Ilmatorjunta

Ukrainan sota herättää paljon ajatuksia siitä millaista ampumatarvikevarantoa ja valmistuskapasiteettia tarvitaan kun soditaan tosissaan eikä pikkuisen läpsytellä. Onhan samaan murheeseen tietysti törmätty ennenkin mutta nyt asia korostuu.
Toivonpa totisesti, että tämä on tullut hienoisena yllätyksenä myös Neuvostoliitto 2.0 rakentajille. On varmasti tullutkin.
 
Tuolla Paul McLearyn twiitin kommenteissa asia oli ainakin mainittu.

"I think people are over thinking this. The BUK launch *vehicle* could be adapted to carry and train the Sea Sparrow launch cannisters (as on the sling in the photo). It doesn't mean the rest of the BUK system is used at all."
En ole ihan varma kuka tässä nyt funtsii liikaa? Tällainen improvisoitu "Land Sparrow" tuntuisi aika työläältä pykättävältä. Mielestäni helpompi olisi laittaa vain Sea Sparrowit lentämään Bukin tutkan osoitukseen. Toki kantama jää aika vaatimattomaksi ainakin vanhalla ohjuksella, mutta parempi silti se kuin ampua eioota.
 
En ole ihan varma kuka tässä nyt funtsii liikaa? Tällainen improvisoitu "Land Sparrow" tuntuisi aika työläältä pykättävältä. Mielestäni helpompi olisi laittaa vain Sea Sparrowit lentämään Bukin tutkan osoitukseen. Toki kantama jää aika vaatimattomaksi ainakin vanhalla ohjuksella, mutta parempi silti se kuin ampua eioota.
Helpoin ratkaisu olisi tietysti käyttää Aspiden tulenjohtotutkaa, kun Ukrainalla niitä jo on. Tai siis käyttää BUK-lavetteja Aspide-patterien lisälaukaisimina. Aspide kun on 99% tarkkuudella vain Italian valmistama RIM-7M, niin pitäisi toimia helposti. RIM-7 nyt yleensäkin on varsin helppo integroitava, kunhan taajuusalueet ja pulssimuodot osuvat tarpeeksi lähelle niin tutka toimii.
 
Peter Porkan pitkä vitja Sea Sparrowsta ja Ukrainasta.


Tiivistys, ne pultataan BUK laukaisimiin. Kantama pieni vrt alkuperäiseen BUKin ohjukseen, mutta pitäisi olla hyviä ryssän risteilyohjusten pistetorjunnassa/kohteen suojaamiseen.
 
Tiivistys, ne pultataan BUK laukaisimiin. Kantama pieni vrt alkuperäiseen BUKin ohjukseen, mutta pitäisi olla hyviä ryssän risteilyohjusten pistetorjunnassa/kohteen suojaamiseen.

Kun ohjukset ovat vanhaa poistuvaa kalustoa jota riittää merkittäviä määriä niin näillä voi rätkiä niitä mopojakin alas huoletta mikäli reitti on sellainen, etteivät ole tulossa ammus-IT:n kantamalle.

Sellainen kysymys jäi mieleen pyörimään tuosta Porkan twiittiketjusta, että toimiiko ohjuksen laukaisun peruminen näissä puoliaktiivisissa miten? Jos tutkalla valaisu lopetetaan kesken lennon niin ohjus ei mene maaliinsa vaan jatkaa jollakin lentoradalla kunnes polttoaine loppuu ja silloin räjähtää ennen maahan tuloa?
 
Kun ohjukset ovat vanhaa poistuvaa kalustoa jota riittää merkittäviä määriä niin näillä voi rätkiä niitä mopojakin alas huoletta mikäli reitti on sellainen, etteivät ole tulossa ammus-IT:n kantamalle.

Sellainen kysymys jäi mieleen pyörimään tuosta Porkan twiittiketjusta, että toimiiko ohjuksen laukaisun peruminen näissä puoliaktiivisissa miten? Jos tutkalla valaisu lopetetaan kesken lennon niin ohjus ei mene maaliinsa vaan jatkaa jollakin lentoradalla kunnes polttoaine loppuu ja silloin räjähtää ennen maahan tuloa?
Yksityiskohtia siitä miten tuo juuri Sparrow:ssa on toteutettu ei tietenkään ainakaan lyhyellä etsimisellä löydy. Ei edes kunnollisia viitteitä sen olemassaolosta, mutta todennäköisesti jonkinlainen itsetuho on olemassa juuri turvallisuussyistä. Arvauksia voin silti esitellä. 😁 Viimeisissä AIM/RIM-7 - versioissa on komentolinkki, jonka kautta ohjusta voidaan ohjata esimerkiksi energiatehokkaammalle lentoradalle kantaman kasvattamiseksi. Linkkiprotokollaan voisi helposti sisältyä myös itsetuhokomento. Ilman linkkiä ohjuksen täytyy saada lukitus valaistuun maaliin viimeistään välittömästi laukaisun jälkeen, tai se ei osaa ohjautua maalia kohti. Lukituksen epäonnistuminen tai katoaminen kesken hakeutumisen voisi myös laukaista itsetuhomekanismin.

"Hevosen suusta" tiedän myös, että S-125:n itsetuhomekanismi toimii jos komentolinkki katkeaa tai ohjus ei saa sitä kiinni heti laukaisun jälkeen. Silloin ohjus suuntaa pystysuoraan ylöspäin ja räjähtää noin suunnilleen lakipisteessään. Isosta ohjuksesta tietysti putoaa maahan isompiakin rojunpalasia, mutta iso maa ja -- sekä tietysti palaset ovat paljon vähemmän vaarallisia kuin räjähtämätön taistelukärki.
 
Jännitys tiivistyy, kumpi israelilainen valitaan Suomen seuraavaksi ilmatorjuntaohjukseksi vai tuleeko Patriot NATO-jäsenkirjan kylkiäisenä?

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti tarjouspyynnöt ilmatorjunnan uudesta ohjusjärjestelmästä viidelle yritykselle vuoden 2020 lokakuussa. Tavoite on, että hankintapäätös valitusta järjestelmästä tehdään alkuvuodesta 2023.
 
Jännitys tiivistyy, kumpi israelilainen valitaan Suomen seuraavaksi ilmatorjuntaohjukseksi vai tuleeko Patriot NATO-jäsenkirjan kylkiäisenä?


Toivotaan parasta ja pelätään pahinta, Patriot PAC-3 MSE olisi varmin valinta.
 
Ei se oikein onnistu jos kyseessä on aito tarjouskilpa. Silloin pitää uusia.
Eihän tässä vaiheessa kait ole muuta kun Kaikkosen ilmoitus siitä, että prosessia jatketaan kahden israelilaisen tarjoajan kanssa. Voihan olla, että seinä sillä suunnalla tulee vastaan syystä X ja palataan lähtöruutuun. En tähän kyllä jaksa uskoa
 
Ei se oikein onnistu jos kyseessä on aito tarjouskilpa. Silloin pitää uusia.
Aina voi tulla umpikuja ja pitää palata pari askelta taaksepäin. Patriot olisi tietysti sikäli yllättävä käänne ettei se ( kaiketi) ole ollut edes kisassa mukana.
 
Back
Top