Ilmatorjunta

Ihan hyvä idea. Mutta esim Ukraina on hajauttanut nämä hommat varmaan todella moneen paikkaan. Johtoportaiden paikkaa vaihdetaan jatkuvasti. Erilaisia maanalaisia tiloja käytetään. Ollaan maan länsiosissa - pitkä matka päästä tekemään mitään (Euroopan toiseksi suurin maa)... Kyllä se hankalaa on.

Arvasikohan joku v. 1982, mitä kaikkea droonihommat tuo tullessaan? Silloinhan niitä taidettiin käyttää ensimmäistä kertaa isommin. Sinällään hommahan alkoi muuten ensimmäisessä maailmansodassa...
Lueskelin tässä joku ilta Ilmatorjunnan vuosikirjoja 80/90-luvuilta ja siellä oli tasaiseen tahtiin tarinaa joissa odotettiin miehittämättömiä lentolaitteiden tulemista. Vähän piippuun on homma kuitenkin jäänyt. Tuossa vaiheessa käsiteltiin Rangerin kokoluokkaa ja siitä ylöspäin olevia laitteita.

Kevyemmät dronet ja niiden torjunta on puolestaan ollut vahvasti esillä Ilmatorjunta-lehden puolella 2010-luvulta lähtien.Taisi käydä niin että uhka kyllä osattiin teknisen kehityksen puolella huomioida mutta mittakaava on ollut jotain ihan muuta kuin kuviteltiin. Tämäkin sota on ikävällä tavalla sotkenut hienot ennusteet. Kliinisen teknosodan rinnalla palattiinkin myös vuosisadan verran taaksepäin mutaisiin juoksuhautoihin.
 
Kyllä mittakaavakin on ollut odotuksissa mukana todella pitkään (no ei nyt ehkä 80- ja 90-luvuilla). Siihen ei vain ole ollut kustannustehokkaita varautumiskeinoja.
 
Lueskelin tässä joku ilta Ilmatorjunnan vuosikirjoja 80/90-luvuilta ja siellä oli tasaiseen tahtiin tarinaa joissa odotettiin miehittämättömiä lentolaitteiden tulemista. Vähän piippuun on homma kuitenkin jäänyt. Tuossa vaiheessa käsiteltiin Rangerin kokoluokkaa ja siitä ylöspäin olevia laitteita.

Kevyemmät dronet ja niiden torjunta on puolestaan ollut vahvasti esillä Ilmatorjunta-lehden puolella 2010-luvulta lähtien.Taisi käydä niin että uhka kyllä osattiin teknisen kehityksen puolella huomioida mutta mittakaava on ollut jotain ihan muuta kuin kuviteltiin. Tämäkin sota on ikävällä tavalla sotkenut hienot ennusteet. Kliinisen teknosodan rinnalla palattiinkin myös vuosisadan verran taaksepäin mutaisiin juoksuhautoihin.
Sitäkin tapahtui.

Mutta jos Ukrainan puolustus olisikin jo heti itsenäisyyden (1991) alusta lähtien suunniteltu teknosodan periaatteella ja siihen olisi myös panostettu (Ukraina teki hyvin vähän puolustuksensa eteen ensimmäisen 20 vuoden aikana, luotti sopimuksiin ja siihen ettei Venäjä veljeskansan kimppuun käy) niin Venäjän hyökkäystä ei olisi ehkä edes tullut. Nyt pelote oli liian heikko. Ydinaseet olisi pitänyt säilyttää myös.
 
Sitäkin tapahtui.

Mutta jos Ukrainan puolustus olisikin jo heti itsenäisyyden (1991) alusta lähtien suunniteltu teknosodan periaatteella ja siihen olisi myös panostettu (Ukraina teki hyvin vähän puolustuksensa eteen ensimmäisen 20 vuoden aikana, luotti sopimuksiin ja siihen ettei Venäjä veljeskansan kimppuun käy) niin Venäjän hyökkäystä ei olisi ehkä edes tullut. Nyt pelote oli liian heikko. Ydinaseet olisi pitänyt säilyttää myös.
Ukrainan ydinase olisi oikaissut monta mutkaa.

