Ilmatorjunta

[Einomies1]

Hmm... Samassa kommentissa kehut Glonass-pommien edullisuutta sekä tehokkuutta ja heti perään kritisoit ilmavoimien pyrkimystä toimittaa pommeja.

Toisaalta taasen olet huolissasi vihollisen aikomuksesta pudottaa pommit kaukaa ja korkealta, mutta haluat hankittavan ohjuksia matalatorjuntaan.

Täsmäaseiden massamainen käyttö ei tuo juuri mitään muutosta verrattuna perinteisten pommien massamaiseen käyttöön. Kummassakin tapauksessa pommien toimittaminen pudotuskohtaan on suurin ongelma. Jo pelkkä logistiikka aiheuttaa omat rajoituksensa. Siihen vihollisen toiminta päälle.

Onko Suomi mahdollisesti suurvalta? Suurvaltoja apinoimalla ei pienet maat pärjää. Pidän helikoptereiden ilmarynnäkköä (helikopterimaahanlaskua) hyvin vaarallisena juttuna. Pitäisikö meidän perustaa ilmarynnäkkö yksikköjä? Ei pidä koska meidän resurssit ei siihen riitä.

Täsmäaseiden massamainen käyttö ei tuo juuri mitään muutosta verrattuna perinteisten pommien massamaiseen käyttöön. Kummassakin tapauksessa pommien toimittaminen pudotuskohtaan on suurin ongelma. Jo pelkkä logistiikka aiheuttaa omat rajoituksensa. Siihen vihollisen toiminta päälle.

No väännetään taas rautalangasta. Esimerkiksi isku maantietukikohtaan. Ennen tukikohdan lamauttamiseen olisi tarvittu matalapommitus SU-24 kalustolla hyvissä näkyvyysolosuhteissa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että koneita olisi voitu tulittaa sergeillä, it-konekivääreillä ja igloilla. Eli hyökkääjä olisi voinut kokea tappiota. Nyt samaan tukikohtaan voidaan hyökätä pimeällä ja pilvisellä säällä. Su-24 irroittaa Glonass pommit kahdeksan kilometrin päässä 4000 metrin korkeudessa. Ilmatorjunnan (vaikka se oli vahvistettu ItO 2005 manpadilla) ensimmäinen havainto vihollisesta olisi tuossa tilanteessa (pimeää ja pilvet matalalla) kohteessa tarkasti räjähtävät pommit. Lämpökameralla varustetulla järjestelmällä ei ole joka sään toimintakykyä. Aikaisemmin pilvet olisivat estäneet sekä laser- että tv-ohjauksen käytön mutta sateliittipommia se ei haittaa.

Ennenkin olisi voitu pommittaa hyvissä oloissa tarkasti esim. laser tai tv pommeilla mutta vain yksi tai kaksi pommia kerrallaan. Tai huonolla säällä olisi voitu pommittaa pimeässä ja/tai pilvestä tutkan avulla mutta tarkkuus olisi ollut huono (eli ns. aluepommitus.) Nyt voidaan pommittaa tarkasti kaikissa sää- ja näkyvyysoloissa. Maalia ei myöskään tarvitse valaista laserilla eikä asejärjestelmäupseerin tarvitse löytää tv-hakupäälle maalia. Kaikki Glonass pommit voi myös irroittaa kerralla (eikä yksi tai kaksi kerrallaan kuten vanhat täsmäpommit.)

Eli nyt on käytössä järjestelmä jolla osutaan tarpeeksi tarkasti kaikissa näkyvyys- ja sääoloissa. Hyökkäykset voidaan lisäksi suorittaa kevyen it:n kantaman ulkopuolelta. Ainoa suoja noille hyökkäyksille on siis se, että ehditään hyökkäyksen alta pois tai kohdettaa suojaa kunnollinen ja tarpeeksi pitkälle kantava it-järjestelmä. Lisäksi järjestelmä on halpa. Tämä tarkoittaa, että meidän on muutettava toimintapojemme monien asioiden suhteen sekä ilma-, maa- että merivoimissa. Tietysti joku älypää väläyttää samojen menetelmien käyttöä myös vastustajia kohtaan. Vastustajan ilmatorjunta- ja hävittäjätorjunta on kuitenkin aivan eri tasolla kuin Suomen.

Väännetäänpä sitä rautalankaa vielä lisää. En ole ainakaan itse esittänyt ajatusta ettei täsmä-aseita käytettäisi nyt ja tulevaisuudessa suuria määriä, joten en tiedä mistä tuo "totuuden myöntäminen vaikeaa" juttu on juolahtanut päähäsi. Puhutaanko siis "minun totuudesta" vai "sinun totuudesta" ??? Mahtuuko käsityskykyysi että muillakin on tietoa mainitsemistasi asioista, mutta erilaiset katsantokannat. Asiat asioina ja sillä siisti!

Ilmavoimien käyttämät ym.täsmä-aseet ovat tosielämää se on aivan selvää, mutta mitään ihme-aseita ne eivät ole, usko pois! Kyllä tiedossa on todennäköisen suurvalta-vihollisen ilmaylivoima, vaikka se ei ole enää sitä mitä 80-luvulla. Virallisen tiedon mukaan itä-naapurin ilmavoimat eivät ole vastaanottaneet 1991-2002 välillä kuin 2 hekoa ja 0 uutta lentokonetta. Sen jälkeen vain muutamia ja vaikka suunnitelmat on suuria, niin on talousvaikeudetkin siellä. Kalusto vanhenee nopeammin kuin uutta tulee tilalle. Vaikka suomen arsenaali on vanhentunut yhä nopeammin, niin sama on käynyt idässä ja moninkertaisesti.
Juuri ilmestyneessä suomen-sotilas lehdessä oli kerrottu että Venäjän puolustusministeri Anatoli Serdjukov totesi että Venäjä ei kykene tuottamaan enää itse ajanmukaisia aseita kuin joiltakin osin. Niistä 600 miljardista jotka naapuri käyttää lähivuosina, valta-osa menee hankintoihin ulkomailta.

Paperillahan asiat on aina hienosti mutta totuus on aina toinen. Kuulin ilmavoimista luotettavalta taholta jo joitakin vuosia sitten että suomen rajojen läheisyydessä olevista n. 1500 hävittäjästä ja rynnäkkökoneesta, lentokykyisiä oli muutama kymmenen ja loput ruostuivat huollon (rahan) puutteessa kun rahoitus ei riittänyt lennättää niitä. Venäjän asevoimien tilanne ei kyllä kovin kummoisesti ole 4-5 vuodessa muuttunut. Mutta tottakai Venäjä säilyy silti varteenotettavana tekijänä ja uhkanakin suomelle, se on selvä.

Kuvailemassasi tilanteessa jossa SU-24:n satelliittiohjautuvat pommit tiputetaan ryhmässä 5 km lentokorkeudella ja 8 km etäisyydellä ja lähi-ilmatorjunta on kykenemätön toimimaan, on melko pessimistinen. Tai sitten siinä tilanteessa vihollinen on onnistunut täydellisesti tuhoamaan jokaikisen tutkan meiltä (erittäin vaikeaa).
Jos tilapäinen lentotukikohta pystytetään, niin siellä on varmasti noita ITO-05M manpadeja, mutta ohjuksille ennakkovaroituksen antaa aina maalinosoitustutka 87/M ja torjuntaa ohjaa johtokeskus. Manpad itsessään on melko tehoton jos sillä ukolla ei ole tietoa mistä suunnasta, millä nopeudella ja korkeudella maali lähestyy= ei kerkiä välttämättä suuntailemaan asetta. Tutkan ja johtokeskuksen tiedot siirretään päätelaitteelle, joka löytyy joka lavetilta. Lähi-it:ä ei varmasti myöskään jätetä ilman tykki-elementtiä. Patteristoonhan kuuluu X-määrä ohjusyksiköitä ja tykkejä jotka hajasijoitetaan jonkinasteiseen muodostelmaan tukikohdan ympärille, EI SIIS PELKÄSTÄÄN KIITORADALLE TAI SEN VIEREEN.
Näin tukikohdan suojaksi saadan kudottua verkko, jossa on syvyyttä ja leveyttä ja nykyjärjestelmillä torjunta-yksiköt (tykit, manpadit) voidaan sijoittaa kilometrien etäisyydelle toisistaan ja ne ovat silti samassa verkossa=tilannekuva näkyvissä. Näin toimien saadaan ulottuvuudeksi helposti 10-15 km ohjustorjunnassa ja katvealueet peitettyä tykeillä.

