Meillähän ei ole hirveästi hävittäjiä.
Jos iso määrä hävittäjiä menetettäisiin maantietukikohtiin syystä tai toisesta, lamaantuisi tai heikkenisi pahasti meidän hävittäjätoiminta.
Tämän takia ilmavoimissa on aivan varmasti korkealla prioriteetilla mietitty näitä hajauttamis ja maantietukikohta asioita ja juttuja on myös varmasti harjoiteltu ja harjoitellaan.
Luotan ilmavoimien suunnitelmiin.
Niin kuin
@Sardaukar on tuolla aikaisemmin maininnut, on ilmavoimien sota-ajan miehitys n. 30 000 miestä ja naista.
Se on paljon verrattuna siihen hävittäjämäärään nähden mitä meillä on.
Maantietukikohtiin tulee aivan varmasti kaiken näköistä asiantuntijaa, sotilasta ja laitteita jotta homma saadaan toimimaan pikaisesti myös mahdollisen iskun jälkeen.
Lisäksi porukkaa ja kalustoa tulee kriisiaikana siviilipuolelta esim. asfaltointi ja maansiirtofirmoista jne.
Jotain kuvaa touhusta saa kun katsoo Sotateknistä arviota vuodelle 2025, osa2.
Ketä kiinnostaa toiminta maantietukikohdassa, niin kannattaa vilkaista sivut 257 - 264.
Laitan arvion tähän liitteeksi.
Tässä hieman poimintoja:
Lentotukikohtien pioneeri- ja suojelutoiminta
Lentotukikohdan asevaikutuksen ja raivaamisen tiedustelu
Asevaikutuksen ja raivaamisen tiedustelun tärkein tehtävä on hankkia tietoa tukikohtaan kohdistuneen ilmahyökkäyksen jälkeisen taistelukyvyn palauttamisen (recuperation) johtamista varten.
Ensimmäiset päätökset on usein tehtävä minuuteissa, mikä asettaa suuret nopeusvaatimukset tiedustelulle.
Päätösten perustaksi tulee selvittää tukikohtaan tulleet kemialliset taisteluaineet, räjähteet sekä lentokaluston liikennealueiden ja muiden toiminnan kannalta välttämättömien alueiden vauriot.
Tiedustelua voidaan toteuttaa valvontasensoreilla sekä tähystys- ja partiotiedustelulla.
Karkea tilannekuva voidaan saada nopeasti helikopterista toteutettavalla näkötiedustelulla tai tiedustelulennokin avulla.
Raivaamispäätös on tarpeen tehdä kymmenien minuuttien – tunnin kuluessa hyökkäyksen päättymisestä.
Raivaamispäätöksessä käsketään ensiksi raivattavan ja kunnostettavan miniminousutien (MOS=minimum operating strip) paikka sekä siihen liittyvä minimiliikennealue (MAOS, minimum aircraft operating surface).
Tiedustelun nopeusvaatimus korostuu, jos käytettäviä kiito- ja nousuteitä sekä tukikohtia on vähän.
Raivaaminen
Raivaaminen (EOD, Explosive Ordnance Disposal, Mine Clearance) sisältää miinoitteen tai räjähtämättömien ampumatarvikkeiden paikantamisen, merkitsemisen, tunnistamisen, vaara-alueen eristämisen, vahinkojen ehkäisyn, raivaamismenettelyn sekä jälkitoimet.
Lentotukikohdassa tyypilliset raivaamisen kohteet ovat sirotteet (sirotemiinat ja tytärpommit), maan pinnalla olevat räjähtämättömät lentopommit, tunkeumapommit, erikoisjoukkoräjähteet sekä hyökkäyksessä vaurioituneet omat räjähteet.
Lentotukikohdan raivaamisessa keskeistä on nopeus, jotta vauriokorjausosastot pääsevät aloittamaan työnsä mahdollisimman nopeasti.
Sirotemiinat voidaan raivata nopeimmin raivaamisajoneuvoilla.
Raivaamisajoneuvossa on yleensä varstaraivain tai aura sekä elektromagneettinen raivain.
Varstalla rikotaan tai lauotaan maan pinnalla tai ohueen maa- tai lumikerrokseen peittyneet sirotemiinat.
Auralla työnnetään räjähteet pois raivattavalta alueelta myöhemmin muilla menetelmillä raivattavaksi.
Auraa voidaan käyttää myös laukomiseen. Magneettisella herätesytyttimellä varustetut sirotemiinat raivataan elektromagneettisella raivaimella.
Tunkeumapommi paikannetaan karkeasti sisäänmenoaukon perusteella. Pommi paikannetaan tarkasti syväetsimen ja/ tai maatutkan avulla.
