Ilmavoimien operointi Venäjän ilmatorjunnan vaikutuspiirissä

[Mustaruuti]

Mutta mihin me tarvitsisimme niitä tutkaanhakeutuvia ohjuksia? Eihän Ilmavoimiemme ole tarkoitus lentää vihollisalueella.

Vihollisen ilmatorjunnan vaikutusalue ulottuu sinivalkoiselle alueelle.

HARMien ja vastaavien käyttö taitaa liittyä enempi tilanteisiin joissa suurempi lautta (strike package) täytyy saada vastapuolen ilmatorjunnan läpi pommittamaan jotain kohdetta. Eli vaikka HARMit eivät tuhoakaan kaikkia tutkia, niiden olemassaolo ja laukominen hankaloittaa osaltaan ilmatorjunnan tehtävää - pitää ikäänkuin päät matalana. Meillä ei ehkä ole tuollaisiin iskuosastoihin muutenkaan kalustoa tai tarvettakaan. Tietty olisi varmaan suotuisaa jos Hornettia valaisevaa IT-tutkaa voisi tervehtiä vaikka ALARMilla mutta lienee taas raha/resurssisyistä haave/toive-laarin asioita.

Nimenomaan. Vähän pelkoa persiiseen. Se tuo heti vähän lisähaastetta.

Mutta, noita ei ole. Joko syy on todennäköisesti, että ilmavoimat ei a) koe uhkaa niin merkittäväksi tai b) sitten Harmien käyttö ei olisi taktisesti toimivaa tai c) sitten asejärjestelmä ei ole riittävän hyvä. Ja varmaan suhteessa näihin edellä mainittuihin vielä varmaan maksaakin turhan paljon.

 

[Kapiainen]

Sen verran vielä tuosta ilmapuolustusjärjestelmästä että täytyy huomioida sen olevan aikalailla suuri kokonaisuus ja jos/kun/vaikka se kokonaisuutena olisikin ajanmukainen, ei se sitä tarkoita etteikö siellä olisi vanhentunutta, suorituskyvyltään puutteellista ja huonosti toimivaa osiota mukana..
Jos miettii sitä kokonaisuutta ja sen osia, niin on syytä arvioida ainakin lentokoneet, eri etäisyyksien ohjusjärjestelmät, ilmatilannekuvaan ja sen jakamiseen liittyvät järjestelmät, erilaiset tutkajärjestelmät (jotka liittyvät useampaankin osakokonaisuuteen hyvin kiinteästi), taistelujohtojärjestelmät, eri asejärjestelmien (IT- järjestelmät ja lentokoneet) koordinointi jne jne jne.
Eli vaikka ilmapuolustusjärjestelmä kokonaisuutena voikin olla suhteellisen ajanmukainen ja toimiva, on siellä varmasti osakokonaisuuksia joissa on suuriakin puutteita = heikkoja kohtia kyllä varmasti löytyy.

 

[Honcho]

HARMien ja vastaavien käyttö taitaa liittyä enempi tilanteisiin joissa suurempi lautta (strike package) täytyy saada vastapuolen ilmatorjunnan läpi pommittamaan jotain kohdetta. Eli vaikka HARMit eivät tuhoakaan kaikkia tutkia, niiden olemassaolo ja laukominen hankaloittaa osaltaan ilmatorjunnan tehtävää - pitää ikäänkuin päät matalana. Meillä ei ehkä ole tuollaisiin iskuosastoihin muutenkaan kalustoa tai tarvettakaan. Tietty olisi varmaan suotuisaa jos Hornettia valaisevaa IT-tutkaa voisi tervehtiä vaikka ALARMilla mutta lienee taas raha/resurssisyistä haave/toive-laarin asioita.

Jep, jotenkin luulen että meillä tuo SEAD-tehtävätyyppi toteutuu ehkä lähinnä jos JASSMilla tuhotaan jokin merkittävämpi tukipaikka IT:n kannalta (en osaa sanoa esimerkkiä). Tai jos tykistö osuu IT-vehkeisiin. Tai jos jääkäri ampuu Igla-miestä otsikkoon

 

[scip10]

Onko meillä olemassa minkäänlaista kykyä paikallistaa S300/S400 ohjuslaukaisuja? Liikkuvien alustojen metästäminen JASSMeilla varmaan vaatii ajantaista maalitietoa.

