Ilmavoimien tulevaisuus

[Mustaruuti]

Siirrän keskustelua hävittäjäsukupolvista tänne tuolta F-35 -ketjusta..

Ketjuun. Tuossa esim. juttua noista eri hävittäjäsukupolvien eroista:

A quantum improvement in the fighter’s lethality and survivability has been a qualifying requirement to achieve generational change.

http://www.fighterworld.com.au/az-of-fighter-aircraft/five-generations-of-jets

Ja alla esimerkkejä eri sukupolvien koneista:

Jos kuva ei jostain syystä näy, niin linkki: http://jetdiversity.com/news/wrwr-l-new-fighter-production-could-be-casualty-of-defense-drawdowns/

Joitain määritelmiä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Jet_fighter_generations
http://www.aerospaceweb.org/question/history/q0182.shtml

1. Sukupolvi: 1945-55 = 10 vuotta, Suomi vuonna -54 Vampiren myötä
2. Sukupolvi: 1955-65 = 10 vuotta, Suomi v.63 Mig 21F,
3. Sukupolvi: 1965-75 = 10 vuotta, Suomi Drakenin v. 72 ja Mig 21 Bis v. 78 myötä
   
4. Sukupolvi: 1975-2005 = 30 vuotta, Suomi v. 95 Hornet
5. Sukupolvi: 2005- ??
6. Sukupolvi: miehittämättömät koneet?

Ensimmäiset kolme sukupolvea menivät 30 vuodessa, 4. sukupolvi kesti 30 vuotta ja oikeastaan pidemmällekin.

Neljännen sukupolven kesto oli pitkä, koska NL romahti 90-luvun alussa. Motivaatio ja resurssit hävisivät. 4.5 toi lisää modernia teknologiaa ja toi jatkoaikaa suhteellisen edullisesti.

Merkillepantavaa on myös, että Suomi on aina tullut melkein sukupolven perässä. Eli valinnut yleensä edeltävän sukupolven viimeisimpiä, moderneimpia koneita. Tämä ihan luonnollista.

 

[jokuvaan]

Koneiden sisäinen päivitettävyys on parantunut, eikä ole tarve uusia runkoa kun toimiva fyysinen rakenne on jo kerran saatu aikaan. Tämä kehitys johtaa tilanteeseen, missä ns. 4.sukupolven kone ampuu leikiten ns. 5. sukupolven F-22:n alas taivaalta, ellei F-22 saa komponentti-päivityksiä kuten ns. 4.sukupolven kone.

Esim. meteor-ohjus jakaa koneita jyviin ja akanoihin, jollain on, jollain ei ole.


http://www.slideshare.net/SaabGroup/saab-airborne-surveillance-media-brief-farnborough-2014
Tuossa slaidissa nro 33. Saab AB kuvaa tapaansa kehittää tuotteita.

 

[Mustaruuti]

Koneiden sisäinen päivitettävyys on parantunut, eikä ole tarve uusia runkoa kun toimiva fyysinen rakenne on jo kerran saatu aikaan. Tämä kehitys johtaa tilanteeseen, missä ns. 4.sukupolven kone ampuu leikiten ns. 5. sukupolven F-22:n alas taivaalta, ellei F-22 saa komponentti-päivityksiä kuten ns. 4.sukupolven kone.

Esim. meteor-ohjus jakaa koneita jyviin ja akanoihin, jollain on, jollain ei ole.

Jep. Neljännen sukupolven koneita on ollut hyvä päivitellä. Rungoissa on ollut tilaa tietokoneille ja tekniikan kehitys on mahdollistanut paremman suorituskyvyn saamisen samaan tilaan. Samoin koneen runkoon ja ripustimiin on voitu kiinnittää pysyvästi tai lentokohtaisesti uusia laitteita. Näin esim. FLIR-maalinosoituspodien kohdalla. Lisäksi aseita on voitu kehittää aika vapaasti koneen ulkopuolella - lähes ainoa edellytys on ollut sopiminen ripustimen kiinnikkeisiin.