Tällainen järjestelmä on ollut tietääkseni käytössä suomen lähi-ilmatorjunnassa yli 20 v. Sitäpaitsi mainitsemasi iglat, sergeit ja Itkk:t ovat yhtälailla säärajoitteisia, joten ei ennen vanhaan torjunta ollut helpompaa kuin nyt. Tuskin suomi heti Sergeistä ja Itkk:sta luopuu, onhan niitä satoja.

Tykistössähän löytyy myös tutka-ohjattava 35mm Oerlikonin kaksois-tykki (itk 57/88) jota ei pilvet tai sää haittaa (3,5 km korkeusulottuvuus ja 5 km etäisyys). Toki sää aiheuttaa aina jonkinasteisia pulmia, mutta täysin se ei it:tä tee toimintakyvyttömäksi eikä vihollista vahingoittumattomaksi. GLONASS pommin 8km pudotusetäisyys ei takaa missään nimessä sitä että kone olisi lähi-it:n ulottumattomissa, se vaatii ainakin 15+ km laukaisuetäisyyden ja yli 5km korkeuden. Mutta ehkä naapuri tosiaan hyökkää vain pilvisäällä ja luottaa siihen että me ei saada koneita alas kuin poutasäällä...

Lapsenuskoa ehkä mutta ei ilmailu-lehdestä otettua...

 

[hessukessu]

Tykistössähän löytyy myös tutka-ohjattava 35mm Oerlikonin kaksois-tykki (itk 57/88) jota ei pilvet tai sää haittaa (3,5 km korkeusulottuvuus ja 5 km etäisyys).

Niin, se huimat 18kpl peräti, vai oliko 36kpl.

 

[SJ]

Tykistössähän löytyy myös tutka-ohjattava 35mm Oerlikonin kaksois-tykki (itk 57/88) jota ei pilvet tai sää haittaa (3,5 km korkeusulottuvuus ja 5 km etäisyys).

Niin, se huimat 18kpl peräti, vai oliko 36kpl.

8 jaosta, eli 16 kpl. Mutta siitäkin huolimatta tuossa unohdetaan kokonaan Crotale patterit, joita käsittääkseni on varattu useita juurikin ilmavoimien suojaksi. Ei sillä, että kalustoa olisi huomattavia määriä, mutta ei taida naapurin tiedustelun tasokaan olla niin hirveän korkealaatuista, jotta tämä voisi valita ne puolustamattomat tukikohdat ja jättää puolustetut koskematta (tai mitä niille sattuu sitten tekemäänkään), joten vihollinen joutuu aina varautumaan puolustukseen.


Sitten muutama lisähuomautus: 1) Jos vihollinen meinaa pommittaa 4-5 kilsan korkeudesta, niin ne näkyvät tutkissa ja kauas ennen kuin maalinosoitus tutkat näkevät mitään. Toki vihollinen voi lähestyä matalalla, mutta siinä on omat vaaransa etenkin kun pilvet ovat matalalla (kuten tässä skenariossa sanottiin olevan) ja tullaan lähi-it:n ulottuville siinä matkalla (sergeitä on paljon käytössä ja sään takia tiedustelu ei varmasti ole paikantanut kaikkia niitä kaikkia).

2) Vihollinen ei voi valita säätä (ei tietenkään mekään). Tuossa kuvattiin sellaista tilannetta, jossa meidän IT ei kykenisi toimimaan ja vihollinen kykenisi pommittamaan täysin vapaasti juuri sään takia. Tälläinen tilanne on toki mahdollinen, mutta vihollinen ei kykene hyödyntämään sitä, koska se tuskin suunnittelee tehtäviään sään mukaan, vaan heillä on jokin aikataulu, jonka aikana tietyt asiat pitää tehdä. Sitten kun tämä h-hetki tulee, niin sitten isketään annettuihin kohteisiin käytettävissä olevalla kalustolla oli sää mikä tahansa. Samalla tulee esille sekin juttu, että lienee täysin oletettavissa, että osa kalustosta on määrätty iskemään muihinkin maaleihin kuin vain kiinteisiin rauhan aikana tiedusteluihin maaleihin, jolloin nämä joutuu etsimään itselleen jonkin muun maalin, kun pilvet estävät näkyvyyden tai koettamaan päästä pilven alle.

Niin ja tuossa muutama rivi aikaisemmin mainitsin tuon aikataulun, niin korjatkaa toki, jos olen väärässä, mutta näin hän se on, että vihollisen joukoilla on jokin päivämäärä, jolloin kaiken pitää olla valmiina toimimaan mahdollisesti jollakin kellonlyömällä. Tämä kellon aika saattaa olla sidottu siihen milloin mahdollinen tiedustelusateliitti lentää Suomen yli ja toimittaa materiaalinsa minne se meneekin tutkittavaksi. Tai sitten siihen hetkeen milloin mahdollisten tiedustelijoiden/tihulaisten on määrätty olemaan kohteessa ja raportoivat siitä mitä näkevät. Jos tuon tiedustelutiedon päällä aletaan istuskella, niin se vanhenee ja on hyödytöntä, eli ei ole syytä alkaa esim. odotella sitä, että tiedetään missä toiset 12 hornettia sattuu pitämään majaansa vaan on toimittava sillä tiedolla mitä on saatavilla.

 

[Bellum]

Niistä 600 miljardista jotka naapuri käyttää lähivuosina, valta-osa menee hankintoihin ulkomailta.

Tykkään takertua epäoleellisuuksiin, joten...
Voit painaa totena mekkoosi, ettei valtaosa eli suurin osa tuosta rahasta mene ulkomaisiin sotaleluihin. Mistral-kauppa lienee suurin tunnettu ja siihen mennee muutama miljardi. Toinen isohko on lennokkikaupat Israelin kanssa, johon ainakin joitakin satoja miljoonia Venäjä tuhlaa. Italialta hankkinevat vähän kulkuvälineitä. Lisäksi pimeänäkölaitteita yms. pientä tilpehööriä varmasti ostavat, mutta kaikki tämä on vain murto-osa tuosta suunnittellusta budjetista.

 

[SJ]

Niistä 600 miljardista jotka naapuri käyttää lähivuosina, valta-osa menee hankintoihin ulkomailta.

Tykkään takertua epäoleellisuuksiin, joten...
Voit painaa totena mekkoosi, ettei valtaosa eli suurin osa tuosta rahasta mene ulkomaisiin sotaleluihin. Mistral-kauppa lienee suurin tunnettu ja siihen mennee muutama miljardi. Toinen isohko on lennokkikaupat Israelin kanssa, johon ainakin joitakin satoja miljoonia Venäjä tuhlaa. Italialta hankkinevat vähän kulkuvälineitä. Lisäksi pimeänäkölaitteita yms. pientä tilpehööriä varmasti ostavat, mutta kaikki tämä on vain murto-osa tuosta suunnittellusta budjetista.

Olikos tuo 600 mrd. ruplia vai USD? Jos tuo on ruplia, niin se tarkoittaa että summa on n. 20 miljardia USD:tä.

Edit: Ja nyt kun innostuin tutkimaan valuuttojen kursseja, niin tuossa aikaisemmin oli se linkki jonka laitoin tänne, niin siinä mainittiin Venäläisten meinaavan ostaa ilmavoimilleen ohjuksia 6 miljardilla ruplalla. Se on n. 138 miljoonaa euroa! Eli samaa luokkaa mitä meillä aiotaan käyttää NASAMS:n ohjuksiin ja naapurissa meinataan hankkia useampaa ohjustyyppiä tuolla summalla.

 

[Mosuri]

Mahtuuko käsityskykyysi että muillakin on tietoa mainitsemistasi asioista, mutta erilaiset katsantokannat. Asiat asioina ja sillä siisti!

No ainakin juuri julkaisemasi fantasiakertomus ei tue sitä, että tietäisit yhtään mitään ilmapuolustuksesta...