 

[Honcho]

Sen verran vielä tuosta ilmapuolustusjärjestelmästä että täytyy huomioida sen olevan aikalailla suuri kokonaisuus ja jos/kun/vaikka se kokonaisuutena olisikin ajanmukainen, ei se sitä tarkoita etteikö siellä olisi vanhentunutta, suorituskyvyltään puutteellista ja huonosti toimivaa osiota mukana..
Jos miettii sitä kokonaisuutta ja sen osia, niin on syytä arvioida ainakin lentokoneet, eri etäisyyksien ohjusjärjestelmät, ilmatilannekuvaan ja sen jakamiseen liittyvät järjestelmät, erilaiset tutkajärjestelmät (jotka liittyvät useampaankin osakokonaisuuteen hyvin kiinteästi), taistelujohtojärjestelmät, eri asejärjestelmien (IT- järjestelmät ja lentokoneet) koordinointi jne jne jne.
Eli vaikka ilmapuolustusjärjestelmä kokonaisuutena voikin olla suhteellisen ajanmukainen ja toimiva, on siellä varmasti osakokonaisuuksia joissa on suuriakin puutteita = heikkoja kohtia kyllä varmasti löytyy.

Jep. Ja jos katsotaan S-400 maksimikantamaa niin se lienee paikallaanolevaan koneeseen. Ohjuksen lentoaikana ehtinee pidemmällä kantaman alueella oleva kone tehdä jotain pintaanvetoja tms. ohjuksen karistavia toimenpiteitä useaan otteeseen ennen kuin puikko on perillä.

Se on hitonmoisen suuri taktinen etu, että ilmavoimat operoi käytännössä omalla alueella.

 

[scip10]

Jep. Ja jos katsotaan S-400 maksimikantamaa niin se lienee paikallaanolevaan koneeseen. Ohjuksen lentoaikana ehtinee pidemmällä kantaman alueella oleva kone tehdä jotain pintaanvetoja tms. ohjuksen karistavia toimenpiteitä useaan otteeseen ennen kuin puikko on perillä.

Se on hitonmoisen suuri taktinen etu, että ilmavoimat operoi käytännössä omalla alueella.

S-400 ampuu ohjuksen lakikorkeuteen josta se lähtee laskettelmaan kohti maalia. Kaupunkilaisjärjellä ajateltuna ohjuksen energia ja sen mukana vaarallisuus vähenee maksimikantamaa lähestyttäessä. Mitenköhän kaukana maali saa kovassa tilanteessa olla, että sitä edes kannattaa ampua?

 

[Mustaruuti]

Onko meillä olemassa minkäänlaista kykyä paikallistaa S300/S400 ohjuslaukaisuja? Liikkuvien alustojen metästäminen JASSMeilla varmaan vaatii ajantaista maalitietoa.

Tämä itseänikin kiinnostaisi tietää tarkemmin. Keinoja ovat varmaankin:

• Sateliitit (jenkkiapua)
  
• Hornetien tutkavaroittimet, tutkat ja FLIR
• Lennokit
• Maan pinnalla toimiva signaalitiedustelu
• (sissit)

 

[Benelli]

Iippojen maasta laukaistava tutkaan hakeutuva tai maaliin ohjattava kamikaze lennokki:
http://en.wikipedia.org/wiki/IAI_Harop
Kantama riittää Moskovaan.

 

[scip10]

Tämä itseänikin kiinnostaisi tietää tarkemmin. Keinoja ovat varmaankin:

• Sateliitit (jenkkiapua)
  
• Hornetien tutkavaroittimet, tutkat ja FLIR
• Lennokit
• Maan pinnalla toimiva signaalitiedustelu
• (sissit)

Kumppanien satelliitit ja oma pintatiedustelu ovat varmaan liian hitaita antamaan (lähes) reaaliaikaista maalitietoa ampuvalle Hornetille. Näitä pitäisin käyttökelpoisina kiinteiden/puolikiinteiden kohteiden maalittamiseen.

Jos Hornetista tai lennokista näkee vihulaisen IT:n, niin tilanne on huomattavasti parempi. JASSMiin on kai ohjelmoitu maaleja jotka se osaa tunnistaa itsenäisesti.

Kaukovaikutteista aseistusta tulisi kyllä olla enemmän Sääli että ATACMSin hankinta meni puihin

 

[MeriTJ]

Tämä itseänikin kiinnostaisi tietää tarkemmin. Keinoja ovat varmaankin:

• Sateliitit (jenkkiapua)
  
• Hornetien tutkavaroittimet, tutkat ja FLIR
• Lennokit
• Maan pinnalla toimiva signaalitiedustelu
• (sissit)

Jonkun ystävällismielisen optiolla jo tiukasti sitoutetun sotilasliittouman JSTARS/AWACS (tai vastaavien)-koneiden tilannekuva lienee yksi keino edellisten lisäksi

 

[Mustaruuti]

Kumppanien satelliitit ja oma pintatiedustelu ovat varmaan liian hitaita antamaan (lähes) reaaliaikaista maalitietoa ampuvalle Hornetille. Näitä pitäisin käyttökelpoisina kiinteiden/puolikiinteiden kohteiden maalittamiseen.

