Ilmatorjunta

Toki tuota kaikkea hidastaneen se, että se ohjuslavetti on vain ohjuslavetti. Se tulee verkottaa johtokeskuksen kanssa ja johtokeskukselle taas tulee tuottaa tilannekuvaa. Etäisyydet eivät voi olla patterin eri osien suhteen mahdottomia ja monessa mielessä niitä eri osia ei voi tuupata minne sattuu. Täällä on teitä ja traktoripolkuja niin paljon ristiin rastiin, että tokko sopivan paikan löytäminen tulee ongelmaksi eikä tuolla siitä huolimatta voi keskeltä pöpelikköä ampua vaikka pystysuoraan laikaisu tilannetta helpottaakin.
 
Onko maastokelpoisuudella merkitystä? Oli se Stunner-ohjuksen kantama sitten mitä hyvänsä (kymmenistä satoihin kilometreihin), niin tuskin ohjuslavettia missään metsässä tarvitsee kuljettaa puiden väleistä puikkelehtimalla tai ajaa Haltin huipulle.

Jos en ole täysin kujalla, niin autoalustaisella ratkaisulla haetaan selviytymiskykyä. Paikallaan nököttävä ohjuslavetti on maali. Mitä nopeammin päästään liikkeelle ammunnan jälkeen, sen parempi selvitymiskyvyn kannalta.
Ei noita varmaan sinne vetisimpään suonlaitaan olla ajamassa. Kun nyt mahtuu siltojen alta ja mahtuu kääntymään risteyksissä sekä sietää kohtuullista epätasaisuutta niin hyvä. Mittarina tietysti sodan ajan tie josta on pommikuopat pikapaikattu ja käyttökelvottomille osille tehty maaston kautta kiertäviä kenttäteitä eli maastokuorma-auto olisi varmaan hyvä idea. Tavallinen 8x8 ilman isoja ylityksiä riittää.
 
Ei noita varmaan sinne vetisimpään suonlaitaan olla ajamassa. Kun nyt mahtuu siltojen alta ja mahtuu kääntymään risteyksissä sekä sietää kohtuullista epätasaisuutta niin hyvä. Mittarina tietysti sodan ajan tie josta on pommikuopat pikapaikattu ja käyttökelvottomille osille tehty maaston kautta kiertäviä kenttäteitä eli maastokuorma-auto olisi varmaan hyvä idea. Tavallinen 8x8 ilman isoja ylityksiä riittää.

Jos tilapäisiä liikennejärjestelyjä tehdään, niin täytyy ne tehdä sen verran laadukkaasti, että siviilikalustokin pystyy niitä käyttämään - pieni pakko jo maavoimien huollon kannalta. Toki suorituskykyisempi alusta aina parempi.
 
Jos tilapäisiä liikennejärjestelyjä tehdään, niin täytyy ne tehdä sen verran laadukkaasti, että siviilikalustokin pystyy niitä käyttämään - pieni pakko jo maavoimien huollon kannalta. Toki suorituskykyisempi alusta aina parempi.
Täydellisessä maailmassa on sota-aikanakin täydelliset tiet. Se toteutuuko tämä kattavasti sota-aikana on toinen asia. Sotavehkeillä on hyvä olla kyky hyödyntää vähän vaurioitunuttakin tieverkkoa.
 
@Hanski ja keitä 35ITK:sta nyt olikaan taannoin jutustelemassa:

Kirjahyllyssä on Ahti Lapin kirja Tykkejä ja ohjuksia josta jo nopealla selaamisella löytyy muutamia detaljeja ko. kalustoon liittyen:

Muista lähteistä poiketen Lappi mainitsee että automaattijaoksella kokeiltiin kahden tulenjohtolaitteen mallia mutta ideaa ei toteutettu. Ilmatorjuntamuseossa ja sotamuseon julkaisuissa kerrotaan täsmälleen päinvastaista.

Modernisoinnissa tykin osista vaihdettiin 60% ja hinta oli 50% uuden hinnasta.

Tulenjohtolaite haluttiin uudistaa jokasään torjuntakyvyn takaamiseksi mutta se "osoittautui hankalaksi". Rahat eivät riittäneet Skyguardiin joka olisi ollut paras ratkaisu. Ylimenokaudella käytettiin muunninta joka muutti SF:n analogiset tiedot digitaalisiksi niin että uusi tykkilaskin niitä ymmärsi.

SF:n modernisointi vaikutti ensin maksavan vielä enemmän kuin uusi laite. Tutkittiin mahdollisia uusia laitteita kuten brittiläinen Apache jossa oli samaa tekniikkaa kuin Marksmanissa. Se olisi ollut Skyguardia halvempi ja britit olivat jo sovittaneet sen 35mm sotasaalispattereilleen.