Kaiken kaikkiaan 1990-luvun Ukrainalla taisi olla vähänlaisesti eväitä kehittää yhtään mitään. Tämä sota ainakin hitsaa kansaa yhteen ja auttaa erottelemaan jyvät akanoista.
 
Arvasikohan joku v. 1982, mitä kaikkea droonihommat tuo tullessaan? Silloinhan niitä taidettiin käyttää ensimmäistä kertaa isommin. Sinällään hommahan alkoi muuten ensimmäisessä maailmansodassa...
Tässä oli mukava pätkä Vietnamin ajan käytöstä. Vaikka onkin useimmiten klovni David Axe asialla.
Halpuus, hyväksyntä että ne oikeasti toimii sekä riippuvuus USA-avusta eli tarve tuottaa länsimediaan materiaalia, johon lentävä videokamera toimii täydellisesti.
Persianlahden sota 1991 oli tv-sota, joten siitä myös tekee mieli ajatuksen omaisena jatkaa tämän propaganda-aspektin puolesta. Tarve on miellyttää USAn kotiyleisöä, jotta sen poliitikot voivat toimia Ukrainan eduksi. Sisäpolitiikka on suuressa roolissa sekä USAn että Venäjän osalta. Ukraina tekee ehkä eniten ulkopolitiikkaa. Tosin tämä johtuu myös siitä, ettei osata ja seurata venäjäksi/ukrainaksi niin paljon.

edit: Drone Warsista löytyi tällainen Amazon review:
David Axe's brilliant description is of a little-known but very effective and valuable intelligence gathering capability of the Vietnam War that I was intimately involved in. I was a pilot of a DC-130 during 1967-71 that launched over 100 drones into North Vietnam and South China gathering intelligence at very low (survivable ) altitudes that complemented very well the efforts of the SR-71. The two reconnaissance systems each had their advantages and drawbacks: the drones, because they were sent in at such a low altitude for survivability reasons, often missed their targets but took very high resolution photos when they were on target; whereas, the SR-71, due to their high altitude, captured a very wide swatch photo image but resolution was sometimes hampered by cloud cover and having to take photos through the shock wave resulting from flying three times to speed of sound. By the end of the Vietnam War, these were the only two survivable photo reconnaissance systems being targeted at the Hanoi-Haiphong area--due to the speed and altitude of the SR-71, and the extremely low altitudes of the drones.
Because of the threat of being shot down and captured on subsequent missions, DC-130 aircrews were only given Latitude - Longitude of targets to be covered and were never told whether drones they launched gathered valuable intelligence. Our only sense of accomplishment was being told what per cent of assigned targets had been covered by drones we launched, and, if we were lucky, and end-of-tour Distinguished Flying Cross. This is where David Axe's book comes in by providing the most complete end-to-end description of the drone program that we, the air crew members, have been longing for. He brings to life the missions we flew with outstanding photos and "war stories".
It is a must read for military book lovers, especially those fascinated by innovative intelligence gathering methods.
Tästäkin irtoaa big picturea:
His Chapter 16 does provide new insight into a forgotten period when Compass Arrow pitted against Tagboard (Ryan's Model 154 ,AQM-91, against Lockheed's D-21). The -154 was technologically well before it's time creating huge cost overruns and difficult integration of systems. The update of the DC-130 with Stellar navigation to assist launch point navigation wasn't mentioned.

I had hoped that the technology growth that occurred during the development of these vehicles would have been explored in more detail and hope to read about that in the future. From a very primitive capability early in the Vietnam war, the UAV technology improved immensely. In the later stages it saw the introduction of improved navigation based on LORAN-D along with massive increases in camera magazine sizes to benefit from bonus imagery collected during flight.