Onkin mielenkiintoista, että häivekoneiden päivittäminen ei välttämättä olekaan yhtä helppoa enää jälkikäteen. Häive asettaa rajoituksensa. Kaikki on pitänyt suunnitella tarkasti kiinni runkoon ja aseiden saaminen ahtaisiin asekuiluihin on todella hankalaa ja asettaa erilaisia rajoituksia aseille ja niiden määrille.

Esimerkkinä näistä haasteista esim. F-35 EOTS.
http://foxtrotalpha.jalopnik.com/is-the-f-35s-targeting-system-really-10-years-behind-cu-1676442535

Johtaako tämä siihen, etteivät 5. sukupolven koneet olekaan yhtä pitkäikäisiä? Tiukka haarniska ei mahdollista taskun ompelua ritarin uudelle kännykälle.

 

[Mustaruuti]

Jatkan edelleen pohdintaa 5. sukupolven haasteista.

4.5 G koneet olivat vielä jossain määrin erillisistä järjestelmistä rakennettuja. Vaikka asioita oli tietysti integroitu monella tasolla, joutui ohjaaja silti jossain määrin ohjaamaan ja käyttämään erillisiä järjestelmiä. Esim. Hornetin A2G-kyky taisi tuoda ohjaamoon jotain lisäyksiä.

Erityisesti F-35:n tavoitteena on kuitenkin tarjota pilotille täysin integroitu käyttöliittymä. Tämä vähentää kuskin työkuormaa ja parantaa tilannetietoisuutta, mutta tuo ohjelmistokehitykseen valtavan paljon haasteita.

Tästä pari esimerkkiä:

Softa-haasteet hidastuttavat kehitystä: http://www.bloomberg.com/news/2014-03-22/lockheed-martin-f-35-jet-s-software-delayed-gao-says.html

Delays in testing critical software for Lockheed Martin Corp. (LMT)’s F-35 jet are threatening to delay the Pentagon’s most expensive weapon and boost development costs, according to congressional investigators.

“Persistent software problems” have slowed testing to demonstrate the aircraft’s combat, navigation, targeting and reconnaissance systems, the U.S. Government Accountability Office said.

The Marine Corps F-35 version, designed for short takeoffs and vertical landings, has a key milestone next year. While the Marines want the plane to be deemed ready for warfare in mid-2015, tests on some of its software might not be completed on time, and may be as much as 13 months late.

“Delays of this magnitude would mean that the Marine Corps will not likely have all of the capabilities it expects in July 2015,” according to a draft of a GAO report obtained by Bloomberg News. “The effects of these delays compound as they also put the timely delivery of Air Force and Navy initial operating capabilities at risk.”

Edes tykillä ei voi ampua ilman ohjelmistojen kehitystyötä: http://www.thedailybeast.com/articl...tealth-jet-can-t-fire-its-gun-until-2019.html

Ohjelmistokehityksen haasteet eivät rajoita 5. sukupolven kehittämistä samalla tavoin kuin aikaisemmassa postauksessa mainitut fyysiset seikat. Mutta täysin integroidun kokonaisuuden kehittäminen on vaikeaa, hidasta ja kallista.

 

[ctg]

 

[RPG83]

Onkin mielenkiintoista, että häivekoneiden päivittäminen ei välttämättä olekaan yhtä helppoa enää jälkikäteen. Häive asettaa rajoituksensa. Kaikki on pitänyt suunnitella tarkasti kiinni runkoon ja aseiden saaminen ahtaisiin asekuiluihin on todella hankalaa ja asettaa erilaisia rajoituksia aseille ja niiden määrille.

On ihmeellistä, että aseiden häiveominaisuuksiin ei ole panostettu kuin ilmeisesti hyvin vähän. Minkä takia? Maksavatko häivemateriaalit niin paljon, ettei se ole taloudellisesti järkevää?

Esimerkkinä näistä haasteista esim. F-35 EOTS.
http://foxtrotalpha.jalopnik.com/is-the-f-35s-targeting-system-really-10-years-behind-cu-1676442535

Johtaako tämä siihen, etteivät 5. sukupolven koneet olekaan yhtä pitkäikäisiä? Tiukka haarniska ei mahdollista taskun ompelua ritarin uudelle kännykälle.

