Ilmavoimien maantietukikohdan perustaminen

Uhkakuvia kun miettii niin jos vastapuolen asioista päättäisin ensin ammuttaisiin tykistö- ja risteilyohjuksia tukikohtiin ja sitten rynnäkkökoneet heti perään tekemään selvää ensi-iskusta selvinneestä kalustosta. Joku mainitsi että Iskanderin taistelukärki on 700kg lentopommin luokkaa. Sellainen on varmasti tehokas kiitotietä vastaan, mutta mukaan saattaa tulla myös sirotekärkiä tai miinoitteitakin jotka hidastavat kiitoratojen korjaamista. Jos koneet ovat edes maavallien takana, sirotekärki vaatii jo aika hyvän osuman että pelkästään sellainen saa useampaa konetta pois pelistä. Varmasti myös Pohjoisen laivaston sukellusveneiden ampumia risteilyohjuksia tulisi, ainakin Pohjois-Suomen lentokentille.

Kysymys on vain se, että onko tällaisia täsmäaseita niin suurta määrää, että niitä voidaan joka kentälle ampua. Ei välttämättä ole varsinkin jos tilanteeseen liittyy sodan mahdollisuus muita kuin Suomea vastaan, varalla on pidettävä kalustoa muuallakin.

Jos ollaan vielä tilanteessa, että pommit eivät ole paukkuneet kentillä ja Suomi on näennäisesti puolueeton ja naapuri haluaa varmistaa sen pysymisen "puoleettomana", voisi olla odotettavissa että lentokentille menevä liikenne katkaistaan erilaisilla häiriöillä tai kentät jotenkin eristetään kuten Ukrainassa. Kentille meneviä liikenneyhteyksiä sabotoitaisiin, ehkä kiristettäisiin / painostettaisiin lentäjiä, tilanteen koventuessa yritettäisiin saada näitä pois pelistäkin. Ei noita lentäjiäkään varmasti aivan valtavia määriä ole, ymmärrettävää että he pysyvät mieluiten julkisuudesta poissa. Tällaisten temppujen varalta on pakko olla olemassa konkreettisia suunnitelmia, koska niiden käyttämisen kynnys on naapurillakin varmasti matalampi kuin alkaa ohjuksia ampumaan.
 
Onko ilmavoimat selvittänyt miten pitkälle Suomen moottoriratoja voidaan käyttää sodanajan "maantietukikohtina"?

Esim kun Utissa on vain yksi 2km kiitotie, niin voisiko n 20km länteen Utista sijaitseva Kymi Ring moottoriradan 1.2km pitkä ja >20m leveä pääsuora toimia varalaskupaikkana?


 
Viimeksi muokattu:
Onko ilmavoimat selvittänyt miten pitkälle Suomen moottoriratoja voidaan käyttää sodanajan "maantietukikohtina"?

Varmaan on selvitellyt, mutta ressuiltakin lienee jäänyt osa maantietukikohdista huomaamatta. Ne kaikki kun eivät ole niitä perinteisiä leveitä varalaskupaikkoja.

Myös muita maanteiden suoria on tarkoitus käyttää. Ilmeisesti se vaatii hieman normaalia 60-luvun valtatietä leveämmän baanan, esim. ohituskaistan tai leveät pientareet. Näitä leveitä ja suoria valtateitä on Utinkin ympäristössä vähintään paljon.

Kokonaisuutta ja taktiikkaa harva tuntee kokonaisuudessaan, ja he tuskin sitä täällä avaavat.

Rissalan ympäristöä voi myös katsella sillä silmällä. Vt 9:llä olevan Jännevirran uuden sillan nousupenkkojen kaltevuus on ilmavoimien tarpeiden mukainen eli pitää pystyä rullaamaan horneteilla. Sillalta kilometritolkulla Joensuuhun päin on pitkä suora, jossa valopylväiden jalat ovat saranalliset. Tarkoituksena kaataa pylväät lentotoiminnan tieltä. Saranat näkyvät keväällä lumien sulettua ja ennen heinän kasvamista.

Samaan aikaan valmistuva Savonlinnan Laitaatsalmen silta ei ilmeisesti ole tarkoitettu rullaaville horneteilla kun valtatie nousee huomattavan jyrkässä kulmassa sillan päälle.

Sekä Jännevirran että Laitaatsalmen silta ovat molemmat valtateillä ja alla kulkeva Saimaan syväväylä asettaa alituskorkeuden samaksi. Eli suunnittelumääräykset ovat samat, mutta ilmavoimien tarpeet vaihtelevat.