Jos Hornetista tai lennokista näkee vihulaisen IT:n, niin tilanne on huomattavasti parempi. JASSMiin on kai ohjelmoitu maaleja jotka se osaa tunnistaa itsenäisesti.

Kaukovaikutteista aseistusta tulisi kyllä olla enemmän Sääli että ATACMSin hankinta meni puihin

Jep. Koskien Suomen Hornetia, en tiedä, onnistuuko maalitus. Riittääkö RWR:n havainnointitarkkuus ja onko sitä integroitu maalitus- ja asejärjestelmiin.

 

[peelo]

Tämä itseänikin kiinnostaisi tietää tarkemmin. Keinoja ovat varmaankin:

• Sateliitit (jenkkiapua)
  
• Hornetien tutkavaroittimet, tutkat ja FLIR
• Lennokit
• Maan pinnalla toimiva signaalitiedustelu
• (sissit)

-satelliitteja on muillakin kuten Ranska/Italia Helios 2 ja Pleiades tai Saksan SAR-Lupe ja näiden dataa varmaan saadaan EUn kautta (EUSC). Näiden välittämä data kuitenkin on parhaimmillaankin tunteja vanhaa joten liikkuvien maalien määrittäminen voi olla hankalaa.
-Horneteista ei varmaan tässä ole apua. Normaali RWR ei kerro kuin summittaiset suunnan uhkaan. Muut keinot vaatisivat lentämistä vihollisen alueella.
-Lennokki vois olla ihan kiva. Sellaista lennokkia vaan ei taida olla jolla voisimme lentää paikantamaan (tarkasti) niitä IT-pattereita.
-SIGINT yksiköt (maa/ilma) pystyvät paikantamaan melko tarkasti tutka/radiolähetteitä. Tämäkään tarkkuus vaan ei taida olla riittävä JASSM maalittamiseen.
-Sissit tai paremminkin joku kaukotiedustelupartio olisi lopulta se parhain tapa. Toki edellyttää että tiedämme miltä alueelta etsiä, joukko ei paljastu ja että viestiyhteydet toimii. Tällä tavalla olisi mahdollisuus määrittää maalien tarkka sijainti ja niiden JASSMien osuakin johonkin. Tietysti olisi kiva että kaverit pääsee kotiinkin vielä.

Kyllä se taitaa kuitenkin olla niin että pitäydytään vaan niissä kiinteissä kohteissa kuten lentotukikohdan jne.

 

[peelo]

Jonkun ystävällismielisen optiolla jo tiukasti sitoutetun sotilasliittouman JSTARS/AWACS (tai vastaavien)-koneiden tilannekuva lienee yksi keino edellisten lisäksi

JSTARS tai vastaavat pystyvät havaitsemaan liikkuvia maaleja erittäin hyvin. Jos maali on paikallaan niin se tutka ei kyllä pysty metsän keskeltä erottelemaan niitä ajoneuvoja. S-300/400 on erinomainen juuri isojen maalien pudottamiseen kaukaa joten en ainakaan itse veisi tutkakonettani noiden kantamalle ja sen se vaatisi jos omilla sensoreilla haluaisi jotain tehdä.

 

[MeriTJ]

JSTARS tai vastaavat pystyvät havaitsemaan liikkuvia maaleja erittäin hyvin. Jos maali on paikallaan niin se tutka ei kyllä pysty metsän keskeltä erottelemaan niitä ajoneuvoja. S-300/400 on erinomainen juuri isojen maalien pudottamiseen kaukaa joten en ainakaan itse veisi tutkakonettani noiden kantamalle ja sen se vaatisi jos omilla sensoreilla haluaisi jotain tehdä.

En missään nimessä väitä tässä asiassa vastaan etteikö asia noin olisi. Sotilasaikakausilehdessä oli juttua tutkateknologian kehityksestä ja ennen kaikkea kuvanprosessoinnista, kantavana ajatuksena oli että metsä yms skannataan useammalla mm infrapuna taajuudella läpi ja tämän jälkeen digitaalisella signaalinprosessoinnilla kaivetaan esiin erot jolloin muodostuu kuva siitä mitä esim naven ja havujen alla oli piilossa. Tämä lienee ainakin tulevaisuutta noissa koneissa jos ei jo kohta tätä päivää. Vastaavalla tavalla toimivaa teknologiaa käytetään jo siviilipuolella merenkulkututkissa jossa tietokone pesee digitaalisesta kuvasta maalit automaattisesti esiin ilman että käyttäjän tarvitsee juuri asiaan puuttua. Mutta tämä ei missään nimessä ole omaa osaamisalaa joten tämä kommentti kannattaa ottaa lähinnä "ääneen ajateltuna pohdiskeluna sieltä täältä poimittuna mietteenä".

