Ilmatorjunta

Mikä vika nykyisessä stunnerin ratkaisussa on?
"Suomessa ohjukset asennetaan liikkuvuuden parantamiseksi suoraan ajoneuvoalustalle" kertoo Reserviläinen-lehti.

Eli ei kai siinä vikaa ole mutta meillä halutaan vähän eri asioita kuin Israelissa. Ehkä sama häkkyrä käy meille tai sitten ei? Kukaan ei taida tietää.
 
Olisiko liian rohkeaa ehdottaa, että ihan yksinkertaisesti käytetään tuota Lingon vakionostinta, mutta ladataan siihen normaalisti vain kahdeksan ohjussäiliötä? Toiminta-alueen salliessa sitten voitaisiin harkita isompaakin kuormaa. Esimerkiksi pk-seudulla hyviä päällystettyjä teitä pitkin pääsee kyllä joka paikkaan.
Kuulostaa turhan helpolle ja suoraviivaiselle :rolleyes:
 
"Suomessa ohjukset asennetaan liikkuvuuden parantamiseksi suoraan ajoneuvoalustalle" kertoo Reserviläinen-lehti.

Eli ei kai siinä vikaa ole mutta meillä halutaan vähän eri asioita kuin Israelissa. Ehkä sama häkkyrä käy meille tai sitten ei? Kukaan ei taida tietää.
Riippuu alustasta. Laitattamaan kahdeksanakselinen alustaksi niin mukaan saa niin romppeet kuin kanisteritkin
 
Älä viitsi, ps:stä huolimatta ala-arvoinen viesti tälle palstalle. Olisit edes vertaillut muihin ilmapuolustuksen muotoihin, ihan saman pointin olisit sieltä saanut aikaiseksi. Perään sitten vielä analyysi miksi kukakin hankkii mitä hankkii hinnasta huolimatta, niin olisit tuonut ilmi mielipiteesi ja samalla osoittanut ymmärtäväsi asiasta jotain. Lisäksi analyysistä olisi voinut syntyä mielekästä mielipiteiden vaihtoa.

Ps. Ei setä pahalla, setä kouluttaa
Kiitos palautteestasi. Olen sanonut kysyväni tyhmiä, koska en tiedä asioista paljoakaan. Siksi kyselen, ehkä sinunkin mielestäsi asiattomalla tavoin, mutta kuitenkin. Yritän ottaa opikseni.
 
Kiitos palautteestasi. Olen sanonut kysyväni tyhmiä, koska en tiedä asioista paljoakaan. Siksi kyselen, ehkä sinunkin mielestäsi asiattomalla tavoin, mutta kuitenkin. Yritän ottaa opikseni.
Arvostan suhtautumistasi palautteeseen. Olen huomannut kysymyksiäsi foorumilla eikä täällä kysely ole väärin. Useimpiin ensinnä mieleen tuleviin kysymyksiin foorumilla on todennäköisesti vastattu jo aiemmin, mutta valitettavasti niitä ei ole todellakaan helppoa löytää haku-toiminnolla. Osaan kysymyksistä taas löytyy helposti tai enemmän kaivelemalla vastaukset googlella.

Palautteeseeni johtanut viestisi oli kuitenkin yleisjournalististen lehtien kommenttiosioiden huonomman puoliskon kaltaista päivittelyä toisiinsa vertautumattomista asioista. Eikä se sisältänyt muotoiltua kysymystä.

Haastan sinut nyt, jo osin esittämilläni, vastakysymyksillä:

Mikä on Sveitsin ilmatorjuntahankinnan tausta, mitä Sveitsi sillä (oletettavasti) tavoittelee ja mitä vaihtoehtoja tai muita osia hankintaan sisältyy? Google (ja tämä foorumikin) vastaa näihin.

Miksi Sveitsi hankkii ilmatorjuntaa eikä armeijan ampumatarvikkeita? Vastaus löytyy strategisesta toimintaympäristöstä.

Patriot on ilmatorjuntajörjestelmien kalliista päästä, silti se myy hyvin. Miksi? Tähän tuskin löytyy yhtä ja absoluuttista vastausta.
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu alustasta. Laitattamaan kahdeksanakselinen alustaksi niin mukaan saa niin romppeet kuin kanisteritkin
Kahdeksanakselinen olisi arvatenkin vaikuttava näky muttei välttämättä toisi kaivattua liikkuvuutta. Aika näyttää tämänkin.
 