Paperillahan asiat on aina hienosti mutta totuus on aina toinen. Kuulin ilmavoimista luotettavalta taholta jo joitakin vuosia sitten että suomen rajojen läheisyydessä olevista n. 1500 hävittäjästä ja rynnäkkökoneesta, lentokykyisiä oli muutama kymmenen ja loput ruostuivat huollon (rahan) puutteessa kun rahoitus ei riittänyt lennättää niitä. Venäjän asevoimien tilanne ei kyllä kovin kummoisesti ole 4-5 vuodessa muuttunut. Mutta tottakai Venäjä säilyy silti varteenotettavana tekijänä ja uhkanakin suomelle, se on selvä.

Vai niin... Ehkä ilmatorjuntakoulun johtaja masensi meitä paikalle vaivautuneita aliupseereita ja upseereita paskaisilla valheilla muutama vuosi takaperin? Vain muutamia kymmeniä koneita kunnossa? Ei venäläisillä ole ollut mitään vaikeuksia harjoitella hyökkäysmuodostelmia Suomenlahden yllä 50 koneen muodostelmissa Awacsin johtamana?

Tai sitten siinä tilanteessa vihollinen on onnistunut täydellisesti tuhoamaan jokaikisen tutkan meiltä (erittäin vaikeaa).

Tutkia tuhotaan sitä mukaa kuin niitä käytetään. Ilmatorjunnassa on suosittu jo pitkät ajat sitä, että valaistaan hetki ja otetaan "tilannekuva". Tutkien tuhoaminen on nykyaisessa ilmasodassa rutiinisuoritus. Missään nimessä tutkia ei voida pitää kokoajan päällä tuottamassa dataa ilmatilannekuvaa varten.

Jos tilapäinen lentotukikohta pystytetään, niin siellä on varmasti noita ITO-05M manpadeja, mutta ohjuksille ennakkovaroituksen antaa aina maalinosoitustutka 87/M ja torjuntaa ohjaa johtokeskus. Manpad itsessään on melko tehoton jos sillä ukolla ei ole tietoa mistä suunnasta, millä nopeudella ja korkeudella maali lähestyy= ei kerkiä välttämättä suuntailemaan asetta. Tutkan ja johtokeskuksen tiedot siirretään päätelaitteelle, joka löytyy joka lavetilta. Lähi-it:ä ei varmasti myöskään jätetä ilman tykki-elementtiä. Patteristoonhan kuuluu X-määrä ohjusyksiköitä ja tykkejä jotka hajasijoitetaan jonkinasteiseen muodostelmaan tukikohdan ympärille, EI SIIS PELKÄSTÄÄN KIITORADALLE TAI SEN VIEREEN.
Näin tukikohdan suojaksi saadan kudottua verkko, jossa on syvyyttä ja leveyttä ja nykyjärjestelmillä torjunta-yksiköt (tykit, manpadit) voidaan sijoittaa kilometrien etäisyydelle toisistaan ja ne ovat silti samassa verkossa=tilannekuva näkyvissä. Näin toimien saadaan ulottuvuudeksi helposti 10-15 km ohjustorjunnassa ja katvealueet peitettyä tykeillä.

Siis selitätkö tuossa nyt ihan vakavissasi jonkun maantietukikohdan suojausjärjestelyjä? Vai tarkoitatko tuolla "tilapäisellä tukikohdalla" jotain ilmavoimien päätukikohtaa. Kokonainen patteristo ja ItO 2005 kalustolla vahvistettuna? Tuollainen määrä kalustoa yhden hikisen maantietukikohdan suojelemiseen??? Voin kuule kertoa, että esim. Turun tai Tampereen ilmatorjunnasta vastaava upseeri alkaisi puhua kielillä jos tuollainen kalustomäärä ja vielä tuollaista kalustoa tarjottaisiin kaupungin ilmapuolustukselle. Ainoa todellinen huolenaihe olisi nimittäin se, että mies heräisi lakanoiden välistä boxerit märkinä. Tosiasia on, että nykytilanteessa kuranttia ilmatorjuntaa riittää pelkästään Helsingin suojaksi. Toinen vaihtoehto olisi vaikka prikaatin suojaaminen tuolla kalustomäärällä.

Tykistössähän löytyy myös tutka-ohjattava 35mm Oerlikonin kaksois-tykki (itk 57/88) jota ei pilvet tai sää haittaa (3,5 km korkeusulottuvuus ja 5 km etäisyys). Toki sää aiheuttaa aina jonkinasteisia pulmia, mutta täysin se ei it:tä tee toimintakyvyttömäksi eikä vihollista vahingoittumattomaksi.

Ei helvetti aina vaan paranee. Kuinka paljon sitä kalustoa tarvitaan yhden hornet parven tukikohdan suojelemiseksi. Kymmenen, kaksikymmentä vai kolmekymmentä prosenttia maamme ilmatorjuntakalustosta?

Tällainen järjestelmä on ollut tietääkseni käytössä suomen lähi-ilmatorjunnassa yli 20 v. Sitäpaitsi mainitsemasi iglat, sergeit ja Itkk:t ovat yhtälailla säärajoitteisia, joten ei ennen vanhaan torjunta ollut helpompaa kuin nyt. Tuskin suomi heti Sergeistä ja Itkk:sta luopuu, onhan niitä satoja.

Heitetäänpä sitten vähän realismia peliin. Tavallinen ei painopistesuunnassa toimiva maantietukikohta voi odottaa yhtä tai kahta jaosta perus sergeitä (3-6 tykkiä). Ilmatilannekuvaa tulee sitten puhelimella tukikohdan organisaatiosta ja tähystäjiltä. Lisäksi on ilmavoimien miesten oto-hommana miehittämiä it-konekivääreitä. ItO 2005 kalustostoa ja Crotale kalustoa ei tule tukikohtaa suojaamaan koska niitä ei ole jakaa. Esimerkiksi Crotalea on 10 patteria. Kolme niistä menee ilmavoimien päätukikohtien suojaksi. Yksi tai kaksi laivastolle. Pari patteria voidaan käyttää vaikka mek.tst.osastojen luvattoman heikon ilmatorjunnan vahvistamiseen. Eli reserviksi ja painopistesuuntiin jää kolme tai neljä patteria!

Kannattaisi herätä kylmään todellisuuteen. Maantietukikohtaa suojaavien aseiden tehokas kantama on kaksi kilometriä. Pimeätoimintakykyä ei löydy ja vielä vähemmän kykyä tulittaa pilvikerroksessa lentäviä maaleja.

GLONASS pommin 8km pudotusetäisyys ei takaa missään nimessä sitä että kone olisi lähi-it:n ulottumattomissa, se vaatii ainakin 15+ km laukaisuetäisyyden ja yli 5km korkeuden. Mutta ehkä naapuri tosiaan hyökkää vain pilvisäällä ja luottaa siihen että me ei saada koneita alas kuin poutasäällä...

Aivan käsittämätöntä tosiasioiden vääristelyä ja toiveajattelua.

 

[baikal]

Niistä 600 miljardista jotka naapuri käyttää lähivuosina, valta-osa menee hankintoihin ulkomailta.

Tykkään takertua epäoleellisuuksiin, joten...
Voit painaa totena mekkoosi, ettei valtaosa eli suurin osa tuosta rahasta mene ulkomaisiin sotaleluihin. Mistral-kauppa lienee suurin tunnettu ja siihen mennee muutama miljardi. Toinen isohko on lennokkikaupat Israelin kanssa, johon ainakin joitakin satoja miljoonia Venäjä tuhlaa. Italialta hankkinevat vähän kulkuvälineitä. Lisäksi pimeänäkölaitteita yms. pientä tilpehööriä varmasti ostavat, mutta kaikki tämä on vain murto-osa tuosta suunnittellusta budjetista.

Olikos tuo 600 mrd. ruplia vai USD? Jos tuo on ruplia, niin se tarkoittaa että summa on n. 20 miljardia USD:tä.

Edit: Ja nyt kun innostuin tutkimaan valuuttojen kursseja, niin tuossa aikaisemmin oli se linkki jonka laitoin tänne, niin siinä mainittiin Venäläisten meinaavan ostaa ilmavoimilleen ohjuksia 6 miljardilla ruplalla. Se on n. 138 miljoonaa euroa! Eli samaa luokkaa mitä meillä aiotaan käyttää NASAMS:n ohjuksiin ja naapurissa meinataan hankkia useampaa ohjustyyppiä tuolla summalla.