 

[Mustaruuti]

Ohessa runsaan 10 minuutin venäläinen dokumentti- (propaganda-) pätkä pitkän kantaman IT-järjestelmistä.

Youtube konekäännös ja alkeellinen venäjän taito auttavat saamaan auttavasti selvää. Kuvista ainakin selviää järjestelmän kokonaisuutta ja valmistusta sekä ilmatorjunnan johtokeskusta.

Dokumentista näkyy hyvin myös, miten strategisesti keskeisellä paikalla Suomi on Venäjän perspektiivistä katsottuna.

 

[baikal]

Esimerkki esitetyistä uhkakuvista löytyy tästä artikkelista:

http://euromaidanpress.com/2015/03/22/gotland-the-danzig-of-our-time/

Siinä Gotlannille sijoitetut S-300-ohjukset estävät ruotsalaisten koneiden nousun ilmaan tukikohdistaan. (Ei ehkä realistista).

Tämän ketjun aihetta olen monesti koettanut pohtia. Ilman karvoja ja hampaita: on nimittäin todella karua, jos venäläisten ilmasotakalusto naulaa naapureiden Ilmavoimat kentille. Se on erittäin karu vaihtoehto. Se on hyvä, että minä en tiedä, onko oikeasti mahdollista?

 

[Mustaruuti]

Tämän ketjun aihetta olen monesti koettanut pohtia. Ilman karvoja ja hampaita: on nimittäin todella karua, jos venäläisten ilmasotakalusto naulaa naapureiden Ilmavoimat kentille. Se on erittäin karu vaihtoehto. Se on hyvä, että minä en tiedä, onko oikeasti mahdollista?

Onneksi se ei ole.

Mutta, ilman muuta, operointi rintamalinjan lähellä / yläpuolella asettaa Hornetit ihan merkittävälle vaaralle alttiiksi. Siksi luulen, että Hornetit pidetäänkin vähän kauempana. Esim. Amraamilla voidaan korkealta ja kovaa vauhtia lentäen laukaistuna torjua vihollisen koneita aika kaukaakin. Ja esim. Jassm. voidaan myös laukaista kaukaa.

 

[baikal]

Onneksi se ei ole.

Mutta, ilman muuta, operointi rintamalinjan lähellä / yläpuolella asettaa Hornetit ihan merkittävälle vaaralle alttiiksi. Siksi luulen, että Hornetit pidetäänkin vähän kauempana. Esim. Amraamilla voidaan korkealta ja kovaa vauhtia lentäen laukaistuna torjua vihollisen koneita aika kaukaakin. Ja esim. Jassm. voidaan myös laukaista kaukaa.

Niin, en tiedä, miten homma pelaa.

 

[peelo]

Onneksi se ei ole.

Mutta, ilman muuta, operointi rintamalinjan lähellä / yläpuolella asettaa Hornetit ihan merkittävälle vaaralle alttiiksi. Siksi luulen, että Hornetit pidetäänkin vähän kauempana. Esim. Amraamilla voidaan korkealta ja kovaa vauhtia lentäen laukaistuna torjua vihollisen koneita aika kaukaakin. Ja esim. Jassm. voidaan myös laukaista kaukaa.

Ja toisinpäin ajateltuna sen S-300/400 patterin tuhoaminen helpottuu mitä lähempänä se yksikkö on etulinjaa. 100 km päästä mahdotonta ja 20 km päästä jo mahdollista. Vaikka sillä 155 K98 ja perus sirpalekranaatilla.

 

[BlackFox]

Maalittaisin nuo niiden 2-3 datakeskukseen pietarissa, sitten johonkin sähköverkon kriittiseen osaan kaaoksen maksimoimiseksi. Lycka till, on muuten pietari kusessa. Pankkiautomaatit ei toimi, puhelimet ei toimi, sähköt ei toimi, valot ei toimi, pumppaamot jumittuu,netti ei toimi jne toi netti ohjaa ihan kaikkea ja kun tuhoat datakeskukset ni hastala vista ei enää kuso kulje.
Enkä usko että venäjällä on varauduttu tuollaiseen samaantapaan kuin suomessa