En näe, miksei EOTS olisi korvattavissa uudemmalla järjestelmällä. Tai mikään muukaan koneen sisällä oleva osa. Olen jäänyt käsitykseen, että häiveominaisuudet on melko lailla koneen pinnoissa ja ulkokuoressa, ei niinkään sisäpuolella. Siispä häirintälähettimen tai elektro-optisen sensorin voisi kuvitella voivan vaihtaa suht huoletta, kun ei kai sisäinen asekuormakaan nosta tutkaheijastetta?

Tietyt rakenteelliset seikat toki jäävät jäljelle, kuten EOTS:n sijainti ja sen asettamat rajoitukset tiettyihin sektoreihin. Mutta miksi lasin takana olevaa laitteistoa ei voisi vaihtaa?

 

[Benelli]

Lukaisin tuossa kauhukertomuksia F-35 hävittäjästä ja huomasin että F-35A tarvitsee vähintään 2500 metriä kiitotietä ja suositus on 3000 metriä! Eli maantie tukikohdat voi unohtaa. Kiitoteitä jotka täyttävät suositusvaatimukset on suomessa tasan yksi! B ja C mallit luonnollisesti maksavat enemmän.

Suositukset lasketaan koneelle joka lähtee täydessä asekuormassa liikkeelle ja joutuu keskeyttämään lähdön. Maantietukikohdat eivät myöskään vastaa F-18:n suosituksia.

 

[RPG83]

@Mustaruuti kirjoitti ohjelmiston ongelmista. Onko kenelläkään mitään käsitystä, miksi ohjelmistokehitys kestää näin pitkään? Meinaan vain, että olihan koneissa ennenkin aika paljon koodia:

F/A-18C/D:ssä 14 268 000 riviä

OK, alkuperäisessä Hornetissa oli varmaankin vähemmän. Mutta silti, F-35:lle annetaan "vain" 24 000 000 riviä:

"The F-35 has over 24 million lines of code and is clearly the most complex weapons system ever designed by the [Defense Department]," said James Lackey, AMRDEC's acting director.

Lähde

Tuo lienee jo valmiille koneelle tai vähintään IOC-kykyiselle. Mielenkiintoista on, että koneen oma sivusto antaa ihan eri tietoja. Noh, onhan 24 miljoonaa riviä yli 8 miljoonaa riviä:

Block 1 comprises 76 percent of the more than 8 million source lines of code required for the F-35’s full warfighting capability.

Lähde

Kiinalaisilla hakkereilla voidaan selittää osa työn tekemisestä uudestaan, mutta vain osa. Ymmärtäisin hyvin, jos kirjoitettaisiin uusiksi vaikkapa nyt tiedonsiirtoon liittyvät osat ohjelmistosta, mutta ei kai kaikkea tarvitse kirjoittaa uusiksi?

 

[Mustaruuti]

On ihmeellistä, että aseiden häiveominaisuuksiin ei ole panostettu kuin ilmeisesti hyvin vähän. Minkä takia? Maksavatko häivemateriaalit niin paljon, ettei se ole taloudellisesti järkevää?

En näe, miksei EOTS olisi korvattavissa uudemmalla järjestelmällä. Tai mikään muukaan koneen sisällä oleva osa. Olen jäänyt käsitykseen, että häiveominaisuudet on melko lailla koneen pinnoissa ja ulkokuoressa, ei niinkään sisäpuolella. Siispä häirintälähettimen tai elektro-optisen sensorin voisi kuvitella voivan vaihtaa suht huoletta, kun ei kai sisäinen asekuormakaan nosta tutkaheijastetta?

Tietyt rakenteelliset seikat toki jäävät jäljelle, kuten EOTS:n sijainti ja sen asettamat rajoitukset tiettyihin sektoreihin. Mutta miksi lasin takana olevaa laitteistoa ei voisi vaihtaa?

Ilmataisteluohjuksien tapauksessa ei tarvetta. Esim. Jassm-risteilyohjus on kyllä jossain määrin stealth. http://en.wikipedia.org/wiki/AGM-158_JASSM

Tarkoitit varmaan kuitenkin sitä, että miksi aseisiin ei ole panostettu häiveominaisuuksia siinä mielessä, kun ne ovat koneessa kiinni ja lisäävät siinä tutkaheijastetta?

