
Turkey Unveils A New Laser Weapon System Named JARMOL
The JARMOL Laser System developed for the Gendarmerie General Command was showcased by TÜBİTAK BİLGEM for the first time.

Turkkilaisten uusi laser julkistettu
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Postilaatikkoon tipahti tänään Ilmatorjunnan vuosikirja 2022. Kannattaa tutustua jos osuu näppeihin.
Otetaan satunnaisena otantana vaikkapa käynnissä olevat ilmatorjunnan hankkeet:
ITSUKO1 = Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn parantaminen ja torjuntatilavuuden kasvattaminen. Torjuntaetäisyys tulee kasvamaan yli sataan kilometriin.
ITSUKO2 = Ylläpidetään ilmatorjunnan kerroksellisuus ja turvataan alueellinen kattavuus perinteisiä maalityyppejä vastaan Maavoimien yhtymille hankittavalla riittävän operatiivisen liikkuvuuden omaavalla it-ohjusjärjestelmällä. Lisäksi mahdollistetaan muiden puolustushaarojen maasijoitteinen ilmatorjunta Crotalen poistuessa. Toteutus 2020-luvun lopulla.
ITSUKO3 = 2030-luvun taitteessa aloitettava hanke it:n maalinosoituskyvyn kehittämiseksi. Toisaalla kirjassa tämä esitetään suoraviivaisemmin it:n sensorien uusimisena.
[ ITSUKO / IlmaTorjunnan SUorituskykyjen KOrvaaminen ]
CUAS = Lennokintorjuntakykyisten ilmatorjuntayksiköiden luominen kaikille puolustushaaroille.
Mitäköhän kakkonen lopulta tarkoittaa? ITO90/ITO05 tyyppistä järjestelmää (IRIS-T:n pohjalle rakennetut viritykset ovat suosittuja Ruotsissa ja Norjassa...) vaiko enemmän NASAMS:n luokkaan menevää? Crotalea on se 20 vaunua eli 10 patteria, ja nyt ilmeisesti tavoitellaan vielä enemmän, kun pitäisi saada sekä maavoimien yhtymille että meri- ja ilmavoimille... Jos ne olisi vaikkapa Sky Sabrea tai NASAMS "X" liikkuvammilla palikoilla (aussien ajoneuvoasenteiset tutkat, HML-laukaisin jne.), niin miljardihankkeesta puhuttaisiin.
Lennokkien torjunnan tulevaisuus on mielenkiintoinen. Onko kirjassa mitään juttua jo nyt toteutetuista asioista? Foorumilla eräät väittivät suht hiljattain, että PV olisi jo hankkinut uutta kykyä havainnoida lennokkeja ja varsin alhaiselle tasolle. Tosin mitään julkista tietoa en ainakaan minä ole nähnyt tästä asiasta...
Kun tekniikka kehittyy jatkuvasti niin aseiden kuin vastatoimienkin osalta niin mitään kerralla valmista kokonaisuutta ei varmaankaan nähdä. Nopealla selailulla ei ammusilmatorjuntaa mainittu koko kirjassa kuin tämän hetkistä tilannetta kuvattaessa. Pahin pelkomme saattaa siis toteutua ja ilmapuolustuksen tulevaisuus rakennetaankin muun kuin päivitetyn Sergein ympärilleMielenkiintoista nähdä millaiseen järjestelmään tulevaisuudessa päädytään noiden erilaisten pienten kohteiden torjunnan kohdalla (risteilyohjukset, pitkän kantaman raketit, UAV, UCAV, vaanivat ammukset). Monet ovat huomattavasti halvempia mitä niitä torjuva ohjus, vaihtokaupasta muodostuu kulutussodassa aika epäedullinen. Kyllä tulevaisuudessa tarvittaneen joko ammusilmatorjuntaa tai laseriin perustuvaa ilmatorjuntaa.
itsekin näkisin, että kun puhutaan kuitenkin aika edullisista maaleista jotka on riittävän tehokkaalla ammustorjunnalla torjuttavissa nyt ja vielä pitkälle tulevaisuuteen tuohon kannattaisi panostaa. Ei välttämättä kiinteiden kohteiden suojauksessa niinkään mutta näkisin, että oman liikkeen ja tuen suojaamisessa. Silloin voitaisiin pärjätä suht mukavalla määrällä esim. jotain 35 - 40mm järjestelmää. Jos resurssia lähdetään jakamaan sinne sun tänne niin tarvittavien järjestelmien laskennallinen määrä nousee niin suureksi, että ei mitään järkeä.Kun tekniikka kehittyy jatkuvasti niin aseiden kuin vastatoimienkin osalta niin mitään kerralla valmista kokonaisuutta ei varmaankaan nähdä. Nopealla selailulla ei ammusilmatorjuntaa mainittu koko kirjassa kuin tämän hetkistä tilannetta kuvattaessa. Pahin pelkomme saattaa siis toteutua ja ilmapuolustuksen tulevaisuus rakennetaankin muun kuin päivitetyn Sergein ympärille
Maallikon silmin ammus-it:llä olisi jatkossakin sijansa joten seurataan mielenkiinnolla mitä tapahtuu 35 millimetrin rintamalla.
