Ilmatorjunta

Tulevaisuudessa drooni ei ole enää pelkkä kallis ja arvokas väline tiedusteluun ja tulenjohtoon (vrt. Suomen Rangerit), vaan niitä tullaan käyttämään yksittäisten vaunujen ja jopa yksittäisten miesten tappamiseen (vrt. jenkkien Ukrainaan toimittamat Switchbladet).
Juuri näin ja siksi todennäköisesti nyt käytössä olevat ohjus- tai ammusilmatorjuntajärjestelmät eivät ole tehokkaita tai kustannustehokkaita niitä vastaan. Hetkellisesti taas "ase" on niskan päällä, hetken kuluttua siihen kehitetään tehokas "vasta-ase" ja kierre jatkuu.

Droonia voisi sotateknishistoriallisesti verrata varsijouseen. Varsijousen myötä halvalla aseella, jota oli helppo oppia käyttämään, pystyttiin uhkaamaan sen ajan tehokkainta ja kalleinta asejärjestelmää: ratsaille nostettua harniskoitua ritaria. Mutta ei enää taistelukenttiä hallitse varsijousi, vaikka ritarit hävisivätkin.
 
Viimeksi muokattu:
Juuri näin ja siksi todennäköisesti nyt käytössä olevat ohjus- tai ammusilmatorjuntajärjestelmät eivät ole tehokkaita tai kustannustehokkaita niitä vastaan. Hetkellisesti taas "ase" on niskan päällä, hetken kuluttua siihen kehitetään tehokas "vasta-ase" ja kierre jatkuu.

Droonia voisi sotateknishistoriallisesti verrata varsijouseen. Varsijousen myötä halvalla aseella, jota oli helppo oppia käyttämään, pystyttiin uhkaamaan sen ajan tehokkainta ja kalleinta asejärjestelmää: ratsaille nostettua harniskoitua ritaria. Mutta ei enää taistelukenttiä hallitse varsijousi, vaikka ritarit hävisivätkin.

Kaiken lentävän ongelma on fysiikan lait. Siksi Sergeikin on yhä edelleen tehokas ase tehtävässään - helikopteri ei edelleenkään lennä kymppikilsassa eikä siihen voida lisätä mainittavasti panssaria, joka tekisi sen immuuniksi 23 mm ammuksille.

Olettaisinkin, ettei moderni it-tykki muutu miksikään turhakkeeksi jatkossakaan. Sen rinnalle nousee toki parempia välineitä (laserit), kuten Sergeinkin rinnalle (all-aspect olkapääohjukset), mutta toisaalta siinä missä olkapääohjuksia pyritään sokaisemaan soihduilla ja DIRCM:llä, niin Sergei on edelleen pirullinen ase siinä tehtävässä mihin se alkujaan suunniteltiin. Tehtävä on toki käynyt osin vähemmän relevantiksi (kaukovaikutusaseet, täsmäpommitukset korkealta, ilmaoperaatiot pimeän aikaan...), mutta päivännäössä kantamalle tulevia miehitettyjä ilma-aluksia vastaan se on yhä pirullinen ase.
 
Modernein ja monipuolisin vaihtoehto etäälle tapahtuviin täsmäiskuihin maalle sekä merimaaleihin olisi varmaan SPIKE NLOS.
Ohjus maksaa paljon, niitä saadaan vähän, ovat torjuttavissa, jne. Sen sijaan, jos vaikkapa 3 Dracoa ampuu minuutissa 240 kuulaa taivaalle ja kohti laivaa, eikä mikään mahti maailmassa pysty niitä torjumaan.
 
Jos dronen pudottamisen hintaa per laukaus halutaan radikaalisti alaspäin, niin Laser lienee ainoa vaihtoehto.

Raytheonilla on tarjolla kevyt 50 kW laserjärjestelmä, joka on integroitu NASAMS järjestelmään.


Raytheon Intelligence & Space, a Raytheon Technologies business, demonstrated that their High Energy Laser Weapon System, or HELWS, can pair with the National Advanced Surface-to-Air Missile System (NASAMS), to stop unmanned aircraft threats.