Siihen on todennäköisesti kaksi syytä.

1. Se on vaikeaa. Aseet ovat tietyn muotoisia. Yleensä käytännön syistä pyöreitä profiililtaan ja toisaalta suoria ja aika pitkiä pituussuunnassa. Lisäksi niiden kuoret ovat metallia. Tämä johtaa siihen, että ne antavat joka suunnasta tutkakaiun, ja sivusuunnasta ihan merkittävän.
2. Lisäksi aseet ovat vain yksi osa tutkaheijastetta. Toinen on ripustimet. Alla esim. kuva, miten Amraameja voi ripustaa Hornetin siiven alle (pienoismallista, ja nuo Sparroweja, mutta havainnollisin kuva mitä nopeasti löysin). Sanoisin, että esim. Amraamin kyseessä ollessa ripustinkokonaisuus aiheuttaa suuremman heijasteen kuin itse ohjus. (Hornetissa ja Eurofighterissahan on amraameille paikat myös runkoon upotettuina, joissa niiden aerodynaaminen vastus ja tutkaheijaste ovat suhteessa olemattomat). Seuraava kysymys voi sitten olla, että miksei ripustimista tehdä tutkassa näkymättömiä? Siihen vain pätee samat realiteetit kuin noihin aseisiin, mitä mainitsin.

EOTS. Ei minullakaan ole siitä sen enempää tietoa kuin mitä netistä voi lukea. Komponentteja voi tietysti vaihtaa, mutta ilmeisesti nykyinen tila ei kuitenkaan mahdollista kaiken periaattessa halutun sisällyttämistä ilman laajempia muutostöitä. Kaikkihan on teknisesti mahdollista. Se voidaan esim. repiä auki, ja asentaa siihen mm. isompi kupla. Kyse on enemmänkin rahasta. Ja nyt ei ole ilmeisesti tarkoitus käyttää siihen EOTSiin yhtään enempää varoja, kun kustannusten kanssa on muutenkin ongelmia. Se on sillä hyvä nyt tässä vaiheessa.

 

[Mustaruuti]

@Mustaruuti kirjoitti ohjelmiston ongelmista. Onko kenelläkään mitään käsitystä, miksi ohjelmistokehitys kestää näin pitkään? Meinaan vain, että olihan koneissa ennenkin aika paljon koodia:

Joo. Hornet ja F-16 taisivat olla ensimmäisiä "lentäviä tietokoneita".

Molemmissa koneissa on koodia esim. seuraavissa

• Lentotietokoneet
• Tutka
• Ohjaamo: näytöt, Hud, kontrollit ym
• Tutka- ja ohjusvaroittimet
• Asejärjestelmät
• Kypärätähtäin
• IR-maalinosoitus

Hornetissa nämä olivat kuitenkin jossain määrin erillisiä. Kuski oli yhdistävä tekijä. F-35:ssä, ohjelmisto yhdistää ensin nämä kaikki ja esittää sitten lentäjälle vain sen, mitä hänen silloin tarvitsee tietää. Voit varmaan kuvitella, että tämä jälkimmäinen lisää ihan toisen kertaluokan haasteen ohjelmistokehitykseen (mm. kaikkien yksittäistenkin järjestelmien pitää kommunikoida keskenään ohjelmiston kautta).

 

[Mustaruuti]

Koetan vetää tänne keskusteluun asioita, joista keskustelu käy vilkkaana F-35 -vitjassa

Hornetin elinikä loppuu lasketusti 2025 jälkeen. Rungon väsyminen tulee vastaan ja lisäksi, kun Yhdysvallat luopuu perinteisistä Horneteista, alkaa varaosien ensin kustannukset ja sitten saatavuuskin koitua ongelmaksi.

Odottamalla mahdollisimman myöhään saisi tietysti paremman ymmärryksen uusien hävittäjäkandidaattien saatavuudesta, suorituskyvystä ja kustannuksista.

