Ilmatorjunta

Kuin suoraan foorumilta olevan 500 HIMARS:ia -ilmoituksen jatkoksi olkapääohjuksia. 600 laukaisinta ja 3500 ohjusta.

Siinä meille vähän kirittävää... :(


Poland orders 600 Piorun MANPADS and 3,500 surface-to-air missiles for Polish army​

Defense News June 2022 Global Security army industry Posted On Thursday, 23 June 2022 18:18

facebook sharing button

twitter sharing button

pinterest sharing button

linkedin sharing button

sharethis sharing button






According to information published on the Twitter account of PGZ on June 23, 2022, the Polish Armaments Group (PGZ) has signed a contract with the Polish Ministry of Defense for the delivery of 600 Piorun MANPADS air defense missile launcher systems as well as 3,500 missiles that will be manufactured by the Polish company Mesko.
Follow Army Recognition on Google News at this link

Army Recognition Global Defense and Security news

Polish-made Piorun MANPADS MAN-Portable Air-Defense System.(Picture source Army Recognition)

Citing information published by PGZ, the delivery of the 600 Piorun MANPADS launcher systems and the 3,500 missiles will take place over several years, but the first air defense weapons and missiles will already be this year.
Mesko is a Polish Company and a subdivision of PGZ with headquarters in Skarżysko-Kamienna, Poland that produces various munitions and weapon systems. Mesko is also the producer of the Piorun MANPADS (Man-portable air-defense systems).
Citing information from the Polish defense website "Defence24", Piorun missiles have been delivered to the Polish Armed Forces since 2018, and recently, the MANPADS air defense missile systems were also delivered to Ukraine. The United States also decided to procure these systems. Other nations have also expressed interest in the Piorun MANPADS.
The Piorun also called GROM-M and nicknamed "Thunder" is a modernized version of the GROM MANPADS (MAN-Portable Air-Defense Systems) including a single-shot short-range missile designed and manufactured by the Polish Company MESKO based on the Soviet-made 9K38 Igla (SA-18 Grail).
The Piorun MANPADS is designed to be operated by one soldier. It consists of a single-stage projectile, a single-use tubular launcher, a starting mechanism, and an on-ground power supply. The Piorun missile can hit a flying target at a distance from 400 m to 6 km and from an altitude of 10 m minimum to 4 km maximum. The missile has a weight of 2 kg. A proximity fuse is used to allow more effective destruction of small-size aerial targets, such as UAVs.
 
Mitä sanotte kannattaisiko PV:n ostaa noita Piorun ohjuksia että saataisiin manpads pataljoona/komppania tasolle. Mitä silloin kannattaisi tehdä Stingerielle, pidetään prikaati tasolla/lähetetään Ukrainaan?
 
Mitä sanotte kannattaisiko PV:n ostaa noita Piorun ohjuksia että saataisiin manpads pataljoona/komppania tasolle. Mitä silloin kannattaisi tehdä Stingerielle, pidetään prikaati tasolla/lähetetään Ukrainaan?
Paha sanoa mikä tai mitkä ovat järkeviä hankintoja kun rakennetaan tasapainoista kokonaisuutta. Kaikkea on kuitenkin liian vähän. Ehkä kannattaisi hankkia uusia asejärjestelmiä tai sitten vaikkapa lisää ohjuksia nykyisiin. Ja jos hankitaan uusia järjestelmiä niin ehkä niiden pitäisi olla olkapääohjuksia tai sitten jotain ihan muuta.

Komppanioille tai pataljoonille niitä ei missään nimessä pidä jakaa vaan pitää ilmatorjunta kokonaisuutena omassa ringissään.
 
Mitä sanotte kannattaisiko PV:n ostaa noita Piorun ohjuksia että saataisiin manpads pataljoona/komppania tasolle. Mitä silloin kannattaisi tehdä Stingerielle, pidetään prikaati tasolla/lähetetään Ukrainaan?

Mikäli en aivan väärin muista, Piorunin edeltäjä Grom oli meillä Suomessa mukana kilpailutuksessa, jonka Stinger voitti. Eli miksi ostaa jotakin muuta kuin lisää Stingeriä, kun Stinger on jo sisäänajettu järjestelmään ja sille on jo valmiiksi koulutetut käyttäjät? Tarjoaako Piorun jotakin merkittävästi parempaa?
 