"There are a number of different types of 155mm HE rounds. the cost will vary from less than $500 to more than $150,000. For less than $500 you get an unguided round that is capable of hitting within 100 meters of the desired target at 18 miles. For $125,000 you get the Excalibur precision-guided rounds have a maximum range of 25 miles and are accurate to within 30 feet and perhaps much closer. There are laser guided 155mm munitions that may be able to directly strike a target from 20 miles or more. These rounds would also be as expensive as the Excalibur round."

ps. en halua haastaa riitaa, mutta tuon vaan esiin

En ole tämän asian eks-pertti, mutta väitän ettei 500 eurolla saa minkäänlaista 155mm kranaattia.

Mitä ketjun aiheeseen tulee, niin mielestäni ammusilmatorjunnasta ei kannata kokonaan luopua. Kohdetorjunnassa massamaisia maaleja vastaan (dronet, risteilyohjukset) se voi kuitenkin olla kustannustehokkaampaa pitemmän päälle kuin ohjukset. Se millä keinoin tämä tarve tyydytetään, on eri asia. Marksman tai muu it-psv tuskin on sellainen järjestelmä jota kannattaa suuria määriä hankkia. Vieläkö Oerlikonien elinikää voi jatkaa, vai olisiko joku muu pyöräliikkuva järjestelmä saatavilla? Vai mennäänkö perinteisellä Masi, Sergei & kampaviinerit ABC:ltä -ratkaisulla?
 
Arvostan suhtautumistasi palautteeseen. Olen huomannut kysymyksiäsi foorumilla eikä täällä kysely ole väärin. Useimpiin ensinnä mieleen tuleviin kysymyksiin foorumilla on todennäköisesti vastattu jo aiemmin, mutta valitettavasti niitä ei ole todellakaan helppoa löytää haku-toiminnolla. Osaan kysymyksistä taas löytyy helposti tai enemmän kaivelemalla vastaukset googlella.

Palautteeseeni johtanut viestisi oli kuitenkin yleisjournalististen lehtien kommenttiosioiden huonomman puoliskon kaltaista päivittelyä toisiinsa vertautumattomista asioista. Eikä se sisältänyt muotoiltua kysymystä.

Haastan sinut nyt, jo osin esittämilläni, vastakysymyksillä:

Mikä on Sveitsin ilmatorjuntahankinnan tausta, mitä Sveitsi sillä (oletettavasti) tavoittelee ja mitä vaihtoehtoja tai muita osia hankintaan sisältyy? Google (ja tämä foorumikin) vastaa näihin.

Miksi Sveitsi hankkii ilmatorjuntaa eikä armeijan ampumatarvikkeita? Vastaus löytyy strategisesta toimintaympäristöstä.

Patriot on ilmatorjuntajörjestelmien kalliista päästä, silti se myy hyvin. Miksi? Tähän tuskin löytyy yhtä ja absoluuttista vastausta.
Kiitos kohteliaasta vastauksestasi. Yritän ottaa opikseni, ja mietin ajatuksen kanssa haastettasi. En ole välttämättä penaalin terävin kynä, mutta yritän lukea, vasta tämän foorumi Ukrainan sodan myötä löytäneenä, mahdollisimman paljon asioista.
 
Olisiko liian rohkeaa ehdottaa, että ihan yksinkertaisesti käytetään tuota Lingon vakionostinta, mutta ladataan siihen normaalisti vain kahdeksan ohjussäiliötä? Toiminta-alueen salliessa sitten voitaisiin harkita isompaakin kuormaa. Esimerkiksi pk-seudulla hyviä päällystettyjä teitä pitkin pääsee kyllä joka paikkaan.

Vakiopakettia kannatan itsekin.

Hankalahan noita on varmaksi sanoa, mutta eiköhän se mahdollisuus 12 ohjuksen käyttöön tule ainakin.