Suomi on kuitenkin siitä hyvässä asemassa moneen muuhun maahan verrattuna, että hankimme Hornettimme verraten myöhään. Muissa maissa uusinta-tarpeet tulevat vastaan aikaisemmin. Suomi voi seurata ja tarkastella muiden maiden valintoja ja oppia niistä.

Lisäksi, jos F-35 viivästyy, niin se auttaa myös pidentämään Hornetin käyttöikää.

Maita, joista ei ole Suoraan verrokeiksi

• USA (paljon eri kalustoa, sitoutunut F-35)
• Eurofighter-käyttäjät Englanti, Saksa, Italia, Espanja, Itävalta
• Ranska (Rafale)
• Ruotsi (Gripen)
• Mitä muita?

Maita, jotka ovat kiinnostavia verrokkeja

• Australia F-18 (sitoutui ensin F-35, mutta hankki sitten Super-Hornetteja)
  
• Kanada F-18 (sitoutui ensin F-35, mutta harkitseekin nyt avoimesti kaikkia vaihtoehtoja)
• Sveitsi F-18 (Rafale todettiin parhaaksi, Gripen valittiin, mutta kansa tyrmäsi. Nyt ihmetellään tilannetta)
• Norja F-16 (valitsi F-35)
• Tanska F-16 (auki?)
• Hollanti F-16 (valitsi F-35?)
• Brasilia (laajasta kisasta voittajaksi selvityi uusi Gripen)
• Mitä muita tulee mieleen? Millä aikataululla tulossa hankintoja?

 

[Rannari]

Koetan vetää tänne keskusteluun asioita, joista keskustelu käy vilkkaana F-35 -vitjassa

Hornetin elinikä loppuu lasketusti 2025 jälkeen. Rungon väsyminen tulee vastaan ja lisäksi, kun Yhdysvallat luopuu perinteisistä Horneteista, alkaa varaosien ensin kustannukset ja sitten saatavuuskin koitua ongelmaksi.

Odottamalla mahdollisimman myöhään saisi tietysti paremman ymmärryksen uusien hävittäjäkandidaattien saatavuudesta, suorituskyvystä ja kustannuksista.

Suomi on kuitenkin siitä hyvässä asemassa moneen muuhun maahan verrattuna, että hankimme Hornettimme verraten myöhään. Muissa maissa uusinta-tarpeet tulevat vastaan aikaisemmin. Suomi voi seurata ja tarkastella muiden maiden valintoja ja oppia niistä.

Lisäksi, jos F-35 viivästyy, niin se auttaa myös pidentämään Hornetin käyttöikää.

Maita, joista ei ole Suoraan verrokeiksi

• USA (paljon eri kalustoa, sitoutunut F-35)
• Eurofighter-käyttäjät Englanti, Saksa, Italia, Espanja, Itävalta
• Ranska (Rafale)
• Ruotsi (Gripen)
• Mitä muita?

Maita, jotka ovat kiinnostavia verrokkeja

• Australia F-18 (sitoutui ensin F-35, mutta hankki sitten Super-Hornetteja)
  
• Kanada F-18 (sitoutui ensin F-35, mutta harkitseekin nyt avoimesti kaikkia vaihtoehtoja)
• Sveitsi F-18 (Rafale todettiin parhaaksi, Gripen valittiin, mutta kansa tyrmäsi. Nyt ihmetellään tilannetta)
• Norja F-16 (valitsi F-35)
• Tanska F-16 (auki?)
• Hollanti F-16 (valitsi F-35?)
• Brasilia (laajasta kisasta voittajaksi selvityi uusi Gripen)
• Mitä muita tulee mieleen? Millä aikataululla tulossa hankintoja?

Eikö Australia pikemminkin korvannut Super Hornetilla F-111-kaluston eikä hankkinut sitä F-35:n sijasta? F-35 on käsittääkseni edelleen tulossa vanhan AB-Hornetin korvaajaksi.

 

[jokuvaan]

Belgia tekee päätöksen kai 2018, Tanska tänä kesänä.