Naapuri aikoo ostaa ulkomailta kaikenlaista kalustoa 600 mrd DOLLARILLA. Aikajana on epäselvä samoin lopullinen tavoitetila.

Oma käsitykseni on se, että Naapuri joutuu lähivuosina pumppaamaan rahaa öljy- ja maakaasutoimintaan sikäli ravakoita summia, että eiköhän tuo summa jääne pienemmäksi. Ja mitä "ulkomaat" myyvät? Ai ei myy? Myypi ne, jahka venäläiset antavat vapaat kädet Iranin suhteen.:a-rolleyes:

 

[Bellum]

Naapuri aikoo ostaa ulkomailta kaikenlaista kalustoa 600 mrd DOLLARILLA. Aikajana on epäselvä samoin lopullinen tavoitetila.

Oma käsitykseni on se, että Naapuri joutuu lähivuosina pumppaamaan rahaa öljy- ja maakaasutoimintaan sikäli ravakoita summia, että eiköhän tuo summa jääne pienemmäksi. Ja mitä "ulkomaat" myyvät? Ai ei myy? Myypi ne, jahka venäläiset antavat vapaat kädet Iranin suhteen.:a-rolleyes:

Ei, vaan naapuri aikoo ostaa kalustoa reilulla 600mrd dollarilla vuoteen 2020 mennessä, mutta ovat valmiita ja halukkaita ostamaan myös ulkomailta. Pääasiassa tietenkin ostavat venäläistä kalustoa.

Mitä tulee valuuttasekoiluihin, niin Ria Novostin mukaan venäläiset käyttivät tänä vuonna(2010) yli 600miljardia ruplaa eli sen 20miljardia dollaria asehankintoihin.

 

[Einomies1]

No naapurin puolustusministeri lienee puhunut potaskaa tai propagandaa kun totesi Venäjän oman teollisuuden vaikeudet tuottaa ajanmukaista kalustoa.

No oli miten oli, Mosuri voinee itse valaista meille mitä tarkoitti hyökkäyksellä maantietukikohtaan kirjoittamassaan viestissä. Jos puolustetaan oletettavasti maantietukikohtaa, niin siellä olevat hävittäjät tuskin odottavat perseellään ilmahyökkäystä tai naapuritukikohdan koneet senpuoleen. Tukikohtia luulisi perustettavan enemmän kuin pari-kolme. Kyllähän hävittäjätorjunta on osa ilmapuolustusta, eikö?

Vaikka tietämätön olenkin ja "vääristelen tosiasioita", olen tietoinen tutkille aiheutuvista uhista ja että tutkia joudutaan sammuttelemaan AR-ohjusiskun väistelemiseksi, eikä tämä siltikään ehkä auta. Tuo ilmavalvonnan tutkien ja vastatoimien ja vastatoimien-vastatoimien (ECCM) välillä käytävä kiss-hiiri leikki on varmasti melko monimutkaista ja siinä ratkaisee varmasti myös oveluus, eli miten laitteistoa käyttää, ryhmittää ym. En väitä tietäväni siitä mitään, mutta tuskin ongelma on ratkaistavissa muutamalla nopealla vastaiskulla vihollisenkaan puolelta.

Jos tilanne on ilmatorjunnan osalta noin vaatimaton kuin Mosuri tietää kertoa, niin onko järkevää ripotella muutamaa tykkiä ja ohjusta pitkin valtakuntaa jotain Turkua ja Tamperetta puolustamaan? Kokonaispuolustuksen ja varsinkin koko ilmapuolustuksen kannalta on mielestäni erittäin tärkeää että vihollisen ehdoton ilmaherruus pystytään kiistämään painopistealueilla niin pitkään kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa osaltaan hävittäjien suojaamista maassa mahdollisimman hyvin. Ryhmittäisin kyllä kylmästi osan yksiköistä jotka liikenevät (pl. mekanisoidut yhtymät, maavoimien huolto-ja ryhmitysalueet ja satamat) hävittäjätukikohtien suojaksi. Ei ole järkeä sirotella it:tä jokaisen vähänkään suuremman kaupungin suojaksi jos niitä ei pystytä kuitenkaan kunnolla puolustamaan pommituksilta. Kaupungeissa on talokohtaiset väestönsuojat ja joissakin yleiset väestönsuojat joihin porukka sisään kun vaara uhkaa.

Tietääkseni päätös NASAMSin hankinnasta johtui siitä että samalla rahalla saatiin enemmän tavaraa verrattuna SAMP/T :en jotta myös ilmavoimien tukikohdat voidaan suojata taistelunkestävällä järjestelmällä (aikaisemmin ei mitään suojaa).

Kylmää matematiikaa, mutta kuten sanottu vihollisen edes osittainen ilmaherruuden kiistäminen on ehdottoman tärkeää tai sitten tilanne on samansuuntainen kuin afganistanissa, jossa ISAF pommittaa koska vaan ja mitä vaan. Tämä tarkoittaa koko ilmapuolustuksen pelaamista yhteiseen pussiin ja yhteisen tilannekuvan kehittämistä moniaistilliseksi (tutkat, kamerat, kuulosuuntimet, ihmisaistit, ELSO ym.ym.), hävittäjien suojaamista ilmassa ja maassa ja toki eri puolustushaarojen tärkeimpien taisteluelementtien suojaamista IT:llä ja hävittäjillä. Asetan myös siksi Hornettien puolustamisen tärkeysjärjestyksen kärkeen, koska se edustaa meidän "lentävää it-tykistöä" jota voidaan liikutella pitkin valtakuntaa nopeasti ja joustavasti ja hävittäjän torjunta-alaa ei voita mikään maahan sijoitettu it-järjestelmä. Lisäksi se on ainoa elementti jolla on korkeatorjuntakyky 10 km+.

Vihollisella on paljon vähemmän mahdollisuuksia toimia niinkauan kun se ei voi sokeasti lähettää pommikoneita solkenaan lentelemään ilman pelkoa vastatoimista (hävittäjätorjunta+IT), vaan joutuu varautumaan rynnäkkökoneidensa puolustamiseen ja panostamaan lentosuunnitteluun ihan eritavalla.

Jostain kumman syystä tuli mieleeni sodassa ollut Presidentti Mauno Koivisto, joka sanoi seuraavat sanat itsenäisyyspäivänä, joitakin vuosia sitten, viime sotia käsitelleessä ohjelmassa:

"Nykyaikana tulee tv:tä katsoessa helposti sellainen kuva että tulevaisuudessa sotia voidaan käydä ikäänkuin hygieenisesti, käsin koskematta ja jostain pilvenraosta pommia heittäen. Siihen tulee varautua että joudutaan vaikeiden päätösten ja vaikeiden asioiden eteen ja että tappioita ei voida välttää. Omasta taidosta ja tahdosta taas riippuu, miten tästä selvitään". Mauno Koivisto, tasavallan presidentti 1982-1994.

 

[JOKO]

Naapuri aikoo ostaa ulkomailta kaikenlaista kalustoa 600 mrd DOLLARILLA. Aikajana on epäselvä samoin lopullinen tavoitetila.

Oma käsitykseni on se, että Naapuri joutuu lähivuosina pumppaamaan rahaa öljy- ja maakaasutoimintaan sikäli ravakoita summia, että eiköhän tuo summa jääne pienemmäksi. Ja mitä "ulkomaat" myyvät? Ai ei myy? Myypi ne, jahka venäläiset antavat vapaat kädet Iranin suhteen.:a-rolleyes:

Ei, vaan naapuri aikoo ostaa kalustoa reilulla 600mrd dollarilla vuoteen 2020 mennessä, mutta ovat valmiita ja halukkaita ostamaan myös ulkomailta. Pääasiassa tietenkin ostavat venäläistä kalustoa.

Mitä tulee valuuttasekoiluihin, niin Ria Novostin mukaan venäläiset käyttivät tänä vuonna(2010) yli 600miljardia ruplaa eli sen 20miljardia dollaria asehankintoihin.

Mahtaako suunnitelmat onnistua?

