Ilmatorjunta

Miksi se pitäisi asentaa veneeseen? Kantama riittää rannikolta pitkälle saaristoon ja maalla on enemmän suojaa. Samaa järjestelmää voi käyttää myös maasodankäynnissä tukena.
Veneasennus olisi hyvä olla mukana yhtenä vaihtoehtona. Samaa järjestelmää voisi silti käyttää myös maa-asenteisena kuten @Huhta tuossa ylempänä toteaa. Etäisyydet ovat saaristossa niin isoja ja tieyhteydet niin huonoja, ettei ajoneuvoilla aina ehdi mukaan liikkeeseen. NLOS-ohjusjärjestelmän kohdalla murhe on tietysti paljon pienempi kuin kranaatinheittimillä mutta kuitenkin olemassa.
 
Merellä etäisyydet ovat usein pitkiä, joten Spike-ER:ää pidempikantamaisempi ase voisi olla käytännöllinen. Riippuen toki siitäkin, onko järjestelmän päätehtävä pysytellä rannikkojääkärien mukana ja tukea heidän taistelua vaiko torjua pieniä, vene-luokan maaleja. Optimitilanteessa kumpaankin hommaan olisi tietysti omat vehkeensä, Nemo rannikkojääkärien epäsuoraksi saaristossa ja ohjukset kevyitä pintamaaleja vastaan, mutta köyhä voi joutua hoitamaan useamman tehtävän yhdellä asejärjestelmällä.

Jos noita veneasennuksia tehdään, niin mielestäni olisi suotavaa tehdä asennus modulaariseksi. Eli joko se kontti-Nemo tai kontti-ohjus. Ne voitaisiin sitten talviaikaan (tai maihinnousu-uhan ollessa muutoin vähäinen) siirtää pyöräalustalle ja käyttää sisämaassa. Lisäksi huoltokustannuksissa luultavasti säästäisi, jos asemoduulit varastoitaisiin kuivassa ja lämpimässä sen sijaan että ne ovat sään armoilla kiinteästi veneisiin asennettuina.



Ihan perushuttua. Samanaikaisesti panssarintorjuntaketjussa keskustellaan helikopterien torjumisesta... :)


Jotta jotain sanoisin ilmatorjunnasta, niin onkohan Suomessa suunnitteilla Stingerin lisähankintoja? Nythän niitä voisi hankkia lisäerän, kun linjastot laitetaan uudestaan käyntiin jenkkejä varten. Vai onko Suomen tähtäin jo kauempana, Stingerin korvaajassa?

Kuulemma jenkkien Stinger-korvaajan tuotannon pitäisi alkaa budjettivuonna 27. Siitä ehkä muutama vuosi, niin voisi olla palveluskäytössä ja ostettavissa tänne Pohjolan perukoille. Mutta pärjätäänkö nykyisillä Stingereillä ja Bolideilla niin pitkälle, kun Sergeitäkin on toimitettu Ukrainalle? Toki venäläisen ilma-aseen vahvuudesta on poistunut jonkinlainen määrä kopteria...

Stingerin elinkaari lienee 20-25 vuotta joten korvaajan hankinta voisi meillä käynnistyä 2030-luvulla. Siihen seuraaja ehtinee mainiosti. Toisaalta Stingeriäkin voi olla siinä kohdin taas saatavilla vanhaa varantoa uudistamalla. Näin toimien päästäisiin 2050-luvulle saakka.
 
Jos noita veneasennuksia tehdään, niin mielestäni olisi suotavaa tehdä asennus modulaariseksi. Eli joko se kontti-Nemo tai kontti-ohjus. Ne voitaisiin sitten talviaikaan (tai maihinnousu-uhan ollessa muutoin vähäinen) siirtää pyöräalustalle ja käyttää sisämaassa. Lisäksi huoltokustannuksissa luultavasti säästäisi, jos asemoduulit varastoitaisiin kuivassa ja lämpimässä sen sijaan että ne ovat sään armoilla kiinteästi veneisiin asennettuina.
Sitä konttia et saa mihinkään taisteluveneeseen mitä merivoimilla on käytössä. Ehkä Utö-luokkaan, mutta sen tehtävät lienevät erilaisia. Talvi lienee syynä siihenkin että pv ei ole hinkunut ja asennellut raskaita aseita taisteluveneisiinsä tähänkään saakka. Ovat osan vuodesta turhia.