Intia on valinnut Rafalen, mutta haluaa myös Dassaultin tuotevastuuseen koneista, joita Dassault ei ole kokoonpannut, joten neuvottelut ovat pysyvästi lukossa ja todennäköisesti kaatuvat. Kumpikin osapuoli nimittäin olettaa toisen osapuolen olevan myöntymisen pakkotilanteessa.

 

[Slammer]

Maita, joista ei ole Suoraan verrokeiksi

• USA (paljon eri kalustoa, sitoutunut F-35)
• Eurofighter-käyttäjät Englanti, Saksa, Italia, Espanja, Itävalta
• Ranska (Rafale)
• Ruotsi (Gripen)
• Mitä muita?

Itävalta valitsi Eurofighterin eri vaihtoehtoja vertailtuaan, joten miksei se olisi vertailukelpoinen siinä missä Sveitsikin?

Lisäksi muistuttelisin, että Sveitsin hankinnassa oltiin korvaamassa F-5, ei Hornetia.

 

[Mustaruuti]

Eikö Australia pikemminkin korvannut Super Hornetilla F-111-kaluston eikä hankkinut sitä F-35:n sijasta? F-35 on käsittääkseni edelleen tulossa vanhan AB-Hornetin korvaajaksi.

Osittain näin, kyllä. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että Super Hornettiin on oltu tyytyväisiä, ja mahdollinen F-35 tilausmäärä tippuu eikä Super Hornetista ainakaan luovuta.

http://www.defenseindustrydaily.com...er-hornets-as-interim-gapfiller-to-jsf-02898/

 

[Mustaruuti]

Belgia tekee päätöksen kai 2018, Tanska tänä kesänä.

Intia on valinnut Rafalen, mutta haluaa myös Dassaultin tuotevastuuseen koneista, joita Dassault ei ole kokoonpannut, joten neuvottelut ovat pysyvästi lukossa ja todennäköisesti kaatuvat. Kumpikin osapuoli nimittäin olettaa toisen osapuolen olevan myöntymisen pakkotilanteessa.

Sen voi vain kuvitella sen kulttuurien kohtaamisen, kun intialaiset ja ranskalaiset neuvottelevat Ihan hyvä arvaus, että neuvottelut kaatuvat, vaikka toki ainakin Dassaultilla olisi periaatteessa paineita joustaa.

 

[Mustaruuti]

Itävalta valitsi Eurofighterin eri vaihtoehtoja vertailtuaan, joten miksei se olisi vertailukelpoinen siinä missä Sveitsikin?

Lisäksi muistuttelisin, että Sveitsin hankinnassa oltiin korvaamassa F-5, ei Hornetia.

Itävallan osalta tosiaan käytiin tarjouskilpailu. Siinä mielessä kysymys on relevantti. Mielestäni se ei kuitenkaan ole kovin vertailukelpoinen yksinkertaisesti siksi, että päätös tehtiin jo vuonna 2002. Muut tarjokkaat olivat silloin F-16 ja silloinen Gripen. Itävalta on siis jo niin "muinaista historiaa", että siitä ei kovin runsaasti hyödy Suomen valintaa pohdittaessa.

Sivumennen pitää todeta, että sekä Itävallan päätös, hankinta että käyttö ovat olleet aika täydellisiä fiaskoja. Syytä ehkä tosin enemmän Itävallan kuin Eurofighterin päässä.

Sveitsi: joo, ehkä siksi kansa hylkäsikin uuden hankinnan.

 

[RPG83]

Ilmataisteluohjuksien tapauksessa ei tarvetta.

Kuinka? Vaikka ripustin olisi isompi tekijä kuin itse ohjus, niin eikö myös ohjuksen RCS kannattaisi minimoida? (Millä hinnalla, se on toki toinen kysymys.)

• Se on vaikeaa. Aseet ovat tietyn muotoisia. Yleensä käytännön syistä pyöreitä profiililtaan ja toisaalta suoria ja aika pitkiä pituussuunnassa. Lisäksi niiden kuoret ovat metallia. Tämä johtaa siihen, että ne antavat joka suunnasta tutkakaiun, ja sivusuunnasta ihan merkittävän.