"Russia's military expenditure has of late been steadily growing, and the country reportedly plans to increase the current defense budget of $40 billion by 50% in the next three years."

http://en.rian.ru/mlitary_news/20100205/157785368.html

Nyt on budjetti kokonaisuudessaan 40 miljardia taalaa. Siihen 50% korotus ja ollaan vasta 60 miljardin hujakoilla. Jos nyt oikein käänsin, niin tuo 50% korotus tulee kolmen vuoden aikana, eikä suinkaan vuosittain.

Merkittävä osa nykyisistä rahoista menee varmasti asevoimien ylläpitoon. Luultavasti sama käy ainakin osalle tulevien rahojen osalta. Joten milloin ja mistä tulevat rahat kalustohankintoihin? Jostain pitäisi löytyä 60 miljardia taalaa vuodessa joka ikinen vuosi! Sehän on 150% nykyisestä budjetista, josta ei riitä juuri taalaakaan uudishankintoihin. Jo lähivuosina Venäjän pitäisi saada ruuvattua puolustusbudjetti yli sadan miljardin vuodessa.

Ankaralla puolen tunnin googletuksella en löydä Venäjän öljyrahaston nykyistä tilaa. Käsittääkseni kyseisen rahaston varat ovat jossain 100-200 miljardin taalan kieppeillä. Raha on saatu useamman vuoden säästämisellä kasaan. Vaikka tuo raha ja tulevat öljytulot laitettaisiin lihoiksi (tai pikemminkin aseiksi), olisi suunnitellun hankintabudjetin toteuttaminen vaikeaa. Tosin tämä rahaston lisäksi on ilmeisesti muutoinkin vipattu rahaa pitkin maailmaa?

 

[Mosuri]

No oli miten oli, Mosuri voinee itse valaista meille mitä tarkoitti hyökkäyksellä maantietukikohtaan kirjoittamassaan viestissä. Jos puolustetaan oletettavasti maantietukikohtaa, niin siellä olevat hävittäjät tuskin odottavat perseellään ilmahyökkäystä tai naapuritukikohdan koneet senpuoleen. Tukikohtia luulisi perustettavan enemmän kuin pari-kolme. Kyllähän hävittäjätorjunta on osa ilmapuolustusta, eikö?

Tästä maantietukikohta kysymyksestä on jo oma ketjunsa. Huomaat varmaan itsekkin, että asetekniikan kehitys on jyrkästi vähentänyt maantietukikohtien käyttökelpoisuutta. Tuossa hornetit torjuu kaiken ajattelussa on vain yksi valtava ongelma. Kaikki kaupungit pl. Helsinki pitäisi suojata hävittäjien toimesta. Koska rahaa on tuhlattu vastuuttomasti ilmavoimien vaikutusvallan kasvattamiseen (ilmasta-maahan projektit ja ilmatorjunnan ottaminen ilmavoimien siipien alle=rannikkotykistön kohtalo). Nyt olemme siinä tilanteessa, että kolmea prikaatia lukuunottamatta yhdellekään maavoimien yksiköllä ei ole tyydyttävästi järjestettyä ilmatorjuntaa. Tämäkin ongelma sitten mukamas ratkaistaan horneteilla. Mikä luonnollisesti ilmavoimien resursseilla on mahdotonta.

Kokonaispuolustuksen ja varsinkin koko ilmapuolustuksen kannalta on mielestäni erittäin tärkeää että vihollisen ehdoton ilmaherruus pystytään kiistämään painopistealueilla niin pitkään kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa osaltaan hävittäjien suojaamista maassa mahdollisimman hyvin. Ryhmittäisin kyllä kylmästi osan yksiköistä jotka liikenevät (pl. mekanisoidut yhtymät, maavoimien huolto-ja ryhmitysalueet ja satamat) hävittäjätukikohtien suojaksi.

Minkä "kokonaispuolustuksen"? Tuollaista termiä en koskaan kuullut vaikka on tullut kuultua sekä ilmavoimien että ilmatorjunnan everstien luentoja. Nyt sitten pitäisi käyttää vähät it-aseet siihen, että suojataan jotain maantietukikohtia? Kun bukit poistuu valikoimista niin meillä ei ole edes sellaista asejärjestelmää joilla voisi torjua tykistöohjuksia. Mikään ei estä niiden osumista niihin hävittäjätukikohtiin tai vaikka kaupunkeihin, tehtaisiin ja siltoihin. 90 % prosenttia armeijasta on ilman kunnollista ilmatorjuntaa ja it-aseet pitäisi laittaa suojaamaan niitä voittamattomia hornetteja jotka sitten suojaavat 90 % armeijasta sekä 90% siviiliväestöstä. Jokin tässä nyt ei täsmää?

Vaikka tietämätön olenkin ja "vääristelen tosiasioita", olen tietoinen tutkille aiheutuvista uhista ja että tutkia joudutaan sammuttelemaan AR-ohjusiskun väistelemiseksi, eikä tämä siltikään ehkä auta. Tuo ilmavalvonnan tutkien ja vastatoimien ja vastatoimien-vastatoimien (ECCM) välillä käytävä kiss-hiiri leikki on varmasti melko monimutkaista ja siinä ratkaisee varmasti myös oveluus, eli miten laitteistoa käyttää, ryhmittää ym. En väitä tietäväni siitä mitään, mutta tuskin ongelma on ratkaistavissa muutamalla nopealla vastaiskulla vihollisenkaan puolelta.

Niin siinä on ehkä se ero, että minä olen saanut koulutuksen ja myös harjoitellut tuota ilmatorjunnan taistelun johtamista. Sinähän voit sitten itseoppineena ratkaista sen kuinka esim. ilmatorjuntapatteristo estää vaikka sead koneita laukomasta säteilyyn hakeutuvia ohjuksia tutkiin sen ilmahyökkäyksen aikana? Joka kerta kun avaat tutkan kone voi laukaista ohjuksen joka muuten hakeutuu kohti viimeistä sijaintipaikkaa vaikka laittaisit tutkan kiinni. Sieltä se lentää loilottaa selvästi rynkyn luotia nopeammin. Jopa tutkapasissa voi tulla kipeetä kun se 90-200 kiloa painava taistelukärki kukkuu antennissa tai vaikka 20 metrin päässä petäjän kyljessä.

Tämä tarkoittaa koko ilmapuolustuksen pelaamista yhteiseen pussiin ja yhteisen tilannekuvan kehittämistä moniaistilliseksi (tutkat, kamerat, kuulosuuntimet, ihmisaistit, ELSO ym.ym.),

Eli mies on kehittämässä jotain sellaista mikä on ollut olemassa jo kymmeniä vuosia? Suomessa otettiin jo 80-luvulla käyttöön johtamisjärjestelmä (yhtenä ensimmäisinä maista maailmassa) joka välitti reaaliaikaista ilmatilannekuvaa, omakoneilmoituksia, ja maalinosoituksia. Kentällä toimivat yksiköt saattoivat lähettää ilmamaalihavaintoja, tulitusilmoituksia, sijainti- ja valmiusilmoituksia sekä ilmoituksia tuhotuista maaleista. Tässä urakassa ilmatorjunta aselajina kantoi sen suurimman taakana ja hoiti sen kehitystyön. Näitä tuliasemapäätteitä vietiin jopa ryhmän tasalle ohjusjoukoissa.

Tällä foorumilla on ihan tarpeeksi "hornet huoria" jotka ei tiedä mitä eroa on ilmatilannekuvalla ja ilmavalvontaselosteella mutta kovasti tiedetään, miten "kokonaisilmapuolustus" pitäisi järjestää...

Suomessa on ollut järjestelmä jossa maa-, meri- ja ilmavoimilla on ollut omat ilmatorjuntajoukot. Ne jakavat ilmavoimien ylläpitämän ilmatilannekuvan ja tulen käyttöä voidaan kontrolloida keskitetysti. Eli maavoimat päättää mihin Jääkäriprikaati ilmatorjuntansa sijoittaa, mutta ilmavoimien pääjohtokeskus näkee mihin patteri on sijoitettu, mitä se havaitsee, ampuuko se maalia jne.. Nyt jostain syystä tämä pitkälle kehittynyt ja kaikkien puolustushaarojen tarpeita palveleva järjestelmä pitäisi lopettaa ja korvata hävittäjämiesten hegemonialla?

