Ilmatorjunta

Jouni kirjoitti:
Sitä vaan oon miettinyt, kyllä Unimog on aikas onneton jos se ajetaan jonnekkin keskelle peltoa, kuulostaa helpolta maalilta. Kuiteskin toi noin 9 km ampumaetäisyys on lyhyt nykyoloissa. Oiskos kuitenkin parempi maastouttaa pellon reunaan metsikköön, ampuma sektori rajallinen mutta yllätyksen mahdollisuus suurempi. Tälläisiä itekseni pohdiskelen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän ilmatorjunta omalla alallaan mieti näitä asioita. Kyllä siellä on omat taktiikat ja vastataktiikat, joita harjoitellaankin jopa jatkuvasti.
Varmaan tuliyksiköt ja tutkat löytävät paikkansa omilta sektoreiltaan kun on tarve.

Moottorimarssia, joka on jopa 10 km pitkä ei tosin ole helppo suojata etukäteen joka paikasta. Se vaatii ainakin paljon resurssia ja siitä on puute. Siksi peräänkuulutankin ASRAD-R , Saab M SHORAD tai Boeing Avenger-tyyppistä ratkaisua, joka vastaa UAV- ja liikkuvuusvaatimukseen riittävällä tasolla ja määrässä.
 
Einomies1 kirjoitti:
Eiköhän ilmatorjunta omalla alallaan mieti näitä asioita. Kyllä siellä on omat taktiikat ja vastataktiikat, joita harjoitellaankin jopa jatkuvasti.
Varmaan tuliyksiköt ja tutkat löytävät paikkansa omilta sektoreiltaan kun on tarve.

Moottorimarssia, joka on jopa 10 km pitkä ei tosin ole helppo suojata etukäteen joka paikasta. Se vaatii ainakin paljon resurssia ja siitä on puute. Siksi peräänkuulutankin ASRAD-R , Saab M SHORAD tai Boeing Avenger-tyyppistä ratkaisua, joka vastaa UAV- ja liikkuvuusvaatimukseen riittävällä tasolla ja määrässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Moottorimarssi, joka on jopa 10 km pitkä? Rakkaan Bolidesi kantama on 8 km, eli hoituu näppärästi yhdellä laukaisimella puolimatkassa. ;)
 
Einomies1 kirjoitti:
Tarkoitin kolonnan pituutta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos aluueelisella komppanialla on 15 Valtraa, niin 500 m ajoneuvojen välillä yhden komppanian letka on pelkästää 7,5-8 km.

Kun taisteluosasto lähtee taistelualueen reunalta iskemään hyökkääjän pysäytettyyn kärkeen. Niin yhtenä jonona kolonna olisi 40 km. Ja matkaa hyökkäyskynnykselle voi olla se 80-120 km.

Mutta kun taisteluosasto pilkotaan eri urille. Vaikka 4 osaan. Niin kolonna pienenee. Mutta silti suojattavaa tarvitaan 320-480km matkalle.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Jos aluueelisella komppanialla on 15 Valtraa, niin 500 m ajoneuvojen välillä yhden komppanian letka on pelkästää 7,5-8 km.

Kun taisteluosasto lähtee taistelualueen reunalta iskemään hyökkääjän pysäytettyyn kärkeen. Niin yhtenä jonona kolonna olisi 40 km. Ja matkaa hyökkäyskynnykselle voi olla se 80-120 km.

Mutta kun taisteluosasto pilkotaan eri urille. Vaikka 4 osaan. Niin kolonna pienenee. Mutta silti suojattavaa tarvitaan 320-480km matkalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jokainen, joka asiasta jotain ymmärtää, ettei siellä it-suojaa ole kuin pisteitä siellä täällä. Ehkä jotkut sillat ja semmoiset pisteet, jotka kanavoi liikettä voidaan suojata ja silloinkin pitää hyvin päätellä, mistä suunnasta vihollinen kohteelle tulee. Alle 10 kantamilla pitää olla reilusti siellä etupellossa.

Pääsääntöisesti toiminta perustuu yllätykseen, harhautukseen, maastouttamiseen ja "ilmasuojaan"-komentoon...
 