The archives of Big Safari along with the USAF development agencies might be useful in seeing the technology grow. The history at the test locations where these technologies were developed (Edwards AFB mainly) are missing numerous firsts which were classified at the time but alluded to by Aviation Week in controlled leaks.

The deficiencies of command and control took many years to resolve leading to today's modern satellite based capabilities. The Vietnam era C&C was based on late 50's Bomarc missile C&C, obsolete, but available at the time. By 1979, the vacuum tubes required for the drone transponders could no longer be sourced fundamentally ending that C&C capability. No money was allocated for replacement ending the program. And. of course, the urgent needs of war fighters was over, temporarily.
Eli Vietnamin jälkeen satelliitit ajoi ohi. Jännä ajatella, että viime aikoina on molemmat miniaturisoitunut/halventunut rutkasti ja tullut huomattavasti useampien saataville.
 
Viimeksi muokattu:
Ukrainan ydinase olisi oikaissut monta mutkaa.

Kaiken kaikkiaan 1990-luvun Ukrainalla taisi olla vähänlaisesti eväitä kehittää yhtään mitään. Tämä sota ainakin hitsaa kansaa yhteen ja auttaa erottelemaan jyvät akanoista.
Ukrainalla ei varsinaisesti koskaan ollut ydinaseita: NL:n ydinarsenaalia kontrolloitiin Kremlistä, ja kun NL hajosi, Gorbatshov luovutti laukaisukoodit Jeltsinille.
Ukraina olisi kyllä voinut kehittää omat ydinaseet, kyllä maassa tietotaitoa riitti siihen.

Wikipediasta: "In 1993, international relations theorist and University of Chicago professor John Mearsheimer predicted that a Ukraine without a nuclear deterrent was likely to be subjected to aggression by Russia."
 
Norja tilaa NASAMSia. Korvaa Ukrainaan luovutettuja NASAMSin modernimmalla versiolla.

The contract with the Norwegian Defence Material Agency includes new multi-missile canister launchers and new Fire Distribution Centers for NASAMS, replacing equipment previously donated to Ukraine. The delivery will provide Norway with the latest generation of NASAMS, developed to meet current and future threats.

Euromääräisesti alle 130 meur paketti. Paljonko Norja Ukrainaan toimitti, onko määrä julkaistu?

 
Heitetään arvauksia ilmaan ilman mitään erityistä järjestystä.
  • Tulossa ollut/odotettu tulevan myös ballistisia ASBM:ia, SPY-1 ollut ABM-moodissa joten ohjuksen on havainnut vasta AN/SPS-67 tai pahimmillaan Phalanx itse
  • Ohjus on lähestynyt konttilaivan (tms.) takana katveessa, mutta jostain syystä ei ole hakeutunut konttilaivaan, esim. hakupää aktivoitunut vasta konttilaivan ohitettua
  • Hävittäjä on harhauttanut ohjusta silpulla, mutta se onkin silppupilven läpäistyään lukittunut hävittäjään joko sattuman oikusta tai suunnitelmallisen reattack-kyvyn ansiosta
  • Ohjus on lähestynyt sektorissa, jossa toinen laiva oli torjuntavastuussa, mutta se ei ole onnistunut torjunnassa tai edes havainnut ohjusta
 
Onneksi aluksessa oli lähitorjunta järjestelmä. Kaikissa ei ole.
 
Ennemmin otan kyllä hyvin suunnastetun Ceros-200 + 57 mm + 3P-ammukset -yhdistelmän, kuin Phanlaxin. Saa ammuttua kauempana ja toimii muhinkin maalityyppeihin paremmin.
Toki, jos sen Phanlaxin, tai jonkun samanlaisen saisi lisäksi, niin olisi parempi...
Mites takasektori? Aika usein sotalaivoissa edessä on tykki ja taka sektorissa sitte civs tyyppinen ase.
 