Saaristossa on rikkonaista ja paljon peitteitä. Osan aikaa keli on huono ja sumuinen, joten ei siitä kantamasta ole ehkä sellaista hyötyä varsinkin kun on kyse elektro-optisista ohjuksista. Saattaa olla että NLOS ei tulisi kysymykseen näistä syistä meidän saaristossamme. Jokatapauksessa kantaman lisääminen tuosta n. 10km eteenpäin saaristossa alkaa vaatimaan ehkä ulkoista maalinosoitusta, eikä ole niin soveltuva nopealle veneelle. Lennokkeja voisi tässä käyttää ehkä:unsure:

Ennalta valmistellussa tuliasemassa (esim.saari) on valmisteluaikaa enemmän ja mahdollisuus torjua näköetäisyydelle tulevia maaleja itsenäisesti ja ennalta määritelyllä vastuualueella. Kyse on siten enemmän puolustuksellisesta tavasta käyttää ohjusta kuin iskuosaston kanssa hyökkäyksessä. En tiedä soveltuuko Spike molempiin yhtä hyvin.
 
Veneasennus olisi hyvä olla mukana yhtenä vaihtoehtona. Samaa järjestelmää voisi silti käyttää myös maa-asenteisena kuten @Huhta tuossa ylempänä toteaa. Etäisyydet ovat saaristossa niin isoja ja tieyhteydet niin huonoja, ettei ajoneuvoilla aina ehdi mukaan liikkeeseen. NLOS-ohjusjärjestelmän kohdalla murhe on tietysti paljon pienempi kuin kranaatinheittimillä mutta kuitenkin olemassa.
Joo, mutta kuten huomautin, saaristo on rikkonainen alue eikä näkyvyyttä ole joka paikassa hirveästi moneen suuntaan. Näitä SPIKE ER ohjuksiakaan tuskin sijoitetaan ulkosaaristoon torjumaan avomereltä tulevaa uhkaa, koska siellä ne joukot ovat myös yksinään eristyksissä, eikä niitä kyetä kovin hyvin huoltamaan tai evakuoimaan sieltä jos ei ole jalkaväkeä tukemassa. Luulen että rannikko-ohjukset ovat suojaamassa ja torjumassa tietyissä kapeikoissa sekä tykkipatterien ja/tai suoja-alueiden turvana.
 
Kiinalaiset ilmeisesti luottavat 76mm ilmantorjuntaan.

Varmaan suht kustannustehokasta jos kohti tulee kymmeniä JDAM liitopommeja. Tai no varmaan niitä yritetään tuhota ensiksi jollain muulla, ja lopuksi näillä.


94898473-A844-4513-9562-FCA9AAD3EF44.jpeg
 
Joo, mutta kuten huomautin, saaristo on rikkonainen alue eikä näkyvyyttä ole joka paikassa hirveästi moneen suuntaan. Näitä SPIKE ER ohjuksiakaan tuskin sijoitetaan ulkosaaristoon torjumaan avomereltä tulevaa uhkaa, koska siellä ne joukot ovat myös yksinään eristyksissä, eikä niitä kyetä kovin hyvin huoltamaan tai evakuoimaan sieltä jos ei ole jalkaväkeä tukemassa. Luulen että rannikko-ohjukset ovat suojaamassa ja torjumassa tietyissä kapeikoissa sekä tykkipatterien ja/tai suoja-alueiden turvana.
Spike ER on tietysti hyvin rajoittunut verrattuna johonkin kymmenien kilometrien luokassa olevaan NLOS-järjestelmään. Juuri rikkonainen saaris olisi peruste veneasennukseen mutta edellyttää tietysti että määrät mahdollistavat käytön myös rannikkojoukkojen tykistönä kranaatinheittimistön rinnalla. Nykyäänhän meillä ei välttämättä ole tarjolla kumpaakaan vaan tulituki on ITKK:n ja KRKK:n varassa. Saaristomerellä näin ja Suomenlahdella vähän paremmin kun rannaltakin yltää jonnekin.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa on suojaus kiinteänä vain 180+ astetta. Noissa meritykeissä koro riittää yleensä +85 asteeseen ja se ei riitä jos ohjus/pommi tulee kohtisuoraan alas. Myös katveissa ja maavälkkeen turvin voivat ohjukset hyökätä ja se tutka silloin se kriittinen tekijä tuossa eikä pelkästään tykki.