Analysti kirjoitti:
Jokainen, joka asiasta jotain ymmärtää, ettei siellä it-suojaa ole kuin pisteitä siellä täällä. Ehkä jotkut sillat ja semmoiset pisteet, jotka kanavoi liikettä voidaan suojata ja silloinkin pitää hyvin päätellä, mistä suunnasta vihollinen kohteelle tulee. Alle 10 kantamilla pitää olla reilusti siellä etupellossa.

Pääsääntöisesti toiminta perustuu yllätykseen, harhautukseen, maastouttamiseen ja "ilmasuojaan"-komentoon...
Klikkaa laajentaaksesi...

Ymmärrän kyllä. En kai väittänyt muuta.

Mietin vain marssikolonnien pituutta. Toki voivat olla nykyään lyhyempi
 
Tässä on kysymys siitä kuinka elintärkeitä kohteita suojataan ballistisilta ohjuksilta.
Asiasta on keskusteltu Norjassa pitkään ja ilmavoimat ovat vaatineet varoja ohjuspuolustuksen parantamiseksi.

Nyt siitä on luennoinut Ilmavoimien uudehko komentaja Tonje Skinnarland.
Asia alkaa puolessa välissä artikkelia.
www.tu.no

Luftforsvaret gjør seg klare til et nytt Nato-oppdrag med F-35

Skal tilbake til Island med F-35A.
www.tu.no www.tu.no

Evenesin kentälle, Trondelaagiin, on keskitetty F-35 toimintaa ja siellä tulee olemaan myös uusia P8 Poseidon merivalvontakoneita.

Meillä on aivan nämä sama ongelmat mutta niistä ei haluta keskustella julkisuudessa todennäköisesti siitä syystä että rahaa ei uskottavaan (ballististen) ohjusten torjuntaa ei ole.

”Derfor er våre kampbaser attraktive og selvsagte mål for en motstander. Dette forsterkes av den formidable kampkraften F-35 utgjør i luften. For en fiende vil det være mye enklere å sette flyene ut av spill når de står på bakken. I dag er ikke beskyttelsen av våre baser tilfredsstillende, advarte Skinnarland.”
 
Statisti kirjoitti:
Tässä on kysymys siitä kuinka elintärkeitä kohteita suojataan ballistisilta ohjuksilta.
Asiasta on keskusteltu Norjassa pitkään ja ilmavoimat ovat vaatineet varoja ohjuspuolustuksen parantamiseksi.

Nyt siitä on luennoinut Ilmavoimien uudehko komentaja Tonje Skinnarland.
Asia alkaa puolessa välissä artikkelia.
www.tu.no

Luftforsvaret gjør seg klare til et nytt Nato-oppdrag med F-35

Skal tilbake til Island med F-35A.
www.tu.no www.tu.no

Evenesin kentälle, Trondelaagiin, on keskitetty F-35 toimintaa ja siellä tulee olemaan myös uusia P8 Poseidon merivalvontakoneita.

Meillä on aivan nämä sama ongelmat mutta niistä ei haluta keskustella julkisuudessa todennäköisesti siitä syystä että rahaa ei uskottavaan (ballististen) ohjusten torjuntaa ei ole.