Tuosta kertomastani faktasta seuraa sellainen johtopäätös, että horneteilla on ilmeisesti tarkoitus rullailla kilometritolkulla maanteillä. Rissalassakin taitaa tulla liki 10 km matkaa lennostoon ja mistäpä tiedämme kuinka pitkältä Joensuun suuntaan on valittu huoltoalueet. Onhan siellä niitä P-alueita ja puutavaran varastolaanina palveleva kallioon louhittu kenttä, jossa on kolmella sivulla kallioseinät.

Myös Sorsasalon ja Siilinjärven välisellä moottoritieosuudella on lentokentäksi sopiva pätkä tai kaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Kappas, jäsen @skärdis on silmitellyt samoja tienlaitoja kuin minäkin. :cool:

Kun Serbian liittoarmeija piilotteli vehkeitään Naton pommitusten alta, niin se käytti moottoriteiden ramppien alusia. Ja järkkäsi valemaalialueita joidenkin tietojen mukaan varsin taitavasti. Kalustotappiot jäivät ymmärtääkseni tasolle kestettävät.

Toki on sitten niin, että hankittavan kaluston on oltava sellaista, että -sille voidaan tehdä tarpeelliset- asiat tilapäisvirittein. Ja otaksun, että nykyaikaisen kaluston kaikkinaisen huollon tarvitsema välineistö on SE, joka asettaa raamit kulloisellekin varakenttien lukumäärälle.

Ja toisaalta riittävän reippaalla ylivoimalla suoritettu invaasio aiheuttaa kaluston naulautumisen -piiloon-, näinkin kävi Serbian liittoarmeijalle.

Nykyaikainen tiedustelu ryyditettynä sillä wanhanaikaisella on yhdistettävissä pitkän kantaman tuleen, niin meillä kuin muillakin.
 
Ah joskus kehittelin ajatusta, että jos meillä olisi Harrier-tyyppinen lentokalusto. Silloin emme olisi enään NIIN kiinni kiinteissä kiitoradoissa/tukikohdissa. Mutta se siitä...
 
VTOL-koneiden huono puoli taas on se että niillä on harvoin vahvoilla taivaalla.
Lähinnä maataistelun tukeminenhan on niiden pääasiallinen tehtävä. Tosin Britit pisti Argentiinlaisille hanttiin ko. koneilla kohtuullisesti.
 
Nämä varalaskupaikat ovat varmaan jo nyt pelkästään amisten kaahaussuoria. Saumaton yhteistyö ruotsin kanssa mahdollistaa operoinnin Ruotsin tukikohdista käsin. Paljon turvallisempaa.
 
Ilmavoimilla on varmasti omat käyttösuunnitelmansa

Tämä siis pelkkää mutuilua, vai löytyykö dokumenttia?

Ei löydy netistä mitään tietoa, että millään Suomen ilmavoimien hävittäjällä olisi koskaan laskeuduttu Ahveniston, Alastaron, Botniaringin, Kemoran, Motoparkin tai millekkään muulle moottoriradalle?

Lopen Räyskälää tai muita lentokenttiä ei huomioida koska ovat tosiaan lentokenttiä, joilla ajetaan kiihdytysajoja.

Ahvenistolta kaikki muistavat varmasti vuoden 1984 traagisen 5 kuolonuhria + 26 loukkaantunutta vaatineen helikopterionnettomuuden, mutta kyseessä oli tosiaan siviili-ilmailu onnettomuus.

 
Viimeksi muokattu:
Sanon tämän nyt ihan suoraan:

Ei tule onnistumaan. Yhden ainoan sotilaspoliisijoukkueenko pitäisi pystyä sinetöimään lentotukikohta? Johan metsän läpi voi juosta vaikka keskelle kiitorataa kenenkään estämättä!

Mietihän nyt, kuinka iso tukikohta-alue on. Kiitoradasta voi hakea mittasuhdetta, ja poikkeusoloissa tukikohta-alue alkaa jo kilometrejä aiemmin. Tukikohtaa suojaavia joukkoja on vähän enemmän kuin yksi joukkue, jos halutaan oikeasti suojata tukikohtaa vihollisen erikoisjoukoilta.

Aika vanha ketju jo, mutta jos käsketään tehdä asiat joukkueella, niin ne tehdään sitten sillä joukkueella niin hyvin kuin joukkueella voi tehdä. Tietysti pitää sanoa suoraan käskyn antajalle jos tehtävää ei kykene hoitamaan täydellisesti annetuilla resursseilla. Joskus pomolta saa lisää resursseja ja joskus ei. On kuitenkin aina syytä varmistaa, ettei käskyn antaja kuvittele, että esim. joukkueella pystyisi suojaamaan maantietukikohdan toiminnan täydellisesti.

