Ilmatorjunta

m-shorad.jpg




Miksi en löydä kuvasta tykkiä ja kk:ta? Olenko sokea?
 
Et ole, tuossa kuvassa aseistusta ei ole asennettu. Tässä GD:n ylidramaattisessa mainosvideossa näkyy tykki ja molemmat ohjusmallit.
 
Valitsisin mielummin Oerlikon Skyrangerin, jossa on oma tutka sekä paljon tehokkaampi tykki + AHEAD-ammukset. Valittavana on myös ohjusvaunu vaikka Stingereillä.
https://www.rheinmetall-defence.com..._defence_systems/mobile_air_defence/index.php

Stryker IM-SHORADissa on oma tutka, neljällä antenilla.

Esitteiden mukaan tuo on ensisijaisesti tarkoitettu Group 3 luokituksen lennokeista ylöspäin, eli ei ihan täysin taida vastata tulevaisuuden tarpeita. Nimikin tietysti viittaa siihen. Rajoitettu kyky konetykillä ja konekiväärillä Group 1/2 maaleihin, sekä tietysti tehokkaammin mahdollisilla häirintäjärjestelmillä, jos sellaisia asennetaan.

Ranger-lennokki kuuluu esimerkiksi tuohon Group 3.

Tuossa ja erityisesti tulevaisuuden järjestelmissä painopiste on aivan jossain muualla kuin kilometrien etäisyydelle tapahtuvissa torjunnoissa. Esim Group 1 lennokkeja vastaan ei koskaan tule olemaan kykyä havaita tai pudottaa kovinkaan kaukaa, eikä ne toki sitä uhkaakaan kilometrien päästä muodosta. Tästä syystä millään mastoilla tai perinteisillä kanuunoilla ei ole niin suurta merkitystä.
 
Pähkähullua. BMD-torjuntaohjuksen arvioitu hankintahinta puoli miljardia kipale! @Analysti osataan sitä muuallakin kuin Saksassa.
Eli HX-budjetilla saisi peräti 20 kpl.

Eli mitä tuohon puolen miljardin hintaan kuuluu? Laukaisualusta myös?
 
Pähkähullua. BMD-torjuntaohjuksen arvioitu hankintahinta puoli miljardia kipale! @Analysti osataan sitä muuallakin kuin Saksassa.

Eli HX-budjetilla saisi peräti 20 kpl.

Eli mitä tuohon puolen miljardin hintaan kuuluu? Laukaisualusta myös?
Puolessa miljardissa on mukana kehittelykustannukset joiden osuus projektista on 70%. Jos operationaalisia ohjuksia ostetaan lisää, niiden kappalehinta lienee vajaat 100 miljoonaa kappaleelta, koska kehittelykustannukset on jo silloin maksettu.
 
Puolessa miljardissa on mukana kehittelykustannukset joiden osuus projektista on 70%. Jos operationaalisia ohjuksia ostetaan lisää, niiden kappalehinta lienee vajaat 100 miljoonaa kappaleelta, koska kehittelykustannukset on jo silloin maksettu.
"En arvannut, että lysti on kallista, kun peruuttelin bussia tallista".

Vaikka hinta laskisi 100 miljoonaan/kpl on selvää, että esim Suomen olosuhteissa hajautetaan ja linnoitetaan sekä ostetaan varalaitteita tarpeeksi kaikkiin tarvittaviin järjestelmiin jo muutaman kymmenen ohjuksen hinnalla. Ja sen jälkeen on ihan sama, kuinka monta ne tänne ampuu. Ohjustorjunta sen sijaan loppuu jo niiden muutaman kymmenen torjunnan jälkeen. Kyllä Suomi on valinnut viisaamman strategian BMD:hen kuin yksikään toinen maa. Tietenkin, meillä on se etu, että on suuri maa ja peruskalliona hyvin kestävä graniitti.
 
"En arvannut, että lysti on kallista, kun peruuttelin bussia tallista".

Vaikka hinta laskisi 100 miljoonaan/kpl on selvää, että esim Suomen olosuhteissa hajautetaan ja linnoitetaan sekä ostetaan varalaitteita tarpeeksi kaikkiin tarvittaviin järjestelmiin jo muutaman kymmenen ohjuksen hinnalla. Ja sen jälkeen on ihan sama, kuinka monta ne tänne ampuu. Ohjustorjunta sen sijaan loppuu jo niiden muutaman kymmenen torjunnan jälkeen. Kyllä Suomi on valinnut viisaamman strategian BMD:hen kuin yksikään toinen maa. Tietenkin, meillä on se etu, että on suuri maa ja peruskalliona hyvin kestävä graniitti.
GBI on todella iso ohjus, paino 21.6 tonnia. Esim. SM-3 painaa 1.5 tonnia ja Patriot PAC-3 n. 300 kg joten koko ero on valtava.
 
GBI on todella iso ohjus, paino 21.6 tonnia. Esim. SM-3 painaa 1.5 tonnia ja Patriot PAC-3 n. 300 kg joten koko ero on valtava.
Juuri niin. GBI lienee tarkoitettu osumaan aika kaukana ja hyvin vaikeisiin maaleihin. SM-3 ja PAC-3 taas varmaankin helpommat maalit ja lähempänä. Kummallakin systeemillä varmaan on paikkansa USA:n BMD:ssä.
 
Stryker IM-SHORADissa on oma tutka, neljällä antenilla.