”Derfor er våre kampbaser attraktive og selvsagte mål for en motstander. Dette forsterkes av den formidable kampkraften F-35 utgjør i luften. For en fiende vil det være mye enklere å sette flyene ut av spill når de står på bakken. I dag er ikke beskyttelsen av våre baser tilfredsstillende, advarte Skinnarland.”
Klikkaa laajentaaksesi...
Periaatteessa Suomen ratkaisut BMD:ksi ovat hajauttaminen, linnoittaminen, maastouttaminen sekä palauttaminen. Ensimmäinen on sitä, ettei puolustuksen tai kriittisen siviili-infrankaan suhteen rakenneta mitään niin massiivista yhtä kohdetta, että se parilla ohjuksella saataisiin pois pelistä. Eli komponentit on hajautettu niin laajalle alueelle, että jokaisen pienenkin tekijän poistamiseksi tarvittaisiin oma ohjus. Tällöin käytettävä ohjusmäärä nousee nopeasti niin suureksi, että on alettava miettimään jotain muuta... Linnoittaminen on Suomessa helppoa: kallioperä on graniittia eikä "rapakiveä" ja jo 20 m kerros on aikamoinen este. Noin 50 metriä tarkoittaa jo koskemattomuutta. Maastouttamisella taas vaikeutetaan maalittamista, niin ettei tärkeitä yksittäisi kohteita löydetä, tämä koskee ennen kaikkea siis sodan ajan olosuhteissa sotilaslaitteita. Palautuskyky on myös olennainen osa BMD:tä: on valmisteltu varajärjestelmät, varareitit, vaihtolaitteet yms siten, että yksittäisen iskun jäljiltä ollaan kuitenkin nopeasti taas jaloillaan. Tällä strategialla, joka on tietysti huomaamaton ja ei niin seksikäs kuin Patriot-patterien rivistö, on Suomi luonut todellisuudessa Euroopan parhaan BMD:n. Kustannukset on suurelta osin sälytetty siviiliyhteiskunnan kannettavaksi, mikä on vapauttanut PV:n varallisuutta oikeaan asiaan.
 
Niin, onhan Helsinkikin ainoa pääkaupunki, jossa väestönsuojaa on yli oman asukasmäärän tarpeiden (toki ulkopaikkakuntalaisia työntekijöitä varten)
 
Hairysteed kirjoitti:
Niin, onhan Helsinkikin ainoa pääkaupunki, jossa väestönsuojaa on yli oman asukasmäärän tarpeiden (toki ulkopaikkakuntalaisia työntekijöitä varten)
Klikkaa laajentaaksesi...
Miten on Bernin laita?
 
Hairysteed kirjoitti:
Niin joo Sveitsissä on myös otettu väestönsuojelu tosissaan. En tosin tiedä onko Bernissä yli asukkaiden tarpeen samalla lailla, kuin Helsingissä
Klikkaa laajentaaksesi...
Wanhaan aikaan Ruotsissa, Sveitsissä, Israelissa ja Suomessa väestönsuojelu otettiin tosissaan ja tuolloin varmasti jokaisessa näiden maiden pääkaupungissa oli väestönsuojapaikkoja yli kaupungin asukasmäärän. Ruotsin tilanne on tunnetusti se mikä se on. Sveitsin nykytilasta en tiedä, siellä ajettiin puolustus ja väestönsuojelu huolestuttavan alas kylmän sodan jälkeen.
 
Hairysteed kirjoitti:
Niin, onhan Helsinkikin ainoa pääkaupunki, jossa väestönsuojaa on yli oman asukasmäärän tarpeiden (toki ulkopaikkakuntalaisia työntekijöitä varten)
Klikkaa laajentaaksesi...
On joo,mutta iso osa on surkeassa kunnossa. Jopa julkiset saatikka sitten taloyhtiöiden/yksityisten.
Uusien määräyksiäkin on helpotettu paljon, eikä näitä enää paljon valmistu nykyään.

"Pääkaupunkiseudun pelastuslaitoksilla on hallinnassaan noin 50-60 väestönsuojaa. Niiden saattamiseksi nykyaikaiseen kuntoon tarvittaisiin arviolta yli 100 miljoonaa euroa: uusittavaa olisi muun muassa ilmanvaihtolaitteistoissa, ovissa, venttiileissä ja säteilynilmaisimissa.

Pelastusviranomaisilla ei ole resursseja valvoa, että väestönsuojat ja niiden varusteet olisivat kunnossa. Esimerkiksi kerrostalojen ilmansuodattimet saattavat olla 1960-luvun hiekkasuodattimia, jolloin ne pysäyttävät lähinnä kärpäsiä. Monissa isoissa suojissa esimerkiksi varageneraattorin koekäyttäminen on laiminlyöty.