Lentokaluston liikennealueiden vauriokorjaus
Lentokaluston liikennealueiden vauriokorjauksen (RAOS) avulla saatetaan halutut vaurioituneet liikennealueet toimintakelpoisiksi.
Vauriokorjaus on räjähdyskuoppien ja päällystevaurioiden korjaamista, jonka vaatimuksissa usein korostuu nopeus korjauksen pitkän ajan kestävyyden kustannuksella.
Perustuksen korjaamisessa on kolme päämenetelmää: täyttäminen heittyneellä aineksella, murskautumisalueella olevan aineksen vaihtaminen ja kantavan päällyskerroksen käyttö.
Myös menetelmien yhdistelmiä käytetään.
Nopea tapa korjata on työntää heittyneet maat takaisin kuoppaan ja täydentää murskeella tai päällystysmenetelmän vaatimalla aineksella.
Perustuksen korjaamisessa käytetään työkoneita ja maansiirtoautoja.
Päällystämisessä ja päällystevaurioiden korjaamisessa voidaan käyttää asfalttibetonia, betonointia, teräsbetonielementtejä, metalli-, kuitu- tai muovimattosarjoja, levyjä, kylmäasfalttia, bitumia sekä muita tarkoitukseen tehtyjä paikkausmassoja.
Päällystämisessä ja päällysteiden korjaamisessa käytetään siviilissä vastaavaan tarkoituksen käytettäviä asfalttiasemia, levittimiä, jyrsimiä, jyriä, leikkureita jne.
Raivaamisen ja vauriokorjaamisen kehitysnäkymiä
Tiedustelu
Lentotukikohdan vauriotiedustelun kehittymismahdollisuudet liittyvät sensoreiden, tiedonsiirron, datafuusion ja johtamislaitteiden kehittymiseen.
Lentotoiminnan kannalta merkittävimmillä alueilla on seismisiä ja akustisia sensoreita, jotka tuottavat tosiaikaisen tiedon pommien osumista kattamalleen alueelle.
Tiedustelulennokki lennätetään tukikohdan yläpuolelle välittömästi hyökkäyksen jälkeen. Lennokki lähettää kuvaa datalinkillä ohjainlaitteelle.
Tiedustelua täydennetään ja tarkennetaan tiedustelupartioiden tuottamalla tiedolla.
Partioilla on käytettävissään käsitietokone ja siihen kytketyt paikantamisjärjestelmä ja laserosoitin.
Partiot tallentavat havaitsemansa räjähteet, pommikuopat, päällyste- sekä muut merkittävät vauriot käsitietokoneelle.
Tallentaminen tapahtuu kohteeseen menemällä tai laserosoittimella merkitsemällä.
Käsitietokoneelle kerätyt tiedot lähetetään tukikohdan johtamislaitteelle suoraan datalinkillä tai dataliityntäpisteestä.
Raivaaminen
– miesmäärän korvaaminen tekniikalla
– tietotekniikan hyväksikäyttö, ohjelmistojen kehittyminen
– robotti- ja automaatiotekniikan hyödyntäminen
– välineiden kehittäminen kevyemmiksi, kestävämmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi
- räjähteiden paikantamista varten kehitetään monisensoripaikantimia
Syväetsin- ja maatutkalaitteet tulevat säilymään tukikohtakäytössä ainakin kannettavien monisensoripaikantimien palveluskäyttöön saamiseen saakka.
Laitteisiin liitettäviä dataloggereita ja mittausdatan tulkintaohjelmia kehitetään edelleen.
Raivaamisajoneuvoja voidaan kehittää robotti- ja automaatiotekniikkaa hyödyntämällä.
Lentotukikohtien suojelutoiminta
Lentotukikohtien suojelutoiminta (CBRN-toiminta, Chemical, Biological, Radiological, Nuclear)
Lentotukikohdan kattavalla suojelutiedustelulla ja -valvonnalla taataan riittävän aikaisessa vaiheessa havainto CBRN-aseiden ja -aineiden käytöstä joukkojen varoittamiseksi.
Suojelutiedustelu- ja valvonta on pääosin tukikohdan suojelujoukkojen vastuulla, mutta siihen osallistuvat kaikki tukikohdan joukot.
CBRN- aseiden käytöstä saadaan tieto automaattisilla kaasunilmaisimilla (Automatic CWA Detectors), jotka voidaan kytkeä paikallisverkoiksi.
Paikallisverkko välittää tiedon suojelun johtamislaitteelle, jonka avulla suojelutilanne syötetään tukikohdan tilannejärjestelmään.
Suojelun johtamislaitteen avulla laaditaan leviämisennusteita sekä tarkastellaan vaihtoehtoisia toimintatapoja.