Mikäli en aivan väärin muista, Piorunin edeltäjä Grom oli meillä Suomessa mukana kilpailutuksessa, jonka Stinger voitti. Eli miksi ostaa jotakin muuta kuin lisää Stingeriä, kun Stinger on jo sisäänajettu järjestelmään ja sille on jo valmiiksi koulutetut käyttäjät? Tarjoaako Piorun jotakin merkittävästi parempaa?
Jos Stingeriä ei ole saatavilla mutta halutaan olkapääohjuksia ASAP?

Eikö foorumille myös ole tyypillistä että esitetään hankittavaksi rinnakkainen järjestelmä jollekin mitä meillä jo on sen sijaan että paikattaisiin joku järjestelmään jäänyt aukko?
 
Mikäli en aivan väärin muista, Piorunin edeltäjä Grom oli meillä Suomessa mukana kilpailutuksessa, jonka Stinger voitti. Eli miksi ostaa jotakin muuta kuin lisää Stingeriä, kun Stinger on jo sisäänajettu järjestelmään ja sille on jo valmiiksi koulutetut käyttäjät? Tarjoaako Piorun jotakin merkittävästi parempaa?
Lähes tuplasti suurempi taistelukärki, pidempi kantama ja lakikorkeus. Ilmeisesti myös saatavilla suurempia määriä ja nopeammin ainakin niille jotka eivät jää kauan miettimään. Jos oikein laskin niin Puola osti 220 M€:lla 9 % enemmän ohjuksia kuin samalla hinnalla saisi Stingereitä ja kauppaan silti kuului 420 laukaisulaitteita.

Piorun vs. Stinger
 
Lähes tuplasti suurempi taistelukärki, pidempi kantama ja lakikorkeus. Ilmeisesti myös saatavilla suurempia määriä ja nopeammin ainakin niille jotka eivät jää kauan miettimään. Jos oikein laskin niin Puola osti 220 M€:lla 9 % enemmän ohjuksia kuin samalla hinnalla saisi Stingereitä ja kauppaan silti kuului 420 laukaisulaitteita.
Eniten mietin juuri tuota kappale määrää ja kykyä saada nopeasti lisää tarvittaessa Pioruin eduiksi, siitä on uutisoitu että Stingerin tuotannossa on ongelmia vanhojen komponenttien takia ja koska sitä ei modernisoitu suunnitteilla olevan korvaavan manpadin takia.
 
Jos Stingeriä ei ole saatavilla mutta halutaan olkapääohjuksia ASAP?

Eikö foorumille myös ole tyypillistä että esitetään hankittavaksi rinnakkainen järjestelmä jollekin mitä meillä jo on sen sijaan että paikattaisiin joku järjestelmään jäänyt aukko?

Jenkit tilasivat justiinsa viime kuussa n. 1400 Stingeriä Ukrainaan toimitettujen tilalle. Luulisi siis olevan saatavilla (tuotannossa) ja toimitusaikakin voisi olla puolalaisia lyhyempi? Kuvittelen ainakin, että puolalaisten linjastoilla on töitä joksikin aikaa tuollaisen 3500 ohjuksen erän kanssa...

Jälkimmäinen on totta. :) Kun vielä saataisiin NSM:t Gabrielin rinnalle... :love:
 
Lähes tuplasti suurempi taistelukärki, pidempi kantama ja lakikorkeus. Ilmeisesti myös saatavilla suurempia määriä ja nopeammin ainakin niille jotka eivät jää kauan miettimään. Jos oikein laskin niin Puola osti 220 M€:lla 9 % enemmän ohjuksia kuin samalla hinnalla saisi Stingereitä ja kauppaan silti kuului 420 laukaisulaitteita.

Piorun vs. Stinger

Harmi vain, että tietoa löytyy aika monenlaista. Kantamakin on mahdollista ilmoittaa niin monella tavalla (kuinka pitkälle ohjus lentää, etäisyys jolta loittoneva maali voidaan vielä saavuttaa, etäisyys jolta hakupää saa lukituksen maaliin...). Taistelukärjeksi voidaan ilmoittaa räjähteen osuus, tai räjähde ja sirpaloituva materiaali tai jopa sytytin voidaan laskea osaksi taistelukärkeä. Ja mikä sitten on luotettava lähde?