– Kun katsoo, mitä tahtia matkapuhelinteknologia kehittyy, niin edes kymmenen vuotta sitten rakennetussa suojassa ei varmaankaan ole oikean taajuusalueen matkapuhelinantennia nykyisiin tai varsinkaan tulevaisuuden kännykkäverkkoihin. FM-radiolla voidaan vastaanottaa se, mitä Pasilan kallion lähetyskeskuksesta tulee, mutta mihinkään suojasta ei saada kerrottua tilannekuvaa, että mikä suojassa on tilanne: onko hoitoa vaativia sairastuneita tai riittääkö esimerkiksi vesi. Isoimmillaan kyse voi olla 5000 ihmisen kalliosuojasta, Ilkka Kivisaari kuvailee"


Tyly arvio: ”Puolet kaikista väestönsuojista on täysin hoitamatta” – Suomen väestönsuojelua on rapautettu jo pitkään
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6ac26f7f-4c0d-4f72-a179-282ff124a2b8


Merihaan väestönsuoja on tälläinen iso.
Mua ei tuonne saisi kovin helposti. 6000 ihmistä ja Pekkaa päälle alle neliö:oops:. 50 henkilöä koulutettu ja nämäkin todennäköisesti jollain kurssilla aikaa sitten. Jotain kaupungin työntekijöitä kummiskin.
Kuivakäymälät ja silleen. Tuosta tulee jo itsestään katastrooffi jos tuo käyttöön otetaan.

"Merihaan väestönsuoja on tarkoitettu 6000 hengelle lähinnä Merihaan asuinalueelta. Sen pinta-ala on noin 12 000 neliömetriä, mikä tekee 0,75 m2 ihmistä kohden."


"Organisaatio muodostuu suojautuvista ihmisistä. Vain kourallinen ihmisistä on etukäteen koulutettuja ja sijoitettu tehtäviin, näin isossa suojassa ehkä vähän yli 50 ihmistä, Schneider kertoo.
Suuri väestönsuoja onkin käytännössä omatoiminen yhteiskunta pienoismallissa.
– Suojan pyörittämiseen liittyy paljon tekemistä. On esimerkiksi ilmanvaihtokoneisiin liittyviä tehtäviä, ihmisten käymälätarpeiden ja vesihuollon hoitaminen, ja järjestyksenpitoa.
Yksi konkreettinen esimerkki huoltotöistä ovat käymälät.
– Perusinfraa pitää täälläkin pyörittää, esimerkiksi tyhjentää täällä olevia käymätöitä, koska ne eivät ole viemäriverkossa, Schneider sanoo."

merihaan-vaestonsuoja-20.jpg
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...niskun-katso-omasi-kartalta/6386794#gs.fvf10o
 
MPK jarjestää kalliosuoja koulutusta Helsingissä. En ole tarkemmin katsonut mutta vaikutti mielenkiintoiselta. Jos asuisin hesassa niin varmasti osallistuisin. Vaatimuksena ettei ole sodanajan sijoitusta. Katsokaa sieltä ja toimintaan mukaan.
 
Passi kirjoitti:
"Pääkaupunkiseudun pelastuslaitoksilla on hallinnassaan noin 50-60 väestönsuojaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on virheellistä tietoa. Pelastuslaitokset eivät hallinnoi yhtäkään väestön suojaa, vaan yleiset suojat kuuluvat kaupungin tai kunnan vastuulle. Pelastustoimi ainoastaan tarkastaa niitä ja vuosittain tarkastettavissa riskikohteissa ne kuuluvat tarkastuksen piiriin. Väestönsuojan varusteista vastaa omistaja/haltija. Myös tiiveyskokeet kuuluvat omistajan vastuulle ja niitä taas tekee kaupallinen toimija.

Tarkastuksista puhuttaessa en usko resurssiongelmiin. Kyse on prioriteeteista ja saamattomuudesta. 1990-luvulla VSS-suojia ei enää hoidettu tai niiden tarkastamiseen panostettu kun kylmä sota päättyi. Nyt olisi aika herätä pelastustoimessa ja Sisäasianministeriössä. Aina yksi ihminen löytyy valjastettavaksi pikkukaupungissakin tekemään noita tarkastuksia. Yhden ihmisen täysi työpanos vuodessa tuottaa aika monta tarkastusta ja asiaa tunteva henkilö voi antaa lausuntoja yms. neuvontaa suojien kunnostukseen sekä uudisrakentamiseen liittyen.