Kun asian kanssa oma aikansa turattiin niin Apachen hinta nousi samalla kun modernisoinnin hinta laski. Eli modernisoinnilla mentiin joidenkin yhteensovittamismurheiden kautta. "Ratkaisu ei ollut toivottu mutta kalusto on kuitenkin ollut käytössä odotettua pidempään". Ja tämä on siis kirjoitettu 2016.

Näyttäisi siis selvälle että tulenjohtolaite on ainakin uusittava mikäli tykkien käyttöä on meininki jatkaa.

______________________________________________________


Huvittavana detaljina toistuu meiltä sodanajan varauksista eri valmistajille museoesineiksi toimitetut alkuperäisasussa olevat tykit. Bofors sai veivisuunnattavan 40-millisen ja Oerlikon 35-millisen. Täällä ei kaikilta osin ratsastettu kehityksen aallonharjalla.
 
Äkkiä jos arvailee jos stunner on 4.6m pitkä niin varmaan tuo kasetti olisi max joku 5.5m pitkä. Jos nuo liekinohjaimet on tarpeelliset niin aika helppoa olisi rakentaa kiinteäksi osaksi tuota kääntyvää lavettia jos on perän yli kääntyvä. Toisaalta miksei myös joku 10x10 sisu etp ja tekee samanlaisen keskelle nousevan
 

Liitteet

  • Fs8iNCpXoAEG_fe-scaled.jpg
    Fs8iNCpXoAEG_fe-scaled.jpg
    136.1 KB · Luettu: 18
@Hanski ja keitä 35ITK:sta nyt olikaan taannoin jutustelemassa:

Kirjahyllyssä on Ahti Lapin kirja Tykkejä ja ohjuksia josta jo nopealla selaamisella löytyy muutamia detaljeja ko. kalustoon liittyen:

Muista lähteistä poiketen Lappi mainitsee että automaattijaoksella kokeiltiin kahden tulenjohtolaitteen mallia mutta ideaa ei toteutettu. Ilmatorjuntamuseossa ja sotamuseon julkaisuissa kerrotaan täsmälleen päinvastaista.

Modernisoinnissa tykin osista vaihdettiin 60% ja hinta oli 50% uuden hinnasta.

Tulenjohtolaite haluttiin uudistaa jokasään torjuntakyvyn takaamiseksi mutta se "osoittautui hankalaksi". Rahat eivät riittäneet Skyguardiin joka olisi ollut paras ratkaisu. Ylimenokaudella käytettiin muunninta joka muutti SF:n analogiset tiedot digitaalisiksi niin että uusi tykkilaskin niitä ymmärsi.

SF:n modernisointi vaikutti ensin maksavan vielä enemmän kuin uusi laite. Tutkittiin mahdollisia uusia laitteita kuten brittiläinen Apache jossa oli samaa tekniikkaa kuin Marksmanissa. Se olisi ollut Skyguardia halvempi ja britit olivat jo sovittaneet sen 35mm sotasaalispattereilleen.

Kun asian kanssa oma aikansa turattiin niin Apachen hinta nousi samalla kun modernisoinnin hinta laski. Eli modernisoinnilla mentiin joidenkin yhteensovittamismurheiden kautta. "Ratkaisu ei ollut toivottu mutta kalusto on kuitenkin ollut käytössä odotettua pidempään". Ja tämä on siis kirjoitettu 2016.

Näyttäisi siis selvälle että tulenjohtolaite on ainakin uusittava mikäli tykkien käyttöä on meininki jatkaa.

______________________________________________________


Huvittavana detaljina toistuu meiltä sodanajan varauksista eri valmistajille museoesineiksi toimitetut alkuperäisasussa olevat tykit. Bofors sai veivisuunnattavan 40-millisen ja Oerlikon 35-millisen. Täällä ei kaikilta osin ratsastettu kehityksen aallonharjalla.

SF:n modernisoinnin toteutti lopulta edesmennyt Elesco. Projektiin liittyi kaikenmoisia kiemuroita ja kupruja. Mm ruotsalaiset myivät järjestelmään tulleet tutkat uutena, vaikka kyseessä olivat kreikkalaisten peruuntuneen Artemis-hankkeen vanhat tutkat yms yms. Kävin aikoinaan Espoossa Elescon vanhoissa tiloissa ihmettelemässä em värkkejä, mutta en tiedä, miten projekti pääsi lopulta maaliin.
 
