Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Venäjä suunnittelee Pantsirista arktiselle sopivaa telaversiota. Onko jollain lisätietoa siitä? Venäjä aikoo selkeästi panostaa arktiselle alueelle. Tälläinen kehitystyö lienee osa sitä. http://sputniknews.com/military/20150415/1020900763.html
Kupolin tehdas Izhevskissä ei kärsi pakotteista - tuotanto on vain kasvanut tänä vuonna. Tuottavat mm. TOR ja OSA-ilmatorjuntajärjestelmiä. Myös suomalaisia kiinnostavasti mm. varusteita ydinvoimaloihin. http://tass.ru/en/defense/819916
Jotenkin en usko ryssien pelastavan talouttaan asekaupalla ja osa tuonkin tehtaan tuotannosta taitaa mennä valtiolle.
John Hilly
Ylipäällikkö
Parolan It-seminaarin satoa (ilmatorjuntaseminaarista 5.9. Juuso Hyvärisen tekemä muistio)
ITPSV90:n tämänhetkinen tilanne: Leopard 2 Marksman
...Torni asejärjestelmineen on sama kuin edellisessä sukupolvessa. Yhdistetty tulenjohto- ja
valvontatutka on Marconi 400 -sarjaa. Valvontaetäisyys on 12 km ja seurantaetäisyys 10
km. Tutkan pyörimisnopeus on 60 r/min ja suuntausala -10 ... +85 o .
Aseina on 2 kpl 35 mm:n Oerlikon KDA -kanuunaa. Aseilla ammutaan aina yhtäakaisesti.
Tulinopeus on 9 ls/s/ase eli teoreettinen tulinopeus on noin 1 100 ls/min. Ammustäyttö on
460 sirpalekranaattia ja lähinnä omasuojaksi panssaroituja pintamaaleja vastaan erillisissä
säiliöissä 40 alikaliiperilaukausta. Sirpalekranaatin lähtönopeus on 1 175 m/s ja panssari -
kranaatin 1 385 m/s. Putkien päissä olevat anturit mittaavat todellisen lähtönopeuden ja il-
moittavat sen ammunnanhallintajärjestelmälle käytettäväksi ennakon laskennassa.
Tornin sivuilla on omasuojaa varten 8 kpl Wegmann-suojasavunheitintä.
Pääaseiden tulimuodot ovat kertalaukaus, rajoitettu sarjatuli, jatkuva sarjatuli ja automaat-
tinen sarjan pituuden valinta. Viimeksimainittua ei juurikaan käytetä.
Johtajalla ja ampujala on vakautetut tähtäimet, joiden sivusuuntausala on 360 o , korkeus-
suuntausala -10 ... +60 o ja suurennos 3 ... 10-kertanen. Ampujan tähtäimessä on laseretäi-
syysmittari, jonka mittausetäisyys on yli 8 km, mittaustarkkuus 5 km ja lähetystaajuus 10
Hz. Tornissa on 8 tähystysprismaa ja ajajalla 3. Ajajan prismoissa on selvä parannus van-
haan T-55-alustaan verrattuna.
Viestivälineinä ovat tuliasemapääte TASP06, 2 kpl LV341 -radioita, LV241-radio ja SAR-
CO-puhelulaitejärjeselmä
Leopard 2 -alustan ajettavuus on huomattavasti parempi kuin T-55-alustan. Sisämelu on
kuitenkin verraten suuri.
Ammunta tapahtuu yksinkertaisimmillaan siten, että tutka lukittuu maaliin, ammunnanhal-
lintajärjestelmä laskee ennakon, torni kääntyy automaattisesti ennakkopisteeseen ja pu-
nainen valo ilmoittaa ampujalle, että tulen voi avata. Samaan aikaan johtaja tai ampuja voi-
vat etsiä uutta maalia omilla tähtäimillään ja ensimmäisen tulitehtävän päätyttyä lukita tut -
kan uuteen maaliin. Mikäli tutkan lukitseminen maaliin ei onnistu, voidaan käyttää laser-
etäisyysmittaria.
Vaunut on tarkoitettu MEKTSTOS:n iskuportaan suojaamiseen. Vaunuja pyritään käyttä-
mään kolmen vaunun joukkueina, mutta myös yksittäinen vaunu kykenee itsenäiseen toi-
mintaan. Tuliasemapäätteellä vaunuun saadaan ilmatilannekuva.
