Ilmavoimien vuoden 2021 pääsotaharjoitus Ruska 21 siirtyi keskiviikkona 6. lokakuuta aktiivivaiheeseen, jossa lentotoimintaa on vuorokauden ympäri. Käytössä on hajautettu taistelutapa, jolla turvataan hävittäjiä silloin, kun ne ovat maassa. Kaikkiaan harjoitukseeen osallistuu 3300 henkilöä...
www.lentoposti.fi
Maassa tukikohdissaan olevat hävittäjät ovat vaarassa joutua vastustajan ohjustulen ja ilmahyökkäysten kohteeksi.
Ilmavoimat varautuu tähän hajauttamalla koneitaan suoraan tehtäviltä vaihtoehtoisille lentopaikoille. Horneteja myös siirrellään kenttäalueiden sisällä.
"Operaatiot perustuvat suojauksen osalta paljolti liikkuvuuteen. Kallisarvoinen materiaali tulee hajauttaa ympäri Suomea ja tukikohtien alueelle siten ettei kalustoa kyettäisi yhteen pisteeseen keskitettynä tuhoamaan", kertoi eversti Heikkinen.
Tarkoituksena on katkaista vihollisen ketju, jossa kohde pitää ennen maalittamista paikantaa. Vasta sitten siihen voidaan kohdentaa asevaikutus.
Lisähaastetta hajauttamiselle tuovat satelliitti- ja lennokkitiedustelu sekä mahdolliset maastossa tukikohtien ympäristössä olevat tarkkailijat.
Jos koneiden hajauttamissykli on nopeampi kuin vastustajan maalittamisketju, Suomen ilmapuolustuksen kyvyillä ainakin toistaiseksi torjumattomien ballististen ohjusten uhka pienenee merkittävästi. Täysin se ei kuitenkaan katoa, mutta ohjuksiakaan ei ole loputtomasti. Lisäksi niiden konventionaaliset taistelukärjet tuottavat vain paikallista asevaikutusta.
Ilmahyökkäysten varalta tukikohdissa on luonnollisesti ilmatorjuntaa, joka on ryhmitetty erityisesti suojaamaan lentämistä. Samaan aikaan myös hävittäjätoiminta puolustaa osaltaan omia tukikohtiaan.
Hajautuskentiltään ilmaan nousevat Hornetit johdetaan yhdessä keskitettyyn torjuntaan neljän koneen parvissa. Niillä pyritään luomaan paikallista ilmaylivoimaa.
Ruska 21 -harjoituksen johtaa ilmavoimien operaatiopäällikkö eversti Timo Herranen.
Ilmavoimissa taistelua taivaalla johtaa ilmaoperaatiokeskus. Se koordionoi pääjohtokeskuksia, jotka puolestaan johtavat tukikohtia sekä ilmassaolevia lentoyksiköitä.
Pääjohtokeskukset vektoroivat lentävien yksikköjen hävittäjät kootusti kohti maaleja tarkoituksena saavuttaa paikallinen ilmaylivoima.
Tilannekuvaa voidaan välittää Link 16 -tietovuon kautta suoraan hävittäjän ohjaamon näytölle ilman perinteistä radioliikennettä.
Oman uhkansa lentotoiminnalle tuovat vihollisen erikoisjoukot, joita on jo rauhan aikana saatettu soluttaa maamme alueelle.
Ne voivat tyytyä tarkkailemaan ja raportoimaan operaatioista tai sitten pyrkiä aktiiviseen vaikuttamiseen.
Mahdollisia kohteita erikoisjoukoille ovat lentotukikohdat koneineen, tutka- ja viestiasemat sekä keskeiset toimijat kuten hävittäjäohjaajat ja ylin johto.
Siksi Ilmavoimat harjoittelee Ruska 21:ssä perusteellisesti myös toimintansa suojaamista.
Ensimmäinen suojausjoukko lähtee kohteeseen jo muutamassa minuutissa. Apuna tässä on myös lennokki- ja koirapartioita.