Jos kuitenkin jostakin syystä painossa tai varsinkaan ulkomitoissa haluaa säästää, niin se ei onnistu lataamalla ohjuslavetti vajaaksi. Kehikko, nostosylinteri, lava-alusta jne. on kuitenkin mitoitettu täyttä ohjuskuormaa varten. Mitä tuo Stunner painaisi, ehkä 250-300 kg, ja ohjuksen pakkaus 100 kg? Neljä ohjusta kanistereineen 1400-1600 kg? Hyvin marginaalinen painonsäästö, latasi lavetin täyteen tai 2/3 täyteen.

1699030391994.png
 
Kun katsoo tuo DS:n lavettilavettia niin onkohan ihan vaatimus että pystyyn nostettuna paketin on oltava tuella? Lavetillahan on ohjusten alla pakohöyryjenohjaimet. Tuo vaikuttaisi olennaisesti kuorma-autoratkaisuun johon vastaava järjestely on tuolla samalla mekanismilla astetta hankalampi toteuttaa. Jos ohjuksia ei siis voi rokottaa auton perällä. Vaatisi tuossa tapauksessa uuden nostolaitteen jolloin lähes kaiken muunkin voi samalla miettiä uusiksi.

Davids-sling-1.jpg
 
Kun katsoo tuo DS:n lavettilavettia niin onkohan ihan vaatimus että pystyyn nostettuna paketin on oltava tuella? Lavetillahan on ohjusten alla pakohöyryjenohjaimet. Tuo vaikuttaisi olennaisesti kuorma-autoratkaisuun johon vastaava järjestely on tuolla samalla mekanismilla astetta hankalampi toteuttaa. Jos ohjuksia ei siis voi rokottaa auton perällä. Vaatisi tuossa tapauksessa uuden nostolaitteen jolloin lähes kaiken muunkin voi samalla miettiä uusiksi.

Davids-sling-1.jpg

(Tuo kuvasi ei ehkä ole paras mahdollinen, koska siinä on (näyttää olevan?) pyörät maassa, mutta edelliseltä sivulta löytyy sellainen, jossa koko lavetti on ilmassa tukijalkojen varassa.)

Kaipa se ohjus halutaan tosiaan taivaalle suoraan eikä valmiiksi vinossa. SAMP/T:ssä sama juttu.

1699053907731.png

Mutta en näkisi sitä siltikään ongelmana - liekkiensuuntain laitetaan viimeisen akselin taakse ja auto tilataan pitkällä rungolla, jotta rakettipaketin taakse saadaan vielä runkoon kiinni tukijalat.

1699054798133.png
 
  • Tykkää
Reactions: Krk
Kun katsoo tuo DS:n lavettilavettia niin onkohan ihan vaatimus että pystyyn nostettuna paketin on oltava tuella? Lavetillahan on ohjusten alla pakohöyryjenohjaimet. Tuo vaikuttaisi olennaisesti kuorma-autoratkaisuun johon vastaava järjestely on tuolla samalla mekanismilla astetta hankalampi toteuttaa. Jos ohjuksia ei siis voi rokottaa auton perällä. Vaatisi tuossa tapauksessa uuden nostolaitteen jolloin lähes kaiken muunkin voi samalla miettiä uusiksi.

Davids-sling-1.jpg
En ole insinööri mutta tuohan on rakennettu lavetin päälle. En kyllä näe ongelmaksi tuollaisen viemistä kuorma-auton lavalle ja tosiaan 8x8 eli neliakselinen varmasti riittäisi jo hyvin alustaksi. Tuo ohjuspaketti auton toiseen päähän ja nosto laitteet siihen. Samalla tavalla sinne saadaan jos halutaan laskettavat jalakset.
 
(Tuo kuvasi ei ehkä ole paras mahdollinen, koska siinä on (näyttää olevan?) pyörät maassa, mutta edelliseltä sivulta löytyy sellainen, jossa koko lavetti on ilmassa tukijalkojen varassa.)

Kaipa se ohjus halutaan tosiaan taivaalle suoraan eikä valmiiksi vinossa. SAMP/T:ssä sama juttu.

Katso liite: 86380

Mutta en näkisi sitä siltikään ongelmana - liekkiensuuntain laitetaan viimeisen akselin taakse ja auto tilataan pitkällä rungolla, jotta rakettipaketin taakse saadaan vielä runkoon kiinni tukijalat.

