Meinaatko Helsingin suojaksi TBM-torjuntaa? Sehän onnistuu Barak ER ohjuksillakin, mutta kaikenlisäksi vaatii huipputehokkaita valvontatutkia muutaman. Siltikään ei saada monikerroksista suojaa.
Esimerkiksi Ruotsillahan ei ole "huipputehokkaita valvontatutkia", vaikka Patriotin hankkivatkin. Toisekseen, kuten olen useasti aiemmin maininnut, meidän GroundMasterit ovat kykeneviä TBM:ien havainnointiin.
Toki asia riippuu siitäkin, mitä TBM:llä tarkoitetaan. Onko se
Theatre Ballistic Missile vaiko
Tactical Ballistic Missile?
Kantamaa tärkeämpää on minusta saturaatiohyökkäysten torjuminen tarkasti ja luotettavasti 360 asteen sektorissa ja se että meillä riittää ammuttavaa reippaasti. Risteilyohjuksia ja raskaita raketinheittien raketteja pitää torjua myös.
Realismia, kiitos.
Wikipedian mukaan Venäjällä on 106 kpl
Smerch (+136 kpl
Tornado). Jos jokainen Smerch-heitin tuodaan Suomen rintamalle ampumaan yksi täysilaidallinen (12 rakettia), niin siinä tulee 1272 maalia Helsingin ilmatorjunnan torjuttavaksi.
Jos yhden raketin torjunta maksaisi miljoonan, niin tuon rykäyksen torjunnassa palaisi LV2020:n verran rahaa. Ja lähtökohtaisestihan raketinheittimelle on myös ampumatarviketäydennyksiä... Saattaisi torjuntaohjukset loppua aika äkkiä?
Hyvä puoli tässä asiassa tosin on, että jos noita Smerchin ja Tornadon raketteja katsotaan, niin niiden kantamaksi ilmoitetaan vanhemmilla ampumatarvikkeilla 70 km ja uudemmilla täsmäraketeilla 90 ja 120 km. Eli yltääkseen pääkaupunkiseudulle perusampumatarvikkeilla vihollisen pitäisi olla jossakin Loviisan ja Porvoon välimaastossa, älyampumatarvikkeillakin Kymijoen maastossa.
Helsingin suojaksi olisi saatavissa 3-kerroksinen torjunta esimerkiksi Barak-Nasams-Asrad R järjestelmillä. Se tosin ei toimi joka puolella eli lentokenttä, satama ja keskusta-alue olisi turvattava noilal kehillä. Se tarkoittaa että olisi hankittava vähintään 4 tuliyksikköä jos halutaan että ITSUKO on siirrettävissä jokapuolelle valtakuntaa. Silloin 2 tuliyksikköä (patteri) olisi siirrettävissä ja pari jäisi pk-seudulle.
En tosin tiedä onko tuo realistista tai järkevää.
Mielestäni tässä pitäisi tunnistaa kriittiset kohteet ja uhat.
Esimerkiksi Vuosaaren satama on rauhan aikana tärkeä kohde, mutta onko realistista pitää sitä auki sodanoloissa? Vaikka satama olisi täydellisessä ilmatorjunnan suojassa, niin selviävätkö laivat sinne vai tuleeko Suomenlahdella torpedoa sukellusveneestä ja meritorjuntaohjusta lentokoneesta/maalavetilta/laivasta? Yleensä kauppamerenkulku on kai ajateltu siirrettävän Pohjanlahden satamiin, jos tilanne menee ampumiseksi.
HKI-Vantaa on viholliselle tärkeä kohde, kuten Kiovasta nähtiin. Meille se on vähemmän merkityksellinen - siviili-ilmailu loppuu nopeasti tilanteen kuumentuessa ja Horneteille on paljon turvallisempiakin tukeutumispaikkoja kauempana siviilien silmistä. Ilmarynnäkkö sinänsä on toki myös laajempi ja yleisempi uhka. Koptereilla tuleva vihollinen voi laskeutua vaikkapa Itä-Helsingin pelloille ja pian kaupunkijääkärit ottavat yhteen VDV-miesten kanssa.
Mikä sitten on tärkeää? Yksi on varmasti tuo maahanlasku-skenaario, koska pääkaupungin menettämisellä on valtava symboliarvo. Korkealle sijalle asettaisin myös ilmahyökkäykset kiinteisiin kohteisiin (kaukolämpö, sähkö, vesihuolto, viestintä, liikenneinfrastruktuuri jne.) ja mattopommitukset, koska sillä on potentiaali viedä miljoonalta ihmiseltä elämänedellytykset ja aiheuttaa isoja henkilötappioita.
Jätin äskeisestä tahallani pois ehkä kaikkein merkityksellisimmät suojeltavat kohteet (päättäjät, ministeriöt ja virastot, pääesikunta, terveydenhuolto jne.). Tähän on kaksi syytä - ensinnä tietysti se, että optimitilanteessa nämä toiminnot siirretään ja hajautetaan turvallisempiin paikkoihin jo hyvissä ajoin. Toinen syy on siinä, ettei näitä toimintoja kyetä suojaamaan niiden toimiessa normaalilla tavallaan. Aina välillä jotakin tulee varmasti myös torjunnan läpi ja siksi toisekseen torjuntakykymme on lähtökohtaisesti ehtyvä luonnonvara.
Eli eli... Äänestäisin sen puolesta, että pääkaupunkiseudulle hankittaisiin hyvä kyky vaikuttaa noihin korkealla ja kovaa lentäviin kohteisiin. NASAMS voi olla siinä rinnalla (etenkin jos ohjus on halvempi) tai voi olla olemattakin. Lisäksi pitäisi olla riittävästi (riittävän laajalle) levitettävää matalatorjuntaa helikoptereita vastaan - tai sitten raskaampiin järjestelmiin pitäisi keksiä ratkaisuja (lue:
nostaa tutkaa), joilla niiden matalatorjuntakykyä saadaan kehitettyä.
Lisäksi olisi tietysti kiva torjua lyhyehkön kantaman ballistisia ohjuksia ja risteilyohjuksia. (Jälkimmäiseen nyt onneksi kykenee kai melkeinpä jokainen meikäläinen it-järjestelmä ainakin jollakin tapaa, ja hankittava korkeatorjuntakyky tuo varmaan tähän edelleen parannusta.) Mutta nyt käytettävissä olevalla rahamäärällä ABM-kyky taitaa jäädä luokkaan "olisi kiva, voidaan elää ilman" tai sitten se hankitaan vähän näyttöjä omaavalla israelilaisjärjestelmällä ja pienellä määrällä torjuntaohjuksia.