Partiolla on tulenkäyttölupa tilanteen niin vaatiessa.
Yksi keskeinen Ruskassa harjoiteltava toiminta on Hornetien ns. kääntäminen. Siinä lennolta saapuva kone käyttöhuollossa tankataan, aseistetaan uudelleen ja tarkastetaan.
Mahdollisesti myös vaihdetaan ohjaajaa ennen seuraavaa tehtävää. Hajautetussa taistelutavassa tämä toiminta on pitkälti reserviläisten ja varusmiesten käsissä.
Reservin alikersantti Paukkeri kertoi Hornetin aseistamisen sujuneen helposti lyhyen kertauskoulutuksen jälkeen.
Tehtävä ilmataisteluaseistusryhmän johtajana neljän ilmataisteluasemiehen kanssa on tuttua varusmiespalveluksesta.
Edellisen kerran apumekaanikkokoulutuksen läpikäynyt Paukkeri oli mukana Hornetin aseistamisessa varusmiesaikanaan kesäkuussa 2020.
Nyt Ruska 21 -harjoituksessa toimintaa on luvassa Hornetien parissa ympäri vuorokauden. Harjoituksessa Paukkerin ryhmässä ovat mukana samat reserviläiset kuin palvelusaikana.
Vastaava mekaanikko voi tehdä koneille kaikki tarvittavat toimenpiteet. Hänen apunaan Hornetin käännössä on kolmen hengen käyttöhuoltoryhmä.
Se tekee tarkastuksia eripuolilla hävittäjää sekä kirjaa ne lentokoneen lokikirjaan.
Hornet-hävittäjän aseistus ja tarkastus on tehty noin kymmenessä minuutissa ja hävittäjä on valmiina uudelle tehtävälle.
Pelkkä tankkaus voidaan tehdä moottorit käyden. Ohjaajan vaihto edellyttää tikkaiden puoleisen moottorin sammuttamista.
Runkoripustimiin tulevien AIM-120 AMRAAM -tutkaohjusten kiinnittäminen vaatii molempien moottorien sammuttamista.
Syynä toimenpiteisiin on suihkuturbiinien ilmanoton läheisyys ja sen imuvaikutuksen aiehuttama vaara henkilöstölle.
AMRAAM-tutkaohjuksen kantamiseen koneelle ja kiinnittämiseen ripustimeen tarvitaan viisi ilmataisteluasemiestä, sillä ohjus painaa noin 160 kg.
Siivenkärkiin tuleviin lämpöhakuisiin noin 80 kilon painoisiin AIM-9 Sidewinder -ohjuksiin riittää neljä.
Varusmiehille ja reserviläisille on uskottu arvokas kantamus. Nyt Ruskassa käytössä olivat toki harjoitusversiot, mutta oikean AMRAAM-ohjuksen hinta pyörii miljoonan dollarin tuntumassa.
Yhtään ei ole pudotettu.
Ruska 21 -harjoituksen aktiivisessa vaiheessa yötoiminnan tarkoitus on totuttaa hävittäjäohjaajat sekä muu henkilöstö reserviläiset mukaanlukien tilanteeseen, jossa päivystysvuoro alkaa kahdelta yöllä.
Näin aamuyön hankalat tunnit tulevat tutuiksi, etenkin kun toimitaan vierailta kentiltä.
Puolustavan osapuolen eli sinisten päätukikohdat ovat Pirkkala ja Rissala. Punaisten joukot eli hyökkäävä osapuoli lentää Rovaniemeltä, Oulusta ja Ruotsin Luulajasta.
Hajautusta harjoitellaan Savonlinnan, Varkauden, Kokkola-Pietarsaaren, Seinäjoen ja Kajaanin lentokentillä sekä Vieremän maantietukikohdassa. Kuljetus- ja yhteyskoneet lentävät Porista.
yle.fi
(en tosin ehtinyt - eikä olisi ollut tietoakaan - muistan kyllä tuon artikkelin nyt).
yle.fi
yle.fi