Katso liite: 86382
Periaatteessa varmasti mahdollista. Sitä en epäile hetkeäkään. Vaan onko se mahdollista juuri tuon samaisen israelilaisen värkin kanssa vai pitääkö kehitellä uusi? Ei ole olennaista ovatko pyörät ilmassa kun tukijalan tarvitaan joka tapauksessa. Jos tarvitaan tolkuttoman pitkä runko kuorma-autoon niin liikkuvuuden paranemisen kanssa on nopeasti vähän niin ja näin.
 
Kun katsoo tuo DS:n lavettilavettia niin onkohan ihan vaatimus että pystyyn nostettuna paketin on oltava tuella? Lavetillahan on ohjusten alla pakohöyryjenohjaimet. Tuo vaikuttaisi olennaisesti kuorma-autoratkaisuun johon vastaava järjestely on tuolla samalla mekanismilla astetta hankalampi toteuttaa. Jos ohjuksia ei siis voi rokottaa auton perällä. Vaatisi tuossa tapauksessa uuden nostolaitteen jolloin lähes kaiken muunkin voi samalla miettiä uusiksi.
1699093437124.png

Nuolilla osoitetut vaikuttaisivat trukin haarukan mentäviltä. Ehkä laite ladataan perustrukilla vaakatasossa ja nostetaan sitten pystyyn?

Vielä jos puolet saa vaakatasoon ja puolet pystyyn, säilyy taisteluvalmius myös ladatessa.
 
Mikä vika nykyisessä stunnerin ratkaisussa on?
Perävaunujen maastokelpoisuus on nolla. Tommonen kärri ei nouse 6% mäkeen ilman asfalttipohjaa. 6x6 alustaksi ja pyörät kokoa AMV. Tässä vehkeessä ei voida säästää alustassa.
 
Katso liite: 86401

Nuolilla osoitetut vaikuttaisivat trukin haarukan mentäviltä. Ehkä laite ladataan perustrukilla vaakatasossa ja nostetaan sitten pystyyn?

Vielä jos puolet saa vaakatasoon ja puolet pystyyn, säilyy taisteluvalmius myös ladatessa.
Saman kehikon päälle kasataan kaikki ohjukset tässä Israelin versiossa. Ja yksi sylinteri työntää paketin pystyyn.
 
Nuolilla osoitetut vaikuttaisivat trukin haarukan mentäviltä. Ehkä laite ladataan perustrukilla vaakatasossa ja nostetaan sitten pystyyn?
Näyttää olevan piikkitunnelit myös koko paketin molemmilla puolilla. Veikkaan, että lavetti ladataan tai on mahdollista ladata nostamalla koko toisen puolen paketti pois ja uusi tilalle. Sen jälkeen irrallaan olevaan pakettiin vaihdetaan uudet ohjussäiliöt noita pienempiä pikkitunneleita hyväksikäyttäen.
 
Periaatteessa varmasti mahdollista. Sitä en epäile hetkeäkään. Vaan onko se mahdollista juuri tuon samaisen israelilaisen värkin kanssa vai pitääkö kehitellä uusi? Ei ole olennaista ovatko pyörät ilmassa kun tukijalan tarvitaan joka tapauksessa. Jos tarvitaan tolkuttoman pitkä runko kuorma-autoon niin liikkuvuuden paranemisen kanssa on nopeasti vähän niin ja näin.
Perävaunujen maastokelpoisuus on nolla. Tommonen kärri ei nouse 6% mäkeen ilman asfalttipohjaa. 6x6 alustaksi ja pyörät kokoa AMV. Tässä vehkeessä ei voida säästää alustassa.

Onko maastokelpoisuudella merkitystä? Oli se Stunner-ohjuksen kantama sitten mitä hyvänsä (kymmenistä satoihin kilometreihin), niin tuskin ohjuslavettia missään metsässä tarvitsee kuljettaa puiden väleistä puikkelehtimalla tai ajaa Haltin huipulle.

Jos en ole täysin kujalla, niin autoalustaisella ratkaisulla haetaan selviytymiskykyä. Paikallaan nököttävä ohjuslavetti on maali. Mitä nopeammin päästään liikkeelle ammunnan jälkeen, sen parempi selvitymiskyvyn kannalta.
 
Back
Top