During the live-fire exercise, the HELWS received cues from the NASAMS Fire Distribution Center and used automated target cueing and a full spectrum of electro-optical/infrared sensors to track, identify and quickly take down drones at tactically relevant distances. The HELWS took down nine Group 1 and Group 2 drones over the White Sands Missile Range.

helws-0331_1600x900.jpg


Tehokkaampien laseraseiden osalta on myös uutisia, Lockheed-Martin on toimittanut ensimmäisen 300 kW laserjärjestelmän testeihin:


Lockheed Martin (NYSE: LMT) delivered to the Office of the Under Secretary of Defense for Research & Engineering OUSD (R&E) a new benchmark: a tactically-relevant electric 300 kW-class laser, the most powerful laser that Lockheed Martin has produced to date. This 300 kW-class laser is ready to integrate with the DOD demonstration efforts including the U.S. Army’s Indirect Fires Protection Capability-High Energy Laser (IFPC-HEL) Demonstrator laser weapon system.

The OUSD (R&E) selected Lockheed Martin in 2019 to scale its spectral beam combined high energy laser architecture to the 300 kW-class level as part of the High Energy Laser Scaling Initiative (HELSI), and the team recently achieved that milestone ahead of schedule.

“Lockheed Martin increased the power and efficiency and reduced the weight and volume of continuous-wave high energy lasers which reduces risk for future fielding efforts of high power laser weapon systems,” said Rick Cordaro, vice president, Lockheed Martin Advanced Product Solutions.

The HELSI laser will support demonstration efforts with the Army’s IFPC-HEL, which is scheduled for laboratory and field testing this year.
IFPC-HEL-1024x682.png
 
Ohjus maksaa paljon, niitä saadaan vähän, ovat torjuttavissa, jne. Sen sijaan, jos vaikkapa 3 Dracoa ampuu minuutissa 240 kuulaa taivaalle ja kohti laivaa, eikä mikään mahti maailmassa pysty niitä torjumaan.
No maksavat nuo täsmäkranaatitkin paljon ja tuollainen määrä niitä on over-kill laivaa kohden. Sen voi paukuttaa pohjaan raskaalla Metolla varmemmin ja kauempaa.
OTO Melaran tehokas kantama on n. 20 km joka jää reilusti SPIKEsta. SPIKE kykenee myös välittämään kuvaa ampujalle loppuun saakka ja varmistaa osumisen sitäkautta.

SPIKE NLOS olisi hyvä veneiden ja partioalusten tai raivaajien ym. tuhoamisessa, mutta kykenisi myös vaurioittamaan sotalaivaa useammalla ohjuksella.
 
 
NLOS asenettuna NEMO Jehun takakannelle olisi oiva tulitukivene rannikkojääkäreille.
Miksi se pitäisi asentaa veneeseen? Kantama riittää rannikolta pitkälle saaristoon ja maalla on enemmän suojaa. Samaa järjestelmää voi käyttää myös maasodankäynnissä tukena.
 
Jotenkin luulen, että mikäli aletaan puhumaan laivamaaleista, ja kyse on vaihtoehdosta MTO:ille, niin eiköhän vastaus ole K9.
K9 olisi toki hyvä rannikkotykistön korvike, mutta sen verran kallis ja raskas, että mieluummin harvat K9 pistettäisiin maavoimille.
No maksavat nuo täsmäkranaatitkin paljon ja tuollainen määrä niitä on over-kill laivaa kohden. Sen voi paukuttaa pohjaan raskaalla Metolla varmemmin ja kauempaa.
OTO Melaran tehokas kantama on n. 20 km..
No tuo oli esimerkki, eihän niitä oikeasti tarvitse tuollaista määrää pistää, muutamakin riittää siihen, että jos joku niistä ihmeen kaupalla torjutaan, loput menevät kyllä läpi. Sen sijaan se yksi meritorjuntaohjus tuskin perille pääsee, Moskvan upotus on huono esimerkki, se oli aikamoinen tuuriosuma ja suunnittelun huipputulos. Toki jos ammutaan pienempi paatteja joissa ohjustorjuntaa ei ole, voi Spikelläkin upottaa kyllä tehokkaasti...isommat paatit toki harvemmin tulevat edes tuollaiselle kantamalle jotta 76mm tykillä pääsisi ampumaan.

Kantamalla viittaat ilmeisesti SAPOMER-ammukseen, joka on tehty panssaroitujen laivojen tuhoamiseen, mutta käyttöön nyt tulossa oleva Vulcano kantaa kyllä 40 kilometriä ja varmasti tekee todella pahaa jälkeä sekin, jos niitä useampia laivaan, etenkin panssaroimattomaan pienempään purkkiin, osuu. Toki mikä sen mukavampaa kuin ampua noita rypäs kohteeseen ja sitten viimeistellä metolla se paatti, kun sirpaleet jne. ovat varmasti tuhonneet kaikki ohjustorjuntajärjestelmät ja tutkat siitä purkista.