Pystylaukaistavat ohjukset eivät kärsi korosta tai rajoitteista torjuttavan alueen suhteen ja siksi ne ovat ensisijainen torjuntajärjestelmä. En näe että raskailla tykeillä olisi tulevaisuutta kovin pitkälle tässä. Hypersooniset ohjukset vaativat torjuntaa yhä kauempaa ja kykyä osua liikehtivään maaliin.

BAE /USN ei ole tietääkseni lisännyt merkittävästi ilmatorjuntakykyä MK45 mod 4 tykkeihinsä erikoisammuksilla. Leonardon kanssa oli jokin vuosi sitten yhteishanke erikoisammuksille, mutta se todennäköisesti kuoli ammusten korkeaan hintaan Zumwaltin 155mm LAP -ammusten kera. CIWS RAM on se joka hoitaa n. 8km saakka uusien, isojen alusten lähitorjunnan ohjuksia vastaan nykyään. Sellaisen huolisin mielelläni myös Pohjanmaan perään.

Leonardon 76 /62 SR tykin esitteen mukaan Vulcano on edelleen kehityksessä. https://electronics.leonardo.com/do...76_62_SR+(MM08727)_LQ_new.pdf?t=1625148164800

Vertailussa 57mm Mk 110 ja 76 /62 SR ei tykeissä ole hirveitä eroja suorituskyvyn osalta, ei ainakaan sellaista joka oikeuttaisi 76mm korkeamman hinnan tykille ja ammuksille. 76mm on vähän huono kompromissi, koska ilmatorjunnan voi hoitaa pienemmällä ja halvemmalla aseella ja tulitukeen 76mm on liian mopo vs. 127mm.
57mm ja 76mm kantama on perusammuksilla molemmilla 16/17km, Mk 110 lipas on 120 ammusta ja 76mm 80 paukkua. Mk 110 makasiini on sitten huikeat 1000 kranaattia. Ainoa, jolla 76mm on selvästi parempi paperilla on sustained- ammunta ja kantama erikoisammuksilla.

Luulen että US NAVY päätös hankkia 57mm Mk 110 LCS-paatteihin sekä Constellation fregatteihin perustuu Mk 110 aseen kustannustehokkuuden ja suorituskyvyn suhteeseen. 3P-ammus hoitaa kaikki maalit ja tarpeelliset tehtävät torjunnassa ja loput hoidetaan ohjuksilla.
 
Sitä konttia et saa mihinkään taisteluveneeseen mitä merivoimilla on käytössä. Ehkä Utö-luokkaan, mutta sen tehtävät lienevät erilaisia. Talvi lienee syynä siihenkin että pv ei ole hinkunut ja asennellut raskaita aseita taisteluveneisiinsä tähänkään saakka. Ovat osan vuodesta turhia.

Nykyinen venekalusto tarvittaneen jo pelkästään kuljetus- ja huoltotehtäviin. Asealustoiksi jouduttaisiin siis joka tapauksessa hankkimaan uudet veneet ja ne on mahdollista (ja mielestäni pitäisi) suunnitella modulaarista asepakettia silmällä pitäen. Utö-luokan lisätilaus voisi olla mahdollisuuksien rajoissa, vaikka optimitilanteessa mm. nopeus olisi lähempänä Jehua kuin Utön 25 solmua.