Esim. FIM-92C Stinger (eli 35 vuotta sitten esitelty malli) saa tässä Iglaa käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa taistelukärjeksi 1,0 kg, samoin Stingerin oman artikkelin tietolaatikossa esiintyy sama luku. Toisaalta Army Technology kertoo räjähdettä olevan jopa 1 paunan verran ja että sitä ympäröi pyroforinen titaanisylinteri ja että tappava taistelukärki ("lethal warhead") painaisi yhteensä 3 kg.

Military Today kertoo seuraavaa (taulukoin nämä):

PiorunStinger
Taistelukärki1,82 kg3 kg
Pystyulottuvuus4 km3,5-3,8 km
Vaakaulottuvuus6 km4-8 km
Ohjuksen paino10,5 kg10,1 kg


On toki myönnettävä, että Piorunin ulottuvuus näyttäisi olevan verran parempi ainakin paperilla. Military Today osasi kertoa, että FIM-92B lentäisi jopa 4,8 km päähän ja 3,8 km korkeuteen, Designation Systems tarjoaa samoja lukuja noin ylipäätään. Tuoreempien Stinger-mallien osalta ei ole tarkkaa tietoa (pl. peruttu Block II, jolle tuo Stingerin 8 km vaakaulottuvuus ilmeisesti on).

Loppujen lopuksi en kuitenkaan antaisi ihan mahdotonta huomiota näille kantamaominaisuuksille tai taistelukärjen koolle. Liikaa jää pinnan alle, jotta kokonaisuutta voisi arvioida mielekkäästi. Mikä on esim. hakupään herkkyys ja toisaalta häirinnänsieto? Miten sytytin käyttäytyy eri maalien kanssa ja mikä sen häirittävyys on? Entä ohjuksen lento-ominaisuudet, onko suora osuma todennäköisempi jommalla kummalla? Entä ohjuksen nopeus (lentoaika maaliin)? Laukaisulaitteen käytettävyys?

Hinnan osalta Piorun vaikuttaa kylläkin houkuttelevalta. Tästä uusimmasta 3500 ohjuksen diilistä kerrotaan, että se olisi 780 miljoonaa USD. Yhdysvaltain tilaus 1300 ohjuksesta on arvoltaan 624,6 miljoonaa USD. Eli kustannuksilla Piorun saattaa kyllä kilpailla.
 
Jenkit tilasivat justiinsa viime kuussa n. 1400 Stingeriä Ukrainaan toimitettujen tilalle. Luulisi siis olevan saatavilla (tuotannossa) ja toimitusaikakin voisi olla puolalaisia lyhyempi? Kuvittelen ainakin, että puolalaisten linjastoilla on töitä joksikin aikaa tuollaisen 3500 ohjuksen erän kanssa...

Jälkimmäinen on totta. :) Kun vielä saataisiin NSM:t Gabrielin rinnalle... :love:
Paha sanoa kumpi tuottaa tavaraa nopeammin? Ei tuo jenkkienkään tahti päätä huimaa.

Mut kaiken kaikkiaan olisi varmasti näppärintä ostaa lisää Stingereitä eikä sekaantua uuteen järjestelmään. Jos joku niitä myisi.
 
Paha sanoa kumpi tuottaa tavaraa nopeammin? Ei tuo jenkkienkään tahti päätä huimaa.

Mut kaiken kaikkiaan olisi varmasti näppärintä ostaa lisää Stingereitä eikä sekaantua uuteen järjestelmään.

Mistral 3 kiihottaa minua. Mistral taitaa olla ainoa länsimainen MANPADS IIR-hakupäällä (jos unohdetaan se japanilainen ohjus), eli pitäisi löytyä herkkyyttä ja häiriönsietoa eikä ohjus varmaan ole varmaan ainakaan pahentunut ajan myötä. Merivoimillahan oli aikanaan Mistraleja.

Toki Ranskan presidentti on keitetty hieman al denteä löysemmäksi. Toisaalta enpä luottaisi etulinjan Puolaankaan aseavun tarjoajana huolimatta Ukrainasta.
 

Norjassa on vissiin yksi ylimääräinen. Se piti jossakin vaiheessa vaihtaa Hollannin kanssa päikseen PzH 2000:een ja kuulemma Kroatiakin on ollut kiinnostunut. Täytynee olla se?

Jos ei sitten ole ankka. Vähän arveluttaa, kun läntisiä hävittäjiäkään ei ole toimitettu. Miten sitten NASAMS ja erityisesti AMRAAM? Toki toimitus on luultavasti AIM-120B ohjuksilla, jotka ovat jo poistuvaa tavaraa, eli pienempi vuotoriski.
 