Joka tapauksessa, puhe tuosta 76mm tykistä (tai 57mm) ei ole fiksoitua meritorjuntaan tai pintamaalien ampumiseen ylipäätään: Kyseessä on ensisijaisesti ilmatorjuntajärjestelmä, joka kantamansa ja ammustensa puolesta soveltuu erityisen hyvin dronentorjuntaan. Kaikki muu on vain ylimääräistä ekstraa. Kätevää ja joissain tilanteissa hyödyllistä tietenkin, mutta vain ekstraa. Ekstraa, jota meritorjuntaohjuksilla ja ilmatorjuntaohjuksilla ei ole hinnan ja muiden seikkojen puolesta lainkaan. Spikellä ei voi ampua droneja ja Stingerillä ei voi ampua meri- tai maamaaleja. Monikäyttöisellä tykillä voi.
 
Miksi se pitäisi asentaa veneeseen? Kantama riittää rannikolta pitkälle saaristoon ja maalla on enemmän suojaa. Samaa järjestelmää voi käyttää myös maasodankäynnissä tukena.
Maalla on ne omat kevyet maastoajoneuvot Hangosta - Kotkaan välillä, mutta nuo tulitukiveneet liikkuvat muiden Jehujen mukana, ei jonnekkin Ahvenanmaan saaristoon välttämättä maastoajoneuvoja saada heti mukaan, voishan tulitukiveneiden takakannella olla jotain Bolide ohjuksen tyylistä jotka suojais myös ilmaan ja maaha/merelle.
 
K9 olisi toki hyvä rannikkotykistön korvike, mutta sen verran kallis ja raskas, että mieluummin harvat K9 pistettäisiin maavoimille.

Se on halvempi kuin Vulcano. Mutta joo, itsekin keskittäisin ne maavoimille, sieltä voisi joutaa Tampellan tykkejä rannareille.
 
Se on halvempi kuin Vulcano. Mutta joo, itsekin keskittäisin ne maavoimille, sieltä voisi joutaa Tampellan tykkejä rannareille.
Vedettävä rannikkotykistö vaatii omat ampumamenetelmänsä ja suuntainten vaihdon sopiviin kiertokaukoputkiin. Ei sellainen tuliyksikkö, joka on koulutettu maavoimien toimintaan, kykene ampumaan rannikkotykistönä noin vain.
 
Vedettävä rannikkotykistö vaatii omat ampumamenetelmänsä ja suuntainten vaihdon sopiviin kiertokaukoputkiin. Ei sellainen tuliyksikkö, joka on koulutettu maavoimien toimintaan, kykene ampumaan rannikkotykistönä noin vain.

Joo, taitaa vaatia rannikkotykistön perustamista uudelleen.
 
Tykkiratkaisussa on myös se hyvä puoli, että sillä on helppo rakentaa tehokas monimaalitorjuntakyky, jos vain sensorien puolesta pystytään seuraamaan muita maaleja samalla kun tulitetaan yhtä. Pitäisin tätä varsin tärkeänä kykynä, kun kyse on massamaisesti käytettävien halpojen lennokkien/ohjusten torjunnasta.

Säteenseuraajaohjus on yhden ilmamaalin torjuja. Seuraavan maalin torjunta alkaa vasta, kun ensimmäinen ohjus on saatettu perille (plus mahdollinen lataaminen välissä, riippuen laukaisulaitteesta). Vyösyöttöinen revolveritykki taas voidaan suunnata ensimmäiseen maaliin, ampua, suunnata toiseen, ampua, suunnata kolmanteen, ampua... ja sitten katsotaan, pitääkö ensimmäistä maalia ampua uudestaan vai siirrytäänkö neljännen maalin tulittamiseen.
Näinhän se taisi mennä, 2 sek sarja ja maalin vaihto. Ja kyseessä oli 35ItK88...
 
Maalla on ne omat kevyet maastoajoneuvot Hangosta - Kotkaan välillä, mutta nuo tulitukiveneet liikkuvat muiden Jehujen mukana, ei jonnekkin Ahvenanmaan saaristoon välttämättä maastoajoneuvoja saada heti mukaan, voishan tulitukiveneiden takakannella olla jotain Bolide ohjuksen tyylistä jotka suojais myös ilmaan ja maaha/merelle.
No ne SPIKE ER ohjukset kyllä liikkuvat veneiden mukana ja ne saadaan asemiin saariin. Ei NLOS ole pakollinen veneeseen. Voihan sen sinne asentaa tietysti. Vaihtoehtona on tuo NEMO NAVY.
 
