Ilmatorjunta

Niin etu kuin takarenkaat pyörivät saman matkaa ammuttaessa, yksikään rengas ei jarruta suuntaan tai toiseen.

Se että ajoneuvo kuitenkin on alkutilanteessa paikallaan ja että ajoneuvo pyrkii palautumaan alkuasentoon varsin ripeästi (eikä jatka liikettään eteenpäin) viittaa mielestäni siihen, että käsijarru on kyllä päällä. Mutta mitäpä minä tiedän, kun en ollut tuolla.
 
Se että ajoneuvo kuitenkin on alkutilanteessa paikallaan ja että ajoneuvo pyrkii palautumaan alkuasentoon varsin ripeästi (eikä jatka liikettään eteenpäin) viittaa mielestäni siihen, että käsijarru on kyllä päällä. Mutta mitäpä minä tiedän, kun en ollut tuolla.
Fyysikan lait eivät vaadi sinun läsnäoloasi, ei ne renkaat pyöri jos ovat lukittu, simple.

Sitä just ihmettelin miksi alustan annetaan rullata, sarjatulella kuorkki on metrien päässä tulenavauksesta?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Aiheesta poiketen, Ukrainan paineeseen liittyen on näkyny Bukin päivitettyjä versioita. Onko kellään käsitystä mitä päivityksiä on meillä käytössä olleeseen versioon tehty?
 
Saat toki kunhan kerrot miten lukitut renkaat pyörivät: "Se että ajoneuvo kuitenkin on alkutilanteessa paikallaan ja että ajoneuvo pyrkii palautumaan alkuasentoon varsin ripeästi".

Ole hyvä kun tuomariksi ilmottauduit.
Ensin pitää ratkoa tuo surviaissääsken lisääntyminen. Vaikuttaako lounaistuuli siihen? Entä jos on revontulia? Kerroppa se!
 
Aiheesta poiketen, Ukrainan paineeseen liittyen on näkyny Bukin päivitettyjä versioita. Onko kellään käsitystä mitä päivityksiä on meillä käytössä olleeseen versioon tehty?

Ilmatorjunnan tuliasemapääte vaunuihin kai oli tuotu, siis irrallisena systeeminä (vrt. TomTomin heittäminen henkilöauton kojelaudalle ja pistokkeen kytkeminen savukkeensytytinliitäntään). Muuta ei nähtävästi tehty. Järjestelmähän oli sinänsä uusinta hottia hankinta-ajankohtanaan, mutta venäläistä sellaista. Sitten siitä luovuttiinkin ~20 vuoden käytön jälkeen, kun korvaava NASAMS oli saatu käyttöön.
 
Ilmatorjunnan tuliasemapääte vaunuihin kai oli tuotu, siis irrallisena systeeminä (vrt. TomTomin heittäminen henkilöauton kojelaudalle ja pistokkeen kytkeminen savukkeensytytinliitäntään). Muuta ei nähtävästi tehty. Järjestelmähän oli sinänsä uusinta hottia hankinta-ajankohtanaan, mutta venäläistä sellaista. Sitten siitä luovuttiinkin ~20 vuoden käytön jälkeen, kun korvaava NASAMS oli saatu käyttöön.
Mites tuo lukutaito?
 
Huuhaa, mitä eroa nähdyissä uusissa systeemeissä on meidän vanhaan.

Kysyit: "-- mitä päivityksiä on meillä käytössä olleeseen versioon tehty?"

Vastasin kysymykseen sillä hataralla tietopohjalla, jota minulla on.
 
Fyysikan lait eivät vaadi sinun läsnäoloasi, ei ne renkaat pyöri jos ovat lukittu, simple.

Sitä just ihmettelin miksi alustan annetaan rullata, sarjatulella kuorkki on metrien päässä tulenavauksesta?
Saat toki kunhan kerrot miten lukitut renkaat pyörivät: "Se että ajoneuvo kuitenkin on alkutilanteessa paikallaan ja että ajoneuvo pyrkii palautumaan alkuasentoon varsin ripeästi".

Ole hyvä kun tuomariksi ilmottauduit.

Tätä pyörimistähän voi jokainen testata omalla autolla. Käsijarru päälle, ykkönen silmään, kaasua ja kytkin ylös. Tuntuuko nykäisyä vai pysyykö auto täysin paikallaan? Olen erittäin hämmästynyt, jos minkäänlaista nykäisyä eteenpäin ei tunnu.

Sillä ei liene ratkaisevaa eroa, onko voima lähtöisin moottorista vaiko tykin rekyylistä. Se miksi kaikki pyörät liikkuvat tässä tapauksessa jää itselleni epäselväksi. Arvaan, että jarrut ovat joko neuvostoliittolaista "laatua" tai sitten asialla on yhteys vetotapaan - auto lienee ZIL-131 6x6.

Kenties sotilaskuljettaja ja konetekniikan DI @Samovarius osaa sanoa tähän jotakin fiksumpaa?
 
