Tarkasti ottaen BUK:sta luopumisen yhteydessä puhuttiin venäläisten mahdollisesti järjestelmään piilottamasta takaportista, ei perinteisestä häirinnästä. Jokainen ohjusasiantuntija ja erityisesti BUK-käyttäjät tietävät, että se laite on vaikea häirittävä. Olisi mielenkiintoista tietää joku lähde tuohon "helppo häirittävyys". Jos joku on niin sanonut, niin se on kyllä todiste täydellisestä tietämättömyydestä asiassa. Sittemmin kävi ilmi, ettei ainakaan Georgiassa semmoista takaporttia ollut tai sitten sitä ei hyödynnetty...
Tässä ei voida esittää nyt, kuinka juuri ESSM toimii, mutta yleisellä tasolla aktiivinen vs puoliaktiivinen. Tutkakatveet ja -horisontti ovat ihan yhtä haitalliset aktiiviselle, kuin puoliaktiivisellekin järjestelmälle. Maalitietoa on välitettävä lennon aikana ohjukselle kuitenkin ja se perustuu ampuvan lavetin tutkaan tai muuhun sensoriin. Puoliaktiivisella jos ammutaan "home all the way" (kts. linkki alla) menetelmällä, riittää kun maalin paikka saadaan karkeasti selville esim valvontatutkalta. Valaisijan keila voidaan tehdä paljon leveämmäksi kuin tarkan tulenjohtolaitteen. Aktiivisen tapauksessa näin ei voida tehdä, koska joka tapauksessa ohjuksen tutka saa maalin kiinni vasta lähempänä heikon tehonsa johdosta. Tällöin maalia on seurattava tarkasti ja annettava ohjausta datalinkillä ohjukselle aina siihen saakka kun se tulee oman tutkansa kantamaan. Eli maalin on joka tapauksessa näyttävä ampuvalle yksikölle. Pääsääntöisesti USN CEC-järjestelmää lukuun ottamatta on it-yksikön itse nähtävä maali horisontin yläpuolella kyetäkseen ampumaan. Näin se on S-400 ja muiden "super"ohjustenkin kohdalla ja tämä johtaakin siihen, että ne piirrellyt 400 km kaaret ovat ihan höpön höpöä. USN CEC on tällä hetkellä ainoa julkisuudessa tiedossa oleva poikkeus tähän rajoitteeseen.
Nyt kannattaa tämän porukan kaivaa esiin vaikkapa Seppo Heiskasen ohjustekniikan kirja ja perehtyä ensin perusasioihin. Siinä esitetty periaatteet eivät ole vanhentuneet mihinkään, vaikkakin tekniikka on mennyt paljon eteenpäin.