitoon tarvitaan, niin miksi niitä ei käytettäisi. Mutta vain niin kauan kuin aseet ja ampumatarvikkeet pysyvät kunnossa, kun jommasta kummasta aika jättää niin toisestakin on aika luopua. Kehitysrahat kannattaa käyttää johonkin ihan muuhun kuin uusiin 23mm ammuksiin.
Kehitysrahat? Ei 23mm ammusten valmistusta olla lopetettu.
 
Minusta NASAMSIN hankinnan jälkeen minulle kerrottiin ilmatorjuntaupseerien taholta , ettei se tarvitse lähisuojaa, koska patterit voidaan hajasijoittaa niin, että ne pystyvät suojaamaan toisiaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Minusta NASAMSIN hankinnan jälkeen minulle kerrottiin ilmatorjuntaupseerien taholta , ettei se tarvitse lähisuojaa, koska patterit voidaan hajasijoittaa niin, että ne pystyvät suojaamaan toisiaan.
Vaikken ilmatorjunnasta mitään ymmärräkään, muista tuota mainitun juuri eduksi BUK-M1:en nähden.
 
Back
Top