Tätä pyörimistähän voi jokainen testata omalla autolla. Käsijarru päälle, ykkönen silmään, kaasua ja kytkin ylös. Tuntuuko nykäisyä vai pysyykö auto täysin paikallaan? Olen erittäin hämmästynyt, jos minkäänlaista nykäisyä eteenpäin ei tunnu.

Sillä ei liene ratkaisevaa eroa, onko voima lähtöisin moottorista vaiko tykin rekyylistä. Se miksi kaikki pyörät liikkuvat tässä tapauksessa jää itselleni epäselväksi. Arvaan, että jarrut ovat joko neuvostoliittolaista "laatua" tai sitten asialla on yhteys vetotapaan - auto lienee ZIL-131 6x6.

Kenties sotilaskuljettaja ja konetekniikan DI @Samovarius osaa sanoa tähän jotakin fiksumpaa?
Olen AMK-insinööri, vaikka käytinkin aikaa yliopistolla liian kauan. Käytän mieluiten arvonimeä teekkari.

En nyt saanut selville, että mistä tässä oikeestaan on kyse, mutta jos kuorma-auton käsijarru on kytketty ja lavalla ammutaan tykillä, ei renkaiden kuulu pyöriä. Lukko on lukko on lukko (mutta kumit voivat toki myötää). Mutta epäilen tuon äkisti katsotun Ziltonkin tapauksessa olevan, että käsijarru ei ole päällä ollenkaan, sillä itäkalustossa käsijarru palvelee lähinnä varustelistan laatijaa, se on (hyvin heikkotasoinen) rumpujarru kardaanissa. Sanoisin, että autossa on vaihde päällä mutta käsijarru ei, sillä armeijassa autot jätetään aina vaihteen varaan ja itäautot erityisesti, käsijarrun epäluotettavuudesta (ja myös heikosta pitovoimasta) johtuen. Vaihteiston kautta moottoriinhan sitten ei ole varsinaisesti lukko, vaan koneiston massa ja kitka, mitä vastaan ajoneuvon oma massa ei jaksa tapella kuin hyvin jyrkässä alamäessä. Silloinhan tossa tapauksessa kaikki toisiinsa kytketyt osat, myös renkaat, pyörähtävät vaikka palaavatkin voiman ja vastavoiman takia jokseenkin alkuasentoonsa. Se mua ihmetyttää, että miksi renkaita ei sitten lukittu pyöräpönkillä, nehän kulkevat ihan varta vasten tarkotusta varten suunniteltuina esineinä takatelin lokasuojissa useimmissä itävehkeissä. Mutta ZIL-131:llä olen ajanut vain noin 10 km enkä tunne sitä sen tarkemmin.

Vetotavalla siis ei ole merkitystä tässä (käsijarrun vaikutustavalla kyllä olisi), myös ZILissähän etuakseli on muistaakseni kytkettävä eikä jatkuvatoiminen, ja muutenkin kyse on vain siitä, että onko vaihde vapaalla vai ei, tai onko käsijarru päällä vai ei. Voihan se ollakin, että käsijarru oli päällä, mutta sen heikko pitovoima ei vain riitä vastustamaan Sergein rekyyliä. Olen itse vahinkoilmoituslapun kautta katkerasti todennut, että UAZin käsijarru ei jaksa pitää tyhjää autoa noin 10 asteen alamäessä, ja sen jälkeen jätin kaikki autot (ja jätän yhä) aina vaihteen varaan.

Saa joku mua tarkkasilmäisempi katsoa, että pyörivätkö itse akselit vaiko vain kumit, mutta veikkaan ensin mainittua. Mulla on alla kaksi pulloa ja ajattelin suunnnistaa rykäisemään mojovan paskan.
 

Tässä vastataan Huhtan kysymykseen "miksi alhaisempi tulinopeus?" epäsuorasti. Jenkeille CRAMin täysi tulinopeus on a) kallista ja b) aiheuttaa mahdollisesti siviiliuhreja. Videolla on myös puhetta HELin käytössä CRAM toiminnassa. Sakujen tykit varmasti sijoitetaan rakennetulle alueelle taikka strategisiin kohteisiin, mutta urbanisaation takia pitää ottaa huomioon ne harha ammunnat ja budjetit.
 
Olen AMK-insinööri, vaikka käytinkin aikaa yliopistolla liian kauan. Käytän mieluiten arvonimeä teekkari.