Vaunumiehistöön kuuluu johtaja, ampuja ja ajaja. Miehistö koostuu varusmiehistä tai reser-
viläisistä. Vaununjohtajalla on aliupseerikoulutus. Joukkueenjohtajalla on reserviupseeri-
koulutus. Hän liikkuu moottoripyörällä. Joukkueenjohtajan tärkein tehtävä taistelussa on pi-
tää joukkue oikealla etäisyydellä suojattavasta kohteesta, jotta vaunut ovat yhtäältä asei-
densa kantaman etäisyydellä suojattavasta kohteesta mutta toisaalta riittävän etäällä vihol-
lisen panssarivaunuista ja muusta suora-ammuntatulesta. Vaunun tutka on suojaton vihol-
lisen tulta vastaan.
Vaunu kykenee ympärivuorokautiseen toimintaan. Jokaisessa vaunussa on kaksi miehis-
töä, joista toinen on lepovuorossa. Vaunulla ei ole varsinaista pimeätoimintakykyä, mutta
tutka löytää maalin ja laseretäisyysmittari toimii kaikissa valaistusolosuhteissa.
Vaunu soveltuu erityisen hyvin helikoptereiden torjuntaan. Myös lennokkien torjunta on
mahdollista. Heitteiden torjuntakin olisi mahdollista, mikäli käytössä olisi herätesytyttimellä
varustettuja ampumatarvikkeita.
Viimeinen varusmiesten saapumiserä vanhalla Marksman-vaunulla oli 2/2006. Viimeiset
ammunnat pidettiin Lohtajalla vuonna 2010, jonka jälkeen vaunut varastoitiin. Vaunujen
elinkaaren päätös määrättiin vuoteen 2016, ja tarkoituksena oli etsiä uutta korvaavaa suo -
rituskykyä.
Vuonna 2014 ryhdyttiin uudelleen tarkastelemaan ITPSV90-kaluston käytettävyyttä. Todet-
tiin, että Millog Oy on pitänyt vaunut hvässä kunnossa ja liikkuvuutta lukuunottamatta vau-
nu vastaa 2010-luvun vaatimuksia. Alankomaista tehdyn Leopard 2A6-taistelupanssarivau-
nuhankinnan myötä 2A4-alustoja vapautui käytettäväksi Marksman-vaunuissa. Koeam-
munnat tehtiin Lohtajalla keväällä 2015. Prototyyppivaunu on testattu ja hyväksytty tuotan -
toon. Kaikki ITPSV90-vaunut modernisoidaan Leopard 2 Marksman -versioiksi. Henkilö-
kunnalle pidetään järjestelmäkurssi syksyllä 2015 ja varusmieskoulutus alkaa saapumis-
erästä 2/2016. Modernisoitujen vaunujen elinkaari jatkunee vuoteen 2024 saakka, jolloin
MEKTSTOS:n kalustoa ja sen uudistamistarpeita tarkastellaan kokonaisuutena....
ITPSV90:n tämänhetkinen tilanne: Leopard 2 Marksman
...Torni asejärjestelmineen on sama kuin edellisessä sukupolvessa. Yhdistetty tulenjohto- ja
valvontatutka on Marconi 400 -sarjaa. Valvontaetäisyys on 12 km ja seurantaetäisyys 10
km. Tutkan pyörimisnopeus on 60 r/min ja suuntausala -10 ... +85 o .
Aseina on 2 kpl 35 mm:n Oerlikon KDA -kanuunaa. Aseilla ammutaan aina yhtäakaisesti.
Tulinopeus on 9 ls/s/ase eli teoreettinen tulinopeus on noin 1 100 ls/min. Ammustäyttö on
460 sirpalekranaattia ja lähinnä omasuojaksi panssaroituja pintamaaleja vastaan erillisissä
säiliöissä 40 alikaliiperilaukausta. Sirpalekranaatin lähtönopeus on 1 175 m/s ja panssari -
kranaatin 1 385 m/s. Putkien päissä olevat anturit mittaavat todellisen lähtönopeuden ja il-
moittavat sen ammunnanhallintajärjestelmälle käytettäväksi ennakon laskennassa.
Tornin sivuilla on omasuojaa varten 8 kpl Wegmann-suojasavunheitintä.
Pääaseiden tulimuodot ovat kertalaukaus, rajoitettu sarjatuli, jatkuva sarjatuli ja automaat-
tinen sarjan pituuden valinta. Viimeksimainittua ei juurikaan käytetä.
Johtajalla ja ampujala on vakautetut tähtäimet, joiden sivusuuntausala on 360 o , korkeus-
suuntausala -10 ... +60 o ja suurennos 3 ... 10-kertanen. Ampujan tähtäimessä on laseretäi-
syysmittari, jonka mittausetäisyys on yli 8 km, mittaustarkkuus 5 km ja lähetystaajuus 10
Hz. Tornissa on 8 tähystysprismaa ja ajajalla 3. Ajajan prismoissa on selvä parannus van-
haan T-55-alustaan verrattuna.