Eikö tuota voitaisi muuttaa? Ohjuksen ulkomuodossa tapahtunut muutos luultavasti heikentäisi ohjuksen lento-ominaisuuksia, mutta sitä voitaneen kompensoida esim. parantamalla moottoria. Vähintään ohjus voitaneen päällystää samalla materiaalilla kuin häivehävittäjäkin, sen ei pitäisi olla ongelma. Komposiittia ja päälle tutkasäteilyä absorboiva pinnoite, mikä ettei? Kokonaan metalleista ei ehkä pystytä luopumaan, jos ohjuksen liikehtimiskyvystä ei haluta luopua, mutta eikö laitettaisi se metalli häiveen alle piiloon? Sama juttu tietysti myös ripustimille, uudelleen muotoilu ja materiaaliratkaisujen katsastus.

EOTS. Ei minullakaan ole siitä sen enempää tietoa kuin mitä netistä voi lukea. Komponentteja voi tietysti vaihtaa, mutta ilmeisesti nykyinen tila ei kuitenkaan mahdollista kaiken periaattessa halutun sisällyttämistä ilman laajempia muutostöitä. Kaikkihan on teknisesti mahdollista. Se voidaan esim. repiä auki, ja asentaa siihen mm. isompi kupla. Kyse on enemmänkin rahasta. Ja nyt ei ole ilmeisesti tarkoitus käyttää siihen EOTSiin yhtään enempää varoja, kun kustannusten kanssa on muutenkin ongelmia. Se on sillä hyvä nyt tässä vaiheessa.

Niin no, tarkoitin vaihtoa ylipäätään. Ei sitä varmaankaan nyt tehdä tällä siunaamalla, mutta mikä on tilanne vuonna 2025, kun Suomen pitäisi alkaa saamaan Hornetin korvaajia? Silloin voi olla valmistuksessa jo Block 15 päivitettyine komponentteineen.

Koetan vetää tänne keskusteluun asioita, joista keskustelu käy vilkkaana F-35 -vitjassa

Hornetin elinikä loppuu lasketusti 2025 jälkeen. Rungon väsyminen tulee vastaan ja lisäksi, kun Yhdysvallat luopuu perinteisistä Horneteista, alkaa varaosien ensin kustannukset ja sitten saatavuuskin koitua ongelmaksi.

Odottamalla mahdollisimman myöhään saisi tietysti paremman ymmärryksen uusien hävittäjäkandidaattien saatavuudesta, suorituskyvystä ja kustannuksista.

Suomi on kuitenkin siitä hyvässä asemassa moneen muuhun maahan verrattuna, että hankimme Hornettimme verraten myöhään. Muissa maissa uusinta-tarpeet tulevat vastaan aikaisemmin. Suomi voi seurata ja tarkastella muiden maiden valintoja ja oppia niistä.

Lisäksi, jos F-35 viivästyy, niin se auttaa myös pidentämään Hornetin käyttöikää.

Maita, joista ei ole Suoraan verrokeiksi

• USA (paljon eri kalustoa, sitoutunut F-35)
• Eurofighter-käyttäjät Englanti, Saksa, Italia, Espanja, Itävalta
• Ranska (Rafale)
• Ruotsi (Gripen)
• Mitä muita?

Maita, jotka ovat kiinnostavia verrokkeja

• Australia F-18 (sitoutui ensin F-35, mutta hankki sitten Super-Hornetteja)
  
• Kanada F-18 (sitoutui ensin F-35, mutta harkitseekin nyt avoimesti kaikkia vaihtoehtoja)
• Sveitsi F-18 (Rafale todettiin parhaaksi, Gripen valittiin, mutta kansa tyrmäsi. Nyt ihmetellään tilannetta)
• Norja F-16 (valitsi F-35)
• Tanska F-16 (auki?)
• Hollanti F-16 (valitsi F-35?)
• Brasilia (laajasta kisasta voittajaksi selvityi uusi Gripen)
• Mitä muita tulee mieleen? Millä aikataululla tulossa hankintoja?

Listalle voisi lisätä Malesian ja Jordanian Kuwaitin. Kaveeraavat amerikkalaisten kanssa ja ovat Hornet-käyttäjiä.