Ammusilmatorjunnassa nähdäkseni on niin että mikäli täytyy suojata jotain kiinteää, melko kompaktia kohdetta niin se voi pitkällä tähtäimellä tulla edullisemmaksi. Vaikka itse tykkijärjestelmä onkin kallis, niin pitemmän päälle se silti maksaa itsensä takaisin: lisäksi jos tiukka paikka tulee, niin 'tyhmiä' ammuksia voidaan valmistaa kotimaassa. Näin ainakin jos ei verrata johonkin Iron Domen tapaiseen systeemiin jonka idea on juurikin halvat torjuntaohjukset.
Mutta jos aletaan sitten laajemmalti tutkia kenttäarmeijan ja strategisten kohteitten suojausta niin kyllä se ohjus vaan peittää niin paljon enemmän ilmatilaa ettei tykki ole kilpailukykyinen samalla rahalla.

Väitetysti Gepardin tulitusta Odessassa:

Voi olla tietenkin joku muukin ase. Kuvaaja keskittyy ammusten itsetuhoon lennon lopussa mikä tietenkin yöllä näyttää vaikuttavalta. 23 sekunnin kohdalla näkyy mahdollisesti iskemä (tai sitten ammus räjähtää ennen aikojaan muuten), mutta kuvaaja kääntää kameran pois eikä varmuudella voi sanoa putoaako maahan mitään. Lopussa näkyy taivaalla valo joka ehkä voi olla 'lentävän mopedin' pakokaasuliekki.
 
No ne SPIKE ER ohjukset kyllä liikkuvat veneiden mukana ja ne saadaan asemiin saariin. Ei NLOS ole pakollinen veneeseen. Voihan sen sinne asentaa tietysti. Vaihtoehtona on tuo NEMO NAVY.

Merellä etäisyydet ovat usein pitkiä, joten Spike-ER:ää pidempikantamaisempi ase voisi olla käytännöllinen. Riippuen toki siitäkin, onko järjestelmän päätehtävä pysytellä rannikkojääkärien mukana ja tukea heidän taistelua vaiko torjua pieniä, vene-luokan maaleja. Optimitilanteessa kumpaankin hommaan olisi tietysti omat vehkeensä, Nemo rannikkojääkärien epäsuoraksi saaristossa ja ohjukset kevyitä pintamaaleja vastaan, mutta köyhä voi joutua hoitamaan useamman tehtävän yhdellä asejärjestelmällä.

Jos noita veneasennuksia tehdään, niin mielestäni olisi suotavaa tehdä asennus modulaariseksi. Eli joko se kontti-Nemo tai kontti-ohjus. Ne voitaisiin sitten talviaikaan (tai maihinnousu-uhan ollessa muutoin vähäinen) siirtää pyöräalustalle ja käyttää sisämaassa. Lisäksi huoltokustannuksissa luultavasti säästäisi, jos asemoduulit varastoitaisiin kuivassa ja lämpimässä sen sijaan että ne ovat sään armoilla kiinteästi veneisiin asennettuina.

Hei, tää on ilmatorjuntaketju!

Ihan perushuttua. Samanaikaisesti panssarintorjuntaketjussa keskustellaan helikopterien torjumisesta... :)


Jotta jotain sanoisin ilmatorjunnasta, niin onkohan Suomessa suunnitteilla Stingerin lisähankintoja? Nythän niitä voisi hankkia lisäerän, kun linjastot laitetaan uudestaan käyntiin jenkkejä varten. Vai onko Suomen tähtäin jo kauempana, Stingerin korvaajassa?

Kuulemma jenkkien Stinger-korvaajan tuotannon pitäisi alkaa budjettivuonna 27. Siitä ehkä muutama vuosi, niin voisi olla palveluskäytössä ja ostettavissa tänne Pohjolan perukoille. Mutta pärjätäänkö nykyisillä Stingereillä ja Bolideilla niin pitkälle, kun Sergeitäkin on toimitettu Ukrainalle? Toki venäläisen ilma-aseen vahvuudesta on poistunut jonkinlainen määrä kopteria...

 
Back
Top