Viestivälineinä ovat tuliasemapääte TASP06, 2 kpl LV341 -radioita, LV241-radio ja SAR-
CO-puhelulaitejärjeselmä
Leopard 2 -alustan ajettavuus on huomattavasti parempi kuin T-55-alustan. Sisämelu on
kuitenkin verraten suuri.
Ammunta tapahtuu yksinkertaisimmillaan siten, että tutka lukittuu maaliin, ammunnanhal-
lintajärjestelmä laskee ennakon, torni kääntyy automaattisesti ennakkopisteeseen ja pu-
nainen valo ilmoittaa ampujalle, että tulen voi avata. Samaan aikaan johtaja tai ampuja voi-
vat etsiä uutta maalia omilla tähtäimillään ja ensimmäisen tulitehtävän päätyttyä lukita tut -
kan uuteen maaliin. Mikäli tutkan lukitseminen maaliin ei onnistu, voidaan käyttää laser-
etäisyysmittaria.
Vaunut on tarkoitettu MEKTSTOS:n iskuportaan suojaamiseen. Vaunuja pyritään käyttä-
mään kolmen vaunun joukkueina, mutta myös yksittäinen vaunu kykenee itsenäiseen toi-
mintaan. Tuliasemapäätteellä vaunuun saadaan ilmatilannekuva.
Vaunumiehistöön kuuluu johtaja, ampuja ja ajaja. Miehistö koostuu varusmiehistä tai reser-
viläisistä. Vaununjohtajalla on aliupseerikoulutus. Joukkueenjohtajalla on reserviupseeri-
koulutus. Hän liikkuu moottoripyörällä. Joukkueenjohtajan tärkein tehtävä taistelussa on pi-
tää joukkue oikealla etäisyydellä suojattavasta kohteesta, jotta vaunut ovat yhtäältä asei-
densa kantaman etäisyydellä suojattavasta kohteesta mutta toisaalta riittävän etäällä vihol-
lisen panssarivaunuista ja muusta suora-ammuntatulesta. Vaunun tutka on suojaton vihol-
lisen tulta vastaan.
Vaunu kykenee ympärivuorokautiseen toimintaan. Jokaisessa vaunussa on kaksi miehis-
töä, joista toinen on lepovuorossa. Vaunulla ei ole varsinaista pimeätoimintakykyä, mutta
tutka löytää maalin ja laseretäisyysmittari toimii kaikissa valaistusolosuhteissa.
Vaunu soveltuu erityisen hyvin helikoptereiden torjuntaan. Myös lennokkien torjunta on
mahdollista. Heitteiden torjuntakin olisi mahdollista, mikäli käytössä olisi herätesytyttimellä
varustettuja ampumatarvikkeita.
Viimeinen varusmiesten saapumiserä vanhalla Marksman-vaunulla oli 2/2006. Viimeiset
ammunnat pidettiin Lohtajalla vuonna 2010, jonka jälkeen vaunut varastoitiin. Vaunujen
elinkaaren päätös määrättiin vuoteen 2016, ja tarkoituksena oli etsiä uutta korvaavaa suo -
rituskykyä.
Vuonna 2014 ryhdyttiin uudelleen tarkastelemaan ITPSV90-kaluston käytettävyyttä. Todet-
tiin, että Millog Oy on pitänyt vaunut hvässä kunnossa ja liikkuvuutta lukuunottamatta vau-
nu vastaa 2010-luvun vaatimuksia. Alankomaista tehdyn Leopard 2A6-taistelupanssarivau-
nuhankinnan myötä 2A4-alustoja vapautui käytettäväksi Marksman-vaunuissa. Koeam-
munnat tehtiin Lohtajalla keväällä 2015. Prototyyppivaunu on testattu ja hyväksytty tuotan -
toon. Kaikki ITPSV90-vaunut modernisoidaan Leopard 2 Marksman -versioiksi. Henkilö-
kunnalle pidetään järjestelmäkurssi syksyllä 2015 ja varusmieskoulutus alkaa saapumis-
erästä 2/2016. Modernisoitujen vaunujen elinkaari jatkunee vuoteen 2024 saakka, jolloin
MEKTSTOS:n kalustoa ja sen uudistamistarpeita tarkastellaan kokonaisuutena....
John Hilly
Ylipäällikkö
Hyvälaatuisia kuvia It-seminaarista linkissä:
https://onedrive.live.com/redir?res...02&authkey=!AMd-D47JL3X-22A&ithint=folder,JPG
https://onedrive.live.com/redir?res...02&authkey=!AMd-D47JL3X-22A&ithint=folder,JPG
John Hilly
Ylipäällikkö
ZSU-23-4 'Shilka' Al-Qaidan kaappaamalla lentokentällä Syyriassa.