Jutussa on tällainen huu haa:

Ukrainian officials have asked for the missile defense system, known as a NASAMS system, given the weapons can hit targets more than 100 miles away, though the Ukrainian forces will likely need to be trained on the systems, a source said.
 
No se on perus kun politiikantoimittajat googlaa suurin piirtein ekaa kertaa aiheesta. Olisi luullut, että DC:n NASAMSeista olisi kirjoitettu juttuja ja sellaiseen olisivat törmänneet. Mutta taisi kelvata wikipedian AMRAAM-sivu.
 
Jutussa on tällainen huu haa:

Ukrainian officials have asked for the missile defense system, known as a NASAMS system, given the weapons can hit targets more than 100 miles away, though the Ukrainian forces will likely need to be trained on the systems, a source said.
Jospa on kyse samanlaisista NASAMS pattereista joita on suomelle tulossa? Tavan NASAMS päivitetty joko BARAK 8 tai DAVID'S SLINGllä :cool:
 
Ukrainian officials have asked for the missile defense system, known as a NASAMS system, given the weapons can hit targets more than 100 miles away, though the Ukrainian forces will likely need to be trained on the systems, a source said.
Jospa on kyse samanlaisista NASAMS pattereista joita on suomelle tulossa? Tavan NASAMS päivitetty joko BARAK 8 tai DAVID'S SLINGllä :cool:

Vapaasti suomentaen: "Ukrainalaisviranomaiset ovat pyytäneet saada ohjuspuolustusjärjestelmän, joka tunnetaan NASAMS-järjestelmänä, sillä aseet voivat osua maaleihin yli 100 mailin päässä --"

Eli risteilyohjusten torjuntaan ilmeisestikin... ja lyön vasemman kivekseni vetoa, että ukrainalaiset eivät ammu siitä mitään AIM-120B:tä uudempaa.
 
Viimeksi muokattu:

Ukraine To Get Same Surface-To-Air Missiles That Protect U.S. Capital: Report​

Ukraine looks set for a much-needed upgrade to its hard-pressed Soviet-era ground-based air defense systems in the form of NASAMS.​

byThomas NewdickJun 27, 2022 1:47 PM

NASAMS

Kongsberg
Share

Thomas NewdickView thomas newdick's Articles
CombatAir
Ukraine’s repeated requests for more capable ground-based air defense systems look likely to be fulfilled, with reports that the United States is close to announcing it will supply the National Advanced Surface-to-Air Missile System, or NASAMS. This system is one that Kyiv has considered introducing itself in the past and Ukrainian Air Force pilots have also highlighted it as the best solution to overhaul the country’s surface-to-air missile inventory.
According to a report from CNN, citing an anonymous source, a U.S. announcement regarding the purchase of NASAMS systems for Ukraine is likely to come this week. It is expected to be part of the latest package of arms and other support for Kyiv, together with additional artillery ammunition and counter-battery radars.



A timeline for the delivery of NASAMS has not yet been revealed but the Ukrainian Armed Forces will need to spend time training on these unfamiliar systems. The number of systems and their value is also unknown at this stage, although the wording of the CNN report makes it sound like a single battery to start.
14495835316_d381013eb7_o-scaled.jpg

Test launch of NASAMS, here seen firing an AIM-120 AMRAAM missile. Kongsberg
Speaking to reporters today, National Security Advisor Jake Sullivan provided few details but did confirm that Ukraine was in line to get new air defense systems:
“I’ve seen the reports of specific details around advanced air defense capabilities that the United States is preparing to provide to the Ukrainians. I can confirm that we are, in fact, in the process of finalizing a package that includes advanced air defense capabilities. I won’t get into the details of the system. I’ll wait until the contract actually gets done. But this week, as the President told his fellow G7 leaders — and as he told President Zelenskyy — we do intend to finalize a package that includes advanced medium- and long-range air defense capabilities for the Ukrainians, along with some other items that are of urgent need.”
Previously, Ukrainian President Volodymyr Zelensky had called upon Norway to provide NASAMS, a system that was developed by Raytheon in cooperation with Norway’s Kongsberg Defense. While Norway has provided Ukraine with heavy weaponry since the war began, including self-propelled artillery, it’s not transferred any examples of NASAMS.