Saaristossa on rikkonaista ja paljon peitteitä. Osan aikaa keli on huono ja sumuinen, joten ei siitä kantamasta ole ehkä sellaista hyötyä varsinkin kun on kyse elektro-optisista ohjuksista. Saattaa olla että NLOS ei tulisi kysymykseen näistä syistä meidän saaristossamme. Jokatapauksessa kantaman lisääminen tuosta n. 10km eteenpäin saaristossa alkaa vaatimaan ehkä ulkoista maalinosoitusta, eikä ole niin soveltuva nopealle veneelle. Lennokkeja voisi tässä käyttää ehkä:unsure:

Ennalta valmistellussa tuliasemassa (esim.saari) on valmisteluaikaa enemmän ja mahdollisuus torjua näköetäisyydelle tulevia maaleja itsenäisesti ja ennalta määritelyllä vastuualueella. Kyse on siten enemmän puolustuksellisesta tavasta käyttää ohjusta kuin iskuosaston kanssa hyökkäyksessä. En tiedä soveltuuko Spike molempiin yhtä hyvin.

Laskin nimenomaan sen varaan, että veneasenteista ohjusta käytetään ulkoisen maalinosoituksen varassa aina kun mahdollista, jotta vene itse voisi pysytellä näkösuojassa saaren tai muun esteen takana. Sillä maihinnousua yrittävällä vihollisosastolla kun on kuitenkin luultavasti jotakin tulivoimaa itselläänkin, oli se sitten taisteluhelikopteri taivaalla tai korvetti hieman taempana osastoa, joten en haluaisi mennä omalla veneellä lähemmäksi kuin on pakko. Lisäksi pitkä kantama mahdollistaisi vaikuttamisen suuremmalla osuudella rantaviivaa ja/tai useamman tuliyksikön voimin, kun tuskin näitä tällaisia ohjusjärjestelmiä on varaa ostaa kovin suuria määriä.

Lennokit ovat varmasti yksi vaihtoehto maalinosoitukseen ja erityisen kätevä sellainen, jos valmiutta ei ole vielä ehditty nostaa kovin paljoa. Myös perinteiset meritulenjohtajat kökkimässä luodoilla, saarissa ja rannikolla ovat kuitenkin täysin toimiva vaihtoehto.
 
Nykyinen venekalusto tarvittaneen jo pelkästään kuljetus- ja huoltotehtäviin. Asealustoiksi jouduttaisiin siis joka tapauksessa hankkimaan uudet veneet ja ne on mahdollista (ja mielestäni pitäisi) suunnitella modulaarista asepakettia silmällä pitäen. Utö-luokan lisätilaus voisi olla mahdollisuuksien rajoissa, vaikka optimitilanteessa mm. nopeus olisi lähempänä Jehua kuin Utön 25 solmua.



Laskin nimenomaan sen varaan, että veneasenteista ohjusta käytetään ulkoisen maalinosoituksen varassa aina kun mahdollista, jotta vene itse voisi pysytellä näkösuojassa saaren tai muun esteen takana. Sillä maihinnousua yrittävällä vihollisosastolla kun on kuitenkin luultavasti jotakin tulivoimaa itselläänkin, oli se sitten taisteluhelikopteri taivaalla tai korvetti hieman taempana osastoa, joten en haluaisi mennä omalla veneellä lähemmäksi kuin on pakko. Lisäksi pitkä kantama mahdollistaisi vaikuttamisen suuremmalla osuudella rantaviivaa ja/tai useamman tuliyksikön voimin, kun tuskin näitä tällaisia ohjusjärjestelmiä on varaa ostaa kovin suuria määriä.

Lennokit ovat varmasti yksi vaihtoehto maalinosoitukseen ja erityisen kätevä sellainen, jos valmiutta ei ole vielä ehditty nostaa kovin paljoa. Myös perinteiset meritulenjohtajat kökkimässä luodoilla, saarissa ja rannikolla ovat kuitenkin täysin toimiva vaihtoehto.
Eikö NLOS-aseessa ole ihan perussettiä käyttää juuri ulkoista maalinosoitusta? Mitä järkeä koko konseptissa muuten olisi?
 
Eikö NLOS-aseessa ole ihan perussettiä käyttää juuri ulkoista maalinosoitusta? Mitä järkeä koko konseptissa muuten olisi?

Niinpä. Se on pikemminkin eräänlainen tarkasti ampuva tykistöase kuin perinteinen suora-ammuntaan suunniteltu ohjus.
 
Luulen että rannikko-ohjukset ovat suojaamassa ja torjumassa tietyissä kapeikoissa sekä tykkipatterien ja/tai suoja-alueiden turvana.
Juuri noiden rannikko-ohjuksien rinnalle /korvaamaan noita NLOS-ohjuksia kaavailen, piemmällä kantamalla ja ulkoisella maalinosoituksella (drone ja tulenjohtopartiot) parempia.
 