Viimeksi muokattu:
SF:n modernisoinnin toteutti lopulta edesmennyt Elesco. Projektiin liittyi kaikenmoisia kiemuroita ja kupruja. Mm ruotsalaiset myivät järjestelmään tulleet tutkat uutena, vaikka kyseessä olivat kreikkalaisten peruuntuneen Artemis-hankkeen vanhat tutkat yms yms. Kävin aikoinaan Espoossa Elescon vanhoissa tiloissa ihmettelemässä em värkkejä, mutta en tiedä, miten projekti pääsi lopulta maaliin.
Elesco oli ilmeisesti monessa mukana puolustuselektroniikan puolella. Nimi on vilahdellut ainakin ilmatorjunnan tutkien ja tulenjohtolaitteiden sekä merimiinojen ja miinanraivauskalustojen liepeillä.

Jatkaako Elesco eloaan jonkun toisen firman osana vai kuoliko pois?
 
Elesco oli ilmeisesti monessa mukana puolustuselektroniikan puolella. Nimi on vilahdellut ainakin ilmatorjunnan tutkien ja tulenjohtolaitteiden sekä merimiinojen ja miinanraivauskalustojen liepeillä.

Jatkaako Elesco eloaan jonkun toisen firman osana vai kuoliko pois?

Saab osti Elescon parikymmentä vuotta sitten ja erilaisten yrityskauppojen ja -järjestelyiden jälkeen henkinen perillinen taitaa olla tällä hetkellä Combitech.
 
Elesco oli ilmeisesti monessa mukana puolustuselektroniikan puolella. Nimi on vilahdellut ainakin ilmatorjunnan tutkien ja tulenjohtolaitteiden sekä merimiinojen ja miinanraivauskalustojen liepeillä.

Jatkaako Elesco eloaan jonkun toisen firman osana vai kuoliko pois?

Käsittääkseni nimi muuttui Saab Finlandiksi, eli jäänteet ainakin löytyvät. Toisaalta Patria on nykyisin kantanut va-sodankäynnin osaamista erityisesti valvonnan saralla.
 
@Hanski ja keitä 35ITK:sta nyt olikaan taannoin jutustelemassa:

Kirjahyllyssä on Ahti Lapin kirja Tykkejä ja ohjuksia josta jo nopealla selaamisella löytyy muutamia detaljeja ko. kalustoon liittyen:

Muista lähteistä poiketen Lappi mainitsee että automaattijaoksella kokeiltiin kahden tulenjohtolaitteen mallia mutta ideaa ei toteutettu. Ilmatorjuntamuseossa ja sotamuseon julkaisuissa kerrotaan täsmälleen päinvastaista.

Modernisoinnissa tykin osista vaihdettiin 60% ja hinta oli 50% uuden hinnasta.

Tulenjohtolaite haluttiin uudistaa jokasään torjuntakyvyn takaamiseksi mutta se "osoittautui hankalaksi". Rahat eivät riittäneet Skyguardiin joka olisi ollut paras ratkaisu. Ylimenokaudella käytettiin muunninta joka muutti SF:n analogiset tiedot digitaalisiksi niin että uusi tykkilaskin niitä ymmärsi.

SF:n modernisointi vaikutti ensin maksavan vielä enemmän kuin uusi laite. Tutkittiin mahdollisia uusia laitteita kuten brittiläinen Apache jossa oli samaa tekniikkaa kuin Marksmanissa. Se olisi ollut Skyguardia halvempi ja britit olivat jo sovittaneet sen 35mm sotasaalispattereilleen.

Kun asian kanssa oma aikansa turattiin niin Apachen hinta nousi samalla kun modernisoinnin hinta laski. Eli modernisoinnilla mentiin joidenkin yhteensovittamismurheiden kautta. "Ratkaisu ei ollut toivottu mutta kalusto on kuitenkin ollut käytössä odotettua pidempään". Ja tämä on siis kirjoitettu 2016.

Näyttäisi siis selvälle että tulenjohtolaite on ainakin uusittava mikäli tykkien käyttöä on meininki jatkaa.

______________________________________________________


Huvittavana detaljina toistuu meiltä sodanajan varauksista eri valmistajille museoesineiksi toimitetut alkuperäisasussa olevat tykit. Bofors sai veivisuunnattavan 40-millisen ja Oerlikon 35-millisen. Täällä ei kaikilta osin ratsastettu kehityksen aallonharjalla.
Tämä on ollut hyvä löytö! Nyt alkaa Oerlikon-jaosten tulenjohtolaitteiden mysteeri selvitä!

Minulla on viimeisin kohtaaminen GDF-005:n kanssa Sveitsistä kapealta alppitieltä, jossa meinasin ajaa pahki Saurer-maastokuorma-auton vetämään GDF-005:een. Tykki on aivan jäätävän kokoinen laitos!
 
Back
Top