The expected next U.S. security package for Ukraine will follow another $450 million of military aid announced last week. That package, which you can read more about here, included four more M142 High Mobility Artillery Rocket Systems, or HIMARS, 18 patrol boats, and 36,000 rounds of 105mm howitzer ammunition, as well as tactical vehicles, small arms, and more.
While NASAMS doesn’t offer the kind of range provided by higher-tier SAM systems, such as the S-300 series now in Ukrainian use, it represents a significant advance over the man-portable weapons that have constituted the bulk of the ground-based air defense systems provided to Kyiv since the war began. It's also far more modern than Ukraine's Soviet-era short and medium-range air defense systems. What’s more, at least two dozen Ukrainian S-300 launchers are confirmed as having been destroyed since the conflict began and there are few options for sourcing replacements for these Russian-made systems.





As for the mention of “long-range air defense capabilities for the Ukrainians” in Sullivan’s statement, that remains a mystery. It may even refer to the future delivery of Patriot SAM systems, which would provide a highly capable upper-tier complement to the NASAMS, as well as bring a significant anti-ballistic missile capability. At this stage, however, there is no official word on other potential systems that might be headed to Ukraine and this could have been just how he described NASAMS.
In terms of NASAMS performance, the closest counterpart in Ukrainian service is likely the Cold War-era Buk (SA-11 Gadfly), a highly mobile tracked system that has reportedly been particularly successful but which has also suffered its fair share of attrition. The Buk has a maximum engagement range of 22 miles but shares the same problem as the S-300, in that only limited numbers (if any) are able to be transferred to Ukraine from NATO or other friendly nations.



The relatively limited maximum range of around 20 miles for NASAMS means it’s best suited to defend key infrastructure and population centers, a role that it fulfills in the United States, where it’s deployed permanently to various locales to protect Washington DC. Indeed, once Ukraine gets its hands on NASAMS it would not be surprising if it’s deployed to defend Kyiv, which, just last weekend, came under missile attack, for the first time in three weeks.
Indeed, NASAMS is also intended to engage low-flying cruise missiles, of the kinds that have been used extensively by Russia in the conflict so far. Targets can reportedly be engaged by NASAMS altitudes between 1,000 feet or even less and upwards of 50,000 feet. This capability would provide a major advantage over manned fighter jets which have also been used to intercept cruise missiles, with mixed results. Ukrainian Air Force MiG-29 pilot “Juice” told us that the low radar cross-section of cruise missiles, especially when combined with their low-altitude flight path, and electronic warfare jamming by third-party sources, can make it impossible to detect them using the fighter’s dated radar, or visually. “I think ground air defenses are much more capable against them,” Juice admitted, “they have a lot of kills of cruise missiles every day.”





A bolstered ability to counter Russian missile strikes is something that President Zelenskyy called for during his meeting today with G7 leaders. “His first request in the presentation he made was for further air defense systems,” National Security Advisor Jake Sullivan confirmed. “In particular, at the top of his mind was the set of missile strikes that took place in Kyiv and other cities across Ukraine, and his desire to get additional air defense capabilities that could shoot down Russian missiles out in sky. So, the President was able to be positively responsive to him on that.”
One other advantage of NASAMS is that it’s used in conjunction with the AN/MPQ-64 Sentinel radar, a type that Ukraine already uses.


Furthermore, via the Norwegian-designed Fire Distribution Center (FDC), NASAMS can be deployed in a distributed configuration, with radars and missile batteries connected via a NATO-standard datalink. With a full complement of nine launchers, 54 missiles are ready to fire, although the FDC can actually manage the simultaneous engagement of 72. Should one or more nodes within this network be destroyed, or otherwise go offline, the remainder will still work, providing a significant degree of redundancy. This should give it a far better chance of surviving the kinds of suppression of enemy air defenses (SEADS) missions that the Russian Aerospace Forces are increasingly flying, primarily employing the Kh-31P series (AS-17 Krypton) anti-radiation missile.



A live-fire test of the AMRAAM-ER variant for NASAMS at Andoya Space Defense Center, Norway, in April 2021:
As well as its radars, a NASAMS battery normally also includes at least one vehicle with an electro-optical/infrared sensor. This adds another layer of survivability, allowing targets to be engaged passively, without telltale radar emissions that could allow the enemy to target the NASAMS in turn under some conditions. This sensor is primarily used for positively identifying enemy targets though, as well as kill assessments following an engagement.