Mites takasektori? Aika usein sotalaivoissa edessä on tykki ja taka sektorissa sitte civs tyyppinen ase.
Ohjukset torjuu joka suuntaan ja yleensä ei ole kovin kummoinen temppu kääntää alusta 15 - 20 astetta, että uhka saadaan myös tykin sektoriin.

Kun ei ole rahaa loputtomasti niin sitä ei vaan ole. Ehkä veronmaksajat avaa lompakkoaan vielä enemmän? Tai, sitten kohdennetaan niitä rahoja toisella tavalla. Suomessa Puolustusvoimat on täysin poliittisen päätöksenteon armoilla.
 
Ohjukset torjuu joka suuntaan ja yleensä ei ole kovin kummoinen temppu kääntää alusta 15 - 20 astetta, että uhka saadaan myös tykin sektoriin.

Kun ei ole rahaa loputtomasti niin sitä ei vaan ole. Ehkä veronmaksajat avaa lompakkoaan vielä enemmän? Tai, sitten kohdennetaan niitä rahoja toisella tavalla. Suomessa Puolustusvoimat on täysin poliittisen päätöksenteon armoilla.
Monimaali tilanteessa keulatykki ei välttämättä riitä ja aluksen kääntämisestä ole hyötyä. Ohjukset varmasti ovat hyviä mutta tässä viimeisimmässä tapauksessakin maalitieto tuli ilmeisen myöhään koska lähitorjuntaan jouduttiin turvautumaan ja alus on jo ollut selkeässä vaarassa.

Lähinnä siis pohdin sitä, että meille on tulossa Suomen mittakaavassa äärimmäisen tehokkaat ja myös kaikkien aikojen kalleimmat sota-alukset. Näiden selviytyminen nykyisessä ja tulevaisuuden toimintaympäristössä jossa uhkakuva kirjo monipuolistuu monipuolistumistaan ei saisi jäädä siitä kiinni, että meillä oli varaa ostaa kalliit laivat mutta rahat loppuivat kun piti alkaa rakentamaan niille myös omasuojaa.

Varmaa on, että tulevaisuudessa laivojen kyky torjua monipuolisia ja nopeita maaleja korostuu entisestää. Monimaalitilanteet tulevat olemaan riskeistä varmaan se suurin.
 
Monimaali tilanteessa keulatykki ei välttämättä riitä ja aluksen kääntämisestä ole hyötyä. Ohjukset varmasti ovat hyviä mutta tässä viimeisimmässä tapauksessakin maalitieto tuli ilmeisen myöhään koska lähitorjuntaan jouduttiin turvautumaan ja alus on jo ollut selkeässä vaarassa.

Lähinnä siis pohdin sitä, että meille on tulossa Suomen mittakaavassa äärimmäisen tehokkaat ja myös kaikkien aikojen kalleimmat sota-alukset. Näiden selviytyminen nykyisessä ja tulevaisuuden toimintaympäristössä jossa uhkakuva kirjo monipuolistuu monipuolistumistaan ei saisi jäädä siitä kiinni, että meillä oli varaa ostaa kalliit laivat mutta rahat loppuivat kun piti alkaa rakentamaan niille myös omasuojaa.

Varmaa on, että tulevaisuudessa laivojen kyky torjua monipuolisia ja nopeita maaleja korostuu entisestää. Monimaalitilanteet tulevat olemaan riskeistä varmaan se suurin.
Varmaan Puolustusvoimat tekee parhaansa, että tämäkin ongelma hoidetaan. Katsotaan nyt ensin, millaiseen konfiguraatioon alukset valmistuu. Ja on muistettava vielä yksi asia: Suomen Merivoimien alus EI OLE koskaan taistelukentällä yksin. Se on aina osastossa. Sekin tuo mahdollisuuden torjua esim lähestyvää ohjusta ja droonia esim seuraavasti: ensin ESSM:llä, sitten Umkhontolla, sitten 57 mm tykillä, sitten 40 mm tykillä, sitten 12,7 RWS:llä ja lopuksi vielä elektroninen harhautus ja häirintä.
 