Ilmatorjuntahan on jatkuvasti ollut kuin reikäjuusto. Erilaisia järjestelmiä on ollut varsin kattavasti mutta määrät kautta linjan vaatimattomia. Jos ajattelee vaikka kohteiden suojausta takavuosina niin pelkästään Ilmavoimat toimii yli kymmeneltä kentältä mutta Crotale-pattereita on kymmenen ja automaattipattereita kahdeksan. Lisätään suojattaviin kaikki yhteiskunnallisesti merkittävä infra ja muiden puolustushaarojen toiminnot niin ilmatorjuntaa on vähänlaisesti. Ei siis mitään uutta auringon alla vaikka kattavuuden kanssa melkoisella varmuudella on jatkossakin vähän niin ja näin. Droneaika tuo omat haasteensa mutta resurssit säilyvät rajallisina. Se että tavaraa kuitenkin on mahdollistaa onneksi painopisteiden luomisen joka helpottaa tilannetta hieman. Ja nuo reliikkisarjan ammusaseet kannattaa tuota taustaa vasten arvioiden pitää rivissä niin kauan kuin niistä voi olettaa edes jotakin tehoja irtoavan. Vaihtoehtona ei ole Stingerit vaan kohteen heittäminen kivillä tai kävyillä.itsekin näkisin, että kun puhutaan kuitenkin aika edullisista maaleista jotka on riittävän tehokkaalla ammustorjunnalla torjuttavissa nyt ja vielä pitkälle tulevaisuuteen tuohon kannattaisi panostaa. Ei välttämättä kiinteiden kohteiden suojauksessa niinkään mutta näkisin, että oman liikkeen ja tuen suojaamisessa. Silloin voitaisiin pärjätä suht mukavalla määrällä esim. jotain 35 - 40mm järjestelmää. Jos resurssia lähdetään jakamaan sinne sun tänne niin tarvittavien järjestelmien laskennallinen määrä nousee niin suureksi, että ei mitään järkeä.
Pelkään vain pahoin, että meille jää tuohon väliin tulevaisuudessakin puuttuva suorituskyky. Alapäässä mennään itkk:lla ja mahdollisesti Sergeillä ja yläpäässä sitten lyhyen ja keskimatkan ohjusjärjestelmillä. Seurauksena on se, että alapäässä ei saada riittävää torjunta varmuutta ja yläpäässä torjunnalle tulee liikaa hintaa.
Postilaatikkoon tipahti tänään Ilmatorjunnan vuosikirja 2022. Kannattaa tutustua jos osuu näppeihin.
Otetaan satunnaisena otantana vaikkapa käynnissä olevat ilmatorjunnan hankkeet:
ITSUKO1 = Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn parantaminen ja torjuntatilavuuden kasvattaminen. Torjuntaetäisyys tulee kasvamaan yli sataan kilometriin.
ITSUKO2 = Ylläpidetään ilmatorjunnan kerroksellisuus ja turvataan alueellinen kattavuus perinteisiä maalityyppejä vastaan Maavoimien yhtymille hankittavalla riittävän operatiivisen liikkuvuuden omaavalla it-ohjusjärjestelmällä. Lisäksi mahdollistetaan muiden puolustushaarojen maasijoitteinen ilmatorjunta Crotalen poistuessa. Toteutus 2020-luvun lopulla.
ITSUKO3 = 2030-luvun taitteessa aloitettava hanke it:n maalinosoituskyvyn kehittämiseksi. Toisaalla kirjassa tämä esitetään suoraviivaisemmin it:n sensorien uusimisena.
[ ITSUKO / IlmaTorjunnan SUorituskykyjen KOrvaaminen ]
CUAS = Lennokintorjuntakykyisten ilmatorjuntayksiköiden luominen kaikille puolustushaaroille.
Liityin joskus jäseneksi kun se maksoi saman minkä lehden tilaus. Vuosikirjat tulevat sitten bonuksena.Tuliko kirja jasenetuna vai maksoitko siitä?
Liityin joskus jäseneksi kun se maksoi saman minkä lehden tilaus. Vuosikirjat tulevat sitten bonuksena.
Aika harvakseltaan noita nykyään tulee. Vakiintunut julkaisuväli oli kai kaksi vuotta vuoteen 2012 saakka. 2015 tuli yksi ja nyt jo seuraava. Tasaisen vauhdin taulukolla saamme seuraavan 2037. Sisältö oli kyllä kehittynyt edukseen.Mulle kolahti luukusta tänään. Hihuu!
Vähän niinku Sergei mut tehottomampi? Ei tuon luokan aseita kannata hankkia yhtään lisää.sama kysymys tälle puolen:
20mm autogun bundeswehr varastoista? Millainen laite se on?
Lähettäis sergeit tuonne Ukrainaan ja vaihdossa?
Vähän niinku Sergei mut tehottomampi? Ei tuon luokan aseita kannata hankkia yhtään lisää.
Kysymys oli hirveän ylimalkainen... mutta ilmeisesti alapuolista haettiin.
![]()
Rheinmetall Mk 20 Rh-202 - Wikipedia
en.wikipedia.org
Vähän pienempi laukaus kuin Sergeissä, mutta ei sentään se Vulcanista tuttu 20x102 mm, vaan 20x139 mm.
Sergeissä 23x152B mm.
![]()
ZU-23-2 - Wikipedia
en.wikipedia.org