Juuri noiden rannikko-ohjuksien rinnalle /korvaamaan noita NLOS-ohjuksia kaavailen, piemmällä kantamalla ja ulkoisella maalinosoituksella (drone ja tulenjohtopartiot) parempia.
Jos niihin olisi saatavissa mikroaaltotutkahakupäät niin NLOS olisi jokasään ase. Nyt olosuhteet voivat paikoin haitata pitkän kantaman käyttöä (yli 10km).
 
Utö-luokan lisätilaus voisi olla mahdollisuuksien rajoissa,
Tilaustahan kasvatettiin jo. Neljän sijasta tuleekin yhdeksän venettä. Joku tarvehan noille viidelle lisärungollekin on tunnistettu.
 
Tilaustahan kasvatettiin jo. Neljän sijasta tuleekin yhdeksän venettä. Joku tarvehan noille viidelle lisärungollekin on tunnistettu.
Rannikkojoukkojen huoltoon ja muuhun tukeen tällä hetkellä varatut Meri- ja Rannikkouiskot ovat lähiaikoina poistumassa. 9kpl Utö-luokkaa menee helposti niiden korvaamiseen. Ehkä koko määrän tilaamiseen ei heti ollut rahoitusta?
 
Edelleen väärässä ketjussa teidän viestinne. Palattaisiin jo ilm,torjuntaan täällä.
 
Ei ole sattunut silmään että tällä foorumilla olisi paljonkaan keskusteltu Puolan sergei-modifikaatioista ja lähi-it:stä.

https://www.army-technology.com/projects/pilica-anti-aircraft-missile-and-artillery-system-poland/

Minkälaisia ajatuksia tästä systeemistä herää? Mielipiteitä ainakin varmasti kun sergeihin liittyy.:p

Ilmeisesti keskusjärjestelmä pystyy suoraan ohjaamaan ja käskyttämään tykkejä sekä ohjuksia? Tykki pystyy myös omaan toimintaan meidän modernisaatiota vastaavilla specseillä. Tykkien optiset seniorit tuottaa myös dataa keskukselle joka ilmeisesti yhdistää ne tutkadatan kanssa.

Aina välillä on nostanut vuosien saatossa päätään sitkeä ajatus Sergein modernisoinnista ja videot joissa rynkyillä jahdataan Iranin pöristimiä saa taas mieleen että jospa...
 
Ei ole sattunut silmään että tällä foorumilla olisi paljonkaan keskusteltu Puolan sergei-modifikaatioista ja lähi-it:stä.

https://www.army-technology.com/projects/pilica-anti-aircraft-missile-and-artillery-system-poland/

Minkälaisia ajatuksia tästä systeemistä herää? Mielipiteitä ainakin varmasti kun sergeihin liittyy.:p

Ilmeisesti keskusjärjestelmä pystyy suoraan ohjaamaan ja käskyttämään tykkejä sekä ohjuksia? Tykki pystyy myös omaan toimintaan meidän modernisaatiota vastaavilla specseillä. Tykkien optiset seniorit tuottaa myös dataa keskukselle joka ilmeisesti yhdistää ne tutkadatan kanssa.

Aina välillä on nostanut vuosien saatossa päätään sitkeä ajatus Sergein modernisoinnista ja videot joissa rynkyillä jahdataan Iranin pöristimiä saa taas mieleen että jospa...

Kallista mdifiointia en kyllä kannata. Se kantama on ja pysyy.
 
Aina välillä on nostanut vuosien saatossa päätään sitkeä ajatus Sergein modernisoinnista ja videot joissa rynkyillä jahdataan Iranin pöristimiä saa taas mieleen että jospa...
Foorumilla on tunnetusti ollut sitkeä Sergei-faniryhmä ja sama ilmiö pätee ilmeisesti muihinkin 60+ vuotiaisiin aseisiin:). Jos Ladaan asennetaan ilmastointi ja gps-navigaattori sekä viritetään moottoria niin lisäisikö se myyntiä?
 
Back
Top