Lähinnä siis pohdin sitä, että meille on tulossa Suomen mittakaavassa äärimmäisen tehokkaat ja myös kaikkien aikojen kalleimmat sota-alukset. Näiden selviytyminen nykyisessä ja tulevaisuuden toimintaympäristössä jossa uhkakuva kirjo monipuolistuu monipuolistumistaan ei saisi jäädä siitä kiinni, että meillä oli varaa ostaa kalliit laivat mutta rahat loppuivat kun piti alkaa rakentamaan niille myös omasuojaa.
Oleellisinta olisi, että aluksen rakenteissa olisi varauduttu CIWSin asennukseen. Eli jostain löytyy tarpeeksi tukeva kohta hyvällä ampumasektorilla. Bonusta jos kannen alle on järjestettävissä tilaa, osa vaihtoehdoista kun vaatii kannenläpiasennuksen. Vaikka ilman sitäkin valikoimaa on riittävästi. Itse aseet voidaan sitten hankkia heti, kun poliitikoilla on seuraava hetkellinen järjellisyyskohtaus.
 
Norja tilaa NASAMSia. Korvaa Ukrainaan luovutettuja NASAMSin modernimmalla versiolla.



Euromääräisesti alle 130 meur paketti. Paljonko Norja Ukrainaan toimitti, onko määrä julkaistu?


Luin joskus, että Norjalla oli yksi patteri (ilmeisesti hieman isompi sellainen) ylimääräisenä koipussissa.


Lisäys: Norja toimitti ainakin kaksi.

 
Viimeksi muokattu:
Käytöstä poistuvan Hornet kaluston tykit lienevät edelleen kohtuu hyvässä kunnossa?
Kuinka vaikeaa olisi tehdä näistä Itk 95:n tapaisia konstruktioita?
Aseita AMV vaunuihin?
Laivoihin?
Kotimainen C-RAM?
Olishan noita tykkejä ollut aiemminkin, 30mm Adenit Drakeneista ja 23mm tuplatykit MiGeistä...mutta lavetin suunnittelu tulee turhan tyyriiksi käyttötehoon nähden ja sitten pitäisi jostain tempaista tähtäysjärjestelmäkin.
Jos maavoimille olisi haluttu jostain syystä lisää keveitä it-tykkejä, niin fiksumpaa olisi ollut modernisoida vaikka 30mm Hispanot.
Ammusilmatorjunta koki renesanssin hitaasti lentävien drone-maalien täyttäessä nykyaikaisen valtioiden välisen sodan taistelukentän. Palautellaanpa sen vuoksi mieliin vuosia vanha MpNet keskustelu, jolloin tästä nykytrendistä ei vielä ollut harmainta aavistustakaan. Täällä on vuosien varrella ollut vähän turhankin monta "ns. Pelle Peloton-sarjan" ehdotusta, mutta toisaalta varsin monia villejä ehdotuksia on myös PV:ssä pohdittu ihan vakavissaan, joskin harvemmin ne ovat toteutukseen saakka päässeet.

Yksi keskustelu oli, mitä tehdä Hornetien käytöstä poistuville 20 mm M61Vulcan tykeille. Monenlaisia ehdotuksia tuli, keskusteluun voi tutustua tästä: https://maanpuolustus.net/threads/20mm-vulcan-kierrätys.5585/

Sama tilanne ekan kerran jo 1960-luvulla, kun Vampiret poistuivat, sillä niiden 20 mm brittiläiset Hispano-Suiza tykit olivat laadukkaita ja putket varsin vähän ammuttuja. PE n Aseosasto kyseli kesällä 1966, löytyisikö niille vielä jotain käyttöä, mutta kaiketi muutostyös olis olleet silloinkin liian suuret.

IMG_0323.JPG
 
Back
Top