On melko huvittavaa, että maavoimilla on omat ilmailujoukot mutta ilmatorjunnan jonka joukoista 80 % tarjoaa suojaa taisteleville maavoimien joukoille pitäisi olla osa ilmavoimia.

Tässä sen näkee mihin ilmavoimien vastuuton propanganda johtaa. Ilmavoimat kirjoittaa katteettomia shekkejä siitä kuinka se pystyy suojaamaan suomalaiset asutuskeskukset, infran ja teollisuuden. Nyt on ryhdytty röyhkeästi valehtelemaan, että ilmavoimat voisi muka suojella jopa taistelevia joukkoja. Ainoastaan yhdysvaltojen ilmavoimat on antanut lupauksen ettei vihollisen ilmavoimat pääse hyökkäämään armeijan kimppuun. Kaikkien joukko-osastojen on kuitenkin varauduttava matalatorjuntaan mitä varten on hommattu runsaasti stingereitä. Kolmea prikaatia lukuunottamatta meidän armeijallamme ei ole kuranttia lähi-it:tä. Kyseessä on valtaisa virhe joka maksetaan kymmenien tuhansien miesten verellä mahdollisessa sotatilanteessa.

 

[ironside]

Koska rahaa on tuhlattu vastuuttomasti ilmavoimien vaikutusvallan kasvattamiseen (ilmasta-maahan projektit ja ilmatorjunnan ottaminen ilmavoimien siipien alle=rannikkotykistön kohtalo).

Ne rannikkotykistön joukot ovat tietääkseni yhä olemassa, ja ne toimintakelpoiset yksiköt (ohjukset) varsinkin? Samaan aikaan rannikkotykistön uhkakuva ruostuu Kaliningradissa ja Kronstadtissa, ja niemen nokkaan ja saarelmaan suuntaavat Alligator- ja Roputša-laivueet muisto vain.

Se ilmasta-maahan-projekti - joka vihdoin pääsee pykälään - muuten edustaa Suomen liikkuvinta ja kauaskantoisinta tulivoimaa. Millä muulla aselavetilla on Hornetin kaltainen strateginen liikkuvuus ja (kun ohjukset tulevat) kyky kolistaa vastapuolta useamman sadan kilometrin päästä? Kuulinko sanan "tykistöohjus"? Kuinka nopeasti MLRS-lavetti siirtyykään tulietäisyydelle sieltä väärästä paikasta, minne se on Murphyn sotalain mukaan sijoitettu? Tai se, että ATACMS kantaa 120 kilometriä eikä siitä ole unitary warhead -versiota joka saattaisi olla mukava vaihtoehto tytärammusten sirottelemiseen. Eikä kannata unohtaa, että MCTR-sopimus rajoittaa 300 kilometriä kantavien ohjusten myyntiä. Etelä-Korea joutui kehittämään oman risteilyohjuksensa kun sille ei saanut vastaavaa asejärjestelmää myydä.

kolmea prikaatia lukuunottamatta yhdellekään maavoimien yksiköllä ei ole tyydyttävästi järjestettyä ilmatorjuntaa.

Kolmea prikaatia ja muutamaa erikoisaselajia kuten erikoisjoukkoja lukuunottamatta meillä ei ole operaatiokykyisiä maavoimia.

Sinähän voit sitten itseoppineena ratkaista sen kuinka esim. ilmatorjuntapatteristo estää vaikka sead koneita laukomasta säteilyyn hakeutuvia ohjuksia tutkiin sen ilmahyökkäyksen aikana?

snip

Tällä foorumilla on ihan tarpeeksi "hornet huoria" jotka ei tiedä mitä eroa on ilmatilannekuvalla ja ilmavalvontaselosteella mutta kovasti tiedetään, miten "kokonaisilmapuolustus" pitäisi järjestää...

Johon perehtyneenä sinä voisit tietenkin valaista asiaa. Pitäisikö ostaa lisää it-ohjuskalustoa, joka on - kuten sanoit - jatkuvassa vaarassa nielaista tutkantuhoajaohjuksen, ja siksi joutuu toimimaan sotatilanteessa kuin salakyttä? Ja kuinka paljon sitä sitten pitäisi ostaa että piisaa - serbeillä oli 22 SA-6-patteria, 15 SA-3-patteria ja 7 SA-2-patteria, jotka ampuivat yhteensä 665 laukausta kohti Naton koneita, pudottaen kaksi (F-16 ja F-117) ja vaurioittaen yhtä, kun lisätään olkapääohjukset (rontti 800 ampumavalmista SA-7:aa ja SA-16:tta) ja SA-9:t (130 lavettia) mukaan ohjuslaukaisuja oli 815. Lopun aikaa ne olivat vaiti ja ampuivat ballistisia laukauksia ilman ohjausta. Ohjusten päälle voidaan sitten laskea jumalaton määrä tykkikalustoa.

Kaksi pudotusta ja yksi haavakko ei kovin hyvältä tulokselta kuulosta raskaasti aseistetulle ja IADS:n ohjaamalle ilmatorjuntajärjestelmälle.

Vai kannattaisiko sittenkin satsata niihin hävittäjiin, jotka voivat toimia tarpeen vaatiessa vaikka Turun, Vaasan, Seinäjoen, Oulun ja Kittilän lentokentiltä, siirtyä nopeasti sinne missä niitä tarvitaan, ja toimia suurempina keskityksinä kuin ne harvat ohjuspatterit? Serbian ilmavoimilla oli käyttökelpoista hävittäjäkalustoa viisitoista kappaletta, ja nekin MiG-29:n karvalakkimalleja joiden hyötyteho oli Hornetien vastaavaan verrattuna olematon, mutta silti joka ikinen strike package piti suojata ilmataistelua varten.

Yhdistetään näihin pari voimanmonikertaistajaa (tutkakoneet esimerkiksi, niitä kun on hiukan hankalampi tuhota kuin kiinteitä tutkia jotka ovat ensimmäisenä Venäjän shitlistillä kun sieltä päästetään sodan koirat irti), ja hävittäjien käyttö ilmatilan suojaukseen alkaa kuulostaa paremmalta.

Kyseessä on valtaisa virhe joka maksetaan kymmenien tuhansien miesten verellä mahdollisessa sotatilanteessa.

Niitä virheitä maksatetaan silloin muutenkin, päällimmäisenä se ettei olla liittouduttu länsimaiden kanssa. Lisätään päälle muut virheet (kuten se, että armeijan pääosan muodostaa kuuskakkonen-norinco-kumisaappaat-joukot joilla ei ole mitään liikkumiskykyä) ja ilmatorjunnan "alasajo" alkaa kuulostaa melko pieneltä.

 

[SJ]

Niin siinä on ehkä se ero, että minä olen saanut koulutuksen ja myös harjoitellut tuota ilmatorjunnan taistelun johtamista. Sinähän voit sitten itseoppineena ratkaista sen kuinka esim. ilmatorjuntapatteristo estää vaikka sead koneita laukomasta säteilyyn hakeutuvia ohjuksia tutkiin sen ilmahyökkäyksen aikana? Joka kerta kun avaat tutkan kone voi laukaista ohjuksen joka muuten hakeutuu kohti viimeistä sijaintipaikkaa vaikka laittaisit tutkan kiinni. Sieltä se lentää loilottaa selvästi rynkyn luotia nopeammin. Jopa tutkapasissa voi tulla kipeetä kun se 90-200 kiloa painava taistelukärki kukkuu antennissa tai vaikka 20 metrin päässä petäjän kyljessä.

Milloin Venäläiset kehittivät sellaisen ARM:n joka osaa hakeutua tutkan viimeisimpään sijaintiin?

Jenkeilläkin tuollaiset ominaisuudet on kunnolla vain HARM:n viimeisimmässä mallissa ja sekin vaatii paikannukseen ristisuuntiman tutkaan, jotta sen ohjuksen MMW tutka tietää mistä etsiä sitä maalia.