Itävalta valitsi Eurofighterin eri vaihtoehtoja vertailtuaan, joten miksei se olisi vertailukelpoinen siinä missä Sveitsikin?

Ehkä sen vuoksi, että Itävalta teki valintansa noin kymmenen vuotta sitten? F-35 ei edes lentänyt vielä silloin, vaikka Eurofighter oli jo lentänyt vuosikymmenen.

Pointin omaat kyllä: ei Sveitsiäkään pitäisi tuossa tapauksessa ottaa mukaan, kun F-35 ei ollut arviossa mukana.

 

[RPG83]

Itävallan osalta tosiaan käytiin tarjouskilpailu. Siinä mielessä kysymys on relevantti. Mielestäni se ei kuitenkaan ole kovin vertailukelpoinen yksinkertaisesti siksi, että päätös tehtiin jo vuonna 2002. Muut tarjokkaat olivat silloin F-16 ja silloinen Gripen. Itävalta on siis jo niin "muinaista historiaa", että siitä ei kovin runsaasti hyödy Suomen valintaa pohdittaessa.

Sivumennen pitää todeta, että sekä Itävallan päätös, hankinta että käyttö ovat olleet aika täydellisiä fiaskoja. Syytä ehkä tosin enemmän Itävallan kuin Eurofighterin päässä.

Sveitsi: joo, ehkä siksi kansa hylkäsikin uuden hankinnan.

Onko Sveitsikään hyvä verrokki, kun F-35 ei nähtävästi kuulunut sen vertailuun? Vertailu aloitettiin sitä paitsi jo viime vuosikymmenellä.

 

[Turmelija]

Koetan vetää tänne keskusteluun asioita, joista keskustelu käy vilkkaana F-35 -vitjassa


Maita, jotka ovat kiinnostavia verrokkeja

• Australia F-18 (sitoutui ensin F-35, mutta hankki sitten Super-Hornetteja)
  
• Kanada F-18 (sitoutui ensin F-35, mutta harkitseekin nyt avoimesti kaikkia vaihtoehtoja)
• Sveitsi F-18 (Rafale todettiin parhaaksi, Gripen valittiin, mutta kansa tyrmäsi. Nyt ihmetellään tilannetta)
• Norja F-16 (valitsi F-35)
• Tanska F-16 (auki?)
• Hollanti F-16 (valitsi F-35?)
• Brasilia (laajasta kisasta voittajaksi selvityi uusi Gripen)
• Mitä muita tulee mieleen? Millä aikataululla tulossa hankintoja?

Ihan hyvä että F-35 ja Ilmavoimien tulevaisuus on eri ketjuissa

- Tanska on laittanut jo 110 miljoonaa $ F-35 tuotekehitykseen, lisäksi henkilöitä on JSF-projektissa. Äänestävät 2015 kesällä Super Hornet / Typhoon / F-35A , hankintalistalla 30 kpl

- Norja on laittanut 122 miljoonaa $ F-35 tuotekehitykseen, "varmistamaan että koneella voi operoida myös norjan lentokenttien kaltaisissa olosuhteissa", ainakin NATO-tukea odottavat saavansa. Ostivat kaksi F-35 testikonetta

- Hollanti ostanut aiemmin kaksi F-35 testikonetta, ovat jo tällä hetkellä Yhdysvalloissa hankkimassa koulutusta, päätös on 37 F-35A koneen ostosta,

Intia on valinnut Rafalen, mutta haluaa myös Dassaultin tuotevastuuseen koneista, joita Dassault ei ole kokoonpannut, joten neuvottelut ovat pysyvästi lukossa ja todennäköisesti kaatuvat. Kumpikin osapuoli nimittäin olettaa toisen osapuolen olevan myöntymisen pakkotilanteessa.

Intialla on lisäksi ollut oma LCA-projekti, tulevana kesänä tarkoitus saada Full Operational Capability HAL Tejas ( http://en.wikipedia.org/wiki/HAL_Tejas ) koneelle. Eli heillä varsin hyvä tilanne hävittäjärintamalla vaikka Rafale viivästyykin. Koneesta huomaa selkeästi kuinka ranskalainen on päässyt konsultoimaan, melkein Mirage 2000 kopio