En nyt saanut selville, että mistä tässä oikeestaan on kyse, mutta jos kuorma-auton käsijarru on kytketty ja lavalla ammutaan tykillä, ei renkaiden kuulu pyöriä. Lukko on lukko on lukko (mutta kumit voivat toki myötää). Mutta epäilen tuon äkisti katsotun Ziltonkin tapauksessa olevan, että käsijarru ei ole päällä ollenkaan, sillä itäkalustossa käsijarru palvelee lähinnä varustelistan laatijaa, se on (hyvin heikkotasoinen) rumpujarru kardaanissa. Sanoisin, että autossa on vaihde päällä mutta käsijarru ei, sillä armeijassa autot jätetään aina vaihteen varaan ja itäautot erityisesti, käsijarrun epäluotettavuudesta (ja myös heikosta pitovoimasta) johtuen. Vaihteiston kautta moottoriinhan sitten ei ole varsinaisesti lukko, vaan koneiston massa ja kitka, mitä vastaan ajoneuvon oma massa ei jaksa tapella kuin hyvin jyrkässä alamäessä. Silloinhan tossa tapauksessa kaikki toisiinsa kytketyt osat, myös renkaat, pyörähtävät vaikka palaavatkin voiman ja vastavoiman takia jokseenkin alkuasentoonsa. Se mua ihmetyttää, että miksi renkaita ei sitten lukittu pyöräpönkillä, nehän kulkevat ihan varta vasten tarkotusta varten suunniteltuina esineinä takatelin lokasuojissa useimmissä itävehkeissä. Mutta ZIL-131:llä olen ajanut vain noin 10 km enkä tunne sitä sen tarkemmin.

Vetotavalla siis ei ole merkitystä tässä (käsijarrun vaikutustavalla kyllä olisi), myös ZILissähän etuakseli on muistaakseni kytkettävä eikä jatkuvatoiminen, ja muutenkin kyse on vain siitä, että onko vaihde vapaalla vai ei, tai onko käsijarru päällä vai ei. Voihan se ollakin, että käsijarru oli päällä, mutta sen heikko pitovoima ei vain riitä vastustamaan Sergein rekyyliä. Olen itse vahinkoilmoituslapun kautta katkerasti todennut, että UAZin käsijarru ei jaksa pitää tyhjää autoa noin 10 asteen alamäessä, ja sen jälkeen jätin kaikki autot (ja jätän yhä) aina vaihteen varaan.

Saa joku mua tarkkasilmäisempi katsoa, että pyörivätkö itse akselit vaiko vain kumit, mutta veikkaan ensin mainittua. Mulla on alla kaksi pulloa ja ajattelin suunnnistaa rykäisemään mojovan paskan.
1) Oletko siis ensin lukenut itsesi insinööri (AMK) luokkaan ja sitten lähtenyt yliopiston puolelle syventääksesi opintoja kuitenkaan valmistumatta?
Tai hyppäsitkö kesken yliopiston AMK:hon ja valmistunut sieltä. Tällöin arvonimi teekkari on ihan ok. (Minä olen ihan perinteisen muodon ikiteekkari.)
2) Olen sähköltä, en koneelta, mutta... Jos pistät järeän pyssyn lavalle ja alat tuosta vaan räimiä, rikot nopeasti niin ajoneuvon jarrut kuin vaihteiston ja kytkimen.
 
Nojaa, se tykin rekyyli sinänsä ei ole voimansiirrolle sen ihmeellisempi voima kuin vaikka peräkärryn vetäminen. Olennaistahan on se, onko rekyyli suurempi voima kuin mille voimansiirto on mitoitettu. Onhan meillä koko joukko ajoneuvoja, joissa on huomattavasti isompi tykki kuin Sergei ja joilla ammuttaan myös liikkeestä, tolleen MGS:stä panssarivaunun kautta telahaupitsiin.

ZIL-131 ei ole kovin suuri kantavuudeltaan, joten voi olla että Sergein reyyli on sille liikaa. Siksipä ihmettelinkin miksei autossa näkynyt olevan pyöräkiiloja, joilla se voidaan ankkuroida paikalleen kuormittamatta voimansiirtoa. Toinen juttu on sitten tietysti automaattitykin aiheuttama tärinä.

Tsekkiläinen M53 on käytännössä sama konsepti kevyesti panssaroituna IT-vaununa. Sitä en osaa sanoa, että miten sen tuliasema tulee valmistella, mutta voisin kuvitella että ajoneuvon rooli olisi avata tuli mahdollisimman pian asemaan päästyään, joten kait auto pidettäisiin moottori käynnissä vaihde vapaalla käsijarrun varassa tai kuljettajan painaessa jarrua. Jarrupönkkien käyttö ei oikein sovellu varta vasten suunnitellun SPAAGin imagoon.

Saksalaisillahan oli koko joukko puolitelavaunujen alustalle tehtyjä 20 ja 37 mm IT-tykkejä, joilla mun tietääkseni ammuttiin myös liikkeestä suojattaessa panssarikolonnia. SdKfz. 9:ään pultattiin jopa 88 mm FlaK. Ei se ajoneuvosta ampuminen raskaalla aseella ihan rakettikirurgiaa ole, hurjimmillaanhan Sergei on pultattu Hiluxiin. Siinä mahtaa alkaa olla jo tykin massa yksinkertaisesti liikaa auton kantavuudelle.


1644784126801.png
 
Kysymys tietäjille. Suomella on noita "Ground master" 3D tutkia. Pystyykö niillä ohjata ohjuksia, eli voisiko niihin integroida stunnerin? "David's Sling" ohuksen, joka on kuulemma helposti integroitavissa er systeemeihin.
 
Back
Top