The exact version of NASAMS to be provided is unknown, but both NASAMS 2 and 3 are currently in service, with the latter being in production. While NASAMS 2 uses a surface-launched adaptation of the successful AIM-120 Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile (AMRAAM), NASAMS 3 employs the improved AMRAAM-ER (for Extended Range) missile. This latter adds the motor from another Raytheon product, the RIM-162 Evolved Sea Sparrow Missile (ESSM), to the AIM-120C-7 warhead and seeker. Having AMRAAM as one of its missile options means that, potentially, countries from across NATO and elsewhere could provide air-launched AIM-120s to Ukraine from their own stocks, especially the older AIM-120A/B models. Additionally, NASAMS 3 can be armed with the shorter-range AIM-9X Sidewinder missile, with infrared guidance, intended primarily to defeat cruise missiles.


NASAMS 3 also comes with the option of integrating the pan-European IRIS-T SL missile. In this form, the system is on order for Norway, as the Mobile Ground Based Air Defence System, with systems mounted on M113 armored personnel carrier chassis. It is conceivable that the Ukrainian systems may draw upon this technology, with Germany already committed to supplying IRIS-T SL batteries, although these won’t be available until the end of the year, at the earliest. Nevertheless, having IRIS-T missiles integrated with NASAMS would have the advantage of commonality with the German-supplied systems.
The earlier NASAMS 1, however, might also turn out to be an attractive option, providing there are stocks of these weapons readily available. The first-generation NASAMS is apparently now out of service and the status of the former Norwegian systems is unclear. If they could be secured, however, they could offer the advantages of being less complex than their successors and also less sensitive in terms of export status.

NASAMS_-_Ovelse_Seapie_2010-scaled.jpg

The launcher unit from a Norwegian NASAMS battery during an exercise in 2010. Soldatnytt/Wikimedia Commons
Another option would be for Ukraine to receive a mobile version of NASAMS, either like the M113-based option selected by Norway, or perhaps a wheeled variant, like that which has been offered on the rear of a Humvee multipurpose utility vehicle, which is also in Ukrainian service. Combined with AMRAAMs, this would provide a configuration very similar to the SLAMRAAM system that was originally developed for the U.S. Army.
SAM-HMMWV.jpg

A Humvee equipped with surface-launched AMRAAMs, as offered in the past by Raytheon. Wikimedia Commons
Overall, it’s clear that the Russian military continues to make extensive use of airpower over Ukraine. U.S. officials have not provided as many recent updates on their assessments of Russian air activity, but even after a significant reduction after the fall of Mariupol, the figure was 140 sorties in a 24-hour period in mid-May. Prior to taking that city, around 250-300 were being flown in each day. In contrast, as of this month, Ukrainian pilots said they were flying only 20 to 30 sorties per day.


The much smaller Ukrainian Air Force is now focused primarily on ground-attack sorties in support of troops engaged in eastern Ukraine, where Russia has been making significant advances. With more aircraft involved in offensive activities, the need for ground-based air defense systems becomes even greater, both to defend key objectives as well as close down airspace to the Russians, where possible. Furthermore, if NASAMS is supplied with AIM-120 AMRAAM missiles, which it is highly likely to be, that would potentially establish a footprint for the weapon in Ukraine that could help pave the way to providing the same missile to arm Ukrainian Air Force fighter jets.

There have been constant calls for Ukraine to replace its Soviet-era fighter jets with Western models, and delivery of AMRAAMs in advance of such a move would likely ensure Kyiv was also able to secure aircraft with AMRAAM capability. Notably, some non-NATO F-16 export customers have not been permitted to acquire AMRAAMs, for instance. Ukrainian fighter pilots have listed an active radar missile like AMRAAM as one of their top needs for successfully facing off against superior Russian fighters.


Among all the different arms supplied to Ukraine in recent months, NASAMS does stand out. Most previous SAMs delivered have either been low-level systems, including shoulder-launched missiles, or similar infrared-guided missiles in vehicle-mounted form. Only one long-range S-300PMU battery has been supplied.
Talking to The War Zone back in March about his hopes of receiving NASAMS, Ukrainian MiG-29 pilot Juice said: “We understand it’s fucking expensive. It’s like science fiction for us at the moment, but we need to start the decision-making process because it’s also our priority.”

Now, at last, it looks like as if 'science fiction' may soon become reality.
Contact the author: [email protected]
 
Back
Top