 

[SJ]

Yhdistetään näihin pari voimanmonikertaistajaa (tutkakoneet esimerkiksi, niitä kun on hiukan hankalampi tuhota kuin kiinteitä tutkia jotka ovat ensimmäisenä Venäjän shitlistillä kun sieltä päästetään sodan koirat irti), ja hävittäjien käyttö ilmatilan suojaukseen alkaa kuulostaa paremmalta.

Mistä kiinteistä tutkista nyt muuten puhutaan? KAVA tutkat ovat toki niin hitaasti siirrettäviä, että ne eivät pääse hyökkäyksen alta karkuun, mutta ne ovat siirrettäviä, joten jos niitä käytetään harmaassa vaiheessa varoen, niin vihollinen ei saa niitä kaikkia ensi-iskulla tuhottua. KEVA tutkat taas on menossa vaihtoon, joten ne vanhat kiinteät eivät ole enää pitkään ongelma. Siviililennonjohtotutkista en tiedä, mutta niitä ei kai ole tarkoitus käyttää muuhun kuin korkeintaan ennakkovaroitukseen sodan alkaessa.

 

[Mosuri]

Ne rannikkotykistön joukot ovat tietääkseni yhä olemassa, ja ne toimintakelpoiset yksiköt (ohjukset) varsinkin? Samaan aikaan rannikkotykistön uhkakuva ruostuu Kaliningradissa ja Kronstadtissa, ja niemen nokkaan ja saarelmaan suuntaavat Alligator- ja Roputša-laivueet muisto vain.

Ja uutta valmistuu telakoilta ja lisää tilataan Ranskasta? Miten rannnikkopuolustusta on muka kehitetty liittymisen jälkeen? Vau kaksi komppaniaa väyläohjuksia ja rannikkojääkärikoulutusta jatketaan. Rannikkotykistökoulutus on lopetettu ja myös liikkuva tykistö on paljolti lakkautettu. Merivoimien linja on selvä purjehtivat yksiköt saavat 90 % resursseista ja rannikkopuolustus loput.

[Se ilmasta-maahan-projekti - joka vihdoin pääsee pykälään - muuten edustaa Suomen liikkuvinta ja kauaskantoisinta tulivoimaa. Millä muulla aselavetilla on Hornetin kaltainen strateginen liikkuvuus ja (kun ohjukset tulevat) kyky kolistaa vastapuolta useamman sadan kilometrin päästä? Kuulinko sanan "tykistöohjus"? Kuinka nopeasti MLRS-lavetti siirtyykään tulietäisyydelle sieltä väärästä paikasta, minne se on Murphyn sotalain mukaan sijoitettu? Tai se, että ATACMS kantaa 120 kilometriä eikä siitä ole unitary warhead -versiota joka saattaisi olla mukava vaihtoehto tytärammusten sirottelemiseen. Eikä kannata unohtaa, että MCTR-sopimus rajoittaa 300 kilometriä kantavien ohjusten myyntiä. Etelä-Korea joutui kehittämään oman risteilyohjuksensa kun sille ei saanut vastaavaa asejärjestelmää myydä.

No tykistöohjuksilla vaikuttaa muutamassa minuutissa satojen kilometrien päähän ja niiden torjuminen on hyvin vaikeaa. Kaiken lisäksi ne ovat halvempia aseita kuin Hornetin ylimainostetut ja venäläistä ilmapuolustusta vastaan tehottomat aseet. Noi puheet, että ATACMS kantaisi vain 120 kilometriä ovat juuri niitä likaisia valheita mitä ilmavoimat levittää.

Ilman muuta on selvää, että suomalaisten kannattaa hankkia tykistöohjuksia ja risteilyohjuksia. Missään nimessä ei ole järkevää käyttää hornettia lavettina. Se on kallista ja hornetin taistelunkestävyys on huono kun tehtävänä on toimittaa aseita vihollisten läheisyyteen. (Toki eihän isänmaan etu paina mitään kun taistellaan puolustuhaarojen välillä vallasta ja määrärahoista. Aikaisemminhan tällekkin foorumille kirjoitteli eräs insinööri joka väitti erästä täydeksi sudeksi paljastunutta järjestelmää hyväksi. Mies katkeroitui ja ryhtyi ilmavoimien lobbariksi kun ilmatorjuntakoululla avoimesti naureskeltiin miehen "asiantuntijalausunnoille".)

Johon perehtyneenä sinä voisit tietenkin valaista asiaa. Pitäisikö ostaa lisää it-ohjuskalustoa, joka on - kuten sanoit - jatkuvassa vaarassa nielaista tutkantuhoajaohjuksen, ja siksi joutuu toimimaan sotatilanteessa kuin salakyttä? Ja kuinka paljon sitä sitten pitäisi ostaa että piisaa - serbeillä oli 22 SA-6-patteria, 15 SA-3-patteria ja 7 SA-2-patteria, jotka ampuivat yhteensä 665 laukausta kohti Naton koneita, pudottaen kaksi (F-16 ja F-117) ja vaurioittaen yhtä, kun lisätään olkapääohjukset (rontti 800 ampumavalmista SA-7:aa ja SA-16:tta) ja SA-9:t (130 lavettia) mukaan ohjuslaukaisuja oli 815. Lopun aikaa ne olivat vaiti ja ampuivat ballistisia laukauksia ilman ohjausta. Ohjusten päälle voidaan sitten laskea jumalaton määrä tykkikalustoa.

En nyt oikein ymmärrä tuon vertailun hienoutta. Serbialla oli noin laivueen verran kohtuullisen ajanmukaisia hävittäjiä jotka tosin kärsivät varaosien puutteesta. Ilmatorjunta sai sentään aikaiseksi pudotuksia päinvastoin kuin hävittäjät. Toki serbian ilmatorjunnan kalusto oli vanhentunutta, mutta tiettyjä johtopäätöksiä voidaan tehdään SA-6:n taistelunkestävyys oli huomattavasti parempi kuin suhteellisen liikuntakyvyttömien SA-2 ja SA-3 yksiköiden. Todellisuudessa suomalaiset joutuvat käyttämään samantapaista taktiikkaa selvän ilmaylivoiman edessä. Passiiviset sensorit ja aisti-ilmavalvonta hälyttävät kun naapuri tulee kylään ja lyhyillä valvontatutkien valaisuilla määritetään silloin tällöin tarkempaa tilannetta. Ampuvat yksiköt eivät välttämättä käytä etsintätutkiaan vaan esim. Crotalet käyttävät tutkaansa vain ohjuksen ohjaamiseen maaliin. Maali yritetään saada seurantaan lämpökameralla.

Vai kannattaisiko sittenkin satsata niihin hävittäjiin, jotka voivat toimia tarpeen vaatiessa vaikka Turun, Vaasan, Seinäjoen, Oulun ja Kittilän lentokentiltä, siirtyä nopeasti sinne missä niitä tarvitaan, ja toimia suurempina keskityksinä kuin ne harvat ohjuspatterit? Serbian ilmavoimilla oli käyttökelpoista hävittäjäkalustoa viisitoista kappaletta, ja nekin MiG-29:n karvalakkimalleja joiden hyötyteho oli Hornetien vastaavaan verrattuna olematon, mutta silti joka ikinen strike package piti suojata ilmataistelua varten.

Minun puolestani voit hajauttaa koneet vaikka 20 kentälle. Ensimmäisen sotapäivän aikana noille kentille ammutaan 100-200 tykistöohjusta vaikka kone olisi selvinnyt sirotepommeista ja taistelukärjet olisivat osuneet valemaaleihin niin pioneerit raivaavat vielä monttuja ja sirotemiinoja kiitoradoilta kun vihollisen rynnäkkökoneet tulevat viimeistelemään tuhotyön. Toki vaikka koneita olisi laivueen verran vielä jäljellä ensimmäisen sotaviikon jälkeen niin ne joutuvat lähinnä piileskelemään ja pääsevät lähinnä lopettamaan ilmatorjunnan siipirikoiksi ampumia koneita niiden vaappuessa kohti kotikenttää. Mitään todellista kykyä haastaa vihollisen ilmaylivoima ei enää ole. On täysin selvää, että hornettien hienoilla ilmasta maahan aseilla ei tee mitään, koska vihollisen Awacsit ohjaavat jokaisen havaitun parven kimppuun yhdestä kolmeen laivuetta.