Näitä vaunuja Neuvostoliitto ei aikanaan tarjonnut Suomelle.
Eivät kyllä Suomea kiinnostaneetkaan. Monimutkainen ja hankalasti yllpidettävä järjestelmä, kuulemma...
Ja vain Sergein kantama...
Näitä vaunuja Neuvostoliitto ei aikanaan tarjonnut Suomelle.
Eivät kyllä Suomea kiinnostaneetkaan. Monimutkainen ja hankalasti yllpidettävä järjestelmä, kuulemma...
Ja vain Sergein kantama...
Viimeksi muokattu:
'Shilka'
John Hilly
Ylipäällikkö
John Hilly
Ylipäällikkö
Taisin olla vähän unessa, kun kirjoitin...
Vahinkoja sattuu. On sattunut minullekkin.
proileri
Kenraali
Hyvin koulutettu kun OpSec tapahtuu jo hardware-tasolla. Tuosta on hankala naamaa kaivaa esille signaalitiedustelun keinoin
John Hilly
Ylipäällikkö
Hyvin koulutettu kun OpSec tapahtuu jo hardware-tasolla. Tuosta on hankala naamaa kaivaa esille signaalitiedustelun keinoin
Näin on. Poika on Pst-ohjuskomppania/Ps-tiedustelukomppanian kouluttama alikersantti.
Nuijamies
Kapteeni
Onko tää nyt se kuuluisa NorttiSorjonen Lohtajalta?
Jokaiselle it-miehelle tuttu...
John Hilly
Ylipäällikkö
Eipäs ole. Tämä on nuorempi, nykyinen Ps-ilmatorjuntapatterin päällikkö. En viitsi laittaa nimeä tänne, vaikkei se kai salaista olekaan...
Tuo ilmatorjunnan esitelmä (Lappi) ansaitsee maininnan erikseen tässä ketjussa.
"ThalesRaytheon will also provide 12 AN/MPQ-64F1 Improved Sentinel radars as part of the NASAMS order, but that contract will come from Kongsberg, not the Finnish government."
http://www.defenseindustrydaily.com/finland-updating-its-air-defense-systems-05398/
Tossa on yksi lähde tuolle NASAMSin tutkamäärälle, kun siitä joskus on ollut puhetta. Ei ihan vedenpitävä, mutta mainitaan tuo 12 kpl.
http://www.defenseindustrydaily.com/finland-updating-its-air-defense-systems-05398/
Tossa on yksi lähde tuolle NASAMSin tutkamäärälle, kun siitä joskus on ollut puhetta. Ei ihan vedenpitävä, mutta mainitaan tuo 12 kpl.
IT-seminaari 2015 yhteenveto
http://yhdistykset-akaa.fi/reservilaiset/it-seminaari2015.pdf
Muutama poiminta:
-MPQ-64F1 Sentinel tutkan mittausetäisyys 120 km
-NASAMS kantama 22 km ja 10 km (Mikä ohjus? Edelleen jää epäselvyyksiä.)
-"Järjestelmään ei kuulu erillistä suojajaosta tai vastaavaa, koska ammusilmatorjunta-aseet paljastaisivat järjestelmän helposti viholliselle." Tästä ollut aikaisemmin väittelyä.
-Puhetta kyvystä NASAMSin ja Hornetin välisestä maalitiedon vaihdosta LINK 16 avulla. Mikä on käytännön mahdollisuudet tällaiselle.
-Esimerkki BUKin rajoittuneisuudesta matalalla lentäviin maaleihin.
http://yhdistykset-akaa.fi/reservilaiset/it-seminaari2015.pdf
Muutama poiminta:
-MPQ-64F1 Sentinel tutkan mittausetäisyys 120 km
-NASAMS kantama 22 km ja 10 km (Mikä ohjus? Edelleen jää epäselvyyksiä.)
-"Järjestelmään ei kuulu erillistä suojajaosta tai vastaavaa, koska ammusilmatorjunta-aseet paljastaisivat järjestelmän helposti viholliselle." Tästä ollut aikaisemmin väittelyä.
-Puhetta kyvystä NASAMSin ja Hornetin välisestä maalitiedon vaihdosta LINK 16 avulla. Mikä on käytännön mahdollisuudet tällaiselle.
-Esimerkki BUKin rajoittuneisuudesta matalalla lentäviin maaleihin.
Samses
Ylipäällikkö
Hyvä ja hyödyllinen dokumentti!
Tästä selvisi vihdoin myös se Suomeen ostettujen Stingereiden versio. Kyseessä on siis D-version puikot jotka on modernisoitu F -versiota vastaaviksi.
Eli suomeksi: Stingereiden suorituskykyarvot voi googlata viimeisimmän ja parhaan version arvoista.