Itselläni pyörii mielessä suunnilleen kuukausittain jokin keksitty sotaoperaatio itselleni tutuilla alueilla (onnistuu ulkomuistista) tai kartan avulla vieraalla alueella. Jos keksimäni kuvitteellinen operaatio on pataljoonan kokoiselle pumpulle, niin suunnittelen sen yleensä myös pykälää suuremmalla ja kahta pykälää pienemmällä joukolla tehtäväksi.

Saatan vaikka iltarastikartalta keksiä, että mulla on joukkue jolla pitää aiheuttaa maksimivahingot tuota järvien välistä kapeikkoa etenevlle vihollisen mekanisoidulle pataljoonalle. Eihän joukkueella sitä pysäytetä, mutta vihollista kykenee kuluttamaan ja sumputtamaan epäsuoran maaleiksi. Sitten kuvittelen mitä tekisin ryhmällä ja mitä komppanialla samassa tilanteessa. Keissi saattaa pyöriä viikon työn alla automatkalla, ruokatauoilla ja illalla sängyssä nukkumattia odotellessa. Tällaisella ajatusleikillä oppii aika paljon. Minulla on muistissa paljon valmiita toiminta-ajatuksia taisteluihin tutuissa maastoissa erikokoisille joukoille ja eri tilanteisiin. Jos joskus tulee kova tilanne, niin ei tarvitse kaikkea keksiä alusta asti. Sitä paitsi kun esim. joukkueen johtaja treenaa tällaista mielikuvitusharjoitusta samoissa tehtäskenaarioissa ryhmän - komppanian vahvuuksilla, niin hänen kykynsä hahmottaa joukkueen kapasiteettia kasvaa verrattuna siihen, että hän suunnittelisi aina vain toimintaa joukkueen vahvuudella.

Tässä maantietukikohdan perustamisen "harjoituksessa" ainakin tällä hetkellä on vahvennettu komppania käytössä. Oliskohan alunperin ollut joukkue kun Huhta on ystävällisesti ottanut kantaa joukkueen kykyyn suojata tukikohtaa.

Pitää varmaan lukea tää ketju, ennen kuin otan kantaa yhtään enempää. Voihan olla, että olen tähän itsekin joskus jotain kirjoittanut... ;)
 
Tämä siis pelkkää mutuilua, vai löytyykö dokumenttia?

Ei löydy netistä mitään tietoa, että millään Suomen ilmavoimien hävittäjällä olisi koskaan laskeuduttu Ahveniston, Alastaron, Botniaringin, Kemoran, Motoparkin tai millekkään muulle moottoriradalle?

Lopen Räyskälää tai muita lentokenttiä ei huomioida koska ovat tosiaan lentokenttiä, joilla ajetaan kiihdytysajoja.

Ahvenistolta kaikki muistavat varmasti vuoden 1984 traagisen 5 kuolonuhria + 26 loukkaantunutta vaatineen helikopterionnettomuuden, mutta kyseessä oli tosiaan siviili-ilmailu onnettomuus.


Pelkkiä varalaskupaikkoja taitaa olla se 20-25 kpl. Ja lentokenttiä toinen mokoma.

Ei noilla radoilla taida olla tarpeeksi pitkiä suoria
 
Kuinka vahvan perustuksen pitää olla vaijeripysäyttimessä? Riittääkö jos kaivinkoneella painaa muutaman teräspaalun tienpieleen käyttäen patolevyn täryyttäjää. Muutama(2-4?) paalu ja ne hitsaa yhteen jotain teräsprofiililla?

Usein tienvieressä on kalliota. Paineilmaporalla muutama reikä kallioon ja siihen ankkuripulteilla joku adapteri kiinni.

Näin selviäisi lyhyemmälläkin tienpätkällä.
 
Eiköhän rajoittava tekijä ole ne kilkkeet mit tukikohdan pyörittämiseen tarvitaan, sopivia paikkoja on maa piukassa.
Yksi asia mihin luotan on että suomen ilmavoimat ei häviä sotaa ainakaan maassa, eivätkä kyllä ilmassakaan.
 
Eiköhän rajoittava tekijä ole ne kilkkeet mit tukikohdan pyörittämiseen tarvitaan, sopivia paikkoja on maa piukassa.
Yksi asia mihin luotan on että suomen ilmavoimat ei häviä sotaa ainakaan maassa, eivätkä kyllä ilmassakaan.

Olikos joskus jossain puhetta että Ilmavoimat omaisi kyvyn 6-4 tukikohta-alueseen.. En nyt muista oikeaa termiä
 
Back
Top