 

[ironside]

Milloin Venäläiset kehittivät sellaisen ARM:n joka osaa hakeutua tutkan viimeisimpään sijaintiin?

AS-11 Kilter eli Kh-58 osasi sen, ja se otettiin käyttöön 1982, ja uudemmissa on laajakaistainen hakupää eikä se perinteinen venäläinen "eri hakupää eri uhkakuvaa vastaan"-kapeakaistainen.

Jenkeilläkin tuollaiset ominaisuudet on kunnolla vain HARM:n viimeisimmässä mallissa

Tuota, jo Vietnamin aikainen AGM-78 Standard-ARM pani tutkan paikan muistiin ja ohjautui siihen jos tutka sammutettiin. Ovelat pohjoisvietnamilaiset oppivat sammuttamaan tutkan jos epäilivät muistittoman Shriken tulevan kohti, mutta kun kohti tulikin Standard...

jotta sen ohjuksen MMW tutka tietää mistä etsiä sitä maalia.

MMW-tutka? HARM on passiivinen ohjus, ei mikään Longbow-Hellfire.

 

[ironside]

KAVA tutkat ovat toki niin hitaasti siirrettäviä, että ne eivät pääse hyökkäyksen alta karkuun, mutta ne ovat siirrettäviä

Jos ne ovat "hitaasti siirrettäviä", ne eivät ole siirrettäviä. Venäläinen Long Track on siirrettävä kaukovalvontatutka, suomalainen Thomson 22XX ei.

KEVA tutkat taas on menossa vaihtoon

Vihdoin viimein.

 

[ironside]

Ja uutta valmistuu telakoilta ja lisää tilataan Ranskasta?

Ja niitä on tulossa niin paljon, että riittää joka laivastolle valtavaan kertanostoon kuten Alligatoreita, Roputšoja ja Polnotšnyitä ennen vanhaan?

Rannikkotykistökoulutus on lopetettu ja myös liikkuva tykistö on paljolti lakkautettu.

Mitenkäs ne kuormureilta laukaistavat RBS15:t, joilla on luultavasti hiukan enemmän kantamaa ja tuhovoimaa kun satamillisellä tai 130-millisellä?

Kaiken lisäksi ne ovat halvempia aseita kuin Hornetin ylimainostetut ja venäläistä ilmapuolustusta vastaan tehottomat aseet.

Georgialaiset Frogfootit pitivät suuren ja mahtavan ilmapuolustusta pilkkanaan koko sodan ajan, jopa niin hyvin että venäläiset eivät saaneet ilmaherruutta koko konfliktin aikana. Muistan venäläisten ilmavoimien upseerien itkeneen, että ilkeät georgialaiset olivat maalanneet Frogfooteihin punatähti-kansallisuustunnukset eivätkä it-joukot voineet ampua, I shit you not. Ilmeisesti Odd Rods on pelkkä kauneuspilkku.

Noi puheet, että ATACMS kantaisi vain 120 kilometriä ovat juuri niitä likaisia valheita mitä ilmavoimat levittää.

Arvaa kaksi kertaa myytäisiinkö Block IA:ta Suomeen, kun sitä ei ole myyty muille valtioille kuin Etelä-Korealle, ja sinnekin pitkin hampain (kantamaksi kerrotaan 290 kilometriä, joka kolistelee sitä MCTR-rajaa). Ilmasta laukaistavia ohjuksia rajoitukset eivät koske. Suomi saisi sen Block I:n, jonka kantama on 120 kilometriä.

Se on kallista

Etelä-Korea maksoi sadasta Block IA:sta 300 miljoonaa dollaria.

hornetin taistelunkestävyys on huono kun tehtävänä on toimittaa aseita vihollisten läheisyyteen.

Matalalähestyminen tutkakatveessa ja ohjuksen laukaisu 300+ kilometrin päästä ei kovin huonolta taistelunkestävyydeltä vaikuta. Vai näkeekö se maaginen venäläinen tutka maanpinnan läpi?

Ilmatorjunta sai sentään aikaiseksi pudotuksia päinvastoin kuin hävittäjät.

Kaksi pudotusta ja yhden haavakon 800 laukauksella, eli jokaista pudotusta kohti ammuttiin 400 ohjusta. Sitä paitsi pudotuslukemien sijaan kannattaisi tutkia sitä, onnistuiko serbien it suorittamaan mission killejä, eli pakottamaan iskuosastot keskeyttämään tehtävänsä. Lyhyt vastaus: ei onnistunut. Sitä paitsi Serbia hävisi sodan.

Ampuvat yksiköt eivät välttämättä käytä etsintätutkiaan vaan esim. Crotalet käyttävät tutkaansa vain ohjuksen ohjaamiseen maaliin.

Jolloin saadaan kohti SEAD-suojakoneen vastalaukaus.

Ensimmäisen sotapäivän aikana noille kentille ammutaan 100-200 tykistöohjusta

Miksei niitä ammuttu Georgiassa, vaikka ohjuksia oli rajan läheisyydessä hurumykky? Tbilisin kenttääkin ilmapommitettiin koko ajan ja silti georgialaiskoneet operoivat siltä.

On täysin selvää, että hornettien hienoilla ilmasta maahan aseilla ei tee mitään, koska vihollisen Awacsit ohjaavat jokaisen havaitun parven kimppuun yhdestä kolmeen laivuetta.

Kuten ne tekivät esimerkiksi Georgiassa, jossa oli paikalla seitsemänkymmentä Flankeria ja useampi Mainstay jatkuvaan ilmaherruustoimintaan, ja silti Georgian Frogfootit pommittivat venäläisjoukkoja koko sodan ajan?

 

[SJ]

Milloin Venäläiset kehittivät sellaisen ARM:n joka osaa hakeutua tutkan viimeisimpään sijaintiin?

AS-11 Kilter eli Kh-58 osasi sen, ja se otettiin käyttöön 1982, ja uudemmissa on laajakaistainen hakupää eikä se perinteinen venäläinen "eri hakupää eri uhkakuvaa vastaan"-kapeakaistainen.

Jenkeilläkin tuollaiset ominaisuudet on kunnolla vain HARM:n viimeisimmässä mallissa

Tuota, jo Vietnamin aikainen AGM-78 Standard-ARM pani tutkan paikan muistiin ja ohjautui siihen jos tutka sammutettiin. Ovelat pohjoisvietnamilaiset oppivat sammuttamaan tutkan jos epäilivät muistittoman Shriken tulevan kohti, mutta kun kohti tulikin Standard...

Tietääkseni nuo (tai siis standard ARM osaa, toisesta veikkaan, että se tekee lähinnä saman) osaavat vain tallentaa suunnan johon olivat menossa ja sitten lentää sinne inertia systeemin mukaan. Ainakaan jenkit eivät ole olleet tyytyväisiä, joten ilmeisesti se ei ole kylliksi tarkka.

jotta sen ohjuksen MMW tutka tietää mistä etsiä sitä maalia.

MMW-tutka? HARM on passiivinen ohjus, ei mikään Longbow-Hellfire.

Hellfiressä ei ole omaa tutkaa. Ja näin sanoo wikipedia: "The newest upgrade is the AGM-88E Advanced Anti Radiation Guided Missile (AARGM) built by Alliant Techsystems, which is a joint venture by the Italian Ministry of Defense and the US Department of Defense.

The AARGM will feature the latest software, enhanced capabilities intended to counter radar shutdown, passive radar and active millimeter wave seekers. It will be released in November 2010."

 

[SJ]

Ampuvat yksiköt eivät välttämättä käytä etsintätutkiaan vaan esim. Crotalet käyttävät tutkaansa vain ohjuksen ohjaamiseen maaliin.

Jolloin saadaan kohti SEAD-suojakoneen vastalaukaus.

Jos ehtii ampua ennen kuin ohjus osuu ja silloinkin ongelmana on se, että kone saattaa silti tuhoutua, joka on aika huono vaihtosuhde. Lisäksi siinä se ohjuksen ohjaamiseen käytetty säde on hyvin kapea ja sivuaallot ovat minimoitu. Saattaapa tuossa uudistetussa Crotalessa lisätty tutkiin joitakin LPI ominaisuuksia (jos niitä ei aikaisemmin ollut), joten sekin tekee SEAD hommat vaikeaksi.