Pk-seudulla tietysti urakka on iso, mutta kyllä sieltä saa irrotettua porukkaa ja jos ei saa niin rahaa senverran että VSS- tarkastajien vakansseja saadaan muutama perustettua. Siitä se lähtee!
 
Einomies1 kirjoitti:
Tuo on virheellistä tietoa. Pelastuslaitokset eivät hallinnoi yhtäkään väestön suojaa, vaan yleiset suojat kuuluvat kaupungin tai kunnan vastuulle. Pelastustoimi ainoastaan tarkastaa niitä ja vuosittain tarkastettavissa riskikohteissa ne kuuluvat tarkastuksen piiriin. Väestönsuojan varusteista vastaa omistaja/haltija. Myös tiiveyskokeet kuuluvat omistajan vastuulle ja niitä taas tekee kaupallinen toimija.

Tarkastuksista puhuttaessa en usko resurssiongelmiin. Kyse on prioriteeteista ja saamattomuudesta. 1990-luvulla VSS-suojia ei enää hoidettu tai niiden tarkastamiseen panostettu kun kylmä sota päättyi. Nyt olisi aika herätä pelastustoimessa ja Sisäasianministeriössä. Aina yksi ihminen löytyy valjastettavaksi pikkukaupungissakin tekemään noita tarkastuksia. Yhden ihmisen täysi työpanos vuodessa tuottaa aika monta tarkastusta ja asiaa tunteva henkilö voi antaa lausuntoja yms. neuvontaa suojien kunnostukseen sekä uudisrakentamiseen liittyen.

Pk-seudulla tietysti urakka on iso, mutta kyllä sieltä saa irrotettua porukkaa ja jos ei saa niin rahaa senverran että VSS- tarkastajien vakansseja saadaan muutama perustettua. Siitä se lähtee!
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakin HelPel hallinnoi omia suojia. KUP:sta ja LUP:sta en tiedä varmasti, mutta käsitin, että jotain heilläkin on.

Koko tarkastustoiminta on jäänyt unholaan ja kun tavoitteiden saavuttaminen ei ole onnistunut, on pienennetty tavoitteita. Syitä on varmasti paljon ja en ole perillä kaikesta. Jälki on nähtävissä tässäkin.

Resurssiongelmasta olen pitkälti samaa mieltä, mutta alan sisällä ei olla valmiita uudistamaan toimintaa ja vaikka yrityksiä on ollutkin muutosvastarinta on kovaa.
Se mikä hämmentää on tuo tarkastusten tekemisen tahti, saattaisi näyttää pahalta jos katsottaisiin tilastoa per tarkastaja.
 
atu-c2 kirjoitti:
Jaahas, eiköhän lyödä hanskat tiskiin. Pitää osata tunnistaa kun on lyöty

Russian company unveiled new SAMUM self-propelled anti-aircraft gun

Klikkaa laajentaaksesi...
putket on kyllä ihan hemmetin homon näköiset takaviistossa.
Ei kukaan tiedä sinne kgb.lle jotain sähköpostiosoitetta, että lähetettäis niille viesti, jotta tuo niitten auto kulkee vikasuuntaan, vähän kuin perääntymisase? Voitaisiin vihjaista jotain ruotsalaisesta asenteesta tuon kulkineen osalta.
 
TBman kirjoitti:
putket on kyllä ihan hemmetin homon näköiset takaviistossa.
Ei kukaan tiedä sinne kgb.lle jotain sähköpostiosoitetta, että lähetettäis niille viesti, jotta tuo niitten auto kulkee vikasuuntaan, vähän kuin perääntymisase? Voitaisiin vihjaista jotain ruotsalaisesta asenteesta tuon kulkineen osalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Laulua kolmannella:
- Vladimir Putin är homosexuell, ...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top