Esitteiden mukaan tuo on ensisijaisesti tarkoitettu Group 3 luokituksen lennokeista ylöspäin, eli ei ihan täysin taida vastata tulevaisuuden tarpeita. Nimikin tietysti viittaa siihen. Rajoitettu kyky konetykillä ja konekiväärillä Group 1/2 maaleihin, sekä tietysti tehokkaammin mahdollisilla häirintäjärjestelmillä, jos sellaisia asennetaan.

Ranger-lennokki kuuluu esimerkiksi tuohon Group 3.

Tuossa ja erityisesti tulevaisuuden järjestelmissä painopiste on aivan jossain muualla kuin kilometrien etäisyydelle tapahtuvissa torjunnoissa. Esim Group 1 lennokkeja vastaan ei koskaan tule olemaan kykyä havaita tai pudottaa kovinkaan kaukaa, eikä ne toki sitä uhkaakaan kilometrien päästä muodosta. Tästä syystä millään mastoilla tai perinteisillä kanuunoilla ei ole niin suurta merkitystä.
Ok. M230 Chaingunin tehokas amet on ilmastakin vain n. 1km ja lentorata kaareva heikon lähtönopeuden vuoksi(780m/s). Lisäksi ei älyammus kykyä. Oerlikon ampuu tarkasti vähintään 3x pidemmälle( 1100 rds/sek ja 1385m/s). On sillä jo merkitystä.

Epäilen että Stryker ei kykene tuottamaan kunnolla sähköä tehokkaalle elsolle ja tutkalle samaan aikaan.
 
Pähkähullua. BMD-torjuntaohjuksen arvioitu hankintahinta puoli miljardia kipale! @Analysti osataan sitä muuallakin kuin Saksassa.
GMD- järjestelmää ei ole kuin USAlla. Sen tarkoitus on torjua keskimatkan ja pitkän matkan(ICBM) ballistisia ohjuksia niiden lentoradan puolivälissä, ilmakehän ulkopuolella. Edes Arrow 3 ei yllä niin korkealle ja se tekee siitä noin hintavan.

GMD: ä on kehitetty yli 20 vuotta osana kerrosteista MD- puolustusta ja ohjukset puolustavat koko Yhdysvaltoja, osana monikerrosteista järjestelmää. Kaikki muut bmd-järjestelmät torjuvat ohjuksia vain niiden lentoradan alku- ja loppuvaiheessa, myös S-400. Arrow 3 kykenee torjumaan keskimatkan ohjuksia ilmakehän yläosissa, mutta ei ICBM-ohjuksia. S-500 aikanaan pystynee mid-course torjuntaan kenties.

Gmd-järjestelmän on tuottanut Boeing ja lisää: https://www.boeing.com/defense/missile-defense/ground-based-midcourse/index.page
https://missilethreat.csis.org/system/gmd/
 
GMD- järjestelmää ei ole kuin USAlla. Sen tarkoitus on torjua keskimatkan ja pitkän matkan(ICBM) ballistisia ohjuksia niiden lentoradan puolivälissä, ilmakehän ulkopuolella. Edes Arrow 3 ei yllä niin korkealle ja se tekee siitä noin hintavan.

GMD: ä on kehitetty yli 20 vuotta osana kerrosteista MD- puolustusta ja ohjukset puolustavat koko Yhdysvaltoja, osana monikerrosteista järjestelmää. Kaikki muut bmd-järjestelmät torjuvat ohjuksia vain niiden lentoradan alku- ja loppuvaiheessa, myös S-400. Arrow 3 kykenee torjumaan keskimatkan ohjuksia ilmakehän yläosissa, mutta ei ICBM-ohjuksia. S-500 aikanaan pystynee mid-course torjuntaan kenties.

Gmd-järjestelmän on tuottanut Boeing ja lisää: https://www.boeing.com/defense/missile-defense/ground-based-midcourse/index.page
https://missilethreat.csis.org/system/gmd/
Venäläiset kehittävät A-235 järjestelmää torjumaan ICBM:iä. Taisivat koelaukasta järjestelmän ohjuksen joku päivä sitten
 
Ok. M230 Chaingunin tehokas amet on ilmastakin vain n. 1km ja lentorata kaareva heikon lähtönopeuden vuoksi(780m/s). Lisäksi ei älyammus kykyä. Oerlikon ampuu tarkasti vähintään 3x pidemmälle( 1100 rds/sek ja 1385m/s). On sillä jo merkitystä.

Epäilen että Stryker ei kykene tuottamaan kunnolla sähköä tehokkaalle elsolle ja tutkalle samaan aikaan.

Stryker IM-SHORADissa on uusi versio M230 aseesta. XM914 taitaa olla tällä hetkellä mallinimi. Pidempi putki esimerkiksi ja muita muutoksia, koska sitä ei tarvitse enää kuskata helikopterissa. Tämä on ilmeisesti tulossa muihinkin ajoneuvoihin jenkeillä. Ei tuo muutos siitä parempaa asetta ilmatorjuntaan tee kuin Oerlikonit, mutta tavoitteena ei varmasti ole ollutkaan oikean IT-panssariajoneuvon kyvyt, koska on haluttu välivaiheen kokonaisuus paikkaamaan aukkoa erityisesti uusien maalityyppien torjunnassa.

Eiköhän se sähköntuotto riitä kun samoja tutka/häirintäjärjestelmä komponentteja on asennettu jopa Polariksen MRZR